Ero sivun ”Arvid Mörne” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p viitteetön pois, tynkämalline pois
varmaankin tämä lehti, kh
Rivi 6: Rivi 6:
Mörne toimi [[Espoo]]n [[Finns]]issä sijainneen Keski-Uudenmaan kansankorkeakoulun (''Mellersta Nylands folkhögskola'') johtajana 1899–1909 ja koulun opettajana 1909–1911. Mörne oli mukana [[Aktivismi (sortokaudet)|aktivistien]] toiminnassa 1900-luvun alussa ja hän joutui lopulta luopumaan koulun johtajan virastaan [[vuoden 1905 suurlakko]]on osallistumisen takia. Hän pyrki nuoruudessaan yhdistämään kolmentyyppisen toiminnan: venäläisvastaisen aktivismin, suomenruotsalaisen itsetietoisuuden herättämisen ja työväenliikkeen. Näiden yhdistäminen oli kuitenkin lähes mahdotonta, mikä oli Mörnelle suuri pettymys. Hän pettyi varsinkin työväenaatteeseen. Suomenruotsalaisuuden edistäminen pysyi hänen tavoitteenaan. 1930-luvulla hän korotti äänensä [[Fasismi|fasismin]] nousua vastaan.<ref name=skh />
Mörne toimi [[Espoo]]n [[Finns]]issä sijainneen Keski-Uudenmaan kansankorkeakoulun (''Mellersta Nylands folkhögskola'') johtajana 1899–1909 ja koulun opettajana 1909–1911. Mörne oli mukana [[Aktivismi (sortokaudet)|aktivistien]] toiminnassa 1900-luvun alussa ja hän joutui lopulta luopumaan koulun johtajan virastaan [[vuoden 1905 suurlakko]]on osallistumisen takia. Hän pyrki nuoruudessaan yhdistämään kolmentyyppisen toiminnan: venäläisvastaisen aktivismin, suomenruotsalaisen itsetietoisuuden herättämisen ja työväenliikkeen. Näiden yhdistäminen oli kuitenkin lähes mahdotonta, mikä oli Mörnelle suuri pettymys. Hän pettyi varsinkin työväenaatteeseen. Suomenruotsalaisuuden edistäminen pysyi hänen tavoitteenaan. 1930-luvulla hän korotti äänensä [[Fasismi|fasismin]] nousua vastaan.<ref name=skh />


Vuonna 1911 Mörne muutti perheineen Kauniaisiin rakennuttamaansa ''Villa Granmora''-nimiseen taloon, jossa hän asui lopun elämäänsä. Arvid Mörne oli kotimaisen kirjallisuuden dosenttina Helsingin yliopistossa 1913–1943. 1900-luvun alkuvuosina Mörne toimi myös ''Nyländska posten''- ja ''Veckans Nyheter''-lehtien toimittajana sekä [[Arbetaren]]- ja ''Helsingforsposten''–lehtien avustajana. Hän julkaisi myös proosaa ja näytelmiä, joiden on katsottu turhaan jääneen ilman huomiota.<ref name=skh />
Vuonna 1911 Mörne muutti perheineen Kauniaisiin rakennuttamaansa ''Villa Granmora''-nimiseen taloon, jossa hän asui lopun elämäänsä. Arvid Mörne oli kotimaisen kirjallisuuden dosenttina Helsingin yliopistossa 1913–1943. 1900-luvun alkuvuosina Mörne toimi myös ''Nyländska posten'' ja ''Veckans Nyheter'' -lehtien toimittajana sekä ''[[Arbetaren]]'' ja ''[[Helsingfors-Posten]]'' -lehtien avustajana. Hän julkaisi myös proosaa ja näytelmiä, joiden on katsottu turhaan jääneen ilman huomiota.<ref name=skh />


Arvid Mörne oli naimisissa näyttelijä Signe Hagelstamin kanssa. Perheen kolmesta lapsesta [[Håkan Mörne]] ja [[Barbro Mörne]] olivat myös kirjailijoita ja [[Gudrun Mörne]] oli toimittaja ja lastenkirjailija.
Arvid Mörne oli naimisissa näyttelijä Signe Hagelstamin kanssa. Perheen kolmesta lapsesta [[Håkan Mörne]] ja [[Barbro Mörne]] olivat myös kirjailijoita ja [[Gudrun Mörne]] oli toimittaja ja lastenkirjailija.

