Ero sivun ”Parolan leijona” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
lähikuva ja kokokuva monumentista;
p kh.
Rivi 29: Rivi 29:
Kuvanveistäjä Andreas Fornander (1820–1903) opiskeli [[Ruotsin kuninkaallinen taideakatemia|Tukholman taideakatemiassa]]. Hänet tunnetaan varsinkin eläimiä esittävistä pienveistoksistaan saveen, sekä [[Maisemamaalaus|maisemamaalauksistaan]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Kruse, John | Nimeke = Svenskt Porträttgalleri XX | Vuosi = 1901 | Sivu = 52 | Selite = | Julkaisija = | Tunniste = | www = http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Svenskt_Porträttgalleri_XX.djvu?page=70 | www-teksti = | Viitattu = 22.11.2015 | Kieli = {{sv}}}}</ref> Keisarin elinaikana paljastettu veistos on vanhin Aleksanteri II:n muistomerkki.
Kuvanveistäjä Andreas Fornander (1820–1903) opiskeli [[Ruotsin kuninkaallinen taideakatemia|Tukholman taideakatemiassa]]. Hänet tunnetaan varsinkin eläimiä esittävistä pienveistoksistaan saveen, sekä [[Maisemamaalaus|maisemamaalauksistaan]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Kruse, John | Nimeke = Svenskt Porträttgalleri XX | Vuosi = 1901 | Sivu = 52 | Selite = | Julkaisija = | Tunniste = | www = http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Svenskt_Porträttgalleri_XX.djvu?page=70 | www-teksti = | Viitattu = 22.11.2015 | Kieli = {{sv}}}}</ref> Keisarin elinaikana paljastettu veistos on vanhin Aleksanteri II:n muistomerkki.


Monumentti konservoitiin vuonna 2011 ja työn yhteydessä selvisi, että leijonapatsaan metalliseoksesta yli 50 prosenttia on lyijyä, noin 30 prosenttia tinaa ja noin 20 prosenttia sinkkiä<ref name=hml>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hameenlinna.fi/Palvelut/Kulttuuri/Taidemuseo/Info/Aluetaidemuseo/Ajankohtaisia-hankkeita/ | Nimeke = Parolan leijona- monumentin kunnostushanke 2009-2011 | Julkaisija = Hämeenlinnan taidemuseo| Viitattu = 16.5.2016 }}</ref>. Konservoinnin yhteydessä leijonan pinta pronssattiin paremman säilyvyyden takaamiseksi<ref name=hml/>. Muistomerkin kokonaiskorkeus on 5,2 metriä<ref name=hml/>.
Monumentti konservoitiin vuonna 2011 ja työn yhteydessä selvisi, että leijonapatsaan metalliseoksessa yli 50 prosenttia on lyijyä, noin 30 prosenttia tinaa ja noin 20 prosenttia sinkkiä<ref name=hml>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hameenlinna.fi/Palvelut/Kulttuuri/Taidemuseo/Info/Aluetaidemuseo/Ajankohtaisia-hankkeita/ | Nimeke = Parolan leijona- monumentin kunnostushanke 2009-2011 | Julkaisija = Hämeenlinnan taidemuseo| Viitattu = 16.5.2016 }}</ref>. Konservoinnin yhteydessä leijonan pinta pronssattiin paremman säilyvyyden takaamiseksi<ref name=hml/>. Muistomerkin kokonaiskorkeus on 5,2 metriä<ref name=hml/>.


== Katso myös ==
== Katso myös ==

Versio 17. toukokuuta 2016 kello 00.58

Parolan leijona
Nimi Parolan leijona
Tekijä Andreas Fornander
Valmistumisvuosi 1868
Taiteenlaji kuvanveisto
Korkeus 520 cm jalustoineen
Sijainti Parolannummi
Paikkakunta Hattula
Koordinaatit 61°01′18.2″N, 024°21′50.0″E

Parolan leijona on ruotsalaisen kuvanveistäjän Andreas Fornanderin veistämä, vuonna 1868 paljastettu muistomerkki Hattulan Parolannummen harjoituskentän etelälaidassa.[1] Metalliseoksesta valettu veistos on leijona, jonka vasemman etukäpälän alla on pallo. Alhaalta porrastettu jalusta on harmaata graniittia. Siinä lukee

18 28/VII 63
KATSASTELI TÄÄLLÄ H. K. MAJESTET: SA
SUOMEN SUURI RUHTINAS ALEKSANDER II
SUOMEN SOTAVÄKEÄ
Andreas Fornander: Parolan leijona (1868).
Andreas Fornander: Parolan leijona (1868).

Muistomerkki liittyy Helsingin vuoden 1863 valtiopäiviä edeltävään Aleksanteri II:n Suomen matkaan. Suomen kaartin univormuun pukeutunut keisari tarkasti Parolannummella Suomen sotajoukot.[2]

Paikalla oli myös senattori J. V. Snellman, joka esitteli keisarille Kielireskriptin eli asetuksen, joka kohensi suomen kielen asemaa Suomen suuriruhtinaskunnan valtionhallinnossa. Säädöksen mukaan suomenkielisiä asiakirjoja voitiin jättää virastoihin ja tuomioistuimiin välittömästi asetuksen voimaantulon jälkeen. Asetus velvoitti viranomaisia ryhtymään toimenpiteisiin, jotta valtion elimet ja laitokset pystyisivät 20 vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta tuottamaan itse suomenkielisiä asiakirjoja. Keisari hyväksyi asetuksen allekirjoittamalla se seuraavana päivänä Hämeenlinnan maaherrantalossa.[2]

Kuvanveistäjä Andreas Fornander (1820–1903) opiskeli Tukholman taideakatemiassa. Hänet tunnetaan varsinkin eläimiä esittävistä pienveistoksistaan saveen, sekä maisemamaalauksistaan.[3] Keisarin elinaikana paljastettu veistos on vanhin Aleksanteri II:n muistomerkki.

Monumentti konservoitiin vuonna 2011 ja työn yhteydessä selvisi, että leijonapatsaan metalliseoksessa yli 50 prosenttia on lyijyä, noin 30 prosenttia tinaa ja noin 20 prosenttia sinkkiä[4]. Konservoinnin yhteydessä leijonan pinta pronssattiin paremman säilyvyyden takaamiseksi[4]. Muistomerkin kokonaiskorkeus on 5,2 metriä[4].

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Parolannummen harjoituskenttä Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 22.11.2015.
  2. ↑ a b Demokratian polku 6: Parolan leijona YouTube. 5.9.2013. SuomenEduskunta. Viitattu 22.11.2015.
  3. ↑ Kruse, John: Svenskt Porträttgalleri XX, s. 52. , 1901. Teoksen verkkoversio (viitattu 22.11.2015). (ruotsiksi)
  4. ↑ a b c Parolan leijona- monumentin kunnostushanke 2009-2011 Hämeenlinnan taidemuseo. Viitattu 16.5.2016.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Parolan_leijona&oldid=15718927”