Keskustelu käyttäjästä:Urjanhai

Pohjanmaa

Pohjanmaa on yksi yhdeksästä Suomen historiallisesta maakunnasta, jonka alueella nykymaakunnista sijaitsevat kokonaan Kainuu, Keski-Pohjanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa sekä valtaosa Etelä-Pohjanmaasta ja Etelä-Lappi. Sekaannusta tietenkin jo runsaan 20 vuoden ajan on aiheuttanut (niinikään kokonaan historiallisen Pohjanmaan alueella sijaitseva) Merenkurkun (itä)rannikon Rannikko-Pohjanmaa, jonka maakuntaliitto on "anastanut" itselleen nimen Pohjanmaan maakunta.

--85.76.44.240 7. elokuuta 2015 kello 00.48 (EEST)

Ainakin jonkun Korvatunturi- ja Pohjanmaa -muokkaajan kanssa olen tainnut aiemminkin keskustella, eikä minullla ole tuohon lisättävää. (Paitsi että kun tuo rannikko-pohjanmaa nimenä ei ole yleistynyt, niin sitä ei täälläkjään voida käyttää korvaamaan nykyistä virallista nimeä.) .--Urjanhai (keskustelu) 7. elokuuta 2015 kello 01.30 (EEST)

Kuusisaaresta

Sellainen kysymys, että ilmeisesti Pernasaari on se Kuusisaaren eteläpuolella oleva saari joka on lähes kiinni Kuusisaaressa. Mikäli kuitenkin oikein ymmärsin, niin Pernasaaren valtionvirkatalo kuitenkin ilmeisesti sijainnut vastarannalla mantereen puolella, siellä missä on nykyinen Laukaan vankila eikä kummassakaan noista saarista. Satelliittikuvien perusteella Pernasaaressa on jokin isohko rakennus, niin onko lähteistä selvinnyt mikä se on? Entä onko lähteissä mainittu Kuusisaaresta lohkottujen tilojen silloisia nimiä (ts. nykyiset Ruusulan ja Karjalan tilat). Ja kolmas kysymys on, että onko Pernasaari ollut joskus kuusisaaren niemi? Ei tarvitse hirveästi aikaa käyttää näiden selvittämiseen, mutta kysyn nyt jos noita tietoja on sattunut tulemaan vastaan. --Zache (keskustelu) 18. elokuuta 2015 kello 18.48 (EEST)

Tuolla näyttää oleen sellainen nimenantotapa että kyliä ja taloja on nimetty niitten edustalla olleiden saarten mukaan. Tämä päätelmä tässä keskustelukommentissa esitettynä on omaa tutkimusta, mutta näyttää pitävän paikkansa ainakin Pernasaaren tapauksessa ja samaa selostetaan artikkelissa Leppävesi myös Oravasaari-nimisen Laukaan kylän kohdalla.

Pernasaaren valtionvirkatalo joka tapauksessa on vanhastaankin sijainnut varmasti entisen koulukodin ja nykyisen vankilan paikalla, se näkyy netissä olevista lähteistä ainakin 1840-luvulla kootusta pitäjänkartasta: [1], joka perustuu uusimpiin silloin olemassa oleisiin maanmittauustoimitusten karttoihin, jotka useimmiten ovat olleet isonjaon karttoja yleensä 1700-luvun lopulta. Silloin kuusisaaressa on ollut vain niittyä. Kun tiesin, että joskus kylien vanhimpia peltoja on ollut myös lähisaarissa, niin tarkistin tämän heti, mutta näin ei ollut tässä, ja pelto oli raivattu siis vasta myöhemmin. Samoin nimet "Kuus Saari" ja "Pernasaari" esiintyvät saarilla jo tuossa 1840-luvun kartassa, joka kylläkin on erittäin epäluotettava. Joskus ehkä 10 vuoden sisällä kun alueen isojakokartat ehtivät nettiin, nimet voisi tarkistaa niistä.

Se että Kuusisaari on kuulunut Pernasaaren valtionvirkataloon, on nähtävissä peruskartasta 1960-luvulta yhdessä maanmittaustoimitusten uudistusten luettelon kanssa, kun sekä kartassa että uudistusten luettelossa esiintyy talojen numeroita ja kantatalojen ja lohkotilojen maarekisterinumeroita. Lohkotilojen nimet otin peruskartasta 1963, ja kun niillä vuonna 1963 olleet rekisterinumerot esiintyivät uudistusten luettelossa vuonna 1926 loppuun saatetuissa maanmittaustoimituksissa, joka on ollut vuokra-alueiden järjestely Pernsasaaren sotilasvirkatalossa, niin tämä kertoo, milloin tilat on lohottu silloin jos rekisterinumerot vielä 1963 ovat samat. Sen sijaan Pernasaaren saaressa olevan Maunulan talon osalta ei nyt löydetyillä lähteillä voida varmasti sanoa milloin se on lohottu, vaan pitäisi mennä 1920-luvun pitäjänkarttoihin, joista tämän todennäköisesti näkisi, tai paikallishistorioihin, joissa hyvällä tuurilla saatettaisiin ehkä kertoa, minkä nimisiä muita tiloja Pernasaaresta lohottiin 1926.

Joku voi tietysti väittää, että tämä olisi omaa tutkimusta, mutta mielestäni näin ei ole, koska jokainen lähteet yleisesti tunteva aluetta tuntemattakin heti voi nähdä lähteistä että näin on, ja siksi uskalsin kirjata lähteistä varmasti näkyvät asiat niin kuin ne ovat. --Urjanhai (keskustelu) 18. elokuuta 2015 kello 21.28 (EEST)

Oravasaari on Jyväskylässä, ei Laukaassa. Jaalei (keskustelu) 22. elokuuta 2015 kello 22.14 (EEST)

Ajatukseni olikin juuri, että tuo sama nimenantotapa on ehkä saattanut olla käytössä kenties yleisemminkin tuolla päin. Järvi-Suomea tuntevat ehkä osaisivat kertoa. --Urjanhai (keskustelu) 22. elokuuta 2015 kello 22.26 (EEST)

Mikä on Järvi-Suomea? Jyväskylä on melko järvinen, Laukaa erittäin järvinen kunta. Sanoisin, että Jyväskylä kuuluu Hämeen viljely- ja järvimaahan mutta Laukaa jo Järvi-Suomeen. Mielenkiintoinen havainto tuo, että Leppäveden ympäristössä on mannerrannalla olevia paikkoja nimetty läheisten saarten mukaan. Jaalei (keskustelu) 7. syyskuuta 2015 kello 16.13 (EEST)

Artikkelissa Suomen maisemamaakunnat on kartta, joka on peräisin artikkelin lopussa viitatuista mietinnöistä, jotka löytyvät nykyään myös netistä (pitää lisätä tuonne linkki, mutta en muista oliko nettiversiossa myös liitekartta) ja julkaisu luultavasti löytyy painettuinakin luultavasti isommista kirjastoista. Siinä Jyväskylän seutu kuuluu maisemamaakuntaan, jonka nimi on "Itäinen Järvi-Suomi", tosin ihan sen reunalla, mutta rajaviiva menee selkeästi Jyväskylän lounaispuolella (julkaisun liitekarttaan on merkitty myös kaupungit toisin kuin commonsin karttaan). Kun vieressä on "Hämeen viljely- ja järvimaa", niin tästä voidaan päätellä, että se luultavasti on Järvi-Suomen länsiosaa. Maisemamaakuntajakoja on Suomessa kyllä tehty eri aikoina muitakin, esim. Suomen kartaston eri laitoksissa, joita niitäkin löytyy isommista kirjastoista. Jotkut näistä jaoista voivat olla yleispiirteisempiä niin, että niissä Järvi-Suomi on yhtenä alueena. Nimen Järvi-Suomi on aikoinaan keksinyt maantieteilijä J. G. Granö, jota käsittelevässä artikkelissa löytyy ehkä tähän liityviä lähteitä, esim. artikkelissa lähteenä oleva Allan Tiitan kirjoittama Granön elämäkerta ja Suomen kartaston eri laitokset. --Urjanhai (keskustelu) 7. syyskuuta 2015 kello 16.38 (EEST)

Taajamien väkiluvut

Hei! Tiedätkö, onko Tilastokeskuksella uudempia tilastoja luettavissa taajamien asukasluvuista? Löysin itse vain nuo vuoden 2011 lopussa olevat luvut, [2], joita käytetty useassa artikkelissa lähteenä. --Ville Siliämaa (keskustelu) 20. elokuuta 2015 kello 11.01 (EEST)

Eos, ja kun olen nyt bussissa, niin pystyn huonosti tekemään hakuja. Osaisikohan Käyttäjä:Raksa123 sanoa tähän mitään? --Urjanhai (keskustelu) 20. elokuuta 2015 kello 11.34 (EEST)

Tilastokeskuksen StatFinistä löytyy kohdasta Väestö > Väestörakenne ihan alhaalta luettelosta nämä yhdeksän taulukkoa:

• Taajama-aste alueittain 31.12.2013
• Taajama-aste alueittain 31.12.2012
• Taajama-aste alueittain 31.12.2011
• Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2013
• Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2012
• Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2011
• Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2013
• Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2012
• Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2011

Doriasta löytyy sopivilla hakusanoilla skannattuja julkaisuja väestönlaskennoista, joissa on taajamatietoja vuosilta 1960, 1970, 1980 ja olisiko ollut myös vuosi 1985. Vuodet 1990, 1995 ja 2000 on olemassa paperille painettuna (katso [3] ja [4] tarkemmat tiedot), mutta ainakaan vielä ne eivät löydy Doriasta. Lisäksi Käyttäjä:Urjanhailla ja jollakin toisella käyttäjällä oli XLS-tiedosto vuoden 2005 tilanteesta. Lounaispaikasta kohdasta Karttasot > Maankäyttö löytyy seuraavat:

• Taajamat 2013 (YKR)
• YKR - Taajamat ja kylät 1980
• YKR - Taajamat ja kylät 1990
• YKR - Taajamat ja kylät 2000
• YKR - Taajamat ja kylät 2009

Nämä YKR-taajamat ja Tilastokeskuksen julkaisuissa olleet taajamat vuosina 1960–2005 on muodostettu ilmeisesti hiukan eri menetelmillä. YKR:stä lukee lisää täällä. Jos joku jaksaa, niin näitä lähteitä voisi selostaa ja lisätä Taajama ja Luettelo Suomen taajamista -artikkeleihin nykyistä paremminkin. Luettelo Suomen taajamista 2011 kannattanee jättää nykyiselleen ja tehdä uudet artikkelit, jos haluaa luettelot myöhempien (ja aiempienkin) vuosien taajamista. Sellainenkin artikkeli olisi hyvä, jossa lueteltaisiin kaikki nykyiset ja entiset taajamat, mutta laatiminen olisi työlästä ja tarvittavien lisätietojen puutteessa olisi hiukan vaikea kuvata mm. nimenmuutoksia ja taajamien yhteenkasvamista. Ruotsista tällainen lähde on tässä. --Raksa123 (keskustelu) 20. elokuuta 2015 kello 15.39 (EEST)

Lisättäköön että se xls-tilasto oli kai saatu vrk:sta kysymällä, sain sen käyttäjältä Käyttäjä:Estormiz. Lisäksi sain itse vrk:sta puhelimitse kysymällä ilmaiseksi kirjepostitse viimeisimmän paperijulkaisuna ilmestyneen taajamaluettelon, joka oli kai tätä vuonna 2011 vain netistä ilmestynyttä edeltävä. Nykyään lisäksi vrk:lla on sivuillaan avoimia aineistoja, joita kannattaa kaivella heidän sivustonsa valikkopoluista. En muista myöskään, kysyinkö, oliko painetun taajamaluettelon vanhempia laitoksia vielä saatavissa paperilla. Ainakin vrk:n kirjastosta (ja ehkä muualtakin, mahd. Fennica-kokoelmat) ne varmaan löytyvät. Mutta uusin data varmaan tuppaa olemaan enemmän netissä joko nettisivuilla tai ladattavassa muodossa.--Urjanhai (keskustelu) 21. elokuuta 2015 kello 09.49 (EEST)

Olen varovaisesti aloittelemassa ...

Ikaalisten reitin valuma-aluetta. Mietin sitä noin 600 järven takaumaa ja mielesä on joitakin parannksia työmenetelmien parantamiseksi. Tein Excel-taulukon, joka kirjoittaa osan järven artikkelista ja tietolaatikosta. Siinä säästää paljon naputteluaikaa. Toinen asia liittyy valuma-alueen muiden vesistöjen luetteloimiseen. Huomasin, että olet tehnyt mallinteita (Hämeen härkätie?) ja ajattelin, voisiko sellaisia tehdä "liukuhinalla" vesitöille? Siis, rasittaako malline wikipedian tietokoneita tai tallennuskapasiteetti liikaa. Vai onko se suositeltava tapa ohittaa pitkiä linkkilistoja artikkelissa? Esimerkki linkkilistasta kohdassa Katso myös artikkelissa Liesjärvi_(Tammelan_Liesjärvi). --J Hokkanen (keskustelu) 4. syyskuuta 2015 kello 10.48 (EEST)

En ole itse ollenkaan käyttänyt botteja enkä osaa mitään botti- tai muutakaan ohjelmointitekniikkaa lainkaan, mutta heti tulee mieleen kysymys, että oletko ajatellut kokeilla bottia joltain osin. Ruotsissahan on tehty boteilla artikkelit kaikista Ruotsin järvistä ja botti osaa tietokannasta tuottaa ihan nätin selväkielisen proosatekstin ja varmaan infoboksitkin. En tosin tunne myöskään tuota excel-tekniikkaa.

Tuota mallinekysymystä mietin myös juuri viikonloppuna kun koodasin mallineen Malline:Paimionjoen vesistö ja Malline:Uskelanjoen vesistö uusiksi muuttamalla sen asettelun paremmaksi, mutta käytännössä en muuttanut nyt mallineen sisältörakennetta muuten kuin vähän täydentämällä (lisäsin Paimionjokimallineeseen kaikki järviwikin järvet sekä naapurivesistöt, Uskelanjoen mallineeseen ehdin lisätä vain naapurivesistöt, mutta en kaikkia järviä). Kuitenkin se mikä jäi rajoitetussa ajassa tekemättä, oli sen miettiminen, olisiko mallineet tullut jäsentää jotenkin valuma-aluejaon mukaan. Noin pienissä vesistöissä se ei ehkä ole välttämätöntä, mutta jo noita mallineita näprätessä tuli mieleen, että koko vesistön systemaattista kuvausta jossain suuremmassa vesistössä jokin tuon tapainen navigaatiomalline vesistöalueen osa-alueittain voisi olla hyvä, mutta en vielä lainkaan ehtinyt miettiä sen mahdollista muotoa. En usko että malline mitenkään rasittaisi wikipediaa, esim. kunnista on paljon kylämallineita ja isommista kaupungeista , muistaakseni esim. Malline:Oulu vielä paljon muutakin sisältöä.

Mielestäni juuri verrattuna linkkilistoihin artikkelissa malline olisi erinommainen ratkaisu, ja kun siitä pääsisi käsiksi laajempaankin alueeseen, niin se todella varmaan auttaisi navigoinnidssa ja myös vesistökoknaisuuden hahmottamisessa. Sitä ehä joutuisi miettimään, olisiko esim. tässä malline vain Ikaalisten Reitille vaiko samalkla Kokemäenjoen vesistölle. Nythän on esim. Malline:Kiikala ja malline:Salo samassa arikkelissa, esim. Hirvelä.

Mutta vaikka olenkin noita mallineita koodannut, niin kun olen niidenkin suhteen täysin koodaustaidoton, niin olenkin niihinkin van "varastanut" koodia muista mallineista, tässä esim. "varastin" koodin mallineeseen malline:Paimionjoen vesistö mallineesta malline:Uralilaiset kielet (sic!). Eli jos osaisi koodia niin voisi säätää esim. fonttikokoja ym. paremmin. Mutta kun olet matemaatikko ja siten synnynnäinen koodari, niin tämä ei tuottane ongelmaa.

Suurin työ siis varmaan olisi hahmottaa mallineen jäsentely vesistön osa-alueittaain, mutta juuri lupaavuutensa takia se vaikuttaa erittäin kiinnostavalta.--Urjanhai (keskustelu) 4. syyskuuta 2015 kello 11.28 (EEST)

Mallineen rakentamista voisi ehkä parhaiten testata jonkun jo muuten käsitellyn alueen kohdalla. Näistä esim. Loimijoen valuma-alue tai joku muu voisi olla hyvä testauskohde.--Urjanhai (keskustelu) 4. syyskuuta 2015 kello 11.49 (EEST)

Eiköhän ole aivan luontevaa luoda mallineita tyyliin "Liesjärven alueen vesistö". Aivan vastaava kuin on kaupungeista osineen. --Aulis Eskola (keskustelu) 4. syyskuuta 2015 kello 13.02 (EEST)

Nimi kai olisi muotoa Malline:Turpoonjoen valuma-alue tms. aina sen mukaan minkä kokoisiin palasiin jaettuna vesistöä mallineissa käsiteltäisiin. Tosin kun valuma-aluejakoa ollaan uusimassa, niin pitäisi kai tarkistaa, koska uusi on tulossa, mutta luultavasti konvertointi vanhasta uuteen ei tule olemaan suuri työ, koska itse todellisuus maastossa ei juuri muutu vaan ainoastaan jaottelu ja numerointi ehkä hiukan.--Urjanhai (keskustelu) 4. syyskuuta 2015 kello 13.07 (EEST)

Ehkä juuri "valuma-alue". Miksiköhän artikkelin Liesjärvi (Tammelan Liesjärvi) kohdassa Katso myös ei käytetä myös ilmaisua Turpoonjoen valuma-alue? --Aulis Eskola (keskustelu) 4. syyskuuta 2015 kello 15.06 (EEST)

Siinä on päädytty viittaamaan suppeampaan alueeseen, jonka nimi on Liesjärven alue, ja josta tulisi Malline:Liesjärven alue. Se valitaanko mallineeseen suppeampi vai laajempi alue, on puhtaasti käytännön kysymys. Kuitenkin mallineessa, johon voi mahtua enemmän navigoitavaa kun artikkelin katso myös -osioon, saattaisi voida harkita ottaa seuraavaa hierakiatasoa olevan alueen, joka olisi tuo Turpoonjoen valuma-alue, ja siksi heitin täysin randomina tuohon sen. Noissa vesistöjen eri jakovaiheitten osa-alueiden nimissä käytetään vaihtelevasti nimityksiä "alue" ja "valuma-alue" sen mukaan muodostaako vesistön joku osa-alue jossain jakovaiheessa valuma-alueen vai ei. Esim. "Liesjärven alue" -niminen osa-alue kattaa vain osan Liesjärven valuma-alueesta, joka ei ole nimetty vesistön osa-alue, kun Liesjärven valuma-alueeseen kuuluvat nimettyinä vesistön osa-alueina myös Salkolanjärven, Tapolan Kyynärän ja Kauhaojan valuma-alueet. Eli Liesjärven valuma-alue ei saa vesistöaluejaossa omaa numeroaan vaan koostuu liesjärven alueesta ja siihen laskevista em. valuma-alueista. Vastaavasti sekä Liesjärven alue että Liesjärven valuma-alue ovat osa Turpoonjoen valuma-aluetta, joka saa oman numeronsa, ja jonka eräs osa on Turpoonjoen alue. Kun systeemi on konstikas, niin sen esittäminen mallineessa vaatinee vähän suunnittelua, mutta luultavasti se on siinä helpompi havainnollistaa kuin suppeassa "Katso myös" -listauksessa.--Urjanhai (keskustelu) 4. syyskuuta 2015 kello 15.21 (EEST)

Koppi! En ole aiheesta ja esimerkeistä syvällisemmin perillä, mutta nyt alkaa hahmottua.

Mallineen loorassahan voisi olla jotakin väliotsikoita (tai alalooria) tyyliin kaupunkien suuraluejaot & kaupunginosat. --Aulis Eskola (keskustelu) 4. syyskuuta 2015 kello 15.29 (EEST)

Juuri noin, ja jos katsot esim. miten Käyttäjä:J Hokkanen on jäsennellyt noita esim. artikkelissa Turpoonjoki, niin ne alkavat vähitellen hahmottua, vaikka sabluuna onkin vaikea. Jos ottaa samalla Järviwikin ja klikkailkee sieltä valuma-alueita, niin se auttaa edelleen. Järviwikiin tulivat kai vasta aika hiljattain esim. valuma-alueiden rajat.--Urjanhai (keskustelu) 4. syyskuuta 2015 kello 15.55 (EEST)

Eli mallinteen voi tehdä ja soveltaa valuma-alueisiin pienellä vaivalla. Se säästää vaivaa tekemisessä ja erityisesti päivittämisessä, koska uutta tietoa tulisi sijoittaa vain yhteen paikkaan, josta se "päivittyy" kymmeniin kohteisiin kerrallaan. Tämä on hyvä asia. Vielä hauskempaa olisi, jos toisia mallinteita voisi kutsua malinteesta käsin, mutta niiden päivittäminen voisi olla vaivalloista. Toinen asia: järviwiki on samaa ohjelmaa ja koodia, joten miksi ei tehtäisiin yhteistyötä järviartikkeleiden perustamiseksi? Järviwikistä otettaisiin tietokantaote järvistä ja valuma-alueista ja niille luotaisiin samalla linkki (järvitunnus tms.). Kun wikipediaan ilmestyy tietoa, järviwiki voisi "imeä" sitä omalle sivulleen. Tekniikasta en ymmärrä mitään, mutta tietoteknikolle se on mahdollista. Sellainen botti olisi nopea ja sen tallettamat sivut julkaistaisiin käsityönä hiekkalaatikkopuolelta, kun aineistoa olisi käyty käsin läpi. --J Hokkanen (keskustelu) 4. syyskuuta 2015 kello 17.20 (EEST)

"jos toisia mallinteita voisi kutsua mallinteesta käsin..." Niinhän voi kyllä tehdä.

Varoituksen sana: Ensin pitäisi tehdä päätös, millaisia mallineet ovat ja miten niitä käytetään. Päätöksenteko on vaikeaa, joka näkyy aihetta sivuten esim. luokittelussa: Wikipedia:Suomen järvien luokitukset.

Yritin taannoin tehdä mallineita jalkapalloiluun, mutta ei päästy yksimielisyyteen monenkaan mallineen osalta, millaisia mallineiden pitäisi olla. Se esti mallineiden käyttöönottoa ja tänä päivänäkin on erilaisia "kilpailevia" mallineita käytössä. Kannattaa tehdä ensin ulkoasultaan vastaava esimerkki ilman mitään mallinehässäköitä ja hyväksyttää se. Itse koodaukseen voin antaa jotakin vinkkejä, vaikka en mikään erikoisosaaja tuon kömpölön ja vähän hataran mallinensyntaksin kanssa olekaan.

