Ero sivun ”Mýkonos” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tomisti (keskustelu | muokkaukset)
p {{Kykladit}}
ISBN
Rivi 54: Rivi 54:
Ensimmäiset merkit asutuksesta Mýkonoksella ovat 5 000 vuoden takaa Mavrospiliássa. 1000-luvun alussa eaa. [[joonialaiset]] asuttivat saaren. Saari alkoi kehittyä läheisen, silloin tiheään asutun [[Delos|Deloksen]] saaren vanavedessä. [[Persialaissodat|Persialaissotien]] aikana Mýkonos oli aluksi persialaisten puolella, mutta liittyi [[antiikin Ateena|Ateenan]] puolelle Persian laivaston hävittyä [[Salamiin taistelu|Salamiin meritaistelu]]ssa vuonna 480 eaa. Myöhemmin se kuului Ateenan johtamaan [[Deloksen meriliitto]]on. [[Aleksanteri Suuri|Aleksanteri Suuren]] aikaan Mýkonos oli kehittynyt merenkulussa ja maataloustuotteiden viennissä, ja [[Rooman valtakunta]]an kuuluessaan saarelaiset nauttivat suorastaan vauraudesta, kunnes 88 eaa. [[Vähä-Aasia|Vähän-Aasian]] kuningas [[Mithridates]] valloitti Egeanmereen kuuluvat alueet.
Ensimmäiset merkit asutuksesta Mýkonoksella ovat 5 000 vuoden takaa Mavrospiliássa. 1000-luvun alussa eaa. [[joonialaiset]] asuttivat saaren. Saari alkoi kehittyä läheisen, silloin tiheään asutun [[Delos|Deloksen]] saaren vanavedessä. [[Persialaissodat|Persialaissotien]] aikana Mýkonos oli aluksi persialaisten puolella, mutta liittyi [[antiikin Ateena|Ateenan]] puolelle Persian laivaston hävittyä [[Salamiin taistelu|Salamiin meritaistelu]]ssa vuonna 480 eaa. Myöhemmin se kuului Ateenan johtamaan [[Deloksen meriliitto]]on. [[Aleksanteri Suuri|Aleksanteri Suuren]] aikaan Mýkonos oli kehittynyt merenkulussa ja maataloustuotteiden viennissä, ja [[Rooman valtakunta]]an kuuluessaan saarelaiset nauttivat suorastaan vauraudesta, kunnes 88 eaa. [[Vähä-Aasia|Vähän-Aasian]] kuningas [[Mithridates]] valloitti Egeanmereen kuuluvat alueet.


1200-luvulla Mýkonos liitettiin [[Náxoksen herttuakunta]]an ja myöhemmin [[Venetsian tasavalta|Venetsiaan]] kuuluneeseen Tínoksen lääniin. 1400-luvulla saari oli Venetsian alusmaana, kunnes [[Osmanien valtakunta|osmanit]] valloittivat sen vuonna 1537.<ref name="GIH">{{Kirjaviite | Nimeke=Greek Island Hopping 2008 | Julkaisija=Thomas Cook Publishing | Vuosi=2008 | Tunniste=IBSN 978-1-84157-839-2 | Luku=Mykonos | Sivu=229–237}}</ref> Osmanien valtakaudella tuhansia saarelaisia kaapattiin orjiksi. Saari kuitenkin menestyi taloudellisesti ja sillä oli suuri kauppalaivasto. Kreikan vapaussodan aikaan 1820-luvulla Mýkonoksen sankarihahmoksi nousi Mandó Mavrogénous, joka muun muassa rahoitti vallankumousta ja organisoi ihmiset kapinaan turkkilaisia vastaan vuonna 1822.<ref name="GIH"/> Kreikan itsenäistymisen jälkeen saaren talous romahti ja se menetti laivastonsa. Vähitellen talous saatiin kuitenkin rakennettua ennalleen.
1200-luvulla Mýkonos liitettiin [[Náxoksen herttuakunta]]an ja myöhemmin [[Venetsian tasavalta|Venetsiaan]] kuuluneeseen Tínoksen lääniin. 1400-luvulla saari oli Venetsian alusmaana, kunnes [[Osmanien valtakunta|osmanit]] valloittivat sen vuonna 1537.<ref name="GIH">{{Kirjaviite | Nimeke=Greek Island Hopping 2008 | Julkaisija=Thomas Cook Publishing | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-1-84157-839-2 | Luku=Mykonos | Sivu=229–237}}</ref> Osmanien valtakaudella tuhansia saarelaisia kaapattiin orjiksi. Saari kuitenkin menestyi taloudellisesti ja sillä oli suuri kauppalaivasto. Kreikan vapaussodan aikaan 1820-luvulla Mýkonoksen sankarihahmoksi nousi Mandó Mavrogénous, joka muun muassa rahoitti vallankumousta ja organisoi ihmiset kapinaan turkkilaisia vastaan vuonna 1822.<ref name="GIH"/> Kreikan itsenäistymisen jälkeen saaren talous romahti ja se menetti laivastonsa. Vähitellen talous saatiin kuitenkin rakennettua ennalleen.


