Ero sivun ”Tervakoski” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän XXrynkky sopuliXx muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Vnnen tekemään versioon. |
lol Merkkaukset: seulottavat Visuaalinen muokkaus |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Viitteetön}} |
|||
[[Tiedosto:Tervakosken-tehdäs1900.jpg|thumb|right|300px|Tervakosken paperitehdas Alasjärven suunnalta noin vuonna 1900 vanhan postikortin kuvassa.]] |
|||
'''Tervakoski''' on kylä [[Janakkala]]n kunnassa ja samalla sen toinen kylätaajama [[Turenki|Turengin]] ohella. Vuonna 2004 kylässä oli noin 4 750 asukasta. Kylä on muuttovoittoinen. |
|||
== Historia == |
|||
Ei kannata muuttaa tervakoskelle siel on kallista koulussa opettajat lyö |
|||
Tervakosken historia alkaa jo [[Keskiaika|keskiajalta]]. Sijaitsihan paikka [[Alasjärvi|Alasjärvestä]] [[Kernaalanjärvi|Kernaalanjärveen]] laskevan joen siinä olevan [[koski|kosken]] kohdalla. Nämä olivat oleelliset tekijät määrittelemään eteläisen Janakkalan kehitystä. Koski oli hyvä [[mylly]]npaikka ja sellainen paikalla on ollut jo ikimuistoisista ajoista alkaen. Parhaimmillaan koskessa jauhoi [[vilja]]a alueen talonpojille kolmekin myllyä. Myllyt olivat [[maatalousyhteiskunta|maatalousyhteiskunnalle]] ratkaisevia toimintokeskuksia ja niiden omistusoikeudet olivat usein suurtenkin kiistojen aiheita. Näin Tervakoski on ollut hämäläinen [[teollisuus]]keskus jo viitisensataa vuotta. Vuonna 1780 sitten rakensivat [[Gabriel Brunow]] ja ratsumestari [[Karl Gustaf Uggla]] kosken rannalle kaksiraamisen [[saha]]n hyödyntämään alueen metsävaroja. |
|||
Kylä on ollut olemassa jo keskiajalta lähtien. Kylän muodostivat kosken rantatilat Hovilan [[ratsutila]] ja Talolan eli Alimyllyn [[rälssitila]], jotka olivat myllyjen ansiosta alueen [[kantatila|kantatiloja]]. Samasta syystä niistä tuli myös [[säätyläiset|säätyläistiloja]] ja sen jälkeen ns. [[Suomenruotsalaiset|parempien ihmisten]] asuminen Tervakoskella on sävyttänyt kylän elämää aina nykyisyyteen saakka. Talola kuului varhaisimpina aikoina Melkkolan kylään, tämän tilan ja siihen kuuluvat kaksi myllyä myi [[Turun tuomiokapituli]]n jäsen, kaniikki Erik Jaakonpoika vuonna 1490 Maunu Laurinpoika Grisefotille. Grisefot luovutti vuonna 1501 Talolan [[Turun tuomiokirkko|tuomiokirkolle]]. Vuonna 1542 tila, joka olisi kirkon tila, joutui [[Kustaa Vaasa]]n reformin yhteydessä valtiolle. |
|||
Kuten yleensä joutui Talola läänityksen kohteeksi. Aluksi se oli läänitettynä kamarikirjuri Hans Thomassonille ja sen jälkeen lakitieteiden tohtori Anders Olofssonille. Jonkin aikaa tila oli läänitettynä myös [[Pontus de la Gardie]]lla, joka joutui sukulaissuhteeseen itse kuninkaaseen [[Juhana III]]:een, naituaan tämän ja [[Kaarina Hannuntytär|Kaarina Hannuntyttären]] avioliiton ulkopuolella syntyneen vanhimman tyttären [[Sofia Gyllenhjelm|Sofian]]. Nuorempia sisarruksia olivat Julius ja Lucretia. Juhana oli erityisen kiintynyt nuorimpaan tyttäreensä Lucretiaan ja lahjoitti mm. Talolan hänelle vuonna 1577. Lucretia kuoli kuitenkin nuorena vuonna 1585. Tämän jälkeen tila siirtyi Brita de la Gardielle joka oli Pontus de la Gardien ja Sofia Gyllenhjelmin tytär. Hovilan ratsutilan omistivat 1500-luvulla Antti Olavinpoika ja Cecilia Luukkantytär, jolta [[Janakkala]]n kappalaisen Jaakko Teckaleniuksen leski Kaarina osti sen vuonna 1665. Vuonna 1683 tilan osti Kaarinalta 400 [[taalari]]lla everstiluutnantti Arvid Reinhold [[Brunow]]. Tila meni perintönä ensiksi Jakob Göran Brunowille, jolta se siirtyi Adam Reinhold Brunowille ja tältä puolestaan Gabriel Brunowille. 