Ero sivun ”Diplomatia” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Kumottu muokkaus 15464217, jonka teki 195.237.90.72 (keskustelu) poistan lisäyksen lähteettömänä lisäyksenä |
img |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{lähteetön}} |
{{lähteetön}} |
||
[[File:Symmetry of Diplomacy.jpg|thumb|Ger van Elk, ''Symmetry of Diplomacy'', 1975, Groninger Museum.]] |
|||
'''Diplomatia''' on [[Kansainvälinen politiikka|kansainvälisten suhteiden]] alalla liikkuva valtiotaito, jonkun valtiomiehen toimintatapa tai valtioviisaus. |
'''Diplomatia''' on [[Kansainvälinen politiikka|kansainvälisten suhteiden]] alalla liikkuva valtiotaito, jonkun valtiomiehen toimintatapa tai valtioviisaus. |
||
Versio 14. toukokuuta 2016 kello 19.41
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Diplomatia on kansainvälisten suhteiden alalla liikkuva valtiotaito, jonkun valtiomiehen toimintatapa tai valtioviisaus.
Diplomatian alaan kuuluvat rauhasta sopiminen, sota, talouselämä, kauppa ja kulttuurivaihto.
Diplomaattiseen käytäntöön kuuluu erityisesti suurvaltojen osalta ajoittain myös diplomaattinen painostus tai diplomatian ylittävä voimankäytöllä uhkaaminen. Diplomatian ja sodankäynnin välillä keinovalikoimaan voivat kuulua muun muassa kaupan esteen muodostavat tullitariffien jyrkät korostukset, kauppasaarrot ja taloudellisen avun tai periaatteessa myönnetyn turvallisuustakuun julkinen kieltäminen.
Diplomaatit
Valtioiden välisiä suhteita ylläpidetään yleensä diplomaattien välityksellä. Diplomaatti on vierasta valtiota edustava lähettiläs tai yleensä diplomaattikunnan jäsen. Diplomaatin tehtävänä on ylläpitää kontaktipintaa ja keskusteluyhteyttä, kun taas voimakkaat reaktiot ovat poliittisen päätöksenteon alaisia ratkaisuja.
Kansainväliset sopimukset syntyvät yleensä diplomaattien neuvottelemina ennen kuin poliitikot allekirjoittavat ne. Diplomaattien tehtäviin kuuluu asemamaan tai -maiden poliittisen ja kauppapoliittisen tilanteen seuraaminen ja raportointi sekä valtiosopimusten toimeenpanon valvonta asemamaissa ja laiminlyönneistä tiedottaminen ulkoasiainministeriölle ulkopoliittiselle johdolle ilmoittamiseksi.
Diplomaattikunnaksi kutsutaan jossakin valtiossa toimivia ulkovaltojen lähettiläitä, toisinaan myös lähetystöjen virkamiehiä. Diplomaattikunnan vanhin eli esimies on se korkeimman arvoluokan lähettiläs, joka on pisimmän ajan ollut asianomaisessa valtiossa, katolisissa maissa tavallisesti paavin lähettiläs (nuntius).
Suurlähettiläs on valtion toisessa valtiossa, toiselle hallitukselle tai kansainvälisessä järjestössä ylläpitämän diplomaattisen edustuston johtaja.
Tilanteessa, jossa mailla ei kireiden välien vuoksi ole diplomaattisuhteita, käytetään välttämättömässä juoksevassa asiainhoidossa niin sanotun suojeluvaltion diplomaattisia suhteita kyseiseen maahan.
Historia
Diplomatia Länsi-Euroopassa alkoi kehittyä uudella ajalla kolmikymmenvuotisen sodan päätteeksi 1648 solmitun Westfalenin rauhansopimusta koskevissa neuvotteluissa, missä lukuisat valtiot sopivat keskenään uudenlaisesta järjestelystä. Diplomaattiset muodot ovat peräisin Napoleonin ajoilta, jolloin vahvistettiin muun muassa diplomaattinen koskemattomuus. Klassinen diplomatian kieli on ranska.
Tehokas lentomatkustaminen ja tietoliikenne ovat mahdollistaneet yhteydenpidon laajentamista ulkoasiainministeriöitä ja lähetystöjä laajemmalti, minkä vuoksi perinteisen diplomatian merkitys ainoana mahdollisena välittäjänä on vähentynyt. Esimerkiksi EU-maiden kesken myös muut hallinnot kuin ulkoasiainhallinnot valmistelevat valtioiden välisiä asioita sekä laativat sopimusehdotuksia.
Katso myös
Aiheesta muualla
Tämä artikkeli perustuu Pienen tietosanakirjan (1925–1928) sisältöön. Pienen tietosanakirjan tekijänoikeudellinen tilanne on tulkinnanvarainen. Sieltä ei tule tuoda uutta aineistoa Wikipediaan. Voit auttaa Wikipediaa korvaamalla Pienen tietosanakirjan aineiston uudella.