Ero sivun ”EEC-vetoomus” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Jakautuneen vasemmiston vastalause: - sanavalinta |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''EEC-vetoomus''' oli vastalause Suomen hallituksen pyrkimykselle [[Suomen EEC-vapaakauppasopimus|solmia vapaakauppasopimus]] [[Euroopan talousyhteisö]]n (EEC) kanssa. Se julkaistiin maksettuna ilmoituksena ''[[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomissa]]'' |
'''EEC-vetoomus''' oli vastalause Suomen hallituksen pyrkimykselle [[Suomen EEC-vapaakauppasopimus|solmia vapaakauppasopimus]] [[Euroopan talousyhteisö]]n (EEC) kanssa. Se julkaistiin maksettuna ilmoituksena ''[[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomissa]]'' 19. syyskuuta 1973 otsikolla ''EEC-vapaakauppasopimus torjuttava''. Vetoomus kohdistettiin ”tasavallan presidentille, hallitukselle ja eduskunnalle”. |
||
== Jakautuneen vasemmiston vastalause == |
== Jakautuneen vasemmiston vastalause == |
||
Ilmoituksen teksti vastusti sopimusta EEC:n kanssa ja vaati, että [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] ja [[SEV]]-järjestön kanssa lisättäisiin yhteistyötä ja kauppaa.<ref>EEC-vapaakauppasopimus torjuttava. (ilmoitus) ''Helsingin Sanomat'' 19.9.1973, s. 20.</ref> |
Ilmoituksen teksti vastusti sopimusta EEC:n kanssa ja vaati, että [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] ja [[Keskinäisen taloudellisen avun neuvosto|SEV]]-järjestön kanssa lisättäisiin yhteistyötä ja kauppaa.<ref>EEC-vapaakauppasopimus torjuttava. (ilmoitus) ''Helsingin Sanomat'' 19.9.1973, s. 20.</ref> |
||
Vetoomuksen allekirjoittaneet noin 500 julkisuuden henkilöä anti-EEC-toimikunnan puheenjohtajan [[Hannu Vesa]]n johdolla myös jättivät adressinsa tasavallan presidentti [[Urho Kekkonen|Urho Kekkoselle]] tuntia ennen EEC-sopimuksen allekirjoittamista 5. lokakuuta 1973 ja kehottivat vielä kerran harkitsemaan sopimuksen torjumista. Kekkonen valitteli, ettei voinut ottaa kansalaisjärjestöä aiemmin, ennen presidentin esittelyä 3. lokakuuta, mutta totesi myös, ettei tapaaminen olisi muuttanut päätöstä. Adressin ojensi Yrjö Tirri.<ref name="HSAdressi">Vastustajat vetosivat vielä kerran UKK:hon. ''Helsingin Sanomat'' 6.10.1973, s. 7 ja 12.</ref> |
Vetoomuksen allekirjoittaneet noin 500 julkisuuden henkilöä anti-EEC-toimikunnan puheenjohtajan [[Hannu Vesa]]n johdolla myös jättivät adressinsa tasavallan presidentti [[Urho Kekkonen|Urho Kekkoselle]] tuntia ennen EEC-sopimuksen allekirjoittamista 5. lokakuuta 1973 ja kehottivat vielä kerran harkitsemaan sopimuksen torjumista. Kekkonen valitteli, ettei voinut ottaa kansalaisjärjestöä aiemmin, ennen presidentin esittelyä 3. lokakuuta, mutta totesi myös, ettei tapaaminen olisi muuttanut päätöstä. Adressin ojensi Yrjö Tirri.<ref name="HSAdressi">Vastustajat vetosivat vielä kerran UKK:hon. ''Helsingin Sanomat'' 6.10.1973, s. 7 ja 12.</ref> |
||
| Rivi 8: | Rivi 8: | ||