22. helmikuuta 1783 Gabriel Brunow myi Hovilan tilan Hämeenlinnan pormestari Gottlieb Johnille ja lääninkamreeri [[Johan Nordenswan]]ille. Tämä Hovilan kauppa oli alkuna Tervakosken kartanon synnylle. 5. lokakuuta 1797 tehdyllä kauppakirjalla Hovila, mylly ja sahalaitos siirtyivät Nordenswanin omistukseen. 9. joulukuuta 1799 Johan Nordenswan osti myös Talolan rälssitilan jonka omistajana tällöin oli everstiluutnantti Knut von Troil. Näin olivat Tervakosken molemmat suuret tilat yhden ja saman omistajan hallussa. Tervakosken kartano oli syntynyt. Johan Nordenswanin nuorin poika [[Gustaf Georg Nordenswan]] osti vuonna 1800 puolet Punganmaan uudistilasta Antti Erkinpoika Punkalta. Toisen puolen tilasta hän sai haltuunsa ostamalla sen vuonna 1806 Juho Jaakonpojalta. |
|||
== Tervakosken paperitehdas == |
|||
{{Pääartikkeli|[[Tervakosken paperitehdas]]}} |
{{Pääartikkeli|[[Tervakosken paperitehdas]]}} |
||
Tervakosken paperitehdas perustettiin kosken rannalle 1818 ja muutettiin koneelliseksi vuonna 1853. Helsinkiläiset kauppiaat A. F. Wasenius ja J. L. Borgström ostivat tehtaan 1856. Tämän jälkeen tehtaan osakkeita on enemmässä määrin omistanut mm. [[Suomen Pankki]]. [[Stora Enso]]n omistuksen jälkeen tehdas on kuulunut itävaltalaiselle [[Trierenberg Group]]ille. Nykyään tehdas kuuluu [[Delfort Group]]in omistukseen. |
|||
== Uusi elämä == |
|||
Tervakosken kylätaajaman kohtalo oli vaakalaudalla 1980-luvulla kun saneeraukset koettelivat kannattamatonta tehdasta. Kyläyhteisön elämään uutta piristysruisketta merkitsi moottoritien valmistumien 1990-luvun puolivälissä Helsingistä Hämeenlinnaan. Reilusti vajaan tunnin ajomatka on houkutellut varsinkin lapsiperheitä muuttamaan omakotitaloon Tervakoskelle, jossa kunnan palveluista löytyvät niin päiväkodit, kirjastot, terveyskeskukset kuin koulutkin aina lukioon saakka. Unohtamatta SEO huoltoasemaa, mistä löytyy normaali laatujen lisäksi myös pienelle taajamalle tärkeä polttoöljyn tankkauspiste. Tervakoski Oy:n aikanaan rakentamat palvelut, kuten [[Tervakosken uimahalli|uimahalli]], ovat siirtyneet kunnan omistukseen ja näin kylätaajaman palvelurakenne on suhteellisen hyvä. |
|||
== Puuhamaa == |
|||
Tervakosken tunnetuin kohde lienee lapsille tarkoitettu [[Puuhamaa]]. Parhaimmillaan kesäpäivinä siellä on noin 5 000 lasta. Puuhamaa työllistää kesäisin nuoria työntekijöitä. Puuhamaan omistaa espanjalainen [[Aspro Ocio S.A.]], jolle [[Puuharyhmä Oyj]] myi [[Puuhamaa]]n vuonna 2007. |
|||
== Katso myös == |
|||
*[[Janakkala]] |
|||
*[[Tervakosken kirkko]] |
|||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
||
Versio 28. huhtikuuta 2016 kello 19.39
Ei kannata muuttaa tervakoskelle siel on kallista koulussa opettajat lyö
- Pääartikkeli: Tervakosken paperitehdas
Aiheesta muualla
- Janakkalan kunta
- Janakkalan seurakunta
- Tervakoski Oy
- Puuhamaa
- Annala V.; Palanen Tervakosken kulttuurihistoriaa. Tervakosken klubi 1886–1946. Hämeenlinna 1946.
- Annala V.; Tervakosken paperitehtaan historia. Helsinki 1950
- Koskinen Tarmo; Tehdasyhteisö. Tutkimus tehtaan ja kylän muotoutumisesta tehdasyhteisöksi, kudelman säilymisestä ja purkautumisesta. Vaasan korkeakoulun julkaisuja. Tutkimuksia n:o 123. 1987
- Koskinen Tarmo; Elämää yhteisössä. Muistijälkiä, ihmisääniä ja joukkosydämen lyöntejä tehdasyhteisön rakentumisen ja rapautumisen kausilta. Vaasan yliopiston julkaisuja. Tutkimuksia n:o 176. 1993.