== Matkailu ja nähtävyydet ==
== Matkailu ja nähtävyydet ==

Versio 27. huhtikuuta 2016 kello 05.11

Mýkonos
Μύκονος
Mýkonoksen saarta ilmasta nähtynä.
Mýkonoksen saarta ilmasta nähtynä.
Maantiede
Sijainti 37°27′00″N, 25°19′59″E
Saariryhmä Kykladit
Merialue Välimeri
Vesialue Egeanmeri
Pinta-ala 86,125 km²
Korkein kohta Profítis Ilías Varniótis, 373
Valtio
Valtio Kreikka Kreikka
Alue Etelä-Egean saaret
Alueyksikkö Mýkonos
Kunta Mýkonos
Väestö
Väkiluku 10 134
Suurin kaupunki Mýkonos
Asutuskeskukset Áno Merá, Ornós
Kielet kreikka

Mýkonos (kreik. Μύκονος; myös Míkonos) on Kreikan saari, joka kuuluu Kykladien saariryhmään. Saaren pinta-ala on 86,125 neliökilometriä ja asukasluku 10 134 (vuonna 2011). Hallinnollisesti Mýkonos kuuluu Mýkonoksen kuntaan, Mýkonoksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Saaren pääkaupunki on Mýkonoksen kaupunki.[1]

Maantiede

Mýkonos sijaitsee Välimereen kuuluvan Egeanmeren keskellä ja kuuluu Kykladien pohjoisimpiin saariin. Sen lähimmät suuremmat saaret ovat Tínos luoteispuolella, Ríneia länsipuolella sekä Páros ja Náxos eteläpuolella. Kauempana idässä sijaitsee Ikaría.

Lähinnä graniitista koostuvan saaren korkein kohta on Profítis Ilías Varniótis (373 metriä). Karun saaren vesivarat ovat hyvin vähäiset, joten asukkaat joutuvat turvautumaan meriveteen, josta suola on poistettu.

Hallinto, kaupungit ja kylät

Pääartikkeli: Mýkonoksen kunta

Mýkonos kuuluu hallinnollisesti Mýkonoksen kuntaan, johon kuuluu myös pienempiä lähisaaria, kuten Delos (Dílos).[1]

Suurin osa väestöstä asuu Mýkonoksen kaupungissa (3 783 asukasta) saaren länsirannikolla. Muut saaren suurimmat asutukset ovat Áno Merá (1 459 asukasta), Ornós (1 025), Klouvás (953), Platýs Gialós (833) ja Toúrlos (669).[1] (Katso myös: Luettelo Mýkonoksen kunnan kaupungeista ja kylistä.)

Panoraamakuva Mýkonoksen kaupungista ja satamasta.

Historia

Kreikkalaisessa mytologiassa Mýkonos oli Zeuksen ja giganttien välisen taistelun tapahtumapaikka, ja saari nimettiin Apollonin pojanpojan Mykonsin mukaan. Erään tarun mukaan saaren kalliot ovat Poseidonin ja Herakleen surmaamien jättiläisten kivettyneitä ruumiita.

Mýkonoksen kaupungin ”Pikku Venetsiaa”.

Ensimmäiset merkit asutuksesta Mýkonoksella ovat 5 000 vuoden takaa Mavrospiliássa. 1000-luvun alussa eaa. joonialaiset asuttivat saaren. Saari alkoi kehittyä läheisen, silloin tiheään asutun Deloksen saaren vanavedessä. Persialaissotien aikana Mýkonos oli aluksi persialaisten puolella, mutta liittyi Ateenan puolelle Persian laivaston hävittyä Salamiin meritaistelussa vuonna 480 eaa. Myöhemmin se kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon. Aleksanteri Suuren aikaan Mýkonos oli kehittynyt merenkulussa ja maataloustuotteiden viennissä, ja Rooman valtakuntaan kuuluessaan saarelaiset nauttivat suorastaan vauraudesta, kunnes 88 eaa. Vähän-Aasian kuningas Mithridates valloitti Egeanmereen kuuluvat alueet.

1200-luvulla Mýkonos liitettiin Náxoksen herttuakuntaan ja myöhemmin Venetsiaan kuuluneeseen Tínoksen lääniin. 1400-luvulla saari oli Venetsian alusmaana, kunnes osmanit valloittivat sen vuonna 1537.[2] Osmanien valtakaudella tuhansia saarelaisia kaapattiin orjiksi. Saari kuitenkin menestyi taloudellisesti ja sillä oli suuri kauppalaivasto. Kreikan vapaussodan aikaan 1820-luvulla Mýkonoksen sankarihahmoksi nousi Mandó Mavrogénous, joka muun muassa rahoitti vallankumousta ja organisoi ihmiset kapinaan turkkilaisia vastaan vuonna 1822.[2] Kreikan itsenäistymisen jälkeen saaren talous romahti ja se menetti laivastonsa. Vähitellen talous saatiin kuitenkin rakennettua ennalleen.

Matkailu ja nähtävyydet

Mýkonos on yksi Kreikan suosituimpia saaria turistien keskuudessa.[2] Säännöllinen höyrylaivaliikenne Mýkonokselle käynnistyi ensimmäisen maailmansodan jälkeen, mikä johti matkailun kehittymiseen. Toisen maailmansodan aikaan saari oli saksalaisten miehittämä, mutta turismi nousi jälleen 1950-luvulla. Nykyisin saari on erityisesti kreikkalaisten ja kansainvälisten julkisuuden henkilöiden ja huvijahtien omistajien suosiossa ja siellä on lukuisia trendikkäitä illanviettopaikkoja.

Mýkonoksen nähtävyyksiin kuuluvat Mýkonoksen kaupunki itsessään, mukaan lukien sen ”Pikku-Venetsiaksi” kutsuttu kaupunginosa, sekä kaupungissa sijaitsevat Mýkonoksen arkeologinen museo ja Egeanmeren merenkulkumuseo. Muita nähtävyyksiä ovat muun muassa Panagía Paraportianín kirkko sekä Panagía Tourlianín luostari.[2]

Lähteet

  1. a b c Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
  2. a b c d ”Mykonos”, Greek Island Hopping 2008, s. 229–237. Thomas Cook Publishing, 2008. ISBN 978-1-84157-839-2.

Aiheesta muualla