[[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|SDP:n]] puolueneuvosto äänesti EEC-sopimuksen hyväksymisestä 19. syyskuuta 1973. Päätös ei syntynyt ilman arvostelua. Esimerkiksi kansanedustaja [[Erkki Tuomioja]] näki torjumisen antavan paremmat mahdollisuudet puolustaa ja korottaa työväen elinehtoja.<ref>''Kyllä EEC-sopimukselle äänin 54–4''. ''Helsingin Sanomat'' 20.9.1973, s. 14.</ref> Kansanedustaja [[Tellervo Maria Koivisto|Tellervo M. Koivisto]] taas sai kirjallisen varoituksen puolueeltaan SDP:ltä EEC:n vastustamisesta. Hän kiisti huhut puolueesta loikkaamisesta sanomalla: ”Ei se, että vastustan EEC:tä, tee minusta kommunistia.”<ref>''Tellervo M. Koivisto sai puolueelta vakavan huomautuksen''. ''Helsingin Sanomat'' 19.9.1973, s. 13.</ref> |
[[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|SDP:n]] puolueneuvosto äänesti EEC-sopimuksen hyväksymisestä 19. syyskuuta 1973. Päätös ei syntynyt ilman arvostelua. Esimerkiksi kansanedustaja [[Erkki Tuomioja]] näki torjumisen antavan paremmat mahdollisuudet puolustaa ja korottaa työväen elinehtoja.<ref>''Kyllä EEC-sopimukselle äänin 54–4''. ''Helsingin Sanomat'' 20.9.1973, s. 14.</ref> Kansanedustaja [[Tellervo Maria Koivisto|Tellervo M. Koivisto]] taas sai kirjallisen varoituksen puolueeltaan SDP:ltä EEC:n vastustamisesta. Hän kiisti huhut puolueesta loikkaamisesta sanomalla: ”Ei se, että vastustan EEC:tä, tee minusta kommunistia.”<ref>''Tellervo M. Koivisto sai puolueelta vakavan huomautuksen''. ''Helsingin Sanomat'' 19.9.1973, s. 13.</ref> |
||
Anti-EEC-toimikunta järjesti eri puolilla Suomea [[Mielenosoitus|mielenosoituksia]] sopimusta vastaan. Järjestäjien mukaan |
Anti-EEC-toimikunta järjesti eri puolilla Suomea [[Mielenosoitus|mielenosoituksia]] sopimusta vastaan. Järjestäjien mukaan 8 000 ja poliisin mukaan 6 000 ihmistä osoitti mieltään Helsingissä [[Eduskuntatalo]]n edessä 20. syyskuuta. Mielenosoituksessa puhuivat muun muassa Hannu Vesa (sd.), [[Suomen Kommunistinen Puolue|SKP:n]] puheenjohtaja [[Aarne Saarinen]] ja [[Ilkka Taipale]] (sd.). Samana päivänä [[Turku|Turussa]] [[Veritas Stadion|Kupittaan jalkapallokentällä]] osoitti mieltään 2 000 ja [[Tampere]]ella [[Keskustori]]lla 3 000 ihmistä. Myös työpaikoilla tapahtui mielenosoitusseisauksia.<ref>Tuhannet marssivat EEC:tä vastaan. ''Helsingin Sanomat'' 21.9.1973, s. 11.</ref> Ojentaessaan presidentille adressia anti-EEC-toimikuntalaiset lupasivat järjestää uuden mielenosoituksen 9. lokakuuta<ref name="HSAdressi"/>. Helsingissä mieltä osoitti 5 000 henkilöä. Vasemmistolaisten lisäksi tilaisuudessa puhui [[Suomen Kansan Yhtenäisyyden Puolue|SKYP:n]] [[Olavi Tupamäki]]. Muista puhujista [[Taisto Sinisalo]]n mielestä sopimus oli vakava loukkaus Suomen ja Neuvostoliiton välistä [[YYA-sopimus]]ta vastaan. |
||
