Ero sivun ”Yrjö Nykänen” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
354 merkkiä poistettu ,  4 vuotta sitten
kh, kappalejako
p (Mwåc8m siirsi sivun Yrjö Nykänen (voimistelija) uudelle nimelle Yrjö Nykänen)
(kh, kappalejako)
'''Yrjö Nykänen''' ({{Syntymä-[[25. jajoulukuuta]] kuolinaika|25|12|[[1890|]] [[Leppävirta]]| – [[9|3|. maalikuuta]] [[1940|]] [[Äyräpää]], [[Vuosalmi]]}}) oli suomalainen urheilujohtaja ja -valmentaja, joka erityisesti tuli tunnetuksi erityisesti voimistelun alueella. Hän harrasti omalla aktiiviurallaan 1910- ja 201920-luvuilla voimistelun lisäksi myös painia ja jalkapalloa.
 
Yrjö "Jyrä" Nykäsen oma urheilu-ura lähti liikkeelle hieman hankalasti, sillä hän ei täyttänyt [[Suomen Valtakunnan Urheiluliitto|SVUL:n]] valitsijoiden asettaamaa 169 cm:n pituuden vähimmäisvaatimusta, joka vaadittiin [[Voimistelu kesäolympialaisissa 1912|Tukholman olympialaisten]] Suomea edustaneessa joukkuevoimistelujoukkueesssa. Nykänen edusti silloin [[Viipurin Reipas]]ta – Suomen silloista ykkösvoimisteluseuraa. Voimistelunopettajaksi Nykänen valmistui 1915 [[Helsingin yliopisto]]sta. Ensimmäiset telinevoimistelun SM-kisat järjestettiin vuonna 1916 [[Viipuri]]ssa, ja niissä viipurilainen Yrjö Nykänen tuli mestariksi. Sen jälkeen hän saavutti vielä voimistelun SM-hopeaa 1921 ja toisen mestaruutensa 1922. Tähän aikaan vuosina 1920–26 hän toimi Viipurin suojeluskuntapiirin urheiluohjaajana. Sisällissotaan 1918 Nykänen oli osallistunut valkoisten puolella komppanianpäällikkönä.
 
Voimistelunopettajaksi Nykänen valmistui 1915 [[Helsingin yliopisto]]sta. Ensimmäiset telinevoimistelun SM-kisat järjestettiin vuonna 1916 [[Viipuri]]ssa, ja niissä viipurilainen Yrjö Nykänen tuli mestariksi. Sen jälkeen hän saavutti vielä voimistelun SM-hopeaa 1921 ja toisen mestaruutensa 1922. Tähän aikaan vuosina 1920–26 hän toimi Viipurin suojeluskuntapiirin urheiluohjaajana. Sisällissotaan 1918 Nykänen oli osallistunut valkoisten puolella komppanianpäällikkönä.
Yrjö Nykänen pelasi myös Reippaan jalkapallojoukkueessa seuran päästessä vuosina [[Jalkapallon suomenmestaruuskilpailut 1918|1918]] ja [[Jalkapallon suomenmestaruuskilpailut 1919|1919]] finaaleihin [[Helsingin Jalkapalloklubi]]a vastaan. Monipuolinen urheiluaktiivi Nykänen oli perustamassa vuonna 1916 Viipuriin omaa painiseuraa, [[Viipurin Voimailijat|Viipurin Voimailijoita]]. Sen riveissä hän itsekin oli painijana, myöhemmin painituomarina.
 
Yrjö Nykänen pelasi myös Reippaan jalkapallojoukkueessa seuran päästessä vuosina [[Jalkapallon suomenmestaruuskilpailut 1918|1918]] ja [[Jalkapallon suomenmestaruuskilpailut 1919|1919]] finaaleihinfinaaliin [[Helsingin Jalkapalloklubi]]a vastaan. Monipuolinen urheiluaktiivi Nykänen oli perustamassa vuonna 1916 Viipuriin omaa painiseuraa, [[Viipurin Voimailijat|Viipurin Voimailijoita]]. Sen riveissäjäsenenä hän paini itsekin olija painijana,oli myöhemmin painituomarina.
Viipurilaisaika päättyi 1927, jolloin hän siirtyi opettajaksi [[Sortavala]]an, jossa hän oli perustamassa [[Sortavalan Voima-Veikot|Sortavalan Voima-Veikkoja]]. Opettajana hän toimi ensin [[Sortavalan seminaari]]n voimistelun ja terveysopin lehtorina vuosina 1927–31 ja sen jälkeen Sortavalan suomalaisen normaalilyseon voimistelun ja terveysopin lehtorina vuosina 1932–35. Hän oli myös [[Suomen Valtakunnan Urheiluliitto|SVUL:n]] Itä-Karjalan piirin johtokunnassa, Sortavalan kaupungin urheilulautakunnan puheenjohtajana sekä [[Sortavalan Kunto|Sortavalan seminaarin oman urheiluseuran Kunnon]] puheenjohtajana.
 
Viipurilaisaika päättyi 1927, jolloin hän siirtyi opettajaksi [[Sortavala]]an, jossa hän oli perustamassa [[Sortavalan Voima-Veikot|Sortavalan Voima-Veikkoja]]. Opettajana hän toimi ensin [[Sortavalan seminaari]]n voimistelun ja terveysopin lehtorina vuosina 1927–31 ja sen jälkeen Sortavalan suomalaisen normaalilyseon voimistelun ja terveysopin lehtorina vuosina 1932–351932–1935. Hän oli myös [[Suomen Valtakunnan Urheiluliitto|SVUL:n]] Itä-Karjalan piirin johtokunnassa, Sortavalan kaupungin urheilulautakunnan puheenjohtajana sekä [[Sortavalan Kunto|Sortavalan seminaarin oman urheiluseuran Kunnon]] puheenjohtajana.
Tätä kautta kesti vuoteen 1935, jolloin hän muutti Helsinkiin [[Helsingin Normaalilyseo|Normaalilyseon]] voimistelun lehtoriksi. Toki jo aiemmin hän oli toiminut Viipuri-aikanaan valtakunnallisesti. "Jyrä" Nykänen toimi [[Voimistelu kesäolympialaisissa 1924|Pariisin vuoden 1924 olympialaisissa]] Suomen voimistelujoukkueen päävalmentajana, jossa roolissa hän oli sen jälkeen vielä kaksissa olympialaisissa eli [[Voimistelu kesäolympialaisissa 1928|1928]] ja [[Voimistelu kesäolympialaisissa 1936|1936]]. Valmennusroolin lisäksi hän toimi järjestötehtävissä eli Voimisteluliiton johtokunnassa 1933–34 ja varapuheenjohtajana 1937. Vuonna 1935 Yrjö "Jyrä" Nykänen kutsuttiin [[Suomen Voimisteluliitto|Voimisteluliiton]] kunniajäseneksi. Suomi oli tähän aikaan voimistelun kansainvälisellä huipulla – [[Ale Saarvala]] saavutti Suomelle ensimmäisen olympiakullan Berliinin olympialaisissa 1936. Nykänen oli vuosina 1938–40 edustamassa Voimisteluliittoa [[Suomen Olympiakomitea|Olympialaisen Komitean]] valtuuskunnassa.
 
Tätä kautta kesti vuoteen 1935, jolloin hänNykänen muutti Helsinkiin [[Helsingin Normaalilyseo|Normaalilyseon]] voimistelun lehtoriksi. TokiHän oli jo aiemmin hän oli toiminut Viipuri-aikanaan valtakunnallisesti. "Jyrä" Nykänenhän toimi [[Voimistelu kesäolympialaisissa 1924|Pariisin vuoden 1924 olympialaisissa]] Suomen voimistelujoukkueen päävalmentajana, jossa roolissatehtävässä hän oli sen jälkeen vielä kaksissa olympialaisissa eli [[Voimistelu kesäolympialaisissa 1928|1928]] ja [[Voimistelu kesäolympialaisissa 1936|1936]]. ValmennusroolinValmennustyön lisäksi hän toimi järjestötehtävissä eli Voimisteluliiton johtokunnassa 1933–341933–1934 ja varapuheenjohtajana 1937. Vuonna 1935 Yrjö "Jyrä" Nykänen kutsuttiin [[Suomen Voimisteluliitto|Voimisteluliiton]] kunniajäseneksi. Suomi oli tähän aikaan voimistelun kansainvälisellä huipulla – [[Ale Saarvala]] saavutti Suomelle ensimmäisen olympiakullan Berliinin olympialaisissa 1936. Nykänen oli vuosina 1938–401938–1940 edustamassa Voimisteluliittoa [[Suomen Olympiakomitea|Olympialaisen Komitean]] valtuuskunnassa.
Nykänen kirjoitti opettajauransa aikana voimistelunopettajille kolme kirjaa. Lisäksi hän osallistui 1930-luvulla politiikkaan – [[Eduskuntavaalit 1936|vuoden 1936 eduskuntavaaleissa]] [[Isänmaallinen Kansanliike|Isänmaallisen Kansanliikkeen (IKL)]] ehdokkaana.
 
Nykänen kirjoitti opettajauransa aikana voimistelunopettajille kolme kirjaa. Lisäksi hän osallistui 1930-luvulla politiikkaan: [[Eduskuntavaalit 1936|vuoden 1936 eduskuntavaaleissa]] [[Isänmaallinen Kansanliike|Isänmaallisen Kansanliikkeen (IKL)]] ehdokkaana.
[[Talvisota|Talvisodassa]] Yrjö Nykänen oli luutnantin arvoisena komppanianpäällikkönä [[Jalkaväkirykmentti 61|JR 61]]:ssä. Aivan Talvisodan loppuvaiheessa 9. maaliskuuta 1940 hän kaatui Äyräpään Vuosalmella pommituksissa. Samana päivänä kaatui myös hänen veljensä [[Herman Nykänen]], joka johti saman rykmentin naapurikomppaniaa. Yrjö ja Herman Nykäsen ruumiit löydettiin vasta [[Jatkosota|Jatkosodan]] aikaan, ja heidät haudattiin Viipurissa kesällä 1942.
 
[[Talvisota|Talvisodassa]] Yrjö Nykänen oli luutnantin arvoisena komppanianpäällikkönä [[Jalkaväkirykmentti 61|JR 61]]:ssä. AivanHän Talvisodankaatui loppuvaiheessaÄyräpään 9.Vuosalmella maaliskuutapommituksissa 1940aivan häntalvisodan kaatuiloppuvaiheessa Äyräpään9. Vuosalmellamaaliskuuta pommituksissa1940. Samana päivänä kaatui myös hänen veljensä [[Herman Nykänen]], joka johti saman rykmentin naapurikomppaniaa. Yrjö ja Herman Nykäsen ruumiit löydettiin vasta [[Jatkosota|Jatkosodanjatkosodan]] aikaan, ja heidät haudattiin Viipurissa kesällä 1942.
 
==Julkaisut==
*{{Kirjaviite | Tekijä = Yrjö Nykänen| Nimeke = Urheilun opetus : ohjeita opettajille ja urheiluneuvojille | Vuosi = 1930 | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = WSOY| Tunniste = | www = | www-teksti = |Tiedostomuoto = | Viitattu = }}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Yrjö Nykänen| Nimeke = Voimistelun opetustaito: opettajille ja voimistelunjohtajille | Vuosi = 1931 | Selite = | Julkaisupaikkaulkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = WSOY| Tunniste = | www = | www-teksti = |Tiedostomuoto = | Viitattu = }}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Yrjö Nykänen| Nimeke = Voimistelun tuntiohjelma oppikouluja ja seminaareja varten | Vuosi = 1939 | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = WSOY| Tunniste = | www = | www-teksti = |Tiedostomuoto = | Viitattu = }}
 
==Lähteet==
* {{Kirjaviite | Tekijä = [[Martti Jukola]]| Nimeke = Urheilun Pikkujättiläinen | Vuosi = 1958| Luku = Voimistelu| Sivu = 1014-1015| Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = WSOY| Tunniste = | www = | www-teksti = |Tiedostomuoto = | Viitattu =14.6.2014 }}
* [http://fi.wikisource.org/wiki/Kuka_kukin_oli:_N Kuka- kukin-on oli: Yrjö Nykänen]
*{{Kirjaviite | Tekijä = [[Antti O. Arponen]], [[Markku Kasila]], [[Matti Peltola]]| Nimeke = He antoivat kaikkensa - Viime sodissa menehtyneet suomalaiset mestariurheilijat | Vuosi = 2014| Luku = Talvisota 30.11.1939-13.3.1940| Sivu = 146-148| Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Auditorium| TunnisteIsbn = ISBN 978-952-7043-03-5| www = | www-teksti = |Tiedostomuoto = | Viitattu =13.6.2014 }}
 
{{AAKKOSTUS:Nykänen, Yrjö}}
[[Luokka:Suomalaiset opettajat]]
[[Luokka:Suomen sisällissodan valkoiset]]
[[Luokka:Suomalaiset toisessa maailmansodassa kaatuneet]]
[[Luokka:Vuonna 1890 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1940 kuolleet]]
[[Luokka:Suomalaiset toisessa maailmansodassa kaatuneet]]
4 180

muokkausta

Navigointivalikko