Muistutan vielä, että aihetta "vesistönavigointi" sivuten on myös keskustelua kohdassa Keskustelu:Korttajärvi. --Aulis Eskola (keskustelu) 4. syyskuuta 2015 kello 17.37 (EEST)

Hyvä ajatus. En tiedä, miten mallinne hyväksytään, mutta minä tutustun mallinteisiin ensin ja otan sitten sinuun yhteyttä. Ja kiitos Urjanhaille, että toimi "isäntänä" tälle asialle. --J Hokkanen (keskustelu) 4. syyskuuta 2015 kello 18.16 (EEST)

"Hyväksyminen" olisi paikallaan jossakin yleisessä keskustelussa, jotta ei sitä joku alkaisi hetken päästä purkaa pois käytöstä. Kaffeehuoneet tai projektit ovat hyviä paikkoja sellaiseen keskusteluun: esim. Wikipedia:Wikiprojekti Suomen järvet. --Aulis Eskola (keskustelu) 4. syyskuuta 2015 kello 18.31 (EEST)

Itse taas sanoisin, että parempi kun rupeaa tekemään vaan. Luultavasti täällä tuskin on kovin montaa, jotka edes ymmärtävät koko asiasta sen enempää kuin joistain matematiikan yhtälöistä tai arkeologian venehaudoista, joista ymmärtäviä aktiivimuokkaajia ei liene monen käden sormilla laskettaviksi (arkeologiassa ehkä jokunen enemmän kuin matematiikassa). Tällaisten asioiden luonne myös on se, ettei niitä käytännössä pysty suunnittelemaan valmiiksi etukäteen, vaikka suunnitelmallinen toki on hyvä ollakin, vaan enimmät kysymykset ratkeavat vasta käytännössä. --Urjanhai (keskustelu) 4. syyskuuta 2015 kello 19.07 (EEST)

Mielestäni vesistöjen luokittelussa ei todellisuudessa ollut eikä ole mitään ongelmaa, koska kaikki lopputulokset, mitä keskustelussa saatiin olivat alun perinkin johdettavissa täysin suoraan luokittelun yleisistä periaatteista, joita oli noudatettu pääsääntöisesti koko ajan muutenkin. Luultavasti mallineiden kanssa tilanne on aivan sama. Jos tuollaisia konflikteja joskus syntyy, niin yleisimmin niiden syyt ovat jossain itse substanssin ulkopuolisissa kahnauksissa, eikä tässä aihepiirissä sellaisia ole näköpiirissä.--Urjanhai (keskustelu) 4. syyskuuta 2015 kello 18.46 (EEST)

Sisäkkäisiä mallineitakin on, esimerkiksi Valtateiden liittymätaulukkomallineissa, eikä niiden teko liene vaikeaa, vaikka en itse sitä osaakaan, mutta luultavasti em. liittymätaulukkomallineiden koodia kopioimalla voisi onnistua koodaustaidottomaltakin. Ja itse asiassa tuossa paimionjokimallineessakin oli sisäkkäisiä mallineita, vaikka niitä olikin käytetty vain typografisena apuvälineenä. Mutta yhtä lailla esim. jonkun vesistön osa-alueen mallinerita voisi luultavasti upottaa isommiksi kokonaisuuksiksi

Siihen että järviwikiin imuroitaisiin jotain Wikipediasta suhtaudun skeptisesti: parempi että kumpikin wiki on oman yhteisönsä näköinen. Sen sijaan imurointi järviwikin vain viranomaismuokattavassta järvirekisteritiedosta tänne päin olisi mitä realistisin ja kannatettavin vaihtoehto, eikä siinä oikeastaan ole paljon eroa excel-kaavailuusi. Syksyllä oli muuten luvassa Wikimedia Ruotsin Bottiakatemia, siitä oli aiemmin uutiskahvihuoneessa ja tulee varmaan pian lisätietja. Jos nyt jo käytät excelin ja wordin skriptejä (joista esim. itse en ymmärrä mitään) niin siitä ei liene pitkä matka bottitekniikkaan.

Joku bottitaitoinen tuollaisen voisi toki tehdä, mutta epäilen vain, onko sellaisia bottitaitoisia, joilla on siihen resursseja, jos et itse rupea. - Tai vaihtoehtoisesti jos et hae siihen itse rahaa palkataksesi jonkun bottitaitoisen, mutta sillä vaivalla jo luultavasti opiskelet itsekin. Toisaalta Wikimedia-säätiöllä on stipendejä juuri hankkeisiin, jotka eivät vapaaehtoistyönä enää onnistu, joten se on myös ihan realistinen vaihtoehto. Ja kun sv-wikissä on tehty järviartikkeleita botilla, niin sieltä kysymällä lienee tietoa saatavissa. - Ja ehkä jotku Suomenkin bottimaakarit antavat neuvoja, jos kysyt.--Urjanhai (keskustelu) 4. syyskuuta 2015 kello 19.01 (EEST)

Kuitenkin eräs, minkä voisi tutkia, on se, onko jo saatavissa uuden valuma-aluejaon mukaista dataa, josta näkisi esim. numeroinnin uudessa valuma-aluejaossa, ja mikä on tämänhetkinen arvio siitä, milloin uusi valuma-aluejako otetaan käyttöön. Mutta kun vanha jatkuvasti on käytössä esim. järviwikissä, niin ehkä on selvempi silti käyttää vanhaa. Mutta toisaalta hyvä varmaan olla selvillä aikataulustakin. Eronahan näyttää olevan, että uudessa jaossa ilmeisesti tulee pienempiä valuma-alueita mukaan (uomat, joilla on yli 10 km2 valuma-alue) kuin vanhassa.--Urjanhai (keskustelu) 4. syyskuuta 2015 kello 19.55 (EEST)

Varovasti aloittelemassa taas, koska tekisi mieli vaihtaa luokka "Ikaalisten reitti" nimelle "Ikaalisten reitin valuma-alue". Olit luonnut ensin mainitun luokan, joten mitä ajattelet nimenvaihdosta? --J Hokkanen (keskustelu) 9. syyskuuta 2015 kello 20.57 (EEST)

Kyllä se varmaan on parempi niin kuin jo näyit tehneenkin. Valuma-alue on määritelty yksiselitteisesti. Reitin tarkkaa määritelmää voi olla vaikea löytää ja määritelmät ja niiden lähteet voivat vaihdella.--Urjanhai (keskustelu) 10. syyskuuta 2015 kello 21.15 (EEST)

Hanko

Artikkeliin tuli turhaa tekstimassaa, kun siellä oli jo kartta tuulimyllyjen lähteenä josta saaren nimi näkyy. Harkitse poistatko lisäyksesi. --Harriebarn (keskustelu) 11. syyskuuta 2015 kello 16.58 (EEST)

Lisäys ei mielestäni ollut turha. Jos jonkun paikan nimestä on useita muotoja, lähteet eri muodoille on syytä esittää, ja Kansalaisen karttapaikkaa käytetään tässä tarkoituksessa yleisesti. Sama kartta näkyy olevan pohjana kartassa, jolla artikkelissa on nyt lähteistettynä tuulivoimapaikojen olemassaolo, mutta tällaisella suunnitteluasiakirjalla on turha lähteistää muita kuin siinä kuvattuja asiakirjan erityisesti käsittelemiä asioita. Yleiset asiat kuten saaren nimi ja sijainti on parempi lähteistää kansalaisten karttapaikalla, josta lukijaa saa tarvittaessa paremmin lisätietoa ja pystyy zoomaamaan ja liikuttamaan karttaa. siksi linkki Kansalaisen karttapaikkaan ei missään nimessä ole turha, koska on turha jättää lukijaa karttatiedon osalta vain satunnaisen suunnitteluasiakirjan varaan hyvän yleisen lähteen asemesta. Vastaavasti nimi Hangonsaari voidaan lähteistää jostain muusta lähteestä. Jos ei olisi ollut rinnakkaisnimiä, koko ensimmäisen lauseen olisi voinut lähteistää karttapaikalla.--Urjanhai (keskustelu) 11. syyskuuta 2015 kello 17.27 (EEST)

Tuo nyt oli sellainen perustelu josta käy ilmi että Kansalaisen karttapaikka on sinulle rakas :) Käytät sanoja "yleisesti", "turha", "parempi", jotka ei ole muuta kuin yksittäisen käyttäjän mielipiteitä. Kun asiallinen lähde on, lisälähteitä yhdelle asialle varsinkaan noin lyhyessä artikkelissa ei pidä tuoda raskauttamaan tekstimassaa. Suunniteluasiakirja on luotettava asiakirja, en uskaltaisi muuta sanoa. --Harriebarn (keskustelu) 11. syyskuuta 2015 kello 18.04 (EEST)

Vielä: Kill your darlings! --Harriebarn (keskustelu) 11. syyskuuta 2015 kello 18.05 (EEST)

Kolmas kerta kiellon päälle: asiakirja lähteistää molemmat nimet. --Harriebarn (keskustelu) 11. syyskuuta 2015 kello 18.09 (EEST)

Hehkuttamasi asiakirja lähteistää suunnittelijan/rakennuttajan tuulivoimalapaikoille antaman nimen. Saaren nimeä se ei lähteistä. Kartassahan lukee Hanko. Uudenkaupungin kaupungin karttapalvelussa saaren nimi on Hanko. --Htm (keskustelu) 11. syyskuuta 2015 kello 18.20 (EEST)

Kansalaisen kartapaikka on Wikipediassa yleisesti käytetty hyvä lähde. Se ei ole minun henkilökohtaisen tykkäämiseni asia, saman voit nähdä jos katsot mitä tahansa suuren muokkaajajoukon tekemiä artikkeleita joihin en ole edes koskenut, tai kahvihuonekeskusteluja siitä, mitä karttalähteitä on katsottu voitavan pitää suositeltavina. Tämän voi vahvistaa kuka tahansa muu karttapaikkaa lähteenä käyttävä. Sinulle tuo yksittäinen suunnitteluasiakirja näyttää olevan rakas, mutta sitä ei ole tässä syytä käyttää muiden asioiden lähteistämiseen kuin mistä se kertoo. Pohjakarttahan on siihen otettu MML:n peruskartasta, johon Kansalaisen karttapaikka on käyttöliittymä. Tein artikkeliin normaalin rutiinifiksauksen, jossa ei ollut mitään henkilökohtaista.--Urjanhai (keskustelu) 11. syyskuuta 2015 kello 20.20 (EEST)

Mutta kyllä tuokin käy, että siirsit karttapaikan aiheesta muualle -otsikon alle. Se on joka tapauksessa hyödyllinen linkki.--Urjanhai (keskustelu) 11. syyskuuta 2015 kello 20.32 (EEST)

Elokuun kuvitustalkoot 2015

Kiitos osallistumisesta! --Lentokonefani asiaa? | syntilista 15. syyskuuta 2015 kello 19.10 (EEST)

Kiitos. Siirretty.--Urjanhai (keskustelu) 17. lokakuuta 2015 kello 18.36 (EEST)

RE: Moved page

Kiitoksia vastauksesta! :) --★ → Airon 90 17. syyskuuta 2015 kello 21.24 (EEST)

Just happened to read the message first. --Urjanhai (keskustelu) 17. syyskuuta 2015 kello 21.25 (EEST)

VLK-äänestys

Ei sillä, että sinänsä asialla olisi merkitystä tai että yrittäisin puuttua äänestyskäyttäytymiseesi (vaan olisin tehnyt tämän kenen tahansa muunkin kohdalla), mutta varmistaisitko että tässä olet antanut kaikki ne äänet, jotka olet tarkoittanut. Kun et ole lisännyt tyhjää luettelointinumeroa kenenkään muun kohdalle niin tuo näyttäisi siltä, että sulla olisi allekirjoitus jäänyt pois yhdestä kohtaa, mutta voi tietysti olla, että muokkaus on tallentunut juuri niin kuin olet tarkoittanutkin. Iivarius (keskustelu) 20. syyskuuta 2015 kello 20.46 (EEST)

Unohdin kokonaan, että olisi pitänyt (tietenkin) lisätä tyhjä luettelonumero annettujen äänten perään. Ääniä voi kyllä tulla vielä lisääkin.--Urjanhai (keskustelu) 20. syyskuuta 2015 kello 20.48 (EEST)

Sukulaisuusknoppi

Kysyit, onko Ahlqvistin ja Mannerheimin sukulaisuusknoppi liian korni. Ei se korni ole, mutta haitko jotakin tiettyä sillä, että juuri Ahlqvist ja Mannerheim olivat sukua? Itse sukulaisuus ei sinänsä yllätä, kun entisajan eliitissä kaikki olivat keskenään sukua. Mannerheimin sisko oli Sophie Mannerheim, sairaanhoidon uranuurtaja, hänen puolisonsa ja siis Mannerheimin lanko oli teollisuuspatruuna ja kartanonherra Hjalmar Linder, jonka äiti oli Marie Linder, eräs Suomen ensimmäisiä naiskirjailijoita. Hänen tätinsä ja kasvattajansa oli aikansa seurapiirien loistavin tähti Aurora Karamzin, joka taas oli ei sairaanhoidon vaan diakoniatyön uranuurtaja. Karamzinista sukulaisuussuhteita olisi herkullista jatkaa moneen suuntaan, mutta tämä riittänee. Eli jos jutun knoppi oli siinä, että Ahlqvist sattui olemaan Mannerheimin kanssa samassa sukutaulussa, niin haluan vain varmistaa, että olethan tietoinen että sama koskee lukemattomia muitakin merkittäviä henkilöitä? – Kuohatti 25. syyskuuta 2015 kello 21.57 (EEST)

Itse asiassahan he eivät olleet (ainakaan tätä kautta) verisukua, koska kyseessä oli uusperhe kun Mannerheimin isä jätti perheensä ja meni uusiin naimisiin Nordenstamin tyttären kanssa. Tässä oli kai vitsinä vain kahden hyvin köyhistä oloista tulleen riitakumppanin (Kivi ja Ahlqvist) hassut kytkennät valtakunnan eliittiin. Teorioitahan on myös Kiven syntyperästä, mutta ne kai ovat hiukan kiistanalaisempia (en tosin tunne tämänhetkistä tutkimustilannetta, viimeisimpiä yleiskatsauksia lienee tehnyt Esko Rahikainen). Näiden eliitin sukulaisuusverkkojen merkitystä olen korostanut täälläkin keskusteluissa, ja mitä tahansa elämäkertakirjallisuutta selailemalla niitten olemassaolo on tietysti jo alun alkaen tuttu asia. Samalla tavoin Adolf Fredrik Munckin ja Ebba Munckin sukulaisia on elänyt käsityöläisinä ja torppareina Suomen maaseudulla, ja niiden presidenttien osalta, jotka ovat maalta kotoisin, kymmenet tuhannet suomalaiset ovat sukua presidenteille, ja taustaltaan eliittiä olevien presidenttienkin osalta samaan päästään Geneologia sursillianan kautta. Eli oikeastsaan edes sukulaisuus presidentteihin maaseudun köyhälistön kautta ei sekään taida olla sen enempää poikkeus kuin eliittien hyvin tunnettu sukulaisuus keskenään. Jos olisin matemaatikko, niin voisin luultavasti laskemalla testata hypoteesin, että onko lainkaan olemassa suomalaisia, joiden isovanhemmat eivät olisi pikkuserkkujen lapsenlapsia keskenään tai jonkun presidentin tms. kanssa. Eli vitsi oli lähinnä tässä Ahlqvistin ei-eliitti-taustassa (so. piian äpärä marsalkan setäpuolena), mutta se ei ollut mitenkään valmiiksi (eikä etenkään skarppina) ajateltu vitsi, enkä siksi osaa sanoa, onko se tyylikäs tai fiksu vitsi vai ei.--Urjanhai (keskustelu) 25. syyskuuta 2015 kello 22.22 (EEST)

Monien suurten taiteilijoiden ja kirjailijoiden kohdalla hymyilyttää kun heidän taustasta halutaan etsiä "eliittiä". Ikään kuin olisi olemassa kaksi rotua, joista toisella on lahjoja toisella ei. Eliitti on lähtenyt sieltä Afrikasta mistä rahvaskin ja samaa juurta olemme kaikki. Joku on vain jossain vaiheessa ollut ovelampi tai vahvempi ja saanut aatelisarvon ja maita ja mantuja ja siten on voinut valita itselleen kauniimman ja älykkäämmän vaimon ja saanut kauniimpia ja älykkäämpiä lapsia (jotka usein jossain sukupolvessa ovat niin sisäsiitoksesta degeneroituneet, etteivät enää saaneet lapsia). Mutta yhä nousee suuria lahjakkuuksia suuresta tuntemattomuudesta ilman lähiyhteyksiä eliittiin. Sama vähättely koskee tai ainakin ennen koski myös naistaiteilijoita ja kirjailijoita. Jos ei tekijän henkilö ollut tunnettu kuka hän on, epäiltiin että mieshän nimen takana kuitenkin on - ei naisesta ole tekijäksi. Tai vähintään epäiltiin että mies on vähintään auttanut kirjoittamaan (muistakaa Laila Hietamiehen/ Hirvisaaren tapaus).

Ajatelkaa Venäjää/Neuvostoliittoa. Vaikka siellä tuhottiin koko älymystö vuosikymmenien mittaan, ja raharikkaat (ja aateliset) pakenivat maasta, aina sieltä nousee uusia fiksuja ihmisiä ja rahantekijöitä, jos kohta sikiää putinejakin. --AnneP-nen (keskustelu) 26. syyskuuta 2015 kello 11.48 (EEST)

Se on kyllä kieltämättä vähän hassu ajatus, että nerokkuus (kuten Aleksis Kivellä) edellyttäisi jotain bastardijuuria. Kyllähän nerous joskus kulkee suvussa, mutta yhtä lailla taitaa olla pikemminkin sääntö kuin poikkeus että merkkihenkilöiden lapsista voi tulla täysiä luusereita tai luusereitten lapsista merkkihenkilöitä. Ehkä niitä voisi joku Tatu Vanhanen tilastollisesti tutkia. Kyllähän sekä hyvä- että huono-osaisuus myös periytyvät, mutta kun joskus osuvat samat geenit vähän eri järjestykseen, niin sitten on taas pakka sekaisin. Matti Klinge kehuu, että hänen esi-isissään on sekä renkejä että kuninkaita (ja niin taitaa olla Paavo Lipposellakin), mutta tavallinen ei-yläluokkainen pulliainen voi todeta vain, että löytyy kaikkia neljää säätyä, eikä pääse kuin johonkin piispaan tai sursilliin.--Urjanhai (keskustelu) 26. syyskuuta 2015 kello 12.08 (EEST)

Puhuttu periytyminen on varmaan osittain toki geneettistä, mutta "eliittiin" kuulumisen periytyminen on ja etenkin on aiemmin ollut sosiaalista ja kulttuurellista. --Aulis Eskola (keskustelu) 26. syyskuuta 2015 kello 14.15 (EEST)

Knoppi olisi hauskempi, jos Ahlqvistin ja Mannerheimin elämäntyö koskettaisi jotenkin toisiaan tai jos heillä olisi jokin muu jännä yhteys (tai vastakkaisuus), mutta tietääkseni heillä ei sellaista ole. Esimerkiksi jos vihamiehet Ahlqvist ja Kivi olisivat keskenään läheistä sukua jollain vähän tunnetulla tavalla, niin se olisi paljon kiinnostavampaa. Nykyisessä muodossaan poistaisin tuon knopin listasta, sillä etäisen sukulaissuussuhteen vuoksi juttu tuntuu kaukaa haetulta eikä vitsi luultavasti aukea kennellekään. Ja kuten Kuohatti yllä totesi, avioliittojen kautta Mannerheimin sukupuuhun kuuluu monta muutakin tunnettua henkilöä (esim. tutkimusmatkailija A. E. Nordenskiöld oli marsalkan tädin aviomies jne.). --Risukarhi (keskustelu) 26. syyskuuta 2015 kello 13.33 (EEST)

Kyllä sen voi ihan hyvin poistaakin, alun perinkin se oli tuollainen sumeassa vireystilassa väännetty (aioin lisätä sen jo kerran aiemmin, mutta en lisännyt). Lähinnä se vitsi, jos sitä nyt miettii, olisi siinä, että savolainen piian äpärä näin pääsi kansakunnan ikonin mannerheimin setäpuoleksi, eikä tietenkään lainkaan lainkaan siinä, että eliitissä tietenkin kaikki ovat sukua keskenään, eikä siinä ole mitään yllättävää. --Urjanhai (keskustelu) 26. syyskuuta 2015 kello 14.03 (EEST)

Muotoilin sitä nyt vähän uudestaan.--Urjanhai (keskustelu) 26. syyskuuta 2015 kello 14.26 (EEST)

Mutta ehkä siitä nyt avattuna tuli tuohon tilaan vähän liian monipolvinen tarina. Sopisi ehkä paremmin pidemmäksi tekstiksi.--Urjanhai (keskustelu) 26. syyskuuta 2015 kello 14.41 (EEST)

On se nyt aika pitkä ja raskas (ja edelleen suhteellisen mielenkiinnoton) Tiesitkö että -listalle. Kannattaisi laittaa se ehkä mieluummin vaikka August Ahlqvist -artikkeliin, jos nyt välttämättä johonkin. --Risukarhi (keskustelu) 26. syyskuuta 2015 kello 15.59 (EEST)

Siellä se olisi turhaa triviaa, joten parempi ottaa pois kokonaan tai muotoilla kmoppiin kokonaan jotenkin uudelleen. Sen sijaan artikkelissa Johan Mauritz Nordenstam tieto on jo valmiiksi. --Urjanhai (keskustelu) 26. syyskuuta 2015 kello 16.07 (EEST)

Otin sen nyt kokonaan pois sieltä. --Risukarhi (keskustelu) 28. syyskuuta 2015 kello 11.44 (EEST)

Olkoon sitten noin. Knoppeja kannattaa kyllä seurata, joskus sieltä pääsee etusivulle asti tyyliltään tai joskus myös kirjoitusaultaan vähemmän onnistuneita pläjäyksiä, jotka saattavat antaa meistä muokkaajista melko propellipäisen käsityksen. --Urjanhai (keskustelu) 28. syyskuuta 2015 kello 13.49 (EEST)

Tulivuoriluokittelua

Tiedoksi Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)#Ovatko tulivuoret aina vuoria?. Maantiedettä tuntevana käyttäjänä sinulla olisi ehkä mielipiteitä asiasta. --Jmk (keskustelu) 29. syyskuuta 2015 kello 15.34 (EEST)

Kiitos. Huomasin, että aiheesta oli keskustelu käynnissä, mutta tuo menee jo niin paljon geologian puolelle, että epäilen, osaanko sanoa tuohon mitää, mutta voin katsoa.--Urjanhai (keskustelu) 29. syyskuuta 2015 kello 15.55 (EEST)

Simbergs dike

Svedu-artikkeli Den sårade ängeln ja siinä oleva, kesällä 2015 otettu valokuva "Simbergs dike" saattaisi kiinnostaa Töölönjokimiestä. --Pxos (keskustelu) 2. lokakuuta 2015 kello 01.01 (EEST)

Kiitos. Tuossa on onnistuttu paremmin kuin omassa Töölönjoki-kuvassani. Otin omani ohikulkiessani kun olin matkalla bussipysäkiltä määränpäähän minuuttiaikataululla ja aikaa kuvakulman valintaan ei ollut. Toistaiseksi paras näkemäni valokuva taitaa olla aiheesta bloganneen Marko Leppäsen Blogissa, jossa oli käytetty aikaa ja valittu täsmälleen sama kuvakulma ja samanlainen vuodenaika. Mutta tämä on commonsissa tähän asti paras. Tässä on Helsingissä liikkuville (ping Käyttäjä:Htm) vielä projektia (ellei sitten Marko Leppänen haluaisi donatoida blogissaan julkaisemaansa kuvaa commonsiin): Odottaa sopivaa vuodenaikaa, säätilaa ja valaistusta ja mennä etsimään sitä sijaintia, jossa Simbergin maalausten katsoja sijaitsee (lopullisen maalauksen ohella Leppäsen blogissa on maisemaluonnos, jossa on pelkkä maisema, se on julkaistu myös ainakin yhdessä kirjassa, samoin kuin tieto siitä että samaa maisemaa käytettiin myös Haavoittuneessa enkelissä). --Urjanhai (keskustelu) 2. lokakuuta 2015 kello 09.13 (EEST)

Ping huomattu.--Htm (keskustelu) 5. lokakuuta 2015 kello 18.23 (EEST)

Viikon 40 kilpailu

Kiitos panoksestasi viikon 40 kilpailussa vuonna 2015. Voit hyvällä omallatunnolla lisätä seuraavat mallineet käyttäjäsivullesi:

{{VK palkinto|vaaleanvioletti|viikko=40|vuosi=2015}}
Muista, että tämän viikon kilpailu on Nisäkkäät. Onnea matkaan! Terveisin Pxos ja UKBot (keskustelu) 5. lokakuuta 2015 kello 14.27 (EEST)

Kiitos. Tämä oli aiheeltaan erittäin hieno kilpailu, johon oli mukava osallistua. --Urjanhai (keskustelu) 5. lokakuuta 2015 kello 16.59 (EEST)

Hyrsynkulma

Häme-Wikissä on artikkeli Hyrsynkulma, jonka olet kirjoittanut. Mahdollistavatko Häme-Wikin ja Wikipedian käyttöehdot sen, että kopioisit saman tekstin tänne artikkeliksi Hyrsynkulma? --Raksa123 (keskustelu) 9. lokakuuta 2015 kello 14.19 (EEST)

Käyttöehdot varmaan kyllä, koska artikkeli on itse kirjoittamani, tai ainakin olen tuonut sieltä muiden kirjoittamia artikkeleita aiemmin eikä ainakaan ole kukaan valittanut. Kuitenkin kun Häme-Wikissä ei ole olemassakaan lähdeviitemallineita, niin teksti on lähes kokonaan lähteetön (tai siis viitteetön, koska tärkeimmät lähteet, joista kyllä saisi perusasiat, on annettu), eikä se sen takia sellaisenaan kelpaisi Wikipediaan. --Urjanhai (keskustelu) 9. lokakuuta 2015 kello 15.08 (EEST)

Ruija

Siirretty sivulle Wikipedia:Kahvihuone (kielenhuolto)#Siirretty keskustelu --Raksa123 (keskustelu) 11. lokakuuta 2015 kello 13.25 (EEST)

Oman kommentin poisto

Tällainen omien kommenttien poisto ei ole ok [5]. Toi on kuitenkin ollu tossa jo useemman päivän. Jos et ole enää itsesi kanssa samaa mieltä, voit poistaa mielipiteesi yliviivaamalla. Gopase+f (keskustelu) 21. lokakuuta 2015 kello 09.14 (EEST)

Muistelin joskus sanotun, että oman kommentin, johon ei ole vastattu saa poistaa. Onko tämä muuttunut tai onko jossain tarkempi ohje tästä?--Urjanhai (keskustelu) 21. lokakuuta 2015 kello 10.12 (EEST)

Palautin ja yliviivasin.--Urjanhai (keskustelu) 21. lokakuuta 2015 kello 10.16 (EEST)

Luokka:Evon alue

Olet vuonna 2009 miettinyt luokan Luokka:Evon alue sisältöä. Voisitko diktatorisesti määrittää luokan nyt haluamallasi tavalla ja ottaa korjattava-mallineet pois siitä? --Pxos (keskustelu) 27. lokakuuta 2015 kello 13.48 (EET)

Tehty. Tai ainakin johonkin malliin. Käyttäjä:Auru Aron luokitukset ovat jotain hirveää, vähän sama kuin myrsky joka sai sääaseman havaintopiirturia lukeneet meteorologit pelkäämään Maarit Verrosen romsaanissa Yksinäinen vuori.

Pointti näkyy olevan se, että tuossa oli sotkettu natura-alue ja retkelyalue. Nyt päätin diktatorisesti että Luokka:Evon alue tarkoittaa natura-aluetta ja Luokka:Evon retkeilyalue retkeilyaluekokonaisuuttaa joka koostuu valtion rekeilyalueesta ja siihen liittyvistä alueista. (Lähde: [6])

Luokkien järjestely on kuitenkin vielä kesken, koska pitäisi tutkia mitä kaikkea muuta tulisi luokitella kumpaankin luokkaan ja vaihtoehtona on myös poistaa jompi kumpi tai molemmat. Mutta nyt ainakin on määritelty mitä luokitellaan ja määritelmää voi tarvittaessa korjata.--Urjanhai (keskustelu) 27. lokakuuta 2015 kello 18.35 (EET)

Lisäsin kommentin artikkelin Evon alue keskustelusivulle. --Raksa123 (keskustelu) 28. lokakuuta 2015 kello 16.24 (EET)

Vastasin sinne. Siellä olen kommentoinut muutenkin laajemmin.--Urjanhai (keskustelu) 28. lokakuuta 2015 kello 17.31 (EET)

Pitäjäliitteet

Luovutettu Karjala -sivustolle on koottu PDF-muotoisina Karjala-lehden pitäjäliitteitä luovutetuista kunnista. Käyttöehdoissa lukee mm. että sivujen linkittämiseen ei tarvita lupaa, mutta toisaalta sivuston materiaalia ei saa sijoittaa Wikipediaan.

Kunkin luovutetun kunnan artikkeliin Aiheesta muualla -osioon sopisi linkit noihin pitäjäliitteisiin, mutta kannattaisiko linkittää suoraan PDF-tiedostoon vai tuolle sivulle, mistä näkee kaikki liitteet? Mikä olisi sopiva viitemalline ja miten sen parametrit olisi fiksuinta täyttää? --Raksa123 (keskustelu) 28. lokakuuta 2015 kello 16.24 (EET)

Kaikki liitteet ehkä sopisivat aiheesta muualla -linkiksi johonkin sellaiseen artikkeliin, joka käsittelee likimain niiden kattamaa aluetta (Luiovutettu Karjala?). Kunta-artikkeleihin varmaan kukin linkki erikseen. Viitemallineeksi kai malline:verkkoviite olisi mahdollinen, tai jos noissa on julkaistu jotain yhtenäisiä kokonaisuuksia (Liite?) niin siihenhän voisi harkita viitattavan myös myös lehtiviitemallineella, jossa mainittaisiin jotain että "julkaisun verkkoversio luovutettukarjala.fi -sivustolla" tms. Nykyäänhän aika paljon vanhoja paperiijulkaisuja julkaistaan netissä joskus muun julkaisijan, joskus saman tahon toimesta (esim. Vanhat painetut kartat), mutta netin ohellahan ne löytyvät myös sieltä missä on paperrinen alkuperäisjulkaisu.--Urjanhai (keskustelu) 28. lokakuuta 2015 kello 17.24 (EET)

Timo Meriluodon vanhat kartat

Moro, ootko törmännyt tähän? --Vnnen (keskustelu) 9. marraskuuta 2015 kello 13.13 (EET)

Olen joskus, mutta ei ole tullut moneen vuoteen tsekattua. Oikeastaan voisi tekijältä kysyä, olisiko hän kiinnostunut lisensoimaan esim. juuri noita karttoja commonsiin. Toinen samantapainen sivusto, jossa on karttojen ohella myös asiakirjoja on Pauli Kruhsen Histdoc.net ja sen suunnasta kai on ollut jotain yhteydenottoa, joka mainittiin joskus kahvihuoneessa (muistaako Käyttäjä:Susannaanas?), mutta sille kai kukaan ei ole ehtinyt tehdä mitään. Kansallisarkistion digitaaliarkistossa on noista kartoista pienempi näyte (joskin kai suuremmalla resoluutiolla, kun heidän palvelunsa lienee uudempi), joten nämä olisivat ihan kivoja commonsissa mutta ovat erittäin hyviä myös viitattavina lähteinä tai Aiheesta muualla -linkkeinä.

Ehkä ne josakus tulevat KA:n digitaaliarkistoonkin (en ole katsonut heidän ohjelmistaan), mutta kun siellä on paljon aineistoja, niin vaikea sano koska, jos ei ole juuri ohjelmassa.

Toinen kiinnostava aineisto olisivat saman ajanjakson pitäjänkartat 1:20 000. Niitä on sekä KA:ssa että kansalliskirjastossa mustavalkoisina ja MML:lla Jyväskylässä väritetrtyinä, ja ne olisi mukava saada nettiin. Nytkin niitä kyllä saa kuka vaan tilattua noin 10 euroa / kpl, jos tarvitsee, mutta ilman muuta ne olisivat nettiin kuuluva aineisto, ja varmaan joskus tulevatkin kun ehtivät. Niistä oli joskus myös yksi osittain väritetty sarja MML:n Turun toimipisteessä, mutta en muista oliko se siellä vielä. Heillä kuitenkaan ei ole siellä kuin A3 värikopiokoneet, niin pienempi vaiva on tilata Jyväskylästä. Lisäksi lääniin rajoilla sarja ei kata koko entistä Turun ja Porin lääniä.--Urjanhai (keskustelu) 9. marraskuuta 2015 kello 15.17 (EET)

Keskustelusivut

Muistaisitko noudattaa tätä käytäntöä: Erota kommenttisi edellisestä tyhjällä rivillä. Ei menisi kommentit muokkaustilassa niin puuroksi. --Jmk (keskustelu) 14. marraskuuta 2015 kello 18.46 (EET)

Kiitos. Aiheellinen huomio. Olen pyrkinyt tuota noudattamaan, ja toisinaan lisännyt välejä muidenkin kommentteihin, mutta joskus näköjään tulee oltua huolimaton.--Urjanhai (keskustelu) 14. marraskuuta 2015 kello 18.54 (EET)

Yritän itsekin muistaa, varsinkin kun huomasin että siihen oikein ohjeistetaan. --Jmk (keskustelu) 14. marraskuuta 2015 kello 18.58 (EET)

Kansakoulu(piiri)t vuonna 1966

Jossain oli pohdintaa siitä, että kyliksi on saatettu kutsua myös kansakoulun koulupiirejä. Arkistolaitoksen sivuilta löytyi Suomen kansakoululaitoksen satavuotisjuhla-adressin arkisto, jossa on tämä selostus. Kuntaluettelosta näyttäisi kuntaa klikkaamalla löytyvän kansakoulujen (ja kansalaiskoulujen) nimilistat. Artikkelin Kuntaliitos Suomessa perusteella kuntajako on vuodelta 1966, jolloin osa maaseudun kansakouluista on varmasti jo lakkautettu, mutta toisaalta uudempia kansakouluja voi vielä puuttuakin listalta. Kuvaustiedoissa mainitaan, että Kirkkonummi ja Porvoo puuttuvat, kuten puuttuvat myös luovutettujen alueiden kunnat. Kuntien nimiä listalla on 511 ja vuonna 1966 kuntia oli 545, joten aika moni kunta puuttuu. Puutteistaan huolimatta tämän kattavampaa yhtenäistä luetteloa kansakouluista (ja siten myös kansakoulupiireistä, jos piirit ja koulut vastaavat toisiaan) ei varmaan löydy ainakaan Internetistä.

Jos luetteloiden tekijänoikeus kestää 15 vuotta ja tuo adressi on vuodelta 1966, niin silloin noista olisi mahdollista koota artikkeli Luettelo Suomen kansakouluista vuonna 1966. Koulun lisäksi luetteloartikkelissa voisi linkittää paikannimen, jos kerran virallisten kylien lisäksi myös koulupiirit on todettu merkittäviksi. --Raksa123 (keskustelu) 16. marraskuuta 2015 kello 21.32 (EET)

Todettu on vahva ilmaisu, mutta sillä on menty, ja mielestäni se on järkevä linjaus, ja samaa näkemystä on kai edustanut joku muukin. Tuo on ilman muuta hyvä luettelo, koska siitä saa on mahdollista saada poikkileikkaus ja melko täydellinen valtakunnallinen luettelo ja tietoja myös kuntien ja kylien artikkeleihin. Koska kuntakohtaiset lähteet ovat työläitä löytää ja käyttää, ja niitä on epätasaisesti, niin ilman tuota edes pohjaa valtakunnalliseksi listaksi olisi vaikea tuottaa. Jos kiinnostuksen kohteena on yksittäinen kunta, niin tietoja on usein kirjallisuudessa kuten pitäjänhistorioissa, mutta jos pitäjänhistoria on ilmestynyt vaikkapa 1980-luvulla, niin siitä eteenpäin pitäisi käyttää muita lähteitä, joita on vaihtelevasti. Esim. artikkelissa Someron koulut oli historiateos vuoteen 1966 ja sitten löytyi onnekkaasti kotiseutukirjallisuutta vasta paljon artikkelin aloittamisen jälkeen ja loppu on täydennetty artikkelin aloittamisen jälkeen sanomalehtiuutisista. Ainoastaan kansalaiskoulun aloitus- ja lopetusvuosi puuttuu ja peruskouluun siiirtymisen vuoden taisi käydä joku lisäämässä ip:llä ilman lähdettä. Ne voisivat löytyä ehkä kunnalliskertomuksista tai vastaavista tai viime kädessä sanomalehtien vuosikerroista (vai olisiko tilastojulkaisuja?). Kiikalassa pitäjänhistoria ulottui vuoteen 1987, ja luultavasti siitä eteenpäin pitäisi mennä samoin joko kunnalliskertomuksiin tai sanomalehtien vuosikertoihin. Kansallisarkistossa kai on koulujen osalta joku muukin lähde, mutta en enää muista tarkasti mikä se oli. Tämäntapaisilla systemaattisilla arkistolähteillä esim. Kanta-Hämeen kouluverkon laajenemisesta ja supistumisesta on tehty väitöskirja, samoin kuin Mikkelin läänin postitoimipaikkojen ja Varsinais-Suomen tanssilavojen ja Suomen meijerien, mitä nyt suoralta kädeltä muistan. Mutta kun meidän pitää käyyttää julkaistuja lähteitä niin se vähän rajoittaa.--Urjanhai (keskustelu) 16. marraskuuta 2015 kello 22.46 (EET)

"Lisää aihe"

Kun käyttää Lisää aihe nappia, tulee yhteenvetoon oikea otsikko. Huomasin että kirjoitat välillä edellisen kommentin alle, ja silloin tulee väärä otsikko kuten tässä, kun menin katsomaan mikä poistoäänestys. --85.76.36.101 24. marraskuuta 2015 kello 22.14 (EET)

Myös jos kohteella on ilmoitus-toiminto käytössä, hän saa viestin, jossa lukee: "Urjanhai on lisännyt kommentin keskustelusivullesi osioon Poistoäänestys", mikä voi johtaa harhaan. Jos vaikka käyttäjälle ilmoitetaankin jostain tärkeästä, mutta hän sähköpostiviestistä lukee, että johonkin hänen omasta mielestään vähäpätöiseen aiheeseen on tullut uusi kommentti, voi käydä niin, että jotenkin voi sitten käydä. --Pxos (keskustelu) 24. marraskuuta 2015 kello 22.50 (EET)

Olen tietoinen tästä (so. että muokkausyhteenveto pitää muuttaa ettei tule väärää otsikkoa), ja pyrin aina vaihtamaan otsikon ja kopioimaan vaihdetun otsikon muokkausyhteenvetoon, mutta joskus tulee oltua hätäinen ja painettua vahingossa enteriä liian nopeasti vaikka hyvin tietää, miten pitäisi tehdä, ja nimenomaan on tarkoitus tehdä niin.

Mutta tuon napin huomaan vasta nyt (ilman sitäkinhän pystyy em. tavalla estämään väärän yhteenvedon). Eli koska se nyt on siihen mahtanut tulla? Epäilen ettei se ole montaa päivää tai viikkoa voinut olla, koska muuten luulen että olisin sen huomannut. Kun tuollsainen nyt on tuossa, niin tietenkin sitä pitää ruveta käyttämään. --Urjanhai (keskustelu) 25. marraskuuta 2015 kello 18.09 (EET)

En voi varmaksi sanoa, mutta ehkä se on noin kuusi vuotta ollut siinä. Translate-wikissä napin teksti on suomennettu kesäkuussa 2009, joten toimintoa on tarjottu suomennettavaksi noihin aikoihin tai se on viimeistään suomennettu silloin kun tänne on ilmestynyt "Add topic"-välilehti ja englanninkieli on pistänyt silmään. Se on siis teknisesti välilehti eikä "nappi". Saivartelen tästä, kun en ensin ymmärtänyt, mistä napista URH puhuu. --Pxos (keskustelu) 25. marraskuuta 2015 kello 19.18 (EET) Lisäys: Se on Vector-ulkoasulle tyypillinen välilehti, jota ei tainnut olla monobookissa, joka oli aiempi standardinäkymä. No on se ainakin ollut pari kolme vuotta, koska itse olen sitä käyttänyt omasta mielestäni "aina". --Pxos (keskustelu) 25. marraskuuta 2015 kello 19.20 (EET)

Jaa, no pitää kai sitten uskoa. Joka tapauksessa en ole ollut piittaamaton tahallani vaan ajatukseni nimenomaan on ollut aina tietoisesti välttää väärän muokkausyhteenvedon syntymistä. --Urjanhai (keskustelu) 25. marraskuuta 2015 kello 19.25 (EET)

Itse olen ollut täällä neljä ja puoli vuotta, enkä muista sellaista aikaa, jolloin tuota namikkaa ei olisi ollut (olen näköjään käyttänyt sitä ensi kerran kaksi päivää sen jälkeen, kun aloitin käyttäjätunnuksellani muokkaamisen huhtikuussa 2011). Itse jätän käyttämättä sitä vain silloin, jos nimenomaisesti haluan aloittaa uuden keskustelun ja samalla jättää jonkin otsikosta poikkeavan muokkausyhteenvedon. Niissä tapauksissa muokkaan yleensä koko keskustelusivua kerralla. Muuten yhdyn kyllä tuohon Urjanhain kokemukseen, että jokin hyödyllinen toiminto voi pysyä vuosikausia ihan nenän alla huomaamatta. Itse tajusin vasta kuluvanna vuonna, että nuo small-, nowiki- ja piilotus-koodit sun muut saa valmiina tuosta merkkivalikosta, eikä niitä tarvitse joka kerta käsin kirjoittaa. Ja vasta nyt tätä kirjoittaessani tajusin, että näköjään allekirjoituksenkin voisi tuosta halutessaan tehtailla hiirellä klikkaamalla eikä näppäimistöllä kirjoittamalla. --Risukarhi (keskustelu) 25. marraskuuta 2015 kello 19.53 (EET)

No niin, tuostahan sen näkee. Itse olen taas allekirjoituksen tehnyt aina klikkaamalla alusta asti, kun sen ensimmäisiä muokkauksia tehdessä joku neuvoi. Kaiken kaikkiaan vastaavia esimerkkejä, mutta yleensä aina jokaisella eri asiasta, kuulee täällä tämän tästä.--Urjanhai (keskustelu) 25. marraskuuta 2015 kello 20.04 (EET)

En malta olla laittamatta tätä linkkiä, kun samasta asiasta kyse, eli että tuottaisi automaattisesti oikean yhteenvedon, kun lisätään manuaalisesti otsikko: m:2015_Community_Wishlist_Survey/Editing#Generate_automatic_summary_.2F.2A_blah_.2A.2F_when_I_manually_add_a_section_heading_when_editing. --Stryn (keskustelu) 30. marraskuuta 2015 kello 20.58 (EET)

Googlemaps

Jokainen varmaan joskus puhuu itsensä kanssa ristiin, mutta muistutan kuitenkin näistä: [7], [8]. --Harriebarn (keskustelu) 14. joulukuuta 2015 kello 17.15 (EET)

Jos noissa linkeissä olen puhunut Google mapsin käytöstä lähteenä, niin se varmasti pitää edelleen paikkansa. Kuitenkin tuo Virtuaalikivennapa-palvelu, johon tässä ilmeisesti viittaat (vrt. Keskustelu käyttäjästä:Monivarinen), käyttää google mapsia vain visualisoinnin pohjakarttana, ja varsinainen tieto, johon viitataan, kun viitataan Virtuaalikivennapa-palveluun lähteenä, ei ole google mapsin tietoja, vaan sen päälle kiinnitettyä aivan muuta tietoa, joka ei liity google mapsiin mitenkään. Nämähän ovat kaksi täysin eri asiaa. Siksi en ainakaan tässä asiasa ole millään tavalla puhunut itseni kanssa ristiin. Tämä on siinä suhteessa aivan selvä asia. --Urjanhai (keskustelu) 14. joulukuuta 2015 kello 20.09 (EET)

Muokkausyhteenveto

Terve. Ei tällasta kommentointia muokkausyhteenvetoon [9]. Gopase+f (keskustelu) 14. joulukuuta 2015 kello 20.42 (EET)

Se oli tiivistelmä koko kommentista, ja sisältyi myös itse kommentiin. Joskus on voitava esittää myös jyrkän kriittinen kommentti, ja silloin myös sen yhteenveto tuskin voi olla muuta kuin jyrkän kriittinen. Joskus olet moittinut käyttäjiä siitä, että yhteenveto ei ole sisältynyt kommenttiin, mikä tekee yhteenvetoon vastaamisen vaikeaksi. Näin ei tässä tapauksessa ollut. Olisiko siinä pitänyt sitten lukea jotain muuta kuin tiivistelmä ja kiteytys kommentista? --Urjanhai (keskustelu) 14. joulukuuta 2015 kello 20.50 (EET)

Ei siinä ainakaan tarvitse esittää tuollaista luonnehdintaa toisen käyttäjän käsityskyvystä. Se ei ole asiallista. Gopase+f (keskustelu) 14. joulukuuta 2015 kello 20.53 (EET)

Sehän ei ollut luonnehdinta vaan kysymys. Hyvin usein kun asiaa kysyy selviää, että jotakin on ymmäretty väärin ja on itsekin voinut ymmärtää väärin, mutta ensin pitää kysyä. Kieltämättä vähän kimmastuin kurmootuksen kohteeksi joutuneen uuden käyttäjän puolesta kun kommentoimani käyttäjän argumentointi mielestäni oli vähän epäselvää.--Urjanhai (keskustelu) 14. joulukuuta 2015 kello 20.58 (EET)

Niin kirjotanko minä sitten tähän muokkausyhteenvedoksi: Onko Urjanhai ääliö? Gopase+f (keskustelu) 14. joulukuuta 2015 kello 21.00 (EET)

No jaa, ehkä tässä ei olisi pitänyt tulla wikipediaan ollenkaan näin hätäisesti tällä kertaa. --Urjanhai (keskustelu) 14. joulukuuta 2015 kello 21.03 (EET)

Ääliö-sanan käyttö on jo eri tasolla kuin puhuminen jonkin täsmällisen asian ymmärtämisestä tai ymmärtämättömyydestä. --Lax (keskustelu) 15. joulukuuta 2015 kello 10.16 (EET)

Niin on. Toisaalta tuo Urjanhain ongelmallinen muokkausyhteenveto on muotoiltu siten, että siihen on vaikeampi vastata täsmällisesti kyllä tai ei. Se on melkeinpä muotoa: "oletko lopettanut vaimosi hakkaamisen.", ja pakottavalla tavalla kertoo kommentoinnin kohteen olevan väärässä ja Urjanhain asettuvan "omalla ymmärryksellään" hänen yläpuolelleen. Gopase+f (keskustelu) 15. joulukuuta 2015 kello 10.22 (EET)

Vaikka muokkausyhteenveto oli kimmastuneena kirjoitettuna turhan kärkevä, niin sivuutat nyt näköjään tarkoituksella sen tosiasian, että muokkausyhteenveto sisältyi myös itse kommenttiin, eikä siihen vastaaminen siksi ole mitenkään "vaikeaa" koska m ihin tahansa, mikä on jossain kommentissa, tietenkin voi halutessaan helposti vastata. Tietenkin sen puoleen muokkausyhteenvedon olisi voinut kirjoittaa toisin, että sitä ei pääse ei-ylläpitäjänä itse yliviivaamaan jos muuttaa näkemystään, mutta muutoin tuo logiikka ontuu, koska erillisen metakeskustelun käyminen muokkausyhteenvedoissa ja sen sanatarkka toistaminen, mitä on sanottu kommentissa, ovat kaksi eri asiaa, ja nyt Gopase+f ilmeisen tahallaan puhuu sen mukaan, niin kuin olisi kysymyksessä ensin mainittu, kun on kysymyksessä vimemainittu. --Urjanhai (keskustelu) 15. joulukuuta 2015 kello 14.24 (EET)

Hiusten halkomista. Ei voida olettaa että käyttäjät lukevat noita sun ylipitkiä kommentteja, vaan nimenomaan ylipitkän kommentoijan muokkausyhteenvedot nimenomaan jäävät elämään itsenäisinä ilmauksina helpommin. Gopase+f (keskustelu) 15. joulukuuta 2015 kello 15.02 (EET)

Huvittavinta koko casessa on se, että Urjanhailla oli itselläänkin vaikeuksia ymmärryksessä, mutta kukaan ei nähnyt tarpeelliseksi kommentoida sitä "puutteellista ymmärrystä" muokkausyhteenvedoissa. Gopase+f (keskustelu) 15. joulukuuta 2015 kello 10.24 (EET)

Kun nyt katsoin tuota keskustelua keskustelua tarkemmin, niin kävi toki ilmi, minä ja tuo toinen kommentoija olimme puhuneet keskenämme ristiin, so. osittain eri asioista. Kuitenkin jos ja kun näin on tapahtunut niin siitä ei voi syyttää yksin toista osapuolta. Ja näin varsinkin, jos tuodaan keskusteluun lähteenä oleva sivu ja aloitetaan keskustelu lähteenä olevasta sivusta, niin sitten keskustellaan siitä. Jos halutaan keskustella sivun käytöstä lähteenä, niin silloin pitää tuoda keskusteluun se, miten lähteitä on käytetty. Sellaisesta on paha keskustella, mitä ei ole tuotu keskusteluun, so. esitetty linkkejä. Niiden linkkien tuomien on mielestäni sen velvollisuus, joka keskustelun aloittaa. Sen jälkeenkään, kun luin keskustelun tarkemmin, minulla ei ole tarvetta muuttaa niitä itse asiaan kohdistuvia fakta-arvioita, jotka esitin, vaikka kävikin ilmi, että toinen käyttäjä osittain puhui eri asiasta kuin mitä itse oli linkittänyt. --Urjanhai (keskustelu) 15. joulukuuta 2015 kello 14.24 (EET)

Ööö toi esimerkkiaihe esitetään jo keskustelun toisessa kommentissa [10], ennen kuin kommentoit keskusteluun yhtään mitään. Se on lähinnä sun aiheuttama ongelma, että sinä puhuit yleisesti kartta-aineiston luonteesta, [11], [12], [13], kun toiset keskustelijat puhuivat hyvinkin tarkasti rajatusta väitteestä, joka löytyi wiki-artikkelista. Tämä kaikki oli tuotu keskusteluun jo tunteja ennen sun omaa ensimmäistä kommenttiasi. Ei voi olla niin, että vierität omista mokistasi vastuun muille. Sä kävit tuolla ihan omaa keskusteluasi, ja lähinnä kimpaannuit, kun muut eivät suostuneet käymään sun kanssa sitä keskustelua, vaan keskustelivat alkuperäisestä aiheesta (mikä oli mun nähdäkseni järkevää). Lisäks toi sun ensimmäinen kommenttisi ei ala mitenkään asiallisesti [14]. Jotain järkeä tähän venkoiluunkin. Sulla kävi karkea moka, menetit malttisi ilman (hyvää) syytä ja sua on huomautettu. Get over it. Gopase+f (keskustelu) 15. joulukuuta 2015 kello 15.02 (EET)

Minähän kommentoin käyttäjän Harriebarn kommenttia ja hänen antamaansa linkkiä, mitään muuta ei ollut linkitetty, johtuen kai siitä että käyttäjä Harriebarn. suht. uutena käyttäjänä ei vielä ole ehkä tottunut sisäisten linkkien sujuvaan käyttöön osana normaalia keskustelun kulkua. (Keskustelusivun omistajalta vielä uudempana käyttäjänä sitä ei tässä tietenkään voida vaatiakaan.) Vieläkään siellä ei taida olla linkitettynä mitään muuta. Sellaisesta mitä ei ole linkitetty, on vaikea kerkustella, ja jos haluaa vedota johonkin, niin se on syytä linkittää. Tämä on aivan ensimmäinen säntö wikiprosessissa, eikä suinkaan se, että kaikki koko ajan seuraisivat toistensa muokkaushistorioita ikään kuin oletuksena. Eli nyt siis päin vastoin vierität vastuuta muitten mokista minun niskaani. Ja lisäksi kommenttini, jota moitit epäasialliseksi, oli vastaus vielä paljon epäasiallisempaan kommenttiin, joka nimenomaan oli sen kohdetta kohtaan epäoikeudenmukainen ja sävyltään erikoinen (WP:Älä pure uusia tulokkaita). Ei voi olla niin, että linkitetään yksi asia ja keskustellaan toisesta. Jos se johtaa väärinkäsityksiin niin vastuu siitä on väärin linkittäjällä. --Urjanhai (keskustelu) 15. joulukuuta 2015 kello 15.24 (EET)

Kummatkin muut käyttäjät tossa ovat suhkoht tuoreita. Sitä hassumpaa se onkin, että sinä kokeneena vakimuokkaajana aloit keskustella ihan muusta kuin nuo kaksi. Muiden käyttäjien huono käytös ei oikeuta omaa huonoa käytöstä. Mainitsemaasi "väärin linkitystä" (eli huonoa linkitystä) tapahtuu kokoajan, ja ei voida vaatia "oikein linkitystä" suhkoht tuoreilta käyttäjiltä ennen kuin vakimuokkaajat lopettavat kryptiset keskustelunavaukset ja huonon linkittämisen. Ennen kuin vakimuokkaajat korjaavat toimintaansa joudut sinä Urjanhai kokeneena vakimuokkaajana lukemaan tuoreiden muokkaajien kommentteja kieli keskellä suuta. Sillä emmehän me vakimuokkaajat voi vaatia uusilta tulokkailta jotain sellaista mitä me vakimuokkaajat emme itsekään osaa/halua osata kunnolla. Gopase+f (keskustelu) 15. joulukuuta 2015 kello 18.04 (EET)

Käyttäjä:Lax esitti hyvän pointin. Se on syytä panna merkille.--Urjanhai (keskustelu) 15. joulukuuta 2015 kello 14.24 (EET)

Joo et ansaitse näin kovaa tekstiä, mutta ymmärtänet yskän. Sori. Gopase+f (keskustelu) 15. joulukuuta 2015 kello 15.18 (EET)

Kiitos lievennyksestä.--Urjanhai (keskustelu) 15. joulukuuta 2015 kello 15.26 (EET)

Todennäköistä on, että en olis kommentoinu mitään muokkausyhteenvedosta, jos olisit ollut näkemyksinesi edes jotenkin oikeassa. Tuossa kyseisessä keskustelussa muokkausyhteenvedossa kommentoitu käyttäjä oli "ymmärrykseltään" kuitenkin "oikeassa" ja sinä "väärässä", ja sitä on vähän vaikea lähteä oikomaan tuolta tekemästäsi muokkausyhteenvedosta pois. Siksi keskustelun aloitus täällä. Gopase+f (keskustelu) 15. joulukuuta 2015 kello 18.09 (EET)

En muuten puutu Urjanhain käytökseen, mutta ihmettelen että monet, esimerkiksi juuri Urjanhai, kirjoittavat yhteenvetoon kaikenlaisia näkemyksiä ja mielipiteitä ja yleensäkin kommenttien sisältöä, ja sitten pyytelevät anteeksi jälkeenpäin. Yhteenvetoon tulee yleinen lause siitä että on "tehty korjauksia", "kommentti kartta-asiaan" yms., joita ei tarvitse jälkeenpäin selitellä. Näin olen yhteenvedon tehtävän ymmärtänyt. Jos olen väärässä, korjatkaa. --Harriebarn (keskustelu) 17. joulukuuta 2015 kello 11.22 (EET)

Ymmärrän Urjanhain tarpeen kirjoittaa muokkausyhteenvetoon tiivistelmä ylipitkästä kommentista. Useimmiten noista ei kuitenkaan ole mitään hyötyä lukijalle. Joskus ne sen sijaan hämmentävät tai sekoittavat ja joskus harvakseltaan niistä on jotain muutakin haittaa. Nähdäkseni Urjanhain tapa käyttää muokkausyhteenvetoa on ihan vakimuokkaajalle kuuluvan harkinnan mukaista: tarkoitus on hyvä, mutta ei noista sellaista hyötyä ole kun niistä on Urjanhai ehkä ajatellut olevan. Gopase+f (keskustelu) 17. joulukuuta 2015 kello 13.39 (EET)

Ei kommentteja, saati muokkausyhteenvetoja voi eikä ole mitään syytäkään hioa loputtomiin. Hiomisen voi ensisijaisesti säästää artikkeliavaruuteen, ohjeisiin, käytäntöihin, mallineisiin ym. pysyväksi tarkoitettuun tekstiin. Tietysti keskustelukommenttejakin olisi hyvä olla kirjoittamatta kiireessä tai väsyneenä, mutta niin kuin itsekin viittaat, jos nyt oikein ymmärsin, niin virheitä tekevät kaikki ("du med och jag med", niin kuin laulussa lauletaan), ja keskustelusta keskustelusta keskustelusta keskustelu alkaa aina jossain vaiheessa kiertää kehää. Muokkausyhteenvedoissa aivan ilmeisesti tulisi noudattaa suurempaa harkintaa kuin tuossa tein, koska niitä ei pääse itse jälkikäteen kumoamaan, ja tässä minun siis on syytä kiinnittää huomiota menettelytapoihini ja lupaan sen tehdä. Se että muokkausyhteenveto on tiivistelmä kommentista, on mielestäni perusteltua, mutta huomaan olleeni väärässä, kun olen käyttänyt kommentin loppukärjistyksiä yhteenvetoina, kun parempi ollisi ollut muotoilla neutraalimpi tiivistelmä kommentista. --Urjanhai (keskustelu) 18. joulukuuta 2015 kello 22.17 (EET)

Ei se nyt aivan noinkaan mene. Ajatus että muokkausyhteenvedossa ei saisi olla "yleensäkin kommenttien sisältöä" ei vastaa muokkausyhteenvedon tarkoitusta eikä myöskään tällä hetkellä noudatettua ja ymmärtääkseni aivan yleisesti hyväksyttyä ja noudatettua menettelyä: jos siinä ei saisi olla kommenttien sisältöä, niin mihin tarvittaisiin muokkausyhteenvetoa ollenkaan kun sivuhistoriassa olisi allekkain vain pelkkä "kom.", "kom.", "kom.", "kom."? Enkä minä mitään selittele. Yksikään fakta, jonka olen esittänyt, ei ole siitä muutunut siitä, mitä sanoin. Anteeksipyyntö koski vain kärjistävää ilmaisutapaa, joka tietysti on aina turha. Virhe oli turhaan kirjoittaa kärkevä ilmaisu muokkausyhteenvetoon, josta sitä ei saa pois, ja huomaan että olin tässä harkitsematon, mutta ei se tarkoita sitä, ettei muokkausyhteenvetoon yleensäkään saisi kirjoittaa mitään. Nämä ovat kaksi eri asiaa.--Urjanhai (keskustelu) 18. joulukuuta 2015 kello 22.17 (EET)

Ylläpitäjyys

Olin jo yli vuosi sitten ehdottanut sinua ylläpitäjäksi, ja sanoit silloin, että "täytyy ainakin tovi miettiä". Nyt sitä miettimisaikaa on ollut jo todella kauan. Mitä mieltä olet juuri nyt mahdollisesta ylläpitäjyydestä? –August-54 (kommentit) 16. joulukuuta 2015 kello 18.05 (EET)

No ei mielellään. On varmaan ihan hyvä ihminen, mutta harkintakyky näyttää pettävän aina välillä, sitten pitää selitellä, ja kommentteja ei kukaan jaksa lukea. --Harriebarn (keskustelu) 17. joulukuuta 2015 kello 11.25 (EET)

Olisi kyllä ihan kiinnostavaa mitata kannatuksensa, meni syteen tai saveen, ja joltain kantilta tällaiseen kampanjointiiin, ja hyvin hyvin hyvin varovaisesti itse tehtävään voisi olla kiinnostustakin, vaikka toisaalta tiedostan myös rajoitukseni. Vaikka edelleen kokemus auttaa myös ylittämään rajotuksia, sen huomaa niistä asioista, mistä on 20 vuoden kokemus, mutta vain niistä.

Mutta nyt juuri on ajankäyttörintamalla tilanne se, että pari viime vuotta on mennyt semmoisessa stressissä, että tekemistä on ollut liikaa, eikä se näytä siitä vähenevän, ja siksi juuri nyt on pakko enemmän levätä, eivätkä ne tekemisetkään näytä edes vähenevän.

Vaikka, niin kuin hiljattaisessa keskustelussakin tuotiin esiin, niin noin yleisesti käyttäjien olisi syytä rohkeasti asettua ehdolle ylläpitäjiksi ja myös aktiivisesti ehdottaa toisia käyttäjiä ylläpitäjiksi ja aktiivisesti osallistua äänestyksiin. Tässä suhteessa tuntisin ehkä vähän velvollisuuttakin, en nyt niinkään läpimenoa ajatelleen, vaan että se voisi antaa muillekin paremmin uskallusta asettua ehdolle. Ja sen takia, jos ei muun tämä kyllä täytyy ottaa pitkän aikavälin projektiksi.

Mutta jos saan joskus levätyksi niin katsotaan sitten joskus myöhemmin.--Urjanhai (keskustelu) 7. tammikuuta 2016 kello 01.29 (EET)

Yksityiselämästämme

Siirsin keskustelumme yksityiselämästä kahvihuoneeseen. Se alkoi olla jo turhan pitkä yhden artikkelin vertaisarviointiin. --PtG (keskustelu) 25. joulukuuta 2015 kello 09.00 (EET)

Ihan hyvä, meinasin vähän samaa, että voisi siirtää, mutta se ei ole meidän yksityiselämme, vaan elävien ja ja vastikään tai aiemmin kuolleiden.--Urjanhai (keskustelu) 25. joulukuuta 2015 kello 09.24 (EET)

Sekavaa kommentointia

Sekavaa kommentointiasi ei selkeytä yhtään se, että lisäät allekirjoituksen joka kappaleen perään like this. Pyri muotoilemaan ajatuksesi ensin valmiiksi tai viimeistään esikatseluvaiheessa. Noita itsensä kanssa ristiriidassa olevia rönsyileviä ketjuja ei jaksa lukea kun niistä ei saa selvää mitä tosiasiassa pyrit sanomaan. --85.76.131.30 25. joulukuuta 2015 kello 10.13 (EET)

Luulen, että sekavuus tässä tapauksessa on katsojan silmissä. Mielestäni nuo ovat tiiviitä ja hyvin jäsenneltyjä, valmiiksi muotoiltuja kommentteja, ja lisäksi kirjoitettuja eri aikoina, niin kuin hyvin näet, jos katsot katsot kellonajat, viimeinen ylemmässä peräkkäisten kommenttien sarjassa jopa eri vuorokautena kuin ensimmäinen. Jos joskus olen huonommassa viretilassa kirjoittanut huonommin ja haluat moittia minua siitä, niin haukut mielestäni tässä tapauksessa väärää puuta. Viimeisimmässä kommmentissani olen näköjään tallentanut kaksi allekkaista kommenttia samalla muokkauksella antaakseni tarvittaessa mahdollisuuden kommentoida kumpaakiin erikseen, ja siinä ehkä olisi voinut tallentaa ne samanakin kommenttina, mutta jos jokaisesta tällaisesta närkästyy noin voimakkaasti, niin ehkä sen moittimisesta syntyvä "kohina" (jos nyt käytän monien suosimaa ilmaisua) on suurempi kuin itse virhe. --Urjanhai (keskustelu) 25. joulukuuta 2015 kello 10.24 (EET)

Kun olit kommentoinut tätä myös toisaalla, niin sanon nyt myös vielä, että mielestäni kommenttini eivät tuossa olleet rönsyileviä eivätkä toistensa kanssa ristiriidassa. --Urjanhai (keskustelu) 25. joulukuuta 2015 kello 10.29 (EET)

Ja pakkohan minun on vastata, jos kommenteihini vastataan, ja koettaa selittää sama, alun perinkin selvästi selostettu asia vielä selvemmin. Kuitenkin toisaalta, me emme ole täällä puleeraamassa kommentteja vaan tekemässä tietosanakirjaa. --Urjanhai (keskustelu) 25. joulukuuta 2015 kello 10.35 (EET)

Mäkin esitän (ikiaikaisen) toiveeni uudestaan tässä yhteydessä: Voisitko please Urjanhai hieman tiivistää noita sun kommentejasi. Ihan yleisesti, kaikissa keskusteluissa. Gopase+f (keskustelu) 25. joulukuuta 2015 kello 10.33 (EET)

Niin kuin sanoin yllä: Me olemme täällä tekemässä tietosanakirjaa emmekä puleeraamassa kommenttejamme. Nytkin tämä ketju on kohta yhtä pitkä kuin se, josta minua tässä moititaan, mutta siinä ei nähdä mitään ongelmaa. Yleisesti toiveesi on paikallaan, koska olen viimeisten vuosien aikana tullut muokanneeksi wikipediaa joskus liian huonoissa viretiloissa, mutta valitettavasti en taida olla siinäkään ainoa, koska pitkiä ketjuja (ja varsinkin vähän villoja) näytään täällä saavan aivan liikaa aikaan myös ilman minua. --Urjanhai (keskustelu) 25. joulukuuta 2015 kello 10.42 (EET)

En sitten tiedä, vaikuttaako sekin, että itse sattumalta käytän wikipediaa käytännössä aina vain leveänäyttöisista pöytäkoneista ja läppäreistä enkä koskaan ole käyttänyt Wikipediaa puhelimesta. (Tämä nyt ihan off topicina taas tähän.) --Urjanhai (keskustelu) 25. joulukuuta 2015 kello 10.52 (EET)

Niin no pohjimmiltaan on kyse siitä, että haluatko että noita sun kommentteja luetaan ja huomioidaan kun ihmiset miettivät miten tätä tietosanakirjaa pitäis tehdä. Ite ainakin jätän nykyään sun kommentit toisesta kommentista eteenpäin kokonaan lukematta, koska niissä ei ole mitään uutta. (Lisäks ihan kaikkia toisaalta-toisaalta-ajatusjuoksuja ei kannata avata kirjoitetuiksi kommenteiksi.) Ihan oma asiasi miten kommentoit, mutta kun kommenttisi ovat huonosti jäsenneltyjä, kierteleviä ja ylipitkiä niin ne saavat huomattavasti vähemmän painoarvoa ja ääritapauksessa sun kannattaa harkita kannattaako sellasia ollenkaan postata, jos ne eivät sisällä mitään uutta. Me olemme täällä tekemässä tietosanakirjaa ja jokainen vastaa omasta ajankäytöstään. Tältä pohjalta voidaan ajatella, että olennaiseen keskittyvät käyttäjät eivät lue sun kommenttejasi. Varsinkaan ylipitkiä. (ei tästä nyt tämän enempää. tiedät idean ja varmasti yrität asialle jotain tehdä) Gopase+f (keskustelu) 25. joulukuuta 2015 kello 11.01 (EET)

Kun ihmiset sentään lukevat satoja sivuja pitkiä kirjoja (itse luin sellaisen viimeksi tällä viikolla), ja monet wikipedian artikkelitkin ovat aika pitkiä, niin kommenttien pituuden asettaminen joksikin kynnyskysymykseksi tuntuu vähän hassulta, vaikka tietysti kaikilla, sekä pidempiä kommentteja että suuremman määrän lyhyempiä kommentteja kirjoittavilla on keskustelun tiivistämisessä aina parannettavaa. Jos löysää keskustelua haluaa välttää, niin paras keino siihen varmasti on pyrkiä vähentämään internet-addiktioa ja muokkaamaan wikipediaa vain hyvässä viretilassa, niin kuin kokemukseen perustuen neuvotaan jo ohjeissakin (eikä tämä nyt ole kiertoilmaus sille, että joku olisi jouluaattona kännissä, ite en ainakaan ole).--Urjanhai (keskustelu) 25. joulukuuta 2015 kello 11.28 (EET)

Ja mulla nyt vaan on tapana ajatella kirjoittamalla. Se voi olla huono tapa, mutta yhtä lailla muilla on muita huonoja tapoja kommentoidessaan. Enemmän ehkä voisi käyttää Käyttäjien esseitä. --Urjanhai (keskustelu) 25. joulukuuta 2015 kello 11.28 (EET)

Monella ihmisellä kirjoittaminen on osa ajattelua: kun juttu ei pysy kasassa ja etene päässä, se etenee vähän paremmin kirjoitetussa asussa. Mutta yritä hillitä siinä kohdassa, kun tulee viestin lähetysvaihe. Itse kirjoitan usein viestiluonnoksia, mutta karsin niitä lukiessani ne vielä ennen lähettämistä - enkä lähetä edes niitä kaikkia. --Aulis Eskola (keskustelu) 25. joulukuuta 2015 kello 16.30 (EET)

Esimerkiksi tähän keskusteluun en osallistunut kuin muutamalla lyhyellä kommentilla (ja niistäkin osa liikaa) mutta siitä huolimatta keskustelu kaikkine lyhyistäkin kommenteista koostuvine rupatteluineen on hyvin työläs purkaa, eikä se ole tässä suhteessa ainoa laatuaan. Yhtä lailla muita keskustelijoita huonosti huomioon ottavaa kirjoittaa paljon lyhyitä kommentteja liikaa miettimättä, niin kuin tuossakin aika monet näyttävät tekevän. Ja silti olen nekin kaikki kahlannut läpi, että ainakin näen mitä niissä lukee. --Urjanhai (keskustelu) 25. joulukuuta 2015 kello 11.44 (EET)

On tuo parempi tapa liittää allekirjoitus joka kappaleen perään kuin kirjoittaa pitkä sepustus putkeen. Nyt esimerkiksi tuossa keskustelussa pysty ottamaan kiinni yksittäisiin ajatuksiin, jotka kai on erotettu kappalajaolla. --PtG (keskustelu) 25. joulukuuta 2015 kello 10.48 (EET)

Tuossahan kaikki kommentit oli kahta tämän keskustelun alkaessa viimeisintä lukuunottamatta kirjoitettu eri aikoina, osa jopa eri päivinä. --Urjanhai (keskustelu) 25. joulukuuta 2015 kello 10.56 (EET)

Kas, niinpä onkin. Eihän tuossa pitäisi olla ongelmaa --PtG (keskustelu) 25. joulukuuta 2015 kello 11.45 (EET)

No onhan siinä. Jos luet Stefan Zweigin pienoisromaanin Shakkitarina ja vaihdat shakin tilalle jonkun muun addiktion, kuten wikiholismin, niin näet saman ilmiön. Aamulla kun heräsin, olin hyvin levännyt, ja ajattelin täyttää tänne jonkun pikku jutun joulun kotiseutujulkaisuista, mutta nyt olen jo lopen uupunut ja on pakko lähteä ulos. Ihan sama kuin romaanin loppukohtauksessa: "Ettekö muista mitä lääkäri on teille sanonut!" --Urjanhai (keskustelu) 25. joulukuuta 2015 kello 11.50 (EET)

Minähän en kysynyt mitä mieltä sinä olet omistaja kommenteistasi (on ihan hyvä että edes itse ymmärrät mitä kirjoitat), eikä kommenttini syynä ollut mikään yksi kommentti jollain keskustelusivulla. Minä kerroin miltä kommenttisi yleensäkin tuntuvat niitä lukevan ihmisen mielestä. Se on ihan eri asia koska keskustelusivut on tarkoitettu kommenttien kirjoittamiseksi muille (eikä itselle). Ajatus että ajattelet kirjoittamalla on käynyt mielessäni. Voit levittää tajunnanvirtaa mieluummin jollekin muualle alustalle kuin Wikipediaan (esimerkiksi Wordiin)ja sitten kun olet jossain vaiheessa ajatellut loppuun, poimit sieltä ne helmet tiivistettynä ja kirjoitat Wikipedian keskustelusivulle. Tästä on sanottu sulle ennenkin. Muokkauksesi ovat ihan hyviä, kiitos niistä. --85.76.133.205 25. joulukuuta 2015 kello 13.21 (EET)

Tämä on nyt kuitenkin sen verran reaaliaikaista toimintaa, että käyttäjän esseet ovat erikseen. Niitä ehkä pitäisi käyttää enemmän. Yhdellä on yhdet huonot maneerit ja toisella toiset. Kaikkien tietysti olisi hyvä pyrkiä vähentämään huonoja maneerejaan. Paras keino varmaan olisi internetaddiktion vähentäminen.--Urjanhai (keskustelu) 7. tammikuuta 2016 kello 01.00 (EET)

Viimeisen viikon aikaiset keskustelukommenttisi ovat olleet melko työlästä luettavaa. Kanssawikipedistin ystävälliseksi tarkoitettu neuvo: Malta lukea pitkät viestiluonnoksesi läpi ennen lähettämistä, muokkaa viestejä ytimekkäämmiksi ja poista toistelevat kohdat. Näin kantasi asioihin otettaisiin paljon paremmin huomioon. --Aulis Eskola (keskustelu) 22. huhtikuuta 2016 kello 17.10 (EEST)

Valitettavasti minun pitäisi olla ja olenkin wikilomalla, ja aikaa on vähän. Kohta en luuultavasti ehdi tänne ollenkaan. Olen nyt kaksi kokonaista yötä käyttänyt juuri tuohon, mutta joka kerta aamu on tullut vastaan. Lisäksi yksi käyttämäni läppäri syystä tai toisesta heittelee sanoja, lauseita ja kirjaimia mielivaltaisesti riveiltä toiselle (ei kuitenkaan tämä, jolla olen nyt). Jos olet atk-guru, voisit koettaa neuvoa, miten tuon ongelman saisi korjattua. Kehotan myös lukemaan käyttäjä:Carennahin komnmentit. Hän osaa sanoa paljon paremmin saman, mitä olen yrittänyt sanoa. En ymmärrä, onko suuri osa muokkaajista lukutaidottomia, jos he eivät osaa lukea mitä hän aivan selkeästi sanoo. Pääkohdissaan oma analyysini on likimaiin sama. Näitä asia-argumentteja kukaan ei ole toistaiseksi kumonnut.--Urjanhai (keskustelu) 22. huhtikuuta 2016 kello 17.41 (EEST)

Ehdottaisin pitkähköjen viestien kirjoittamista ja muokkaamista ensin rauhassa omalla koneella. Notepad tai Wordpad tms. vaan käyttöön. Kirjoita pitkiä keskusteluviestejä ja artikkeliluonnoksiakin niillä ja välitallenna teksti tiedostoon omalle koneelle. Samalla voi välttyä hukkaamasta niin helposti veistejään kuin selaimella muokatessaan.

Olen kyllä lukenut Carennahin sivun ja tunnen hänen näkökantansa. Tunnen myös sinun ilmaisutapasi ja saan kohtuullisesti selvää kannoistasi. Mutta tarkoitin tällä etenkin yleisempää kannanottamistasi asioihin: viestisi menisi paremmin jakeluun, jos kykenisit tiivistämään ja "terävöittämään" viestejäsi. --Aulis Eskola (keskustelu) 22. huhtikuuta 2016 kello 18.26 (EEST)

Sisennyksen korjaus päin helvettiä

Jukka Wallinin kommentti oli aiemmin selkeä, kun siinä puhuteltiin jokaista tunnusta erikseen ja se tuli välikommenttien alle. Nyt se on hajotettu ja sekava, kun ei tiedä, kuka on mitäkin sanonut. Miksi teit tuon? Kauheaa. --Pxos (keskustelu) 6. tammikuuta 2016 kello 19.21 (EET)

Aikaan saamassasi sotkussa [15] näytti lukijalle siltä, että Wallin on kirjoittanut satunnaista skeidaa muiden kommenttien väliin käyttäen kummallisia KT-aloituksia ja sitten Lax vielä kehuu sisennystä jossain välissä. Alkuperäisessä tavassa, jonka palautin, Wallinin kommentti oli yhtenäinen ja onneksi päätti keskustelun hetkeksi. Korjauksesi olisi saanut aikaan kolme erillistä minikeskustelua keskustelun sisälle, jossa pahimmillaan jokainen kolmesta puhutellusta olisi erikseen ottanut kantaa Wallinin kysymyksiin, jolloin olisi saatu aikaan sellainen juttelu, jossa lukija repii hiuksensa päästä. --Pxos (keskustelu) 6. tammikuuta 2016 kello 19.47 (EET)

Tämä taitaa sitten olla makuasia, mutta mielestäni joka kommenttiin tulee vastata sen kommentin alla johon vastataan. "KT"-puhuttelut ovat silloin tietenkin turhia, mutta koska toisten kommentteja ei saa mennä muuttelemaan, niin en poistanut niitä. Alkuperäisessä versiossa ennen korjaustani keskustelua oli mahdoton lukea, koska saadakseen siitä selvfää, lukijan olisi ollut puoli tusinaa kertaa pompittavaa kommentista toiseen edestakaisin nähdäkseen ensin, mitä oli alkuperäisessä kommentissa ja nähdäkseen sitten mitä siihen oli vastattu ja sitten taas palattava molempiin uudestaan hahmottaakseen mikä oli vastauksen suhde kommenttiin. Ja lisäkdsi konventiota rikkovat "KT"-puhuttelut sekoittivat luettavuuden lopullisesti (jokainen tunnushan on käyttäjätunnus, jolloin ei ole mitään tarvetta toistaa, että käyttäjätunnus on käyttäjätunnus, mikä muuksaan se voisi olla kuin käyttäjätunnus?) Mutta koska tämä ilmeisesti on tämän perusteella makuasia, niin tyydyn versioosi. Tuota toista kiivasta sisennyskeskustelua en edes tutkinut, kun olin niin väsynyt, etten olisi kyennyt sitä hahmottamaan sisennysten osalta.--Urjanhai (keskustelu) 6. tammikuuta 2016 kello 22.13 (EET)

Jukka Wallinin kommentin hajottaminen osiin oli selkeää muuttelua, mikä on kiellettyä. Siinä hänen muodostamansa kokonaisuus hajotettiin osiin, joista ei selvinnyt, kuka kommentin oli jättänyt. Sellainen makuasia. --Pxos (keskustelu) 6. tammikuuta 2016 kello 23.52 (EET)

Olin näköjään huolimaton. Olin katsovinani, että joka kommentissa oli allekirjoitus, mutta katsoin näköjään väärin. Tällainen huolimattomuusvirhe oli kaikissa tapauksissa oikein kumota. Ei pitäisi muokata kiireessä.--Urjanhai (keskustelu) 7. tammikuuta 2016 kello 00.55 (EET)

Järvisyys

Monessa artikkelissa on linkki järvisyys. En pysty päättämään, kirjoittaisiko sen otsikon Maa-alueen järvisyys, Veistön järvisyys vai Veistöalueen järvisyys, alle. Mitä itse olet asiasta mieltä? Tämä liippaa lähemmänä sinut alaasi. --J Hokkanen (keskustelu) 10. tammikuuta 2016 kello 22.44 (EET)

Ilmaisu on otettu Ekholmin (1993) julkaisun vesistö- ja osa-aluekohtaisten taulukkomuotoistten esitysten yhdestä sarakkeesta. Kuvittelisin, että se tarkoittaa vesistöalueen järvisyyttä. En ole hydrologian ammattilainen, ja nyt juuri menossa muualle, etten ehdi kaivaa esim. Ekholmin johdannosta.--Urjanhai (keskustelu) 11. tammikuuta 2016 kello 07.17 (EET)

Palatakeni asiaan, niin näkisin, että kyseessä on juuri ja nimenomaan vesistöalueen järvisyys. Lähteessähän (Ekholm 1993) sitä käsitellään juuri vesistöalueiden ominaisuutena. Luulisin, että jos etsisit käsiisi jonkun hydrologian yleisesityksen (esim. luonnonmaantieteessä käytettävän oppikirjan), niin sieltä voisi löytyä eksplisiittisempääkin määrittelyä. Jonkun muun maa-alueen (esim. maan, kuten Suomi, tai kunnan tai maakunnan) järvisyys on tilastollista maankäyttötietoa, mutta vesistöalueen ominaisuutena ymmärtäisin, että se on hydrologinen suure, jota saatetaan käyttää hydrologisissa laskelmissa ja niissä käytetyissä laskentakaavoissa. Tästä luultavasti joku hydrologian yleisesitys osaisi antaa määritelmän.--Urjanhai (keskustelu) 12. tammikuuta 2016 kello 18.33 (EET)

Järvisyys vaikuttaa olevan tuntematon käsite muisa Wikipedioissa. Enkä löydä siitä mitään Googgelissa. Taidan luopua tyngän tekemisestä. Mutta jos käsite tulee vastaan jossain, palaan asiaan, ellei joku muu ole tarttunut "sarviin". --J Hokkanen (keskustelu) 12. tammikuuta 2016 kello 20.41 (EET)

Kun on kysymys Wikipedioista, niin aina ei ole selvää, milloin on kysymys siitä, että esim. kielisissä tiedeyhteisöissä käytetään eri käsitteitä tai joitain käsitteitä käytetään vain jonkinkielisissä tiedeyhteisöissä, tai milloin onkin kysymys siitä, että joissakin wikipedioissa onkin puutteita ja virheitä. Näin esim. tiedot artikkeleissa fi:Bifurkaatio (hydrologia) ja fi:bifurkaatiojärvi sen mukaisesti mitä niissä suomalaisen luotettavan lähteen perusteella on sanottu,poikkeavat jo itse käsitteiden määrittelyn suhteen siitä mitä sanotaan ainakin de- ja en-wikeissä, kun de-wikissä määriteelläänkin järvibifurkaatio "valebifurkaatioksi", joka ei eroa siitä, jos vedenjakaja olisikin keskellä suota, kun taas fi-wikin artikkelien lähteissä määritellään valebifurkaatioksi se, että joki esim. laskee järveen saareen ympäri ilman, että kumpaakaan haaraan tulee lisävettä muualta. Ja en-wikissä taas ainakin kuva, jossa juuri tätä tapausta esitellään bifurkaationa. Ja kun kerran wikipediaan ei voi luottaa, niin tämä vaatisi ensin selvittämään kirjallisuudesta, onko tosiaan esim. saksan ja suomen kielialueilla eri määrittelyt käytössä ja kumpi on käytössä englannin kielialueella. Esim. aiemmin oli en-wikissä en:category:Basins tjsp. johon oli luokiteltu sekaisin valuma-alueita ja jotain altaiksi kutsuttuja geologisia muodostumia tyyliin Karpaattien allas, ja tämän onnistuin muuttamaan (mutta en ole itse asiassa varma, muutinko oikein, kun muutokseni perustrui kokemukseen suomenkielisestä termistöstä). Eli en-ewikissä voi hyvin olla vuosikaudet suuria virheitä, jotka tavallinen suomalainen maallikko syö aamupalakseen (olipa hän sitten oikeassa tai väärässä!). Mutta yhtä hyvin eri maissa tieteelliset käsitteet voivat poiketa toisistaan, kun esim. keski-eurooppassa (ja sitä myötä eu:n direktiiveissä) puustoiset suot ovatkin metsän alakäsite, kun ne suomessa ovat suon alakäsite. Puhumattakaan, että suotyyppien nimet eivät eri kielissä välttämättä vastaa toisiaan, johtuen toisaalta ehkä erilaisista olosuhteista ja toisaalta ehkä sanojen merkityseroista kielten välillä. --Urjanhai (keskustelu) 13. tammikuuta 2016 kello 10.00 (EET)

Huomasin, että muunkielisissä wikeissä oli verrattain vähän maantieteen sanaston selityksiä. Kannatan niiden esittelyä suomalaisessa wikissä, mutta tosiaan en haluaisi kirjoittaa niitä maalikkona. Silloin sanasto olisi "kökköä" ja joutuisin tukeutumaan "vertailuun" muunkielisten wikien artikkeleiden kanssa. Huomiosi lannisti minut tässä asiassa lopullisesti. Aion pysyä omilla vahvuusalueillani, eli liitän artikkelitoiveita listalle ja toivon parasta. --J Hokkanen (keskustelu) 13. tammikuuta 2016 kello 11.38 (EET)

Minulla on hyllyssä "Dictionary of human geography", mutta sen jälkeen kun hankin sen, siitä on luultavasti tullut uusia painoksia. Kirjastossa olen lisäksi nähnyt, että on myös "Dictionary of physical geography". Luulen myös, että jonkun luonnonmaantieteen tai hydrologian oppikirjan käyttö ei tuottaisi sinulle ammattiluonnontieteilijänä mitään vaikeuksia. Esimerkiksi arkeologiasta en omasta puolestani uskalla kirjoittaa juuri mitään, koska en hallitse alan tutkimustilannetta tai edes käsitteitä, mutta itse olet matemaatikkona pystynyt ylittämään tieteenalojen välisen kuilun. Luultavasti kuilu hydrologiaan ja luonnonmaantieteeseen olisi kohdallasi paljon pienempi kuin arkeologiaan. Mutta toisaalta se, minkä alan kukin valitsee harrastuksekseen, vaihtelee aina kovasti. Muut wikit ovat näin spesifeissä aiheissa enemmän vain tausta-aineistoa, kova ydin löytyy varmaan paremmin alan oppikirjoista ja yleisesityksistä. --Urjanhai (keskustelu) 13. tammikuuta 2016 kello 15.57 (EET)

Ja ympäristöalan sanastojakin löytyy.--Urjanhai (keskustelu) 13. tammikuuta 2016 kello 15.57 (EET)

Tätyy kysellä kirjastotädiltä, mitä hyllyssämme makaa, tyhjän panttina useimmiten. Palaan asiaan, kun löydän kirjoja. --J Hokkanen (keskustelu) 13. tammikuuta 2016 kello 16.21 (EET)

Ei yliopistopaikkakunnalla voi joutua turvautumaan kaukolainaan tai (niin kuin tein ei-yliopistopaikkakunnalla asuessani) säännöllisiin matkoihin yliopistopaikkakunnille.--Urjanhai (keskustelu) 13. tammikuuta 2016 kello 17.18 (EET)

Help decide the future of Wikimania

The Wikimedia Foundation is currently running a consultation on the value and planning process of Wikimania, and is open until 18 January 2016. The goals are to (1) build a shared understanding of the value of Wikimania to help guide conference planning and evaluation, and (2) gather broad community input on what new form(s) Wikimania could take (starting in 2018).

After reviewing the consultation, we'd like to hear your feedback on on this survey.

In addition, feel free to share any personal experiences you have had at at a Wikimedia movement conference, including Wikimania. We plan to compile and share back outcomes from this consultation in February.

With thanks,

I JethroBT (WMF) (talk), from Community Resources 13. tammikuuta 2016 kello 23.32 (EET)

Hankovandaalin Hämeen-matka

Kurkkaapas tänne. --Geohakkeri (keskustelu) 17. tammikuuta 2016 kello 15.48 (EET)

Katos vaan. Häme-Wiki on kärsinyt toistaiseksi lähinnä ulkomaisista spammiboteista, kun ylläpito on ulkoistettu jollekin firmalle, joka ensi töikseen hävitti versiohistoriat. Eli on menty vähän niin kuin takapuoli edellä puuhun. Täytyy kai käydä kumoamassa ja pistää ylläpidolle noottia. Jos satut itse olemaan Hämeestä, niin voisin suositella sinua sinne vapaaehtoisylläpitäjäksi.--Urjanhai (keskustelu) 17. tammikuuta 2016 kello 16.13 (EET)

Pistän ehdotuksen korvan taakse, vaikka Pohjanmaan poikia olenkin. --Geohakkeri (keskustelu) 17. tammikuuta 2016 kello 16.19 (EET)

Excel-artikkeli

Haluatko kokeilla tekemäni Excel-pohjan, jolla voi jo melkein tuottaa Leppäveden-Kynsiveden alueen järviä? Ajattelin tarjota sitä Nenoniel'ille, pyytämättä tosin. Ajattelin, että saatat olla siitä kiinnostunut ja voisit kommentoida sitä. --J Hokkanen (keskustelu) 1. helmikuuta 2016 kello 23.29 (EET)

Itse asiassa joskus voisi ihan sen takia, että näkisi mitä excelillä voisi tehdä, mutta juuri nyt on niin kiire että en ihan nyt juuri taida ehtiä ja mahdanko vielä olla tulossa kipeäksi.--Urjanhai (keskustelu) 1. helmikuuta 2016 kello 23.36 (EET)

Paranemisiin.--J Hokkanen (keskustelu) 1. helmikuuta 2016 kello 23.43 (EET)

Järvien merkittävyys

Olen nyt vähän laiska ja kysyn enkä selvitä, mutta onko Wikipediassa jotain linjavetoa siitä mikä on merkittävä järvi? Vai ovatko kaikki järvet automaattisesti merkittäviä? Lähinnä nyt ajatellen muutamia lammiksi luokiteltavia lätäköitä kuten Myllyjärvi (Jyväskylä, Laajavuori). --Vnnen (keskustelu) 2. helmikuuta 2016 kello 18.43 (EET)

Joku kysyi jo samaa sivulla Keskustelu:Vuoritsalon lampi ja ehdin jo kommentoida siellä. --Urjanhai (keskustelu) 2. helmikuuta 2016 kello 18.48 (EET)

Vähän samankaltainen keskustelu kuin saaristakin. Eipä näistä selkeää linjaa varmaan saada edes. Niemien merkittävyyskeskustelua odotellessa. --Vnnen (keskustelu) 2. helmikuuta 2016 kello 18.52 (EET)

Näitä syntyy aina kun artikkeleissa on muutenkin ongelmia. Käyttäjä:J Hokkanen on luonut artikkelit puolesta Kokemäenjoen vesistöstä (vrt. esim. Paskolammi), eikä koira ole perään haukkunut. Kun selaa sieltä, niin näkee mitä on mistä tahansa lammesta sanottavissa välittömästi käsillä olevilla lähteillä. Kun se ylittää reilusti WP:HOK:n, niin en näkisi siinä ongelmaa. Johonkin (esim. Wikipedia:Wikiprojekti Suomen järvet) ehkä voisi koota vähän listaa yleisimmistä valtakunnallisista ja alueellisista lähteistä ja niille vähän käyttöohjeita.--Urjanhai (keskustelu) 2. helmikuuta 2016 kello 18.59 (EET)

Niemillä ja lahdilla pitäisin korkeampaa kynnystä, koska ainakin sisävesillä nämä luultavasti pystyy kevyemmin käsittelemään kunkin järven yhteydessä. Järvien ja lampien kanssa taas useimmiten kevein tapa on käsitellä ne omina artikkeleinaan.--Urjanhai (keskustelu) 2. helmikuuta 2016 kello 19.05 (EET)

Saaret ja järvet/lammet ovat merkittäviä, jos niille on annettu nimi. Nimettömistä kohteista on hankala kirjoittaa. --Raksa123 (keskustelu) 3. helmikuuta 2016 kello 20.33 (EET)

Voi H J, olen kirjoittanut kaikki Paskolammit! En häpeä mitään ja kirjoitan vain. Kukaan ei huutele minun perääni, vaikka Paskolammeista kirjoittelenkin. --J Hokkanen (keskustelu) 2. helmikuuta 2016 kello 20.41 (EET)

Teet systemaattista työtä. Artikkelin liittyminen perusteltuun systemaattiseen kokonaisuuteen luultavasti on argumentti artikkelin merkittävyyden puolesta. --Urjanhai (keskustelu) 2. helmikuuta 2016 kello 20.48 (EET)

Järvimallinneen kehittäminen

Katselin Kuvitus-kilpailuun liittyen ruotsalaisen wikin järvi-mallinnetta (esim Drevviken). Siinä oli mahdollisuus liittää karttakuva ja sijoitta järvi siihen pisteellä. Se palvelisi suomalaisessa wikissä tarkoitustaan. Esimerkiksi järven paikka merkittäisiin täplällä (anetaanhan koordinaatit joka tapauksessa). Samaan karttaan voisi nimetä pari kaupunkia ja isot järvet kohteen läheltä. Siinä voisi olla mukana muutama ekologinen tieto ja ehkä luonnonsuojelullisia näkökohtia. Ehkä luettelo tulojoista ja laskujoet. Samalla olen huomannut, että myös jokien mallinnetta voisi kehittää. Samantien vesistöalueet voisi mallintaa, jotta ne voisi lisätä järvien mallineisiin. Jne. --J Hokkanen (keskustelu) 3. helmikuuta 2016 kello 13.58 (EET)

Tuota voisi harkita. Jatkokehitystä voisi tehdä vaikka sivulla Wikipedia:Wikiprojekti Suomen järvet. Itse olen miettinyt, etenkin vesistöaluetunnukset ja järven numero, jotka ovat järviwikissäkin, voisivat olla hyödyllistä tietoa. Nykyinen maalinenhan taitaa olla luotu ennen järviwikin julkistamista. Samalla voisi muutenkin käydä läpi, mitä kaikkea uutta mallineeseen tarvittaisiin. Toisaalta jonkun muun aiheen kuin järvien kohdalla joku jo oli sitä mieltä, että jossain mallineessa (en nyt enää muista aihepiiriä) kaikkineen on liikaa tavaraa. Mutta voin kertoa iloisn uutisen sikäli, että tuo ruotsin mallin mukainen kartta on toteutettavissa aivan suoraan, jos sille vaan tehdään mallineeseen oma paikka. Nyt nimittäin mallineesa, oliko se nyt Malline:Kaupunki2, jota meillä käytetään myös kyliin (sama globaali malline siis sekä Suomen kylille että esim. Afrikan suurkaupungeille), on paikka kartalle ja Suomen maakunnista juuri joskus mitä lie noin vuosi sitten tehtiin tuollaiset karttapohjat ("pushpin map") juuri tätä varten (en nyt muista kuka teki, mutta se oli joku erittäin pitkäaikainen erittäin teknisesti edistynyt wikipedisti, taisi olla Käyttäjä:Josutus). Eli siinä on kaikki valmiina. Katso esimerkiksi kyläartikkeleita kuten Palikkala. Eli sama systeemi kuin tuossa mallineessa lienee helposti lisättävissä järvimallineeseen. Kyläartikkeleihin taas noita sijaintikarttoja on lisännyt Käyttäjä:Raksa123, jolta voi kysyä jos ei mallineen wikikoodia tutkimalla hahmotu. Toisaalta luulen, että kartta luultavasti on selvin noin kuin ruotsissakin, so. ei mitään muuta sisältöä kuin tuo yksi pistesymboli. Kuitenkin, kun on tiedossa, että uusi valuma-aluejako on valmisteilla, niin luultavasti silloin jos harkitaan valuma-alue- ja järvitunnusten lisäämistä mallineisiin, kannattaisi tarkistaa, onko käsitystä uuden valuma-aluejaon käyttöönoton aikataulusta, jotta voitaisiin arvioida kannattaako ajoittaa valuma-aluetunnusten lissäminen vasta uuden valuma-aluejaon käyttöönoton yhteyteen, vai kannattaako vanha vielä ottaa käyttöön sitä ennen. Järviwikin pääylläpitäjähän on muistaakseni järviwikin käyttäjä Molindho (etunimen alkukirjain M. ja sukunimi Lindholm., en nyt muista varmasti etunimeä), ja järviwikin kahvihuoneesta voi kysyä, ja toisaalta uuden valuma-aluejaon palautepalvelussakin taisi olla suoraan sen valmistelijoille joku yhteystieto. Ja sitten vielä, jos todella haluat tästä kunnon projektin, niin toistan aiemman mainokseni, että Wikimedia Ruotsi järjesti syksyllä bottiakatemian, johon oli mahdollista hakea, ja sieltä voi kystä, onko niitä tulossa vastakin. Jos sinne hakee, niin voi saada jopa matkastipendin. Ja edelleen Wikimedia-säätiö myös apurahoittaa hankkeita erilaisilla stipendeillä, esim. "Individual engagement grant". Eli jos kokoat työryhmän tai jos esim. koodaustaitojen perusteella joko pärjäät yksin tai tarvitset koodaria avuksi, niin tällaista apurahaa voi hakea Wikimediasäätiöltä, en nyt muista oliko jotkut vuotuiset hakuajat vaiko jatkuva haku. Mutta tämmöinen tieysti vaatii oman valmistelunsa. Tai sitten voi edetä ihan vain yhteisöllisellä vapaaehtoispohjalla riippuen miten kunnianhimoiset suunnitelmat on. Esim. tuon kartan lisääminen mallineeseen luultavasti onnistuu helposti, ja jos kaivelet mallineen kaupunki2 historiasta, ketkä ovat olleet muokkaamassa mallinetta sitä varten, niin samoilta käyttäjiltä luultavasti onnistuu tuokin.--Urjanhai (keskustelu) 3. helmikuuta 2016 kello 22.35 (EET)

Kaupunki2-mallineen sijaintikarttaan pystyy varmaan lisäämään ainoastaan yhden pallukan, joka osoittaa paikkakunnan sijainnin mallineessa näkyvien koordinaattien avulla. Sivulla Kyrösjärvi on yritetty samaa järvimallineessa, mutta mallineen koodia pitäisi jotenkin muuttaa, jotta kartta näkyisi kunnolla ilman kehyksiä. Jos sijoittaa kartan mallineen ulkopuolelle, niin sitten pystyy sijoittamaan kartalle useampia kohteita, kuten vaikka artikkelissa Kanta-Hämeen maakunta on tehty. Sijaintikarttamallineiden käytössä aloituksessa pohditulla tavalla lähikohteita merkiten on se hankaluus, että ne ovat maakuntapohjaisia, jolloin pienet järvet eivät näy. Jos karttaa suurentaa ja järvi on vaikka maakunnan reunalla, niin karttaan tulee paljon turhaa. Yksi hyvä lisä tänne olisivat kuntakohtaiset sijaintikarttamallineet, joissa näkyisivät paljon pienemmätkin vesistöt. --Raksa123 (keskustelu) 3. helmikuuta 2016 kello 22.48 (EET)

Niin kuin yllä sanoinkin, niin luulen, että tuo olisi selvin, jos sijaintikartassa olisi pallukalla vain pelkästään itse järven sijainti. Se tekee sijaintikartasta yksiselitteisen ja selkeän. Muu tieto voisi olla muussa yhteydessä. Esim. artikkelissa Suomenvedenpohja on copyrightin sallima kuvakaappaus Open Street Mapista. Mutta OSM:ssä luultavasti on kunnolla vain aivan kaikkein suurimpia järviä, jos niitäkään. Siksi siitä nykysellään luultavasti on vain vähän apua.--Urjanhai (keskustelu) 3. helmikuuta 2016 kello 23.15 (EET)

Maanmittauslaitoksen avoimissa aineistoissa olisi karttoja monessa mittakaavassa. Niitä käyttäen maakuntakartatkin ilmeisesti tehtiin. --Raksa123 (keskustelu) 3. helmikuuta 2016 kello 23.19 (EET)

En osaa sanoa onko käytetty, mutta on voitukin koska tuolloin kun noita tehtiin, on jo voinut olla noita avoimia aineistojakin käytössä. OSM:iin noita kyllä joskus tulee, mutta kun aineiston vieminen sinne vaatii monenlaisia yhteensopivuuden vaatimia erityistoimenpiteitä, niin se tapahtuu siellä kai hitaasti ja ajan kanssa ja etukäteen tapauskohtaisesti osm-yhteisön sisällä keskustellen. Nykyäänhän OSM:ssa on suomessa tarkkaa sisältöä lähinnä suurimmissa kaupungeissa, mutta syvällä maaseudulla sisältö voi olla hyvin harvaa. Wikipediaan tallennettavina kuvina MML:n aineistoista varmaan voi tuoda mitä vain kukakin ehtii, jaksaa tai osaa. Yksittäisiä kuvituskuvia eri aineistoista kai muutamia löytyykin. Esim. Käyttäjä:Zache joskus taisi tallettaa jotain. --Urjanhai (keskustelu) 3. helmikuuta 2016 kello 23.30 (EET)

Towards a New Wikimania results

Last December, I invited you to share your views on the value of Wikimedia conferences and the planning process of Wikimania. We have completed analysis of these results and have prepared this report summarizing your feedback and important changes for Wikimania starting in 2018 as an experiment. Feedback and comments are welcome at the discussion page. Thank you so much for your participation. I JethroBT (WMF), Community Resources, 9. helmikuuta 2016 kello 00.47 (EET)

Wikipedia:Ei henkilökohtaisia hyökkäyksiä

Olet käyttänyt kirjoittamissasi viesteissä henkilökohtaista hyökkäystä, joka on vastoin Wikipedian yhteisön hyväksymiä käytäntöjä. Voisitko tutustua käytäntöön ennen jatkamista? Mikäli jatkat henkilökohtaisten hyökkäysten kirjoittamista, voidaan muokkausoikeutesi poistaa ilman erillistä varoitusta. –Kotivalo (keskustelu) 12. helmikuuta 2016 kello 11.16 (EET)

Arvostan sinua käyttäjänä, enkä näe tarvetta arvostella sinua henkilökohtaisesta, koska siihen ei ole mitään syytä. Halusin kuitenkin esittää eriävän mielipiteeni painokkaasti kaikessa ystävyydessä, niin kuin tuolla ao. keskustelussa jo totesinkin. Niin kuin sanoin siellä, niin perustelusi mainitsemieni kirjojen kohdalla eivät mielestäni osuneet oikeaan ja myös perustelin tämän. Uskon, että jos tutustut ao. kirjoihin edes lukemalla wikiartikkelit kunnolla läpi, huomat tämän itsekin ja muutat käsityksesi lukemasi perusteella. Osa keskustelussa mainituista kirjoista kyllä olikin joko selvää hömppää tai artikkeli ei perustellut merkittävyyttä, mutta niistä en sanonutkaan mitään tai sanoin ettei artikkelili perustellut merkittävyyttään. --Urjanhai (keskustelu) 12. helmikuuta 2016 kello 11.23 (EET)

Laita nyt edes se diffi. Muuten tää on selvä perusteeton väärinkäytössyytös. Gopase+f (keskustelu) 12. helmikuuta 2016 kello 11.27 (EET)

En ole koskaan tehnyt diffiä, kokeillaan: [16] Puoli tusinaa tietämättömäksi nimittelyä, syytös mutuilusta kun on eri mieltä sanan "kuuluisa" merkityksestä, kehotus keskittyä vain lisäämään uusia artikkeleita, syytös muiden ajan tuhlaamisesta, arvelu ajan tulosta pitkäksi reaalimaailmassa (olen kertonut olevani pitkäaikaistyötön) ja mitäköhän muuta. Laitetaan tähän ennen kuin ne vähitellen feidataan itse tekstistä. –Kotivalo (keskustelu) 12. helmikuuta 2016 kello 13.15 (EET)

Pyydän anteeksi uudestaan vielä myös täällä. Luin kommenttisi aluksi huolimattomasti. Kuitenkaan käsitykseni mukaan ne artikkelit, jotka erikseen mainitsin, eivät mitenkään voi olla vastoin mainittuja käytäntöjä ja suuntaviivoja, ja uskon että sivistyneenä ja viisaana ihmisenä et voi tulla muuhun lopputulokseen jos luet ao. artikkelit ja katsot mihin lähteisiin niissä on viitattu. Eli olemme siis uskoakseni molemmat lukeneet jotakin huolimattomasti. Pitäisi kai sen puoleen kokonaan lopettaa Wikipediaan vilkuilu kesken muiden tehtävien. --Urjanhai (keskustelu) 12. helmikuuta 2016 kello 13.59 (EET)

Ja sotkin myös turhaan tähän yleisen artikkelien hävitysinnon. Kun kuulut niihin, jotka myös tuottavat sisältöä, niin silloin on paremmin kanttia vaatia poistojakin. --Urjanhai (keskustelu) 12. helmikuuta 2016 kello 14.01 (EET)

On arveluttavaa esittää arveluita, että täällä olisi joku osa muokkausyhteisöstä jotenkin vain "vaatimassa poistoja". Sellainen polarisoi yhteisöä ihan turhaan. Varsinkaan kun tuo ei taida olla edes totta. Me kaikki olemme täällä parantamassa Wikipediaa. Gopase+f (keskustelu) 12. helmikuuta 2016 kello 14.43 (EET)

Deletionistinen muokkausnäkökanta on ihan perusteltu, jos sitä sovelletaan johdonmukaisesti ja perustellusti, niin kuin mikä tahansa muukin perusteltu muokkausnäkökanta, jos sitä sovelletaan johdonmukaisesti ja perustellusti. Muokkausprosessihan syntyy perusteltujen näkökantojen dialogista. Kokeneemmilla muokkaajilla virheet yleensä johtuvat lipsahduksista, aloittelijan virheet ovat aloittelijan virheitä. Mutta kun tiedon valtameri on ääretön, niin kokenutkin muokkaaja saa tämän tästä huomata olevansa aloittelija missä tahansa asiassa. Ei tästä saa polarisaatiota oikein millään. --Urjanhai (keskustelu) 12. helmikuuta 2016 kello 15.27 (EET)

Ongelmallinen kohta on "...jotka myös tuottavat sisältöä, niin silloin on paremmin kanttia vaatia poistojakin." ei niinkään sen toteaminen että deletionisteja on olemassa. Gopase+f (keskustelu) 12. helmikuuta 2016 kello 16.07 (EET)

Minkä tahansa muokkausnäkökulman systemaattinen ja perusteltu soveltaminen vaatii kokemusta. Kokemusta tuskin saa muuten kuin tekemällä sisältömuokkauksia. Jos olisi halunnut ilmaista tarkemmin, niin olisi voinut sanoa "tekevät sisältömuokkauksia". Jos jonkun muokkaajan muokkauksista pääosa on muualla kuin artikkeli- (tai luokka- tai mallineavaruudessa) niin se yleensä johtaa ongelmiin. Tätä ajatusta kuvaa käsite Wikipedia:Nollamuokkaus. Jos keskustelulla perustellusti ja johdonmukaisesti vaikuttaa artikkeliavaruuden kehitykseen, niin se ei ole nollamuokkausta, mutta jos vain rupattelee, niin se on.--Urjanhai (keskustelu) 12. helmikuuta 2016 kello 16.30 (EET)

Ongelmallista on se, jos ilmoittaa että jonkun tietyn mahdollisesti olemassaolevan käyttäjäryhmän mielipiteet ovat jotenkin vähemmän arvokkaita (eli huomioonotettavia) kuin toisten "ehkä oikeaa mieltä" olevien käyttäjäryhmien. Gopase+f (keskustelu) 12. helmikuuta 2016 kello 16.43 (EET)

Ja jos tähän pitää nyt sitten vielä kertoa omakin mielipide, niin tässä: kaikenlaisten muokkausnäkökulmien systemaattinen soveltaminen artikkeliavaruuteen on "saatanasta". Aina pitäisi olla näkemystä myös yksityiskohdille, laajakatseisuuden lisäksi. Parempi todeta että on poikkeusten poikkeuksia kuin että "kaikki tämä säilytetään/poistetaan" ja jättää huomiotta se kuinka monta lasta pesuvedessä on. Gopase+f (keskustelu) 12. helmikuuta 2016 kello 16.43 (EET)

En ole vaatinut poistoja puheena olevassa keskustelussa. –Kotivalo (keskustelu) 12. helmikuuta 2016 kello 15.15 (EET)

Mutta niin kuin totesitkin, luin kommenttisi osittain huolimattomasti. Siltä osin valitsin sanani liian jyrkästi.--Urjanhai (keskustelu) 12. helmikuuta 2016 kello 11.45 (EET)

Lapin maakunta

Artikkelin Lapin maakunta Historia-osion lopuss aon kappaleita, jotka kerrot keskustelusivulla "Lisäämäni tiedot ovat (kai) pääosin muista aihetta sivuavista artikkeleista, muttta niissäkään tiedot eivät ole kaikin osin lähteistettyjä." ja pohdit "Lähteitä pitäisi kuitenkin vielä lisätä.". Onko edennyt ? --Tappinen (keskustelu) 17. helmikuuta 2016 kello 19.06 (EET)

Eläkepäivinä näillä näkymin, mutta voin koettaa vilkaista.--Urjanhai (keskustelu) 17. helmikuuta 2016 kello 19.29 (EET)

Muotoilin vähän tekstiä. Minulla on ainakin artikkelissa Suomen historialliset maakunnat mainitu Paasi 1986, jossa on selostettu lapin maakunnan muodostuminen alueeltaan Lapin lääniä vastaavaksi. Muut tiedot löytynevät yleisistä ja Lappia erityisesti käsittelevistä hist. yleislähteistä (esim. uudehkot Lappi-krjat). Ehtisikö Käyttäjä:Raksa123 kirjastoon? Nuo uudehkot Lappi-kirjat olisivat erinomainen lähde, mutta nyt on kauhea kiire muuten.--Urjanhai (keskustelu) 17. helmikuuta 2016 kello 20.13 (EET)

Voin koettaa, jos ehdin lähipäivinä, lisätä tuohon tuon lähteen, joka on hyllyssäni, mutta valitettavasti kirjastokäynnit jäävät nyt muille. Raksalle (tai jos itse ehdit kirjastoon) voin suositella noita kaikkia Lappia-kirjoja. Niistä saa alueiden muodostumisen ja määrittelyn perimmäiset faktat tod. näk. kaivettua. --Urjanhai (keskustelu) 17. helmikuuta 2016 kello 20.38 (EET)

Jostain noista kirjoista voisi myös löytyä tieto siitä paljonko Lapissa on enimmillään ollut asukkaita. Lapin liitosta löytyy tällainen tilasto, jonka perusteella vuonna 1967 asukkaita on ollut 221 168. Kuitenkin vuosien 1969 ja 1970 välillä on valtava pudotus, joka tarvitsi selityksen. --Raksa123 (keskustelu) 18. helmikuuta 2016 kello 16.08 (EET)

Tuossahan lukeekin että "vuonna 1970 Lapin maakunnan väkiluku väheni 15 000 asukkaalla Tilastokeskuksen väkiluku tarkistuksen yhteydessä", joka näyttäisi viittaavan johonkin tilastojen siivoukseen. Löytyisikö siitä sitten jostain lisätietoa. Ja olisiko se koskenut koko Suomea vaiko jostain syystä vain Lappia?--Urjanhai (keskustelu) 18. helmikuuta 2016 kello 16.30 (EET)

Kyläartikkeleiden kehittelystä

Siirretty sivulle Keskustelu Wikipediasta:Wikiprojekti Suomen kylät#Kyläartikkeleiden kehittelystä. --Raksa123 (keskustelu) 29. helmikuuta 2016 kello 03.09 (EET)

Kumouksestasi

Siirretty sivulle Keskustelu:Panu Höglund#Keskustelua artikkelin sisällöstä.--Urjanhai (keskustelu) 6. maaliskuuta 2016 kello 11.06 (EET)

Tilastokeskuksen taajamat 2014

Pitäiskö tuosta tilastokeskuksen taajamatietokannasta 2014 [17] tehdä artikkeli? Mää voin tuottaa ko sivun mukaisen luetteloon tarvittavan koodin, jos joku hoitaa poikkeukset yms korjaukset luetteloon. Gopase+f (keskustelu) 8. maaliskuuta 2016 kello 18.32 (EET)

Omat artikkelit voidaan tehdä kaikista vuodesta 1960 lähtien julkaistuista paperisista ja StatFinissä olevista taajamaluetteloista. Sivulla Luettelo Suomen taajamista on lueteltu kaikki ja lähdemateriaalin luettelointi on kesken. --Raksa123 (keskustelu) 8. maaliskuuta 2016 kello 18.47 (EET)

Ne kannattaa ainakin myös luetella ja linkittää projektisivulla, jos ei jo ole.--Urjanhai (keskustelu) 8. maaliskuuta 2016 kello 19.11 (EET)

Nythän on kai luotu luetteloita taajamista eri vuosille (tai siis muut paitsi yksi vain punalinkkeinä). Tietokanta taas on kai nettijulkaisu. Eli meinasit ilm. luetteloa vuoden 2014 tilanteesta ko. tietokannan mukaan? Se olisi varmaan tarpeellinen lisä. Luultavasti korjaukset ja linkitykset saadaan tehtyä, esim. Raksa123 ja muutkin. Oma ehtimiseni voi lähiaikoina olla heikkoa, vaikka olenkin kiinnostunut, mutta voin toki satunnaisesti vilkaista. Nytkin juutuin tähän vain kun olen pieneessä kuumeessa ja sen takia huonosti työkyinen mihinkään kiireellisempään.--Urjanhai (keskustelu) 8. maaliskuuta 2016 kello 19.11 (EET)

Luettelo Suomen taajamista 2014. Laittakaa roskiin, jos ette muuta keksi. Mä en tuohon ole resursseja tuhlannut juuri mitään. Linkitkin osoittavat mihin sattuu. Gopase+f (keskustelu) 8. maaliskuuta 2016 kello 22.34 (EET)

Kyllä tuo on ihan käyttökelpoinen. Oikein paljon kiitoksia. Linkkejä voi korjailla pikku hiljaa.--Urjanhai (keskustelu) 8. maaliskuuta 2016 kello 22.42 (EET)

Jaa paitsi että saisiko siihen myös kunnat siten kuin oli 2011 luettelossa. Ilman niitä noita voi olla vaikea paikantaa.--Urjanhai (keskustelu) 9. maaliskuuta 2016 kello 02.02 (EET)

Tilastokeskuksen taajamat 2011

Siirretty sivulta Keskustelu käyttäjästä:Eräopas#Kyläprojekti.--Urjanhai (keskustelu) 9. maaliskuuta 2016 kello 00.49 (EET)

Se muokkaus jossa virhe/väärinkäsitys on tullut on suhteellisen tuore [18]. Gopase+f (keskustelu) 8. maaliskuuta 2016 kello 23.28 (EET)

Epäilen syylliseksi Kansalaisen karttapaikan vaihtelevia zoomauksia.--Urjanhai (keskustelu) 9. maaliskuuta 2016 kello 00.03 (EET)

Niin. Tostahan on jopa käyty keskustelua (Keskustelu:Luettelo Suomen taajamista 2011#Taajamien nimet) ja ko luettelossa tehty muokkaus [19] :) Vasta tuon jälkeen muokattiin Kauttuan artikkelia. Gopase+f (keskustelu) 9. maaliskuuta 2016 kello 00.14 (EET)

Olen näköjään tuossa hyväksynyt Käyttäjä:Raksa123:n tekemän listan sellaisenaan ilmeisesti tarkistamatta asiasisältöä muuten kuin että esitin artikkelit muotoa Panelia (taajama) tms. käsiteltäväksi samannimisen kylän artikkelissa. Mutta noihin vanhoihin Wikiprosessin epätäydellisyyksiin ei kannata jäädä asumaan, vaan virheet voi korjata kun niitä havaitaan. Edelleenkin epäilen kansalaisen karttapaikka, esim. tuosta Järvelästä ei olisi karttapaikassa saanut mitään tolkkua, jos ei olisi ajalta ennen karttapaikkaa ja nettikarttoja varmalla yleissivistyksellä varmasti muistanut, että Kärkölän keskustaajama on Järvelä.--Urjanhai (keskustelu) 9. maaliskuuta 2016 kello 00.39 (EET)

Tuohan oli keskustelu nimien muodosta ja linkkien esitystavasta. (Tai ainakaan itse en tuossa ottanut kantaa muuhun, enkä muuttanut mitään itse sisällöstä.) Tämä vain osoittaa, että Wikiprosessi on täynnä virheitä myös hyvää tarkoittavilla, huolellisuuteen pyrkivillä ja aihetta tuntevilla muokkaajilla, eikä siihen kannata jäädä sen enempää asumaan.--Urjanhai (keskustelu) 9. maaliskuuta 2016 kello 00.58 (EET)

Mutta itse asiassa tuossa keskustelussa esittämäni linkitystapakiin on nyt juuri näitä esimerkkejä korjatessa osoittautunut huonoksi, ja sekin joutaa siis korjata.--Urjanhai (keskustelu) 9. maaliskuuta 2016 kello 01.02 (EET)

Ja muutenkin tietysti jos luodaan punaisia linkkejä sisältävää luetteloa, niin ainakin näin vaikeassa aiheessa linkkejä joutuu aina tarkistamaan kun artikkelien luominen etenee ja tiedot tarkentuvat. Se on arkipäivää kaikissa monimutkaisissa aihepiireissä.--Urjanhai (keskustelu) 9. maaliskuuta 2016 kello 01.10 (EET)

Mutta käsittämätöntä, että en ollut kiinnittänyt tuohon Kauttuaan huomiota. Myös Ahlaisen olin linkittänyt oodosti. Kun on tiedossa, että se on RKY, ja taajama ja RKY ovat käytännössä samat, niin silloin molemmat on järkevää käsitellä samassa, ja nimi voidaan ottaa RKYltä. --Urjanhai (keskustelu) 9. maaliskuuta 2016 kello 01.23 (EET)

Kökkötraktori

Merkittävyys kyseenalaistettu.

Hei, lisäämäsi artikkelin Kökkötraktori merkittävyys on epäselvä ja artikkeli saatetaan poistaa nopeasti. Aihetta voidaan pitää merkittävänä, jos sitä on käsitelty huomattavan laajasti aiheesta riippumattomissa luotettavissa lähteissä. Sinulta tarvitaan lisätietoja aiheen merkittävyyden arviointiin. Voisitko käydä perustelemassa näkemyksesi aiheen keskustelusivulla? --87.93.82.172 10. maaliskuuta 2016 kello 19.50 (EET)

Kiitos tiedosta.--Urjanhai (keskustelu) 10. maaliskuuta 2016 kello 19.51 (EET)

ping

Näsijärven-Ruoveden alue, en ymmärrä asiasta mitään enempää t. --Höyhens (keskustelu) 18. maaliskuuta 2016 kello 16.10 (EET)

Kyseessä on eräs ensimmäisen jakovaiheen osa-alue Kokemäenjoen vesistössä nykyisen, 1990-luvulta olevan vesistöaluejaon mukaan. Järviwikistä voi saada sen jotenkin kartalle, samoin ehkä paikkatietoikkunasta. Hyvän painetun lähteen muodostaa artikkelissa Luettelo Suomen vesistöistä lähteenä oleva Ekholm (1993), jonka karttaliitteistä vesistöjen eri jakovaiheiden osa-alueet näkyvät parhaiten. Artikkelin aloituksessa on hyvin perusasiota, tuosta on hyvä jatkaa. Käyttäjä:J Hokkanen on menossa vasta Ikaalisten reitin latvoilla mutta saattaa myös ehtiä vilkaisemaan tuota. Voin katsoa, löydänkö tuolle jotain karttalinkkiä.--Urjanhai (keskustelu) 18. maaliskuuta 2016 kello 16.31 (EET)

Mainiota. Onko nämä jakovaiheet jossain netissä esim. Wikipediassa? --Höyhens (keskustelu) 18. maaliskuuta 2016 kello 16.55 (EET)

Järviwikissä on mutta näkyy huonosti kartalla: [20]. Wikipediassa on Malline:Kokemäenjoen vesistö jossa on lueteltu ensimmäisen jakovaiheen osa-alueet, se pitääkin lisätä artikkeliin. Tämän alueen sisäistä jakautumista ei ole ehditty vielä viemään wikipediaan, mutta se löytyy järviwikistä (ks. edellä). Kuitenkin siellä kartta on vähän huono. Paikkatietoikkunassa saa näkyviin uomaverkoston sekä päävesistöt (=Kokemäenjoen vesistö) ja kolmannen jakovaiheen alueet, mutta ei toisen eikä ensimmäisen jakovaiheen alueita: [21], siksi siitäkään on vaikea hahmottaa kokonaisuutta. Painetusta julkaisista Ekholm 1993 eri jakovaiheiden osa-alueet ovat kartassa eri näköisillä viivoilla, ja siitä kokonaisuus hahmottuisi hyvin. Mutta netistä ei taida löytyä, ellei ole jotain julkaisua tai esitettä, jossa näkyisi juuri tuo alue. --Urjanhai (keskustelu) 18. maaliskuuta 2016 kello 17.31 (EET)

No nyt löytyi julkaisu, jossa on nämä Kokemäenjoen ylimmän jakovaiheen osa-alueet: [22]. Julkaisun lopussa on liitekarttoja sekä Kokemäenjoen vesistön jakautumisesta osiin että kustakin osa-alueesta erikseen. Jos tätä katselee rinnan jonkun muun Suomen kartan kanssa (esim. Kansalaisen karttapaikka tai Paikkatietoikkuna) niin voi kyetä hahmottamaan mikä alue on kyseessä.--Urjanhai (keskustelu) 18. maaliskuuta 2016 kello 17.48 (EET)

Niin siis lähempääkin yheyttä minulla Tampereen kanssa oli lapsuudessani. Kansalaisen karttapaikkaa käytän melkein päivittäin. (Kajaanissa lukion käynyt äitini (itse asiassa 1926 syntyneenä melko aikainen naisylioppilas) oli historian aikuisopettaja, mutta minun oli pakko luoda oma urani tai olisin tukehtunut kaikenlaiseen mutta tämä alkaa jo mennä Wikipediasta ulos.) Tämä jakovaihe on mulle tuntematon käsite enkä käytännössä ymmärrä tarkoittaako se historiallista aspektia via maantiedettä ja se on punaisena täälläkin. En varmistanut oliko noi pyynnöt tästä ja ja siitä Vanajavesi-Pyhäjärvi-aiheesta sinun vai jonkun muun eikä se ole oleellista mutta näihin tunnuttiin hitaasti raeagoitavan. Otin nyt noi alta pois, siitä Vanajavedestähän mulla on sikäli tietoa että olen syntynyt sen rannalla, Höyhensaaren synnytyslaitoksessa, mikä älköön herättäkö hilpeyttä enempää kuin on tarpeen. --Höyhens (keskustelu) 18. maaliskuuta 2016 kello 18.14 (EET)

Ne jakovaiheet on selostettu tuon julkaisun Ekholm 1993 johdannossa. Se tarkoittaa että vesistöalue (joka sis on jonkun mereen laskevan joen koko valuma-alue), jaetaan ensin kertaalleen isompiin osiin, jotta sitä on helpompi käsitellä. Se on 1. jakovaihe. Sitten kukin näistä jaetaan taas pienempiin osiin, se on 2. jakovaihe. Ja sitten nämä pienemmätkin osat jaetaan osiin ja se on kolmas jakovaihe. Näin sadaan vesistö jaettua nimettyihin ja numeroituihhin osiin, jolloin sitä on helpompi käsitellä. Oikeastaan siis pitkälti sama kuin että ihmisen joka luulla ja lihaksella on nimi, että tiedetään täsmällisesti mistä puhutaan. Käytännössä se menee niin, että joku pätkä alajuoksua, eli komemäenoki on 35.1, sitten seuraava pätkä latvalle päin 35.2, ja sitä seuraava 35.3 ja jos ollaan jo latvalla, niin sitten numeinti jatkuu suurimpien sivuhaarojen valuma-alueissa myötäpäivään. Ja kukin osa-alue jaetaan osiin samalla periaatteella. Vaikka tosin nyt on juuri uusi valuma-aluejako valmisteilla, ja siinä koko höskä menee uusiksi. --Urjanhai (keskustelu) 18. maaliskuuta 2016 kello 19.24 (EET)

Ja kun jako tehdään näin, niin osa-alueista osa muodostaa valuma-alueen, mutta osa ei, koska niissä on vain joku pätkä vesistön keskeltä, johon laskee ylempää muita osa alueita. Siksi on esimerkiksi Kokemäenjoen alue mutta Loimijoen valuma-alue.--Urjanhai (keskustelu) 18. maaliskuuta 2016 kello 19.29 (EET)

Pyynnöt on mahdollisesti tehnyt Käyttäjä:J Hokkanen, joka jo on kirjoittanut artikkelit suurin piirtein kaikesta, mikä laskee Kokemäenjokeen Nokian alapuolella. Kun Ikaalisten reitin valuma-alue on valmis, niin en sitten tiedä aikooko hän jatkaa näihin vai jättääkö muille. --Urjanhai (keskustelu) 18. maaliskuuta 2016 kello 19.40 (EET)

Muistelisin muuten, että Näsijärvi olisi joskus muinoin ensin laskenut pohjoiseen, mutta sitten joskus puhkaissut nykyisen lasku-uomansa etelään. Artikkelissa Ähtärinjärvi viitatuissa lähteissä saattaa olla viitteitä tätä koskeviin lähteisiin. Suomen kartaston 1999 laitoksen mukaan Näsijärven vanhin lasku-uoma oli Lapuanjoki. --Urjanhai (keskustelu) 18. maaliskuuta 2016 kello 20.13 (EET)

Näetkö vaaleanpunaista?

Tässä. --Pxos (keskustelu) 20. maaliskuuta 2016 kello 13.24 (EET)

Taitaa olla joku uusi suodatin, mutta onko se niin uusi, ettei se ilmoita ennen muokkauksen tallentamista niin kuin vaikka silloin jos allekirjoitus puuttuu. Jos ilmoitus olisi tullut ennen tallennusta niin kuin allekirjoituksen puuttuessa, niin siihen olisi ollut helppo reagoida, mutta en ainakaan muista että olisi tullut. Silloin tämä on hyödyllinen, jos ilmoituksen saa tulemaan ennen muokkauksen tallentamista. Jälkikäteen siitä ei ole apua.--Urjanhai (keskustelu) 20. maaliskuuta 2016 kello 13.44 (EET)

Käsin sen panin tuohon jälkeenpäin, ei se tule mistään suodattimesta. Ei sen tarkoitus ole kouluttaa käyttäjää vaan kertoa sivuhistoriaa tarkasteleville ihmisille, että muokkausyhteenveto on väärä, virheellinen tai harhaanjohtava, eli että yhteenveto ei pidä yhtä muokkauksen sisällön kanssa. Jos haluaisin kouluttaa ihmisiä, kertoisin heille, että virheellisen muokkausyhteenvedon voi itse muuttaa, ennen kuin tallentaa muokkauksen. --Pxos (keskustelu) 20. maaliskuuta 2016 kello 13.53 (EET)

Jos se toimisi kuten allekirjoituksen kanssa, niin saavutettaisiin se merkittävä hyöty, ettei mitään virheellistä muokkausta tapahtuisi, eikä olisi mitään kerrottavaa jälkeenpäin. Eikö se olisi taloudellisinta? --Urjanhai (keskustelu) 20. maaliskuuta 2016 kello 13.58 (EET)

No eihän tuollaista saa aikaan. Miten joku automaattinen suodatin tajuaisi, että käyttäjän sössimä yhteenveto on virheellinen? Kuriositeettihan tuo merkkaus on, mutta kuitenkin tällä hetkellä ainoa tapa, jolla voi edes ilmaista muille, että yhteenvetotekstissä on jotain vikaa. Siihen liittyy erityinen merkkausloki, johon voi tviitata 100 merkin pituisen lyhyen tekstin. Loki löytyy sivun lokeista, josta se löytyy. --Pxos (keskustelu) 20. maaliskuuta 2016 kello 14.02 (EET)

Eikös se mahtaisi olla likimain yhtä helppo automatisoida? Pääotsikko, jonka alle tulee toinen pääotsikko, ja siitä hälyytys? Jos se olisi mahdollinen, niin se olisi ihan hyödyllinen, koska allekirjoituksen tavoin kyseessä on tyypillinen tahaton virhe, joita kukaan ei tee tahallaan. --Urjanhai (keskustelu) 20. maaliskuuta 2016 kello 14.10 (EET)

Tahallaanhan tuo tehdään. Uusi aihe pitäisi aloittaa muokkaamalla koko keskustelusivua tai sitten lisäämällä uusi aihe keskusteluun omasta välilehtilinkistä. Jos muokkaa olemassa olevaa osiota "Harri Moisiot" lisäämällä siihen uuden 2. tason otsikon ja aloittaakin kokonaan uuden keskustelun eikä samalla pyyhi pois automaattista osion nimen sisältävää yhteenvetoa, niin kyllähän tuo on harkittu teko selvästi. Voi olla, että suodattimen voisi joku rakentaa tuohon ja voisin itsekin kokeilla sellaista tehdä, mutta toisaalta tämä ongelma on sen verran harvinainen, että kokeilen ensin perinteistä palautetta. --Pxos (keskustelu) 20. maaliskuuta 2016 kello 14.16 (EET)

Jos selaat esim. minun muokkaushistoriaani niin näet heti, että pääsääntöisesti vaihdan otsikon, mutta joskus harvoin se vahingossa jää vaihtamatta. Monilla käyttäjillä on tapana olla lisäämättä muokkausyhteenvetoa juuri koskaan ja monilla on tapana lisätä oma osionsa vanhan otsikon alle vaihtamatta otsikkoa juuri koskaan, ja heilläkään se tuskin on harkitua vaan pelkästään harkitsematonta piittaamattomuutta tai tietämättömyyttä. Jos minä joskus vahingossa jätän tekemättä sen, minkä harkitusti ja tietoisesti pyrin joka kerta tekemään, niin eihän se ole silloin harkittu teko vaan, jostain halutaan haukkua, niin pitää haukkua huolimattomuusvirheestä kun vahingossa jätän tekemättä sen, minkä harkitusti nimenomaan aina haluan tehdä ja pyrin aina tekemään.--Urjanhai (keskustelu) 20. maaliskuuta 2016 kello 19.31 (EET)

Sitä paitsi en osaa tehdä tuollaista suodatinta. Ehkä monen onneksi, kun suodattimia vastustetaan paljon. --Pxos (keskustelu) 20. maaliskuuta 2016 kello 14.44 (EET)

Itse voisin jopa tykätä tuollaisesta suodattimesta. Mutta ymmärrän että se on tuurista kiinni, mikä lennokas idea on teknisesti mahdollista toteuttaa. --Urjanhai (keskustelu) 20. maaliskuuta 2016 kello 19.31 (EET)

Masinointi

Terve. Tuollaista harjoittamaasi masinointia ei sitten katsota hyvällä. ([23] ja [24]) Käsittääkseni asiasta on mainittu jossain ohjeessa tai käytännössäkin. Lopeta ylimääräisen häiriön aiheuttaminen. Gopase+f (keskustelu) 24. maaliskuuta 2016 kello 09.15 (EET)

Ei se ole mitään masinointia. Ilmoitin kahdelle käyttäjälle, joista toinen oli keskustelussa käyttänyt sanamuotoa "Kun tämä poistetaan", eli ei ollut välttämäytä edes säilytyksen kannalla. Yleisesti olen nähnyt muidenkin ilmoittavan keskusteluun osallistuneille äänestyksistä. Tällaisia ilmoituksia näkee käyttäjien keskustelusivuilla tuhkatiheään. Kun katsoin yhden tällaisia ilmoituksia jättäneen käyttäjän keskustelusivua, niin en löytänyt mitään huomautuksia. Varsinkin kun keskustelu on jatkunut, tämä on nähdäkseni ainoa mahdollinen tapa edistää läpinäkyvää ja tosiasioihin perustuvaa päätöksentekoa. Minua ei haittaa ollenkaan, jos kutsumani käyttäjät eivät päädy samalle kannalle kuin mille itse olen päätynyt. Esim. kun Sössölandian Kultakurkut oli poistoäänestyksessä, niin kommentoimaan kutsumani Käyttäjä:Kotivalo kannattikin poistoa, mutta ei se minua haitannut.--Urjanhai (keskustelu) 24. maaliskuuta 2016 kello 09.59 (EET)

Käyppä nyt sitten vielä varmuuden vuoksi ilmoittamassa muillekin keskusteluun osallistuneille, jotka eivät ole osallistuneet äänestykseen. Tässäkin voi pyrkiä täydellisyyteen ja läpinäkyvyyteen. Muuten hommasta tulee vähän erikoinen kuva, että olet valikoinut ilmoituksen kohteet jotenkin. Gopase+f (keskustelu) 24. maaliskuuta 2016 kello 10.12 (EET)

Kävin sen jo tekemässä ennen kuin luin tämän kommenttisi. Huomautuksesi oli siis aiheellinen. Alun perinkin olisi pitänyt ilmoittaa kaikille eikä vain joillekin. Niin kuin sanoin alempana, niin ilmeisesti minulla on joku väsymysoireyhtymä, kun jutuissani ei ole näköjään aamiupäivisin nykyään enää mitään järkeä.--Urjanhai (keskustelu) 24. maaliskuuta 2016 kello 12.14 (EET)

Nimenomaan kun keskustelu poistoäänestyksessä jatkuu, on täysin normaalia, että merkittävyyskeskusteluun osallisuneita kutsutaan sitä kommentoimaan. On erikoista että tähän puututaan yhden käyttäjän kohdalla, vaikka samaa näkee tehtävän jatrkuvasti eikä siihen ole muuten puututtu.--Urjanhai (keskustelu) 24. maaliskuuta 2016 kello 10.02 (EET)

Lähinnä tuo "keskustelun jatkuminen" on ollut yksin sun ylipitkien kommenttiesi varassa [25]. 24. maaliskuuta 2016 kello 10.12 (EET)

Jos argumentteja on, ne on tuotava esille. Nytkin nuo argumenttini luulisi olevan helppo kumota, jos ne eivät ole oikeaan osuneita.--Urjanhai (keskustelu) 24. maaliskuuta 2016 kello 10.16 (EET)

Myöskään käyttäjä Vihrealehdon esittämiä argumentteja ei ole kumottu. Niihin otin myös kantaa siltä osin kuin näin niissä huomautettavaa.--Urjanhai (keskustelu) 24. maaliskuuta 2016 kello 10.17 (EET)

Niin no pääsääntöisesti sun kommenttisi on liian pitkiä onnistuneeseen argumentointiin, joten eipä noihin kukaan viitsi yleensä vastata. Olennainen argumentti kun hukkuu asian kiertelyyn ja kaarteluun ja epäolennaisten seikkojen esiin tuomiseen. Gopase+f (keskustelu) 24. maaliskuuta 2016 kello 10.26 (EET)

Tuossa keskustelussa viimeisen kommenttini pituus on omalla näytölläni 7 riviä (näytön leveys 53 cm). Seitsemän rivin lukeminen ei pitäisi olla kenellekään ylivoimaista. --Urjanhai (keskustelu) 24. maaliskuuta 2016 kello 10.52 (EET)

On aivan normaalia huomauttaa asioista niistä kiinnostuneille. Iivarius (keskustelu) 24. maaliskuuta 2016 kello 10.41 (EET)

Ja sitten tulos mahdollisesti vääristyy ja sitten asiasta äänestetään uudelleen joskus tulevaisuudessa toisella porukalla. Tosi järkevää hommaa. Gopase+f (keskustelu) 24. maaliskuuta 2016 kello 11.20 (EET)

Vääristymisen välttämiseksi voin vielä (jos ehdin) käydä jättämässä ilmoituksen kaikille lopuillekin merkittävyyskeskusteluun osallistuneille, jotka eivät vielä ole kommentoineet tai äänestäneet poistoäänestyksessä, mikäli näitä vielä sattuisi olemaan muita kuin nuo. Silloin ei voi syntyä minkäänlaista vääristymää.--Urjanhai (keskustelu) 24. maaliskuuta 2016 kello 11.36 (EET)

Kiitos että masinoit julkisesti etklä esim. sähköpostilla. --Höyhens (keskustelu) 24. maaliskuuta 2016 kello 11.41 (EET)

Tarkoitukseni ei ollut masinoida, mutta tulin näköjään kuitenkin tehneeksi niin. Toisaalta nyt kun kutsuin äänestykseen loputkin arkistoituun merkittävyyskeskusteluun osallistuneet, niin vääristymää ei enää pitäisi olla. (Tai ehkä voisin kutusua vielä myös ne, joiden äänen antamisen jälkeen keskustelu on täydentynyt, mutta toisaalta poistoäänestyksiin osallistuneet ja siten niistä tietoiset muutenkin yleensä seuraavat äänestyksen ja keskustelun kehitystä ja osaavat tarvittaessa tarkistaa kantansa itsekin.)--Urjanhai (keskustelu) 24. maaliskuuta 2016 kello 12.11 (EET)

Vääristyminen on mahdotonta. Kaikki äänioikeutetut käyttäjät voivat halutessaan saada asiasta tietoa. Iivarius (keskustelu) 24. maaliskuuta 2016 kello 11.51 (EET)

Itse asiassa vääristyminen olisi voinut olla mahdollista, jos olisin tiedottanut valikoivasti, ja huomautus siis oli aiheellinen. Pyrin nyt korjaamaan tätä tekemällä saman ilmoituksen kaikille arkistoituun merkittävyyskeskusteluun osallistuneille, jotka eivät vielä olleet äänestäneet. Itse asiassa muuten varmaan myös ne tapaukset, joissa aiemmin on tehty näin, ovat olleet tällaisia. Taidan kärsiä jostain väsymysoireyhtymästä, kun jutuissani aamupäivisin ei ole mitään järkeä. --Urjanhai (keskustelu) 24. maaliskuuta 2016 kello 12.07 (EET)

Joo ja rauhallista pääsiäistä. --Höyhens (keskustelu) 24. maaliskuuta 2016 kello 12.11 (EET)

No sinun kanssasihan en ole tässä kiistellytkään, joten ei ole tarvetta sovinnontekoonkaan, ellen nyt sinua suututtanut, mikä tietysti on mahdollista.--Urjanhai (keskustelu) 24. maaliskuuta 2016 kello 12.17 (EET)

Helpommalla pääsee kun ei ilmoita/tiedota kellekään yhtään mitään. Wikipedia-yhteisö nyt sattuu koostumaan niistä käyttäjistä, jotku osuvat paikalle ja muotoilevat kantansa riittävän selvästi. Ihan sama kuinka väärässä tai oikeassa tai vastenmielisiä tai tyhmiä tai viisaita (jne) nämä käyttäjät milloinkin sattuvat olemaan. Gopase+f (keskustelu) 24. maaliskuuta 2016 kello 12.56 (EET)

Kyllä sitä on tehty, siis sitä ovat tehneet muutkin (itse olen tainnut tehdä sitä aika harvoin), ja se voi joskus olla perusteltua, niin kuin esim. tässä. Jos aihe on "harvinainen" niin suuremman käyttäjämäärän saaminen paikalle on wikiprosesin etu. Lisäksi tämä aihe on ymmärtääkseni täysin neutraali eikä ymmärtääkseni jaa mitenkään mielipiteitä esim. poliitisen kentän tms. mukaan, vaan kysymys on vain ja ainoastaan tiedon jäsentelystä, jossa ymmärtääkseni ei voi syntyä epäilystä minkään ryhmäintressin, aatteen tms. ajamisesta.--Urjanhai (keskustelu) 24. maaliskuuta 2016 kello 13.08 (EET)

Ikävä kyllä mikään Mannerheimiin liittyvä ei ole "täysin neutraalia" (tai aatevapaata) Suomessa. Gopase+f (keskustelu) 24. maaliskuuta 2016 kello 13.24 (EET)

Mitkä merkittävät piirit Suomessa kiistävät Mannerheimin merkityksen kansallisena suurmiehenä (tai joka tapauksessa merkittävänä historian henkilönä)? Mainitse jokukin? --Urjanhai (keskustelu) 24. maaliskuuta 2016 kello 13.35 (EET)

Tuossahan on kysymys siitä, että pienet klikit eivät pääsisi puffaamaan marginaalisia aiheita kyseenalaisin, esim. poliittisin, uskonnollisin, näennäistieteelisin ym. perustein yli niiden "todellisen", so. yleisesti käsitetyn merkittävyyden. Ei tätä ymmärtääkseni voida yleistää siihen ettei saisi toivoa kunkin alan tutkijoiden muokkaavan omien alojensa aihepiirejä.--Urjanhai (keskustelu) 24. maaliskuuta 2016 kello 13.40 (EET)

Käyttäytymisesi on harkitsematonta. Merkittävyyskeskustelun kommenteista 30 pros. on sinun, tavumäärän prosenttiosuutta en vielä laskenut, mutta yhden käyttäjän osalle kohtuuton. Itse äänestyksessä valtaosa keskustelukommenteista on sinun, sen lisäksi vielä äänestyskommentti on kohtuuttoman pitkä. Ytimekäs perustelu riittää.

Paitsi että olet masinoinut käyttäjiä jotka ovat olleet keskustelussa, olet myös Vihreälehdon kautta kutsunut äänestämään kaikki kansallismuseolaiset, joilla on tunnus. Vihreälehdon sivulla on kommenttejasi 67 pros. tavumäärästä. Uskon että en osu kovin harhaan jos sanon että yhteisö toivoo, että kohdistat huomiosi artikkeleiden kehittämiseen ja unohdat keskustelusivut toistaiseksi. Lomakin voisi tehdä poikaa. --Harriebarn (keskustelu) 24. maaliskuuta 2016 kello 12.33 (EET)

Tulkintasi on omituinen ja omituisia tulkintoja olet esittänyt ennenkin, koska et näköjään pysty hahmottamaan, että välttämättä aina enemmin tai myöhemmin ketkä tahansa satunnaisesti nimetyt käyttäjät sattuvat joskus olemaan jostain asiasta keskenään samaa mieltä ja joskus eri mieltä, ja yhtä väistämätöntä on, että joskus jompi kumpi on oikeassa ja joskus jompi kumpi on väärässä (sen lisäksi että joskus kumpikin voi olla osittain oikeassa ja ja osittain väärässä, ja joskus kumpikin voi olla kokonaan oikeassa mutta puhuvat vain eri asioista, ja jhoskus tietysti myös kumpikin voi olla kokonaan väärässä, joa tarvitaan ulkopuolisia kertomaan, miten asia on). Jos siihen, kuka milloinkin sattuu olemaan oikeasa ja milloinkin väärässä, jäädään asumaan ja piehtaroimaan ja ruvetaan kulkemaan käyttäjien perässä näitä haukumassa heti kun on todettu jonkun tehneen virheen, joka on jo ehditty selvittää moneen kertaan, niin tällainen toiminta ei edistä mitään hyödyllistä tarkoitusperää. Virheitä tekevät kaikki, ja jos joku työn levon tai sairauden takia sattuu tekemään virheitää häiritsevän suuressa määrin, niin siitä voidaan tarvittaessa tehdä kommenttipyyntö. Sen sijaan kiertäminen jonkun perässä tätä haukkumassa aina kun asianomainen sattuu tekemään virheen, on sekä hedelmätöntä että hyödytöntä. Itdse olen joskus ollut sinun kansasi eri mieltä täysin triviaaleeista pikkunippeleistä joista olen huomauttanut asioina, mutta sinut tämä on kiihdyttänyt tarpeettomaan ja hedelmättömään käyttäjän haukkumiseen. Oikeastaan tuollainen törkyturpaisuus jo olisi syy kommenttipyyntöön, koska asiat tulee ensisijaisesti käsitellä asuioina. Siinä voit ottaa mallia vaikka Käyttäjä:Gopase+f:n keskustelutavasta tässä keskustelussa: erimielisyys selvisi kun virhe havaittiin, vaikka tulimmekin alkuun käyttäneeksi vähän kärkevää kieltä. Se että tulee paikalle jälkikäteen möyhäämään, kun asia on jo selvitetty, on hedelmätöntä.

Mitä keskusteluun tulee, niin se on voitava sanoa, mitä on sanotavana. Jos paperi ei lopu Wikipediasta, niin miten se loppuisi keskustelusivuillakaan. Esimerkiksi poistokeskustelussa viimeisen kommenttini hyvin ytimekäitä muutamia lauseita ei ole kukaan toistaiseksi argumenteilla kumonnut.

Tuollainen suunsoitto että kierretään jonkun perässä häntä haukkumassa ei ole mistään kotoisin.--Urjanhai (keskustelu) 24. maaliskuuta 2016 kello 12.55 (EET)

Itseasiassa olen aika lailla samaa mieltä Harriebarnin kanssa (koko kommentin sisällöstä) ja Urjanhain tulisi ottaa noista "moitteista" onkeensa ja kehittää toimintaansa ko kommentin perusteella. Gopase+f (keskustelu) 24. maaliskuuta 2016 kello 12.58 (EET)

Jaa että tullaan jälkeenpäin mouhaamaan jo kerran keskustellusta asiasta, josta on jo päästy yhteisymmärrykseen. --Urjanhai (keskustelu) 24. maaliskuuta 2016 kello 13.44 (EET)

Ihan normaalia Wikipediassa. Yhteisön kannan selviämiseksi on joskus tarpeellista/hyödyllistä että muutkin käyttäjät (kuin vain yksi) esittävät kantansa. Nythän tuolla on tuo Iivariuksen yksi kommentti, etkä sä itsekään ole ottanut selvästi kantaa alkuperäisen viestin oikeellisuuteen, eli oikeastaan tähän keskusteluun saattaa tulla selvän tarpeen vuoksi vielä muitakin kommentoijia. Gopase+f (keskustelu) 24. maaliskuuta 2016 kello 13.56 (EET)

Nähdäkseni tässä tuli jo moneen kertaan selvästi sanottua, että tein ajatusvirheen, kun en ilmoittanut heti kaikille, ja sitten korjasin tämän virheen tekemällä niin kuin olisi alun perinkin pitänyt tehdä ja niin kuin muutkin ovat tehneet aiemmin (tein tämän jopa oma-aloitteisesti ennen kuin satuin lukemaan kommenttisi, jossa kehotit näin tekemään). Siinä ei siis tämän keskustelun perusteella pitäisi olla mitään epäselvää. "Kannan esittäminen" jo kertaalleen puhutusta asiasta (so. "masinoinnin" mainitseminen uudestaan, vaikka asia oli jo moneen kertaan siihen mennessä selvitetty) sen jälkeen kun asia on jo puhuttu, ei tuo tähän mitään uutta, vaan on paskanheittoa jälkikäteen. Sen sijaan se, että Harriebarn yhtyi arvioosi kommentieni liiallisesta pituudesta ja lisäksi esitti arvion niiden suuresta suhteellisesta osuudesta mainitsemissaan paikoissa, on positio, josta voi keskustella, ja sen esittäminen voi olla kuvaamallasi tavalla hyödyllistä, mutta jos se tehdään tuollaisen suoraan sanoen paskaheiton kylkiäisenä, niin se ei tee paskanheitosta muuta kuin paskanheittoa. Samoin kehotus unohtaa keskustelusivut toistaiseksi on sellainen asia, joka, niin kuin kaikki hyvin tietävät, ei ole kenenkään yhden käyttäjän päätettävissä, vaan jos semmoiseen kehotuksen jonkun kohdalla päädytään, niin se tapahtuu kokonaan muilla menettelyillä. Mutta hyvä kun tuli puheeksi, koska näitä asiallisia asioita voidaan tarvittaessa arvioida tarkemmin. --Urjanhai (keskustelu) 24. maaliskuuta 2016 kello 14.50 (EET)

Parasta ja helpointa on kun et jatkossa ilmottele kellekään. Ei tartte miettiä, että onko kaikkia kutsuttu tasapuolisesti ja millä perusteella kutsut on lähetetty. Säästytään tällaisilta keskusteluilta ja selittelyiltä. Gopase+f (keskustelu) 24. maaliskuuta 2016 kello 16.52 (EET)

Poistin tuon maininnan mahdollisista aiemmista tunnuksen omaavista Vihrealehdon keskustelusivun kommentistani. Voisin lyödä vaikka (5 cl) kossupullosta vetoa, että ei siellä mitään aiemman tunnuksen omaavia muokkaaajia ole, koska jos olisi niin olisi aihepiirin muokkauksiakin. Tässäkin harriebarnilla on täysin puurot ja vellit sekaisin, koska Suomen kansallismuseo ei ole mikään poliittinen klikki vaan asiantuntijaorganisaatio, ja kun aihe on täysin neutraali, niin kansallismuseolla ei asiaan mitään pillotettavaa tai salaista sen paremmin kuin julkistakaan intrssiä, jota jotkut muut piirit yhteiskunnassa mahdollisesti vastustaisivat. Aivan sama kuin että matematiikan laitoksen tutkijoita ei saisi kutsua muokkaamaan matematiikka-artikkeleita, koska fyysikkojen edut näin vaarantuvat.--Urjanhai (keskustelu) 24. maaliskuuta 2016 kello 13.19 (EET)

Minun ei pitäisi enää kommentoida, koska tilanne vain eskaloituu, mutta otan riskin koska on pakko oikaista. Kun väität, että joku olisi kieltänyt asiantuntijoita muokkaamasta, niin jos väität, että se joku olen minä, voisit lopettaa valehtelun ja syyttelyn. Paheksuin sitä, että houkuttelit Vihreälehdon kautta kansallismuseossa mahdollisesti olevia käyttäjätunnuksellisia henkilöitä äänestykseen. Sen sijaan kaikki asiantuntijat ja asiaa tuntemattomatkin ovat tervetulleita Wikipedian käyttäjiksi ja kirjoittamaan tekstejä, kunhan he ymmärtävät, että yhteisöllä on päätäntävalta aiheiden merkittävyydestä. Piste. --Harriebarn (keskustelu) 24. maaliskuuta 2016 kello 14.15 (EET)

No, tässä saavutimme yhteisymmärryksen, koska tuo pätkä tuli jo sieltä poistettua, ja siihen huomion kiinnittäminen saattoi olla aiheellista, ja se oli muutenkin turha rönsy. Ehkä myös arvioin kommentointiasi ylempänä päällekkäisenä muokkauksena turhankin kärjekkäästi, koska luulen, että vähitellen alat oppia asiakeskeisempää keskustelutapaa ihan välttämättömyyden pakosta ja kokemuksen kautta, niin kuin me kaikki vuorollamme.--Urjanhai (keskustelu) 24. maaliskuuta 2016 kello 14.57 (EET)

Koko kommentti joutaa poistoon. Sen verran erikoisesti ja poikkeuksellisesti siinä kehotetaan jotain tiettyä Wikipedian ulkopuolista tahoa toimimaan Wikipedian sisällä. Pitääkö samanlaisia kehotuksia nyt sitten jaella tasapuolisuuden nimissä muillekin mahdollisille tahoille? Muutenkin koko kommentti on erikoinen ja tuoreen käyttäjän keskustelusivulla huonossa paikassa. Vai onko tuollainen asiallista tervetulo-toivottamista? Gopase+f (keskustelu) 24. maaliskuuta 2016 kello 16.52 (EET)

Oma kommentisi on omituinen. Onko olemassa mitään "Wikipedian ulkopuolisia tahoja"? Ja onko varsinkaan Suomen kansallismuseo tässä asiassa sellainen? Wikipediaahan saa muokata jokainen. Yhdessä asiassa muokkaamaan voi kutsua yhtä riipumatontaja puolueetonta asiantuntijatahoa, toisessa toista. Esimerkiksi kansallismuseo ei ole neutraalien historiallisten aiheiden suhteen mitenkään jäävi. Mielestäni Harriebarnin hahmotus yllä oli tässä asiassa oikeampi kuin sinun, niin kuin yllä jo perustelinkin. Tämä ei ole mikään poliittinen, uskonnollinen tai näennäistieteellinen marginaaliaihe, eivätkä suomalaiset museoammattilaiset ole mikään epämääräinen uskonnollinen, poliittinen tai näennäistieteelinen klikki, eivätkä myöskään tämän aiheen suhteen minkään olemassa olevan tai edes kuviteltavissa olevan kiistan mahdollinen jäävi osapuoli vaan nimenomaan asiantuyntijaorganisaatio niin Käyttäjä Harriebsarnkin yllä totesi. Sinulla ovat tässä asiassa menneet nyt puurot ja vellit sekaisin, ellei asia-argumentein muuta osoiteta. Viittaamasi säännöt on tarkoitettu merkittävyydeltään epäselvien, marginaalinäkökulmia edustavien sisältöjen epäneutraalin puffaamisen torjuumiseen ja jonkun näkökulman toisen kustannuksella suosimisen estämiseen asioissa, joissa on monia, keskenään mahdollisesti ristiriitaisiakin näkemyksiä ja kiistoja. Se ei tarkoita sitä, etteikö kunkin alan puolueettomia asiantuntijoita saisi tavattaessa kannustaa muokkaamaan wikipediaa. Näkemys, ettei niin saisi tehdä on absurdi, ja perustuu väärinymmärrykseen. Tuo koko kommenttihan lähti juuri siitä, että halusin korostaa, että muokkajayhteisö tekee päätöksensä itse eikä esim. jonkun tapahtuman järjestäjien ohjauksesta. Mutta ajatus, ettei puolueettomia asiantuntijoita saisi kehottaa muokkaamaan Wikipediaa on absurdi ellet asia-argumentein kykene muuta osoittamaan. --Urjanhai (keskustelu) 24. maaliskuuta 2016 kello 19.04 (EET)

Wikipediassahan päätöksenteko perustuu itsevalikoituneeseen näytteeseen käyttäjäkunnasta. Tuossa kyseisessä viestissäsi kehotat hyvin selvästi wikipedian ulkopuolista ihmisjoukkoa osallistumaan tähän itsevalikoituneeseen näytteeseen ja ilmoitat vielä tavoitteenkin mitä tällaisella osallistumisella wikipedian päätöksentekoon voi saavuttaa. Koko päätöksentekoprosessi menee roskikseen jos tällaiseen toimintaan ei puututa. Se että sinä et näe toiminnassasi mitään ongelmaa ei todellakaan tarkoita että toimintasi ei olisi ongelmallista. Gopase+f (keskustelu) 24. maaliskuuta 2016 kello 19.14 (EET)

Ei olemassa mitään "Wikipedian ulkopuolista ihmisjoukkoa", tai ei ainakaan rppumattomien asiantuntijaorganisaatioiden sisällä neutraaleissa aiheissa. Kaikilla on oikeus muokata wikipediaa sen sääntöjen mukaan, ja on erittäin suotavaa, jos riippumattomat asiantuntijat haluavat tehdä niin aihepiireissä, joissa heillä on asiantuntemusta. Käsittelet tätä edellenkin niin kuin kistaa, jossa olisi erilaisia jäävejä eturyhmiä tai hämäriä klikkejä, joista Suomen kansallismuseon puolueetomat tieteelliset asiantuntijat olisivat yksi. Tällainen näkökulma on absurdi. Tuolla siis laajennet kiistakysymysten epäneutraalin käsittelyn ja epäneutraalien marginaalinäkemysten neutraalin käsittelyn turvaamiseksi tarkoitetut periaatteet kielloksi kutsua eri alojen riippumattomia asiantuntijoita muokkaamaan wikipediaa neutraaleissa aiheissa heidän asiantuntemusalallaan. Säännökset äänioikeudesta turvaavat päätöksentekoprosessin niin kuin ennenkin. Nyt sinä esität tuon tulkinnan, Harriebarn yhtyi minun tulkintaani. Yleisesti kaikkia ihmisryhmiä, jotka ovat valmiita ja kykeneviä muokkaamaan wikipediaa sen sääntöjen ja periaatteiden ja Wikipediassa kaikkien hyväksymien tavoitteden mukaisesti, tulisi kannustaa sitä tekemään. Erityisesti puolueettomia asiantuntijoita voidaan kannustaa aina, koska esimerkiksi Museovirasto Suomessa ei ole mikään jäävi klikki vaan puolueeton asiantuntijaorganisaatio. Tästä luulen ja muistelen, että jopa Wikimediasäätiöllä on kanta, että nimenomaan puolueettomien asiantuntijaorganisaatioiden muokkaukset ovsat suositeltavia aina, kun taas esim. maksetut muokkaukset esim. kaupallisten tai poliitisten toimijoiden piikkiin tai poliittinen, uskonnollinen tai ylipäätään mihin tahansa kiistakysymyksiin tms. liittyvä masinointi vaativat huomiota ja rajoituksia useistakin eri syistä.--Urjanhai (keskustelu) 24. maaliskuuta 2016 kello 19.39 (EET)

Puheena oleva artikkeli on ainakin jossain määrin kytköksissä naistenpäivän muokkaustapahtumaan, jossa Kansallismuseo oli yksi sisältökumppaneista. -Mitä tulee käyttäjien keskustelusivuille laitettuihin huomautuksiin, niin yleensä niistä ovat närkästyneet huomautusten kohteeksi joutuneet eivätkä sivulliset, mutta herkkyys on näköjään lisääntynyt. Sinänsä Urjanhain toiminnasta ei parhaalla tahdollakaan voi käyttää nimitystä masinointi (missä käytännössä se muuten on kielletty?).--Htm (keskustelu) 24. maaliskuuta 2016 kello 19.48 (EET)

Masinoinnilla kai voisi tarkoittaa pyrkimystä vaikuttaa johonkin asiaan epäneutraalisti jonkun kiistakysymyksen jotain osapuolta suosien, ja se nyt tietenkin on kielletty. Sen torjumiseksi tämän koko keskustelun aloituskommentti siis oli aiheellinen. Kaikkien, esim. johonkin merkittävyskeskusteluun osallistuneiden, informoimista on tehty ennenkin, mutta sen vain pitää kohdistua kaikkiin, niin kuin tämän keskustelun aloituskommentissa oikein huomautettiinkin, ja tässä siis olin aamulla puolipökkyrässä tekemässä virhettä. --Urjanhai (keskustelu) 24. maaliskuuta 2016 kello 20.08 (EET)

Masinointi tarkoittaa juonittelua ja en kyllä nyt näe tässä sitä. Sen sijaan tässä keskustelussa ja artikkelin merkittävyys- ja äänestyskeskustelussa olen ollut huomaavinani suoranaista soopaa.--Htm (keskustelu) 24. maaliskuuta 2016 kello 20.13 (EET)

Poistin nyt tuon kommenttini artikkelin aloittajan käyttäjäsivulta. Uusien käyttäjien opastamisessa taitaa parempi kuitenkin olla keskittyä esittämään lähinnä vain niin selviä asioita, että niistä ei varmasti ole minkäänlaista erimielisyyttä eikä epäselvyyttä. --Urjanhai (keskustelu) 25. maaliskuuta 2016 kello 17.53 (EET)

Vahinko oli jo tapahtunut eli kehotuksesi luettu ja ehditty lähettää viesti eteenpäin. Poisto on kaunis ele mutta lähinnä vain omantunnon pesua. Kannattaa muistaa vanha totuus: "Ajattele mitä kirjoitat ettet kirjoita mitä ajattelet". --Harriebarn (keskustelu) 26. maaliskuuta 2016 kello 08.34 (EET)

Kansallismuseo on asiantuntijaorganissatio, ja jos sieltä joku olisi tullut (kuvitteletko nyt siis han tosissaan, että Wikipediaan salakavalasti jo vuosia etukäteen salakavalasti soluttuatunut, hämäriä aatteita ja yksipuolista yhteiskunnallista näkemystä hirvittävällä tavalla edustavan epäneutraalin Kansallismuseon katala mummoklikki käyttää pääsiäisenpyhiään salaiseen myyräntyöhön wikipediassa?), niin ne eivät olisi olleet mitään "oman kannan tukijoita" vaan puolueettomia asiantuntijoita. Ajatus että Suomen kansallismuseo olisi yleensä tai olisi tässä aktivoituessaan ollut jotain epäilyttävää marginaalimielipidettä tai jotain yhteiskunnassa esiintyvää, yksipuolista kiistanalaista "kantaa" edustava klikki, on absurdi. Asiantuntijaorganisaatioiden osallistumista kannustsaa jo Wikimediasäätiö. Etkö sinä jo itsekin kerran tullut tähän samaan tulokseen? Missä on logiikkasi kun se näin kääntyy päinvastaiseksi kahden komentin välillä? Jos logiikka on tuota tasoa, niin olet tuuliviiri, jonka sanoilla ei painoa enempää kuin tuuliviirin laakereilla. Niin kuin Käyttäjä:htmkin alla esittää, niin mitään merkkejä ei edes ole siitä, että äänestäneissä olisi mitään myyräntyötä tekeviä, vanhan tunnuksen omaavia katalia hirveän Kansallismuseon agentteja, joille näin olisi lähetetty salamyhkäinen "viesti", tämä ajatus on jo suorastaan foliohattutason salaliittoteoriaa. Mitä ilmeisimmin täällä juuri ei ole kansallismuseon agentteja, kun sitä koskevia erityismuokkauksia ei juuri taida tähän mennessä olla (Kansallisarkistosta joku muokkaaja on tainnut ollakin). Ajatus että Suomen kansallismuseo olisi joku hänäriä aatteita tai yksipuolista yhteiskunnalista näkökantaa edustava kiistanalainen klikki, joka vaarantaisi Wikipedian puoluettomuuden, on järjetön. Mitä sinä itse ajatelit kun kirjoitit tuon paranoidisen foliohattukommentin jonka ajatus on vastoin omaa aiempaa kommenttiasi? --Urjanhai (keskustelu) 26. maaliskuuta 2016 kello 11.44 (EET)

Kokonaisuutena tässä ei tapahtunut mitään isoa vahinkoa. Tietty olis ollut hienoa jos äänestys olis saatu vedettyä läpi ilman tätä Urjanhain järjestämää ylimääräistä ohjelmanumeroa. Nythän on helppo todeta, että yhteisöä edustava itsevalikoitunut näyte (ja sitäkautta äänestyksen tulos) on ehkä mahdollisesti jotenkin vääristynyt Urjanhain toiminnan takia. Asiahan on helppo korjata äänestämällä aiheesta uudelleen parin vuoden päästä. Sinänsä kokonaisartikkelikannan kannalta äänestyksellä ei ole mitään merkitystä: ko henkilön merkittävyyden voi laajentaa ainoastaan Mannerheimin toiseen mummoon, eikä kehenkään muuhun suomalaiseen aiheeseen. Gopase+f (keskustelu) 26. maaliskuuta 2016 kello 09.27 (EET)

Äkkiä vilkaistuna ja vaatimattoman kokemukseni valossa tarkasteltuna en huomaa artikkelin säilyttämistä puoltavissa äänestäjissä mitään viitteitä mistään Kansallismuseon, Mannerhein-suvun tai edes mummojen armeijakunnasta. Ihan tavallisilta käyttäjiltä näyttävät. Ja voisiko joku jo vihdoinkin kertoa ihan linkillä, mitä käytäntöä tässä on rikottu?--Htm (keskustelu) 26. maaliskuuta 2016 kello 09.30 (EET)

Jos ei sitä ole kirjattu, luulisi että sen tajuaisi muutenkin. Oma vaatimaton moraalinisäännöstöni antaa sellaisen tulkinnan, että poistoäänetykseen ei pidä lähteä houkuttelemaan oman kannan tukijoita. Mutta ihmiset ajattelevat kuitenkin eri tavalla, joidenkin mielestä se on ok, ja asia olisi syytä pikimmiten kirjata ohjeisiin: jompaan kumpaan suuntaan, ettei tule epäselvyyttä vastaisuudessa. --Harriebarn (keskustelu) 26. maaliskuuta 2016 kello 09.39 (EET)

Äänestys on päättynyt. Harriebarn ja kumppanit: olette törmännyt Mannerheimin mummoon. Nouskaa ylös ja pudistelkaa pölyt nutuistanne. Ei tähän mikään muu ole kaatunut. Yt, Htm (keskustelu) 26. maaliskuuta 2016 kello 09.49 (EET)

Kun kutsu jätettiin kaikille muille merekittävyyskeskusteluun osallistuneille, jotka eivät vielä olleet osallistuneet äänestykseen niin mikään "oman kannan tulkijoiden houkuttelu" ei toteutunut, kun puolinukuksissa tekemäni virhe havaittiin ja se tuli korjatuksi ilman mitään viivettä (olin jopa aloittanut korjaamisen ja saattanut sen lopuun, ennen kuin näin siihen kehoittavan kommentin tässä keskustelussa). Vapaa-ajan projektissa ihmiset tekevät virheitä, mutta joskus, kuten nyt, ne saadaan korjattua heti. Ja koska poistoäänestys ei ollut sitä ennen kerännyt paljoa huomiota, niin kaikkien merkittävyyskeskusteluun osallistuneiden muistuttaminen oli perusteltua, ja kun kaikki kutsuttiin, niin lopputulos oli niin lähellä tasapuolista kuin se tuon virheen jälkeen oli mahdollista olla. Ainoa mikä sen erotti parhaasta mahdollisesta menettelystä, oli että tämä keskustelu ehti alkaa siinä välissä. Siksi Käyttäjä:Höyhens joutui ikävään asemaan kun sattui olemaan paikalla juuri siinä välissä kun kutsua ei ollut vielä mennyt kaikille, ja tämä keskustelu oli jo alkanut, ja tästä olen tämän arvostamani käyttäjän puolesta erittäin pahoillani, ja siitä hän vähän taisi minulle piruillakin, niin kuin oikein onkin. Kun taas sinä tässä nyt haukut "väärin sammutettua" tulipaloa tekopyhästi jeesustellen jälkikäteen, tai niin kuin myös on sanonta, "ammut kuollutta hevosta". Tuollaista jo ratkaistuja asioita jälkikäteen haukkumassa kiertämistä ei voi pitää kuin keskustelusivun manipulointina ja siksi paskanheittona (vrt. tarinaa naamanpesukilpailuista ja kimröökitörpöstä, kun katsoo omaa keskustelusivuasi).

Ja taas ajatus siitä, että ne mahdolliset kansallismuseon asiantuntijat, joita mahdollisesti olisi salakavalasti lymynnyt äänestyksen nyt osallistuneissa, koskaan museoaiheita muokkaamattomissa vakiokäyttäjissä, olisivat jotenkin "vääristäneet" tulosta on, kuten sanoin, foliohattutason salaliittoteoria. Ja ylipäätään ajatus että kansallismuseon puolueettomat asiantuntijat tässä asiassa voisivat olla jonkun täällä muokkaavan "oman kannan tukijoita" jossakin asiassa on foliohattutason salaliittoteoria. --Urjanhai (keskustelu) 26. maaliskuuta 2016 kello 11.44 (EET)

Helpoimmalla päästään kun et jatkossa muistuttele kellekään wikipedian päätöksentekoprosessin etenemisestä. Ei tartte jeesustella "väärin sammutetun" kanssa kun ei lähde ollenkaan kulottamaan peltoa, joka ei edes kulotusta kaipaa. Gopase+f (keskustelu) 26. maaliskuuta 2016 kello 14.09 (EET)

Mutta älä minusta huoli. Olisin äänestänyt muutenkin. --Höyhens (keskustelu) 26. maaliskuuta 2016 kello 12.37 (EET)

Kappalejako ja allekirjoitus

Kun kirjoitat useita eri kappaleita ajatuksiasi, niin lukijan kannalta

olisi helpompi hahmottaa, kuka puhuu taas mitäkin, jos

allekirjoitus olisi erikseen oma kappaleensa eikä suinkaan viimeisen kappaleen perässä.

--Pxos (keskustelu) 24. maaliskuuta 2016 kello 16.53 (EET)

Kiitos huomautuksesta. Joskus olen tuota tapaa tainnut käyttääkin. Tosin kai mielluumin pikemminkin vain yhdellä rivinvaihdolla kuin kahdella.--Urjanhai (keskustelu) 24. maaliskuuta 2016 kello 18.48 (EET)

(tarkoituksellisesti ilman sisennystä, jotta näkee että...) Yhdellä rivinvaihdolla, kuten ehkä näet, sisentämättömät kommentit eivät vaihda sitä riviä ruudulla vaan teksti tulee pötköön ja samalla se allekirjoituskin ilmestyy viimeisen kappaleen loppuun ilman selventävää rivinvaihtoa --Pxos (keskustelu) 24. maaliskuuta 2016 kello 19.13 (EET)

Wikisitaattien tarkoituksesta

Ei ole yleensä tapanani mainostaa muiden projektien asioita, mutta nyt poikkeuksellisesti pyydän sinua miettimään kanssani, mikä on Wikisitaatit-nimisen projektin tarkoitus maailmassa. Keskustelu on nasevalla otsikolla osoitteessa Wikisitaatit:Kahvihuone#VITTUUUU!. Noiden sisarprojektien muokkaajayhteisöt ovat niin pieniä, että yritän houkutella sellaista väkeä, joka on edes joskus muokannut Wikisitaatteja ja joiden voidaan hyvällä tahdolla sanoa olevan muokkaajayhteisön jäseniä. --Pxos (keskustelu) 26. maaliskuuta 2016 kello 13.35 (EET)

Kiitos, juuri tuosta syystä ilmoitus on tervetullut. Tuo nimenomainen tuossa ilm. käsiteltävä aihepiiri näkyy olevan minulle outo, mutta katson nyt joka tapauksessa, osaanko mahdollisesti sanoa mitään.--Urjanhai (keskustelu) 26. maaliskuuta 2016 kello 13.40 (EET)

Päädyin itse ko. yksittäistapausta tuntematta noin aihepiirissä yleisesti eri kannalle kuin mitä itse edustit, mutta ehkä tuonne saadaan vielä lisää näkemyksiä tai joku, joka sattumalta tuntee ja osaa arvioidda juuri tuota tapausta. --Urjanhai (keskustelu) 26. maaliskuuta 2016 kello 14.33 (EET)

Pääasiana on, että saataisiin muokkaajayhteisön kanta selville. Toki olemassa oleva meininki lienee olemassa, mutta keskustelussa voidaan joko vahvistaa olemassa olevaa meininkiä tai muuttaa sitä. On aina hyvä, kun meininki on selvästi selvillä. --Pxos (keskustelu) 26. maaliskuuta 2016 kello 15.30 (EET)

Käyttäjä:Gopase+f: joko olet huomauttanut Pxosia masinoimisesta? Iivarius (keskustelu) 27. maaliskuuta 2016 kello 00.09 (EET)

Yhteisön mukaan tuo on jonkun muun homma. Gopase+f (keskustelu) 2. huhtikuuta 2016 kello 08.35 (EEST)

Wikiloma

Jos jollain on kiireellistä asiaