Ero sivun ”Napuen taistelu” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
+ kuva Isonkyrön joukkohaudan muistokivestä
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 14: Rivi 14:
| komentaja1 = [[Carl Gustaf Armfelt (vanhempi)|Carl Gustaf Armfelt]]
| komentaja1 = [[Carl Gustaf Armfelt (vanhempi)|Carl Gustaf Armfelt]]
| komentaja2 = [[Mihail Golitsyn]]
| komentaja2 = [[Mihail Golitsyn]]
| vahvuus1 = 4500
| vahvuus1 = 4 500
| vahvuus2 = noin 9000
| vahvuus2 = noin 9 000
| tappiot1 = 2500 kuollutta tai haavoittunutta
| tappiot1 = 2 500 kuollutta tai haavoittunutta
| tappiot2 = 1800-2000 kuollutta tai haavoittunutta
| tappiot2 = 1 800-2 000 kuollutta tai haavoittunutta
| huomautus =
| huomautus =
| muut_taistelut = suuren Pohjan sodan taistelut
| muut_taistelut = suuren Pohjan sodan taistelut
Rivi 24: Rivi 24:
'''Napuen taistelu''' oli [[Suuri Pohjan sota|Suuren Pohjan sodan]] viimeinen Suomessa käyty kenttätaistelu, joka käytiin [[Isokyrö|Isossakyrössä]] [[19. helmikuuta]] [[1714]]. Ruhtinas [[Mihail Golitsyn]]in johtamat venäläiset saivat siinä merkittävän voiton kenraali [[Carl Gustaf Armfelt (vanhempi)|Carl Gustaf Armfelt]]in johtamista [[Ruotsi]]n [[Karoliinit (sotilaat)|karoliini]]joukoista ja heitä avustaneista pohjalaisten talonpoikien nostoväkijoukoista. Taistelusta on katsottu alkaneen [[isoviha|isonvihan aika]].<ref>Hårdstedt, s.276</ref>
'''Napuen taistelu''' oli [[Suuri Pohjan sota|Suuren Pohjan sodan]] viimeinen Suomessa käyty kenttätaistelu, joka käytiin [[Isokyrö|Isossakyrössä]] [[19. helmikuuta]] [[1714]]. Ruhtinas [[Mihail Golitsyn]]in johtamat venäläiset saivat siinä merkittävän voiton kenraali [[Carl Gustaf Armfelt (vanhempi)|Carl Gustaf Armfelt]]in johtamista [[Ruotsi]]n [[Karoliinit (sotilaat)|karoliini]]joukoista ja heitä avustaneista pohjalaisten talonpoikien nostoväkijoukoista. Taistelusta on katsottu alkaneen [[isoviha|isonvihan aika]].<ref>Hårdstedt, s.276</ref>


==Tausta==
Tsaari [[Pietari Suuri]] suunnitteli alkuvuodesta 1714 hyökkäävänsä Etelä-Suomesta [[Tukholma]]an [[Ahvenanmaa]]n kautta. Hän halusi ennen hyökkäyksen aloittamista eliminoida Pohjanmaalle vetäytyneiden Armfeltin komentamien ruotsalaisjoukkojen aiheuttaman sivustauhan ja määräsi sen vuoksi ruhtinas Golitsynin hyökkäämään Pohjanmaalle ja hävittämään alueen [[poltetun maan taktiikka]]a käyttäen jotta ruotsalaiset eivät voisi käyttää sitä tukialuenaan. Golitsyn lähti helmikuussa 1714 11 000 miehen kanssa [[Hämeenkyrö]]n tienoilta etenemään pitkin [[Kyrönkankaan talvitie]]tä. Kun venäläisjoukot saapuivat Pohjanmaalle Armfelt perääntyi joukkoineen Isonkyrön alueelle samalla kun venäläiset saapuivat [[Ylistaro]]on.<ref>[http://blogs.helsinki.fi/hylikang/2014/02/11/isoviha-kyronmaalla-2/ Isoviha Kyrönmaalla, Heikki Ylikankaan esitelmä Vähässäkyrössä 9.2.2014 Napuen taistelun 300-vuotismuistojuhlassa]</ref>
Tsaari [[Pietari Suuri]] suunnitteli alkuvuodesta 1714 hyökkäävänsä Etelä-Suomesta [[Tukholma]]an [[Ahvenanmaa]]n kautta. Hän halusi ennen hyökkäyksen aloittamista eliminoida Pohjanmaalle vetäytyneiden Armfeltin komentamien ruotsalaisjoukkojen aiheuttaman sivustauhan ja määräsi sen vuoksi ruhtinas Golitsynin hyökkäämään Pohjanmaalle ja hävittämään alueen [[poltetun maan taktiikka]]a käyttäen jotta ruotsalaiset eivät voisi käyttää sitä tukialuenaan. Golitsyn lähti helmikuussa 1714 11&nbsp;000 miehen kanssa [[Hämeenkyrö]]n tienoilta etenemään pitkin [[Kyrönkankaan talvitie]]tä. Kun venäläisjoukot saapuivat Pohjanmaalle Armfelt perääntyi joukkoineen Isonkyrön alueelle samalla kun venäläiset saapuivat [[Ylistaro]]on.<ref>[http://blogs.helsinki.fi/hylikang/2014/02/11/isoviha-kyronmaalla-2/ Isoviha Kyrönmaalla, Heikki Ylikankaan esitelmä Vähässäkyrössä 9.2.2014 Napuen taistelun 300-vuotismuistojuhlassa]</ref>


==Osapuolet==
Ruotsalaisiin joukkoihin kuului 3 000 miehen vahvuinen jalkaväki joka oli jaettu kolmeen taisteluryhmään, 1 500 miehen vahvuinen ratsuväki sekä 1 086 nostoväkeen kuulunutta keihäin ja kiväärein aseistautunutta pohjalaista talonpoikaa. Ruotsalaisten tykistö koostui yhdestä [[haupitsi]]sta ja seitsemästä rykmentin[[kanuuna]]sta. Venäläisten jalkaväkeen kuului 279 upseeria, 279 aliupseeria ja 5588 miestä sekä ratsuväkeen 205 upseeria, 205 aliupseeria ja 4307 miestä. Tykkejä venäläisillä oli 10.<ref>[http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/taistelut/Napue_1714.htm Napuen taistelun taistelusuunnitelmat ja taistelun kulku (Pohjan Prikaatin killan sivut)]</ref>
Ruotsalaisiin joukkoihin kuului 3&nbsp;000 miehen vahvuinen jalkaväki joka oli jaettu kolmeen taisteluryhmään, 1&nbsp;500 miehen vahvuinen ratsuväki sekä 1&nbsp;086 nostoväkeen kuulunutta keihäin ja kiväärein aseistautunutta pohjalaista talonpoikaa. Ruotsalaisten tykistö koostui yhdestä [[haupitsi]]sta ja seitsemästä rykmentin[[kanuuna]]sta. Venäläisten jalkaväkeen kuului 279 upseeria, 279 aliupseeria ja 5588 miestä sekä ratsuväkeen 205 upseeria, 205 aliupseeria ja 4&nbsp;307 miestä. Tykkejä venäläisillä oli 10.<ref>[http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/taistelut/Napue_1714.htm Napuen taistelun taistelusuunnitelmat ja taistelun kulku (Pohjan Prikaatin killan sivut)]</ref>


==Taistelu==
⚫
Armfelt ryhmitti 16. helmikuuta jalkaväen kolmeen taisteluryhmään ja sijoitti ratsuväen puoliksi kummallekin sivustalla. Talonpoikaisnostomiehet suojasivat selustaa ja kuormastoja. Taistelun alkaessa kolme päivää myöhemmin venäläiset iskivät ruotsalaisten vasempaan siipeen ratsuväen tukemana. Armfelt käänsi nyt joukkojensa rintamasuunnaan ja komensi aloittamaan hyökkäyksen. Ratsuväen suojaama ruotsalaisten oikea sivusta pakotti venäläiset perääntymään mutta ruotsalaisten vasen sivusta joutui alakynteen ja venäläiset pääsivät saarrostamaan ruotsalaisjoukot. Ruotsalaisista kaatui taistelussa 2 645 miestä, venäläisten tappiot olivat heidän oman ilmoituksensa mukaan 421 kaatunutta ja 1 057 haavoittunutta.
⚫
[[Tiedosto:MECHELIN(1894) p067 Storkyro.jpg|thumb|vasen|320px|Taistelukenttää piirroksessa.]]
⚫
[[Tiedosto:Napue battle massgrave memorial in Isokyro old church graveyard.JPG|thumb|left|225px|Napuen taistelussa kuoli 141 kyröläistä talonpoikaa. Heidät on haudattu joukkohautaan [[Isonkyrön vanha kirkko|Isonkyrön vanhan kirkon]] hautausmaalle, jonne on paljastettu muistokivi 1984.]]
⚫
Armfelt ryhmitti 16. helmikuuta jalkaväen kolmeen taisteluryhmään ja sijoitti ratsuväen puoliksi kummallekin sivustalla. Talonpoikaisnostomiehet suojasivat selustaa ja kuormastoja. Taistelun alkaessa kolme päivää myöhemmin venäläiset iskivät ruotsalaisten vasempaan siipeen ratsuväen tukemana. Armfelt käänsi nyt joukkojensa rintamasuunnaan ja komensi aloittamaan hyökkäyksen. Ratsuväen suojaama ruotsalaisten oikea sivusta pakotti venäläiset perääntymään mutta ruotsalaisten vasen sivusta joutui alakynteen ja venäläiset pääsivät saarrostamaan ruotsalaisjoukot. Ruotsalaisista kaatui taistelussa 2&nbsp;645 miestä, venäläisten tappiot olivat heidän oman ilmoituksensa mukaan 421 kaatunutta ja 1&nbsp;057 haavoittunutta.

==Seuraukset==
⚫
[[Tiedosto:Napue battle massgrave memorial in Isokyro old church graveyard.JPG|thumb|225px|Napuen taistelussa kuoli 141 kyröläistä talonpoikaa. Heidät on haudattu joukkohautaan [[Isonkyrön vanha kirkko|Isonkyrön vanhan kirkon]] hautausmaalle, jonne on paljastettu muistokivi 1984.]]
Taistelun jälkeen venäläisjoukot ryöstivät ja polttivat lähiseudun kyliä, raiskasivat naisia ja pakottivat asukkaita kidutuksen avulla paljastamaan kätketyt arvoesineet. Venäläiset vetäytyivät maaliskuussa takaisin etelään mutta palasivat uudelleen syksyllä 1714 jatkaen tuhoamista ja ryöstelyä tähän asti säästyneillä Pohjanmaan alueilla.<ref>[http://blogs.helsinki.fi/hylikang/2012/07/25/ajoist-ankarin-pohjanmaan-historiassa Heikki Ylikangas : ”Ajoist’ ankarin” Pohjanmaan historiassa, julkaistu Pohjalaisessa 26.9.2011]</ref>
Taistelun jälkeen venäläisjoukot ryöstivät ja polttivat lähiseudun kyliä, raiskasivat naisia ja pakottivat asukkaita kidutuksen avulla paljastamaan kätketyt arvoesineet. Venäläiset vetäytyivät maaliskuussa takaisin etelään mutta palasivat uudelleen syksyllä 1714 jatkaen tuhoamista ja ryöstelyä tähän asti säästyneillä Pohjanmaan alueilla.<ref>[http://blogs.helsinki.fi/hylikang/2012/07/25/ajoist-ankarin-pohjanmaan-historiassa Heikki Ylikangas : ”Ajoist’ ankarin” Pohjanmaan historiassa, julkaistu Pohjalaisessa 26.9.2011]</ref>


Isonkyrön Napuessa sijaitsee taistelun muistomerkki ([[Matti Visanti|Matti Björklund-Visanti]], 1920). Taistelu käytiin kuitenkin viereisen Laurolan kylän alueella. Vanhoissa asiakirjoissa Napuen taistelu tunnettiin Kyrön tappeluksen (Slaget vid Storkyro) nimellä.<ref>[http://yle.fi/uutiset/kyron_tappelus_eli_napuen_taistelu_muistuttaa_sodan_julmuudesta/7038346?ref=leiki-uu "Kyrön tappelus" eli Napuen taistelu muistuttaa sodan julmuudesta, Yle uutiset 20.1.2014]</ref>
Isonkyrön Napuessa sijaitsee taistelun muistomerkki ([[Matti Visanti|Matti Björklund-Visanti]], 1920). Taistelu käytiin kuitenkin viereisen Laurolan kylän alueella. Vanhoissa asiakirjoissa Napuen taistelu tunnettiin Kyrön tappeluksen (Slaget vid Storkyro) nimellä.<ref>[http://yle.fi/uutiset/kyron_tappelus_eli_napuen_taistelu_muistuttaa_sodan_julmuudesta/7038346?ref=leiki-uu "Kyrön tappelus" eli Napuen taistelu muistuttaa sodan julmuudesta, Yle uutiset 20.1.2014]</ref>

⚫
[[Tiedosto:MECHELIN(1894) p067 Storkyro.jpg|320px|pienoiskuva]]


==Lähteet==
==Lähteet==

Versio 14. toukokuuta 2016 kello 12.19

Napuen taistelu
Osa suurta Pohjan sotaa
Armfeltin omakätinen kaavio taistelun kulusta.
Armfeltin omakätinen kaavio taistelun kulusta.
Päivämäärä:

19. helmikuuta 1714

Paikka:

Napue, Isokyrö

Lopputulos:

Venäläisten voitto

Osapuolet

 Ruotsi

 Venäjä

Komentajat

Carl Gustaf Armfelt

Mihail Golitsyn

Vahvuudet

4 500

noin 9 000

Tappiot

2 500 kuollutta tai haavoittunutta

1 800-2 000 kuollutta tai haavoittunutta

Suuren Pohjan sodan taistelut
Narva | Väinäjoki | Kliszow | Pultusk | Jakobstadt | Posen | Punitz | Freustadt | Lesnaja | Pultava | Helsingborg | Gadebusch | Helsinki | Kostianvirta | Napue | Riilahti

Napuen taistelu oli Suuren Pohjan sodan viimeinen Suomessa käyty kenttätaistelu, joka käytiin Isossakyrössä 19. helmikuuta 1714. Ruhtinas Mihail Golitsynin johtamat venäläiset saivat siinä merkittävän voiton kenraali Carl Gustaf Armfeltin johtamista Ruotsin karoliinijoukoista ja heitä avustaneista pohjalaisten talonpoikien nostoväkijoukoista. Taistelusta on katsottu alkaneen isonvihan aika.[1]

Tausta

Tsaari Pietari Suuri suunnitteli alkuvuodesta 1714 hyökkäävänsä Etelä-Suomesta Tukholmaan Ahvenanmaan kautta. Hän halusi ennen hyökkäyksen aloittamista eliminoida Pohjanmaalle vetäytyneiden Armfeltin komentamien ruotsalaisjoukkojen aiheuttaman sivustauhan ja määräsi sen vuoksi ruhtinas Golitsynin hyökkäämään Pohjanmaalle ja hävittämään alueen poltetun maan taktiikkaa käyttäen jotta ruotsalaiset eivät voisi käyttää sitä tukialuenaan. Golitsyn lähti helmikuussa 1714 11 000 miehen kanssa Hämeenkyrön tienoilta etenemään pitkin Kyrönkankaan talvitietä. Kun venäläisjoukot saapuivat Pohjanmaalle Armfelt perääntyi joukkoineen Isonkyrön alueelle samalla kun venäläiset saapuivat Ylistaroon.[2]

Osapuolet

Ruotsalaisiin joukkoihin kuului 3 000 miehen vahvuinen jalkaväki joka oli jaettu kolmeen taisteluryhmään, 1 500 miehen vahvuinen ratsuväki sekä 1 086 nostoväkeen kuulunutta keihäin ja kiväärein aseistautunutta pohjalaista talonpoikaa. Ruotsalaisten tykistö koostui yhdestä haupitsista ja seitsemästä rykmentinkanuunasta. Venäläisten jalkaväkeen kuului 279 upseeria, 279 aliupseeria ja 5588 miestä sekä ratsuväkeen 205 upseeria, 205 aliupseeria ja 4 307 miestä. Tykkejä venäläisillä oli 10.[3]

Taistelu

Taistelukenttää piirroksessa.

Armfelt ryhmitti 16. helmikuuta jalkaväen kolmeen taisteluryhmään ja sijoitti ratsuväen puoliksi kummallekin sivustalla. Talonpoikaisnostomiehet suojasivat selustaa ja kuormastoja. Taistelun alkaessa kolme päivää myöhemmin venäläiset iskivät ruotsalaisten vasempaan siipeen ratsuväen tukemana. Armfelt käänsi nyt joukkojensa rintamasuunnaan ja komensi aloittamaan hyökkäyksen. Ratsuväen suojaama ruotsalaisten oikea sivusta pakotti venäläiset perääntymään mutta ruotsalaisten vasen sivusta joutui alakynteen ja venäläiset pääsivät saarrostamaan ruotsalaisjoukot. Ruotsalaisista kaatui taistelussa 2 645 miestä, venäläisten tappiot olivat heidän oman ilmoituksensa mukaan 421 kaatunutta ja 1 057 haavoittunutta.

Seuraukset

Napuen taistelussa kuoli 141 kyröläistä talonpoikaa. Heidät on haudattu joukkohautaan Isonkyrön vanhan kirkon hautausmaalle, jonne on paljastettu muistokivi 1984.

Taistelun jälkeen venäläisjoukot ryöstivät ja polttivat lähiseudun kyliä, raiskasivat naisia ja pakottivat asukkaita kidutuksen avulla paljastamaan kätketyt arvoesineet. Venäläiset vetäytyivät maaliskuussa takaisin etelään mutta palasivat uudelleen syksyllä 1714 jatkaen tuhoamista ja ryöstelyä tähän asti säästyneillä Pohjanmaan alueilla.[4]

Isonkyrön Napuessa sijaitsee taistelun muistomerkki (Matti Björklund-Visanti, 1920). Taistelu käytiin kuitenkin viereisen Laurolan kylän alueella. Vanhoissa asiakirjoissa Napuen taistelu tunnettiin Kyrön tappeluksen (Slaget vid Storkyro) nimellä.[5]

Lähteet

  • Hårdstedt, M. Napue 1714 teoksessa: Manninen, O. (toim.): Suomalaisten taistelut. Ruotsin, Venäjän ja itsenäisen Suomen riveissä. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2007. ISBN 978-951-31-3636-9.

Viitteet

Aiheesta muualla

Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
  • Merkinnän syy: Taistelun kulku puuttuu.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Napuen_taistelu&oldid=15713354”