Ero sivun ”Jammu ja Kashmir” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kh, toivottavasti meni oikein...
Nenoniel (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 24: Rivi 24:
[[Tiedosto:Kashmir map big.jpg|thumb|left|{{seloste|#a2b66e|Kashmirin alue, joka on Pakistanin hallinnassa}} {{seloste|#d6b26b|Intian hallinnassa oleva Jammu ja Kashmir}} Karttaan merkitty Aksai Chin on Kiinan hallinnassa.]]
[[Tiedosto:Kashmir map big.jpg|thumb|left|{{seloste|#a2b66e|Kashmirin alue, joka on Pakistanin hallinnassa}} {{seloste|#d6b26b|Intian hallinnassa oleva Jammu ja Kashmir}} Karttaan merkitty Aksai Chin on Kiinan hallinnassa.]]


Jammu ja Kashmirin alueesta suurin osa on vuoristoa, joka kuuluu Himalajan länsiosaan. Se voidaan jakaa lounaasta koilliseen seitsemään vyöhykkeeseen: tasangot, kukkulat, Pir Panjalin vuoret, Kashmirin laakso, Himalaja, Induksen ylävirran laakso ja Karakoramin vuoret. Ilmasto muuttuu lounaisosan tasankojen subtrooppisesta koillisosan vuoristoilmastoon. Lounaassa sataa vuosittain yli 1100 mm, koillisessa vain 75 mm. Alue on seismisesti aktiivista, pieniä järistyksiä tulee usein. Suuri maanjäristys, jonka keskus oli Pakistanin puolellla, aiheutti tuhoja vuonna 2005.<ref name="EB">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/300213/Jammu-and-Kashmir | Nimeke = Jammu and Kashmir | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Encyclopedia Britannica | Viitattu = 25.10.2013 }}</ref>
Jammun ja Kashmirin alueesta suurin osa on vuoristoa, joka kuuluu Himalajan länsiosaan. Se voidaan jakaa lounaasta koilliseen seitsemään vyöhykkeeseen: tasangot, kukkulat, Pir Panjalin vuoret, Kashmirin laakso, Himalaja, Induksen ylävirran laakso ja Karakoramin vuoret. Ilmasto muuttuu lounaisosan tasankojen subtrooppisesta koillisosan vuoristoilmastoon. Lounaassa sataa vuosittain yli 1100 mm, koillisessa vain 75 mm. Alue on seismisesti aktiivista, pieniä järistyksiä tulee usein. Suuri maanjäristys, jonka keskus oli Pakistanin puolellla, aiheutti tuhoja vuonna 2005.<ref name="EB">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/300213/Jammu-and-Kashmir | Nimeke = Jammu and Kashmir | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Encyclopedia Britannica | Viitattu = 25.10.2013 }}</ref>


Osavaltion asukkaiden etninen tausta, kieli ja uskonto vaihtelevat alueelta toiselle. Muslimeita on enemmän kuin muualla Intiassa, noin kaksi kolmasosaa. Muista suuri osa on hinduja, mutta alueella on myös pienet sikhi- ja buddhalaisvähemmistöt.<ref name="EB"/>
Osavaltion asukkaiden etninen tausta, kieli ja uskonto vaihtelevat alueelta toiselle. Muslimeita on enemmän kuin muualla Intiassa, noin kaksi kolmasosaa. Muista suuri osa on hinduja, mutta alueella on myös pienet sikhi- ja buddhalaisvähemmistöt.<ref name="EB"/>

Versio 2. toukokuuta 2016 kello 03.12

Jammu and Kashmir
مقبوضہ کشمیر
Intian osavaltiot ja territoriot
Sijainti
Sijainti
Valtio Intia
Osavaltioksi 26. lokakuuta 1947
Hallinto
 – hallinnollinen keskus
 – suurin kaupunki Srinagar
 – osavaltion pääministeri Omar Abdullah
Pinta-ala 222 236 km²
Väkiluku 12 541 302 (2 011) (18.)
 – väestötiheys 100 as./km²
Kielet Urdu, kašmir ja englanti
Lyhenteet
 – ISO 3166 IN-JK

Jammu ja Kashmir (dogriksi जम्मू और कश्मीर, urduksi ‏مقبوضہ کشمیر‎) on Intian pohjoisin osavaltio. Sen pääkaupunki ja suurin kaupunki on Srinagar. Jammu ja Kashmir jakautuu kolmeen alueeseen: Jammuun, Kashmiriin ja Ladakhiin. Osavaltiosta on sodittu useita kertoja Intian ja Pakistanin välillä. Alueella on autonomia. Jammun ja Kashmirin asukasluku on noin 12 541 302 (2011).[1]

  Kashmirin alue, joka on Pakistanin hallinnassa
  Intian hallinnassa oleva Jammu ja Kashmir
Karttaan merkitty Aksai Chin on Kiinan hallinnassa.

Jammun ja Kashmirin alueesta suurin osa on vuoristoa, joka kuuluu Himalajan länsiosaan. Se voidaan jakaa lounaasta koilliseen seitsemään vyöhykkeeseen: tasangot, kukkulat, Pir Panjalin vuoret, Kashmirin laakso, Himalaja, Induksen ylävirran laakso ja Karakoramin vuoret. Ilmasto muuttuu lounaisosan tasankojen subtrooppisesta koillisosan vuoristoilmastoon. Lounaassa sataa vuosittain yli 1100 mm, koillisessa vain 75 mm. Alue on seismisesti aktiivista, pieniä järistyksiä tulee usein. Suuri maanjäristys, jonka keskus oli Pakistanin puolellla, aiheutti tuhoja vuonna 2005.[2]

Osavaltion asukkaiden etninen tausta, kieli ja uskonto vaihtelevat alueelta toiselle. Muslimeita on enemmän kuin muualla Intiassa, noin kaksi kolmasosaa. Muista suuri osa on hinduja, mutta alueella on myös pienet sikhi- ja buddhalaisvähemmistöt.[2]

Pääosa väestöstä harjoittaa omavaraisviljelyä pengerretyillä rinnepelloilla. Riisi on tärkein viljelyskasvi.[2]

Katso myös

Lähteet

  1. India citypopulation.de. Viitattu 25.10.2013.
  2. a b c Jammu and Kashmir Encyclopedia Britannica. Viitattu 25.10.2013.
Tämä Aasiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.