Versio 28. huhtikuuta 2016 kello 10.14

Arvid Mörne

Arvid Mörne (6. toukokuuta 1876 Kuopio – 15. kesäkuuta 1946 Kauniainen) oli suomenruotsalainen kirjailija.[1]

Tullinhoitajan poika Mörne pääsi ylioppilaaksi 1894 ja hän opiskeli sitten kirjallisuutta ja historiaa Helsingin yliopistossa valmistuen filosofian maisteriksi 1897. Mörne väitteli filosofian tohtoriksi 1910 aiheenaan kirjailija Josef Julius Wecksell. [1]

Mörne toimi Espoon Finnsissä sijainneen Keski-Uudenmaan kansankorkeakoulun (Mellersta Nylands folkhögskola) johtajana 1899–1909 ja koulun opettajana 1909–1911. Mörne oli mukana aktivistien toiminnassa 1900-luvun alussa ja hän joutui lopulta luopumaan koulun johtajan virastaan vuoden 1905 suurlakkoon osallistumisen takia. Hän pyrki nuoruudessaan yhdistämään kolmentyyppisen toiminnan: venäläisvastaisen aktivismin, suomenruotsalaisen itsetietoisuuden herättämisen ja työväenliikkeen. Näiden yhdistäminen oli kuitenkin lähes mahdotonta, mikä oli Mörnelle suuri pettymys. Hän pettyi varsinkin työväenaatteeseen. Suomenruotsalaisuuden edistäminen pysyi hänen tavoitteenaan. 1930-luvulla hän korotti äänensä fasismin nousua vastaan.[1]

Vuonna 1911 Mörne muutti perheineen Kauniaisiin rakennuttamaansa Villa Granmora-nimiseen taloon, jossa hän asui lopun elämäänsä. Arvid Mörne oli kotimaisen kirjallisuuden dosenttina Helsingin yliopistossa 1913–1943. 1900-luvun alkuvuosina Mörne toimi myös Nyländska posten ja Veckans Nyheter -lehtien toimittajana sekä Arbetaren ja Helsingfors-Posten -lehtien avustajana. Hän julkaisi myös proosaa ja näytelmiä, joiden on katsottu turhaan jääneen ilman huomiota.[1]

Arvid Mörne oli naimisissa näyttelijä Signe Hagelstamin kanssa. Perheen kolmesta lapsesta Håkan Mörne ja Barbro Mörne olivat myös kirjailijoita ja Gudrun Mörne oli toimittaja ja lastenkirjailija.

Mörnen runoissa kuvastui 1900-luvun alussa hänen tuolloin omaksumansa sosialistinen maailmankatsomus. Aatteelisen pettymyksensä aikoihin runoissa kuvattiin saaristoluontoa. Toisen maailmansodan aikana Mörne pohti runoissa ihmisen inhimillisyyden ja hänen tekojensa epäinhimillisyyden vastakohtaa. Runosarja Efter tiotusen år. En rundflygning vertautuu pessimismissään ja avaruusteemassaan myöhemmin ilmestyneeseen Harry Martinsonin Aniaraan.[1]

Runokokoelmia

  • Rytm och Rim (1899)
  • Nya sånger (1901)
  • Ny tid (1903)
  • Döda år (1910)
  • Sommarnatten (1916)
  • Höstlig dikt (1919)
  • Vandringen och vägen (1924)
  • Hjärtat och svärdet (1935)
  • Atlantisk bränning (1937)
  • Över havet brann Mars (1939)
  • Sånger i världsskymning (1941)
  • Sfinxen och pyramiden (1944)
  • Solbärgning (1946)

Romaaneja

  • Inför havets anlete (1921) (suomeksi nimellä Meren kasvojen edessä 1926)
  • Kristina Bjur (1922)

Tutkielmia

  • Josef Julius Wexell (1909)
  • Alexis Kivi och hans roman "Seitsemän veljestä (1911)
  • Axel Olof Freudenthal (1927)
  • Från Saima till Vikingen (1916)

Palkinnot

  • Valtion kirjallisuuspalkinto 1899, 1901, 1903, 1913-1914, 1915-1918, 1921, 1922, 1924, 1925, 1928, 1930, 1931, 1935
  • Lybeckska priset 1925
  • De Nios stora pris
  • SLS:s Sällskapets pris 1935, 1940, 1942, 1946
  • De Nios stora pris 1940

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ a b c d e Kolbe, Laura (päätoim.): Suomen kulttuurihistoria: 5. Viisisataa pienoiselämäkertaa, s. 194–195. Helsinki: Tammi, 2004. ISBN 951-31-1846-0.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Arvid_Mörne&oldid=15682725”