Alun perin mukana puhumassa piti olla myös [[Liberaalinen nuorisoliitto|Liberaalisen nuorisoliiton]] edustajat, joka ilmoitti vastustavansa EEC:tä, mutta se ei halunnut osallistua mielenosoitukseen, koska sen mielestä he eivät voineet hyväksyä tilaisuuden tunnusta, joka oli LNL:n mukaan ”suunnattu ulkopoliittista johtoa vastaan ja asettaa Suomen kauppajärjestelyt ja yya-sopimuksen vastakkain”.<ref>Mielenosoituksia eri puolilla Suomea – Noin 5000 vastusti EEC:tä Helsingissä. ''Helsingin Sanomat'' 10.10.1973, s. 7.</ref> |
Alun perin mukana puhumassa piti olla myös [[Liberaalinen nuorisoliitto|Liberaalisen nuorisoliiton]] edustajat, joka ilmoitti vastustavansa EEC:tä, mutta se ei halunnut osallistua mielenosoitukseen, koska sen mielestä he eivät voineet hyväksyä tilaisuuden tunnusta, joka oli LNL:n mukaan ”suunnattu ulkopoliittista johtoa vastaan ja asettaa Suomen kauppajärjestelyt ja yya-sopimuksen vastakkain”.<ref>Mielenosoituksia eri puolilla Suomea – Noin 5000 vastusti EEC:tä Helsingissä. ''Helsingin Sanomat'' 10.10.1973, s. 7.</ref> |
||
== Allekirjoittajia == |
== Allekirjoittajia == |
||
Vetoomuksen allekirjoitti noin 500 suomalaista, joiden joukossa oli poliitikkoja, toimittajia ja kulttuurihenkilöitä sekä tuntemattomampia henkilöitä. ''Helsingin Sanomien'' uutisen mukaan allekirjoittajat olivat julkisuuden henkilöitä.<ref name="HSAdressi"/> Markku |
Vetoomuksen allekirjoitti noin 500 suomalaista, joiden joukossa oli poliitikkoja, toimittajia ja kulttuurihenkilöitä sekä tuntemattomampia henkilöitä. ''Helsingin Sanomien'' uutisen mukaan allekirjoittajat olivat julkisuuden henkilöitä.<ref name="HSAdressi"/> [[Markku Jokisipilä]]n mukaan useat heistä ovat tai ovat olleet korkea-arvoisia poliitikoita tai arvostettuja kulttuurihenkilöitä.<ref>Markku Jokisipilä: [http://jokisipila.blogspot.com/2007/08/suomalaista-jatkuvuutta.html Suomalaista jatkuvuutta], 20.8.2007. Viitattu 9.12.2007. {{Sitaatti|mm. nykyinen presidentti, Suomen pankin pääjohtaja, Ulkopoliittisen instituutin johtaja, Julkisen Sanan Neuvoston puheenjohtaja, parikin EU-parlamentaarikkoa, ex-ulkoministeri, entisiä ja nykyisiä kansanedustajia, pari ex-maaherraa, suurlähettiläitä, arvostettuja professoreja, yliopistorehtoreita, eturivin kirjailijoita, näyttelijöitä, muusikoita ja elokuva-alan ihmisiä, palkittuja journalisteja, kulttuuripolitiikan mahtinimiä, korkeita virkamiehiä jne.|Markku Jokisipilä}}</ref> |
||
Osa allekirjoittajista (hakasuluissa olevat tiedot eivät kuulu alkuperäiseen listaan): |
Osa allekirjoittajista (hakasuluissa olevat tiedot eivät kuulu alkuperäiseen listaan): |
||
| Rivi 207: | Rivi 207: | ||
* [[Raili Rusto]] [televisio-ohjaaja] |
* [[Raili Rusto]] [televisio-ohjaaja] |
||
* [[Aarre Nojonen]] [toimittaja, SKP] |
* [[Aarre Nojonen]] [toimittaja, SKP] |
||
* [[Toni |
* [[Toni Edelmann]] [muusikko] |
||
* [[Kaisa Korhonen]] [teatteriohjaaja] |
* [[Kaisa Korhonen]] [teatteriohjaaja] |
||
| Rivi 287: | Rivi 287: | ||
* [[S. Albert Kivinen]] [filosofi, dosentti] |
* [[S. Albert Kivinen]] [filosofi, dosentti] |
||
<ref name="valkonen">Valkonen, Martti: ''Sananvapaus kauppatavarana'', luku ''Järki, jolla maailmaa hallitaan''. ISBN 952-99057-1-8. Verkossa: [http://journalismi.info/fi/?x=book21#14]</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.punatahdet.com/EEC.html | Nimeke=Punatähdet | Viitattu=2.2.2015}}</ref> |
<ref name="valkonen">Valkonen, Martti: ''Sananvapaus kauppatavarana'', luku ''Järki, jolla maailmaa hallitaan''. ISBN 952-99057-1-8. Verkossa: [http://journalismi.info/fi/?x=book21#14]</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.punatahdet.com/EEC.html | Nimeke=Punatähdet | Viitattu=2.2.2015}}</ref> |
||
{{Palstoitus loppuu}} |
{{Palstoitus loppuu}} |
||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
{{Viitteet}} |
{{Viitteet}} |
||
Versio 4. toukokuuta 2016 kello 11.50
EEC-vetoomus oli vastalause Suomen hallituksen pyrkimykselle solmia vapaakauppasopimus Euroopan talousyhteisön (EEC) kanssa. Se julkaistiin maksettuna ilmoituksena Helsingin Sanomissa 19. syyskuuta 1973 otsikolla EEC-vapaakauppasopimus torjuttava. Vetoomus kohdistettiin ”tasavallan presidentille, hallitukselle ja eduskunnalle”.
Jakautuneen vasemmiston vastalause
Ilmoituksen teksti vastusti sopimusta EEC:n kanssa ja vaati, että Neuvostoliiton ja SEV-järjestön kanssa lisättäisiin yhteistyötä ja kauppaa.[1]
Vetoomuksen allekirjoittaneet noin 500 julkisuuden henkilöä anti-EEC-toimikunnan puheenjohtajan Hannu Vesan johdolla myös jättivät adressinsa tasavallan presidentti Urho Kekkoselle tuntia ennen EEC-sopimuksen allekirjoittamista 5. lokakuuta 1973 ja kehottivat vielä kerran harkitsemaan sopimuksen torjumista. Kekkonen valitteli, ettei voinut ottaa kansalaisjärjestöä aiemmin, ennen presidentin esittelyä 3. lokakuuta, mutta totesi myös, ettei tapaaminen olisi muuttanut päätöstä. Adressin ojensi Yrjö Tirri.[2]
SDP:n puolueneuvosto äänesti EEC-sopimuksen hyväksymisestä 19. syyskuuta 1973. Päätös ei syntynyt ilman arvostelua. Esimerkiksi kansanedustaja Erkki Tuomioja näki torjumisen antavan paremmat mahdollisuudet puolustaa ja korottaa työväen elinehtoja.[3] Kansanedustaja Tellervo M. Koivisto taas sai kirjallisen varoituksen puolueeltaan SDP:ltä EEC:n vastustamisesta. Hän kiisti huhut puolueesta loikkaamisesta sanomalla: ”Ei se, että vastustan EEC:tä, tee minusta kommunistia.”[4]
Anti-EEC-toimikunta järjesti eri puolilla Suomea mielenosoituksia sopimusta vastaan. Järjestäjien mukaan 8 000 ja poliisin mukaan 6 000 ihmistä osoitti mieltään Helsingissä Eduskuntatalon edessä 20. syyskuuta. Mielenosoituksessa puhuivat muun muassa Hannu Vesa (sd.), SKP:n puheenjohtaja Aarne Saarinen ja Ilkka Taipale (sd.). Samana päivänä Turussa Kupittaan jalkapallokentällä osoitti mieltään 2 000 ja Tampereella Keskustorilla 3 000 ihmistä. Myös työpaikoilla tapahtui mielenosoitusseisauksia.[5] Ojentaessaan presidentille adressia anti-EEC-toimikuntalaiset lupasivat järjestää uuden mielenosoituksen 9. lokakuuta[2]. Helsingissä mieltä osoitti 5 000 henkilöä. Vasemmistolaisten lisäksi tilaisuudessa puhui SKYP:n Olavi Tupamäki. Muista puhujista Taisto Sinisalon mielestä sopimus oli vakava loukkaus Suomen ja Neuvostoliiton välistä YYA-sopimusta vastaan.
Alun perin mukana puhumassa piti olla myös Liberaalisen nuorisoliiton edustajat, joka ilmoitti vastustavansa EEC:tä, mutta se ei halunnut osallistua mielenosoitukseen, koska sen mielestä he eivät voineet hyväksyä tilaisuuden tunnusta, joka oli LNL:n mukaan ”suunnattu ulkopoliittista johtoa vastaan ja asettaa Suomen kauppajärjestelyt ja yya-sopimuksen vastakkain”.[6]
Allekirjoittajia
Vetoomuksen allekirjoitti noin 500 suomalaista, joiden joukossa oli poliitikkoja, toimittajia ja kulttuurihenkilöitä sekä tuntemattomampia henkilöitä. Helsingin Sanomien uutisen mukaan allekirjoittajat olivat julkisuuden henkilöitä.[2] Markku Jokisipilän mukaan useat heistä ovat tai ovat olleet korkea-arvoisia poliitikoita tai arvostettuja kulttuurihenkilöitä.[7]
Osa allekirjoittajista (hakasuluissa olevat tiedot eivät kuulu alkuperäiseen listaan):
|
|
Lähteet
- ↑ EEC-vapaakauppasopimus torjuttava. (ilmoitus) Helsingin Sanomat 19.9.1973, s. 20.
- ↑ a b c Vastustajat vetosivat vielä kerran UKK:hon. Helsingin Sanomat 6.10.1973, s. 7 ja 12.
- ↑ Kyllä EEC-sopimukselle äänin 54–4. Helsingin Sanomat 20.9.1973, s. 14.
- ↑ Tellervo M. Koivisto sai puolueelta vakavan huomautuksen. Helsingin Sanomat 19.9.1973, s. 13.
- ↑ Tuhannet marssivat EEC:tä vastaan. Helsingin Sanomat 21.9.1973, s. 11.
- ↑ Mielenosoituksia eri puolilla Suomea – Noin 5000 vastusti EEC:tä Helsingissä. Helsingin Sanomat 10.10.1973, s. 7.
- ↑ Markku Jokisipilä: Suomalaista jatkuvuutta, 20.8.2007. Viitattu 9.12.2007.
»mm. nykyinen presidentti, Suomen pankin pääjohtaja, Ulkopoliittisen instituutin johtaja, Julkisen Sanan Neuvoston puheenjohtaja, parikin EU-parlamentaarikkoa, ex-ulkoministeri, entisiä ja nykyisiä kansanedustajia, pari ex-maaherraa, suurlähettiläitä, arvostettuja professoreja, yliopistorehtoreita, eturivin kirjailijoita, näyttelijöitä, muusikoita ja elokuva-alan ihmisiä, palkittuja journalisteja, kulttuuripolitiikan mahtinimiä, korkeita virkamiehiä jne.»
(Markku Jokisipilä) - ↑ Valkonen, Martti: Sananvapaus kauppatavarana, luku Järki, jolla maailmaa hallitaan. ISBN 952-99057-1-8. Verkossa: [1]
- ↑ Punatähdet punatahdet.com. Viitattu 2.2.2015.
Aiheesta muualla
- Ylen elävä arkisto: Suomi ja Länsi-Euroopan taloudellinen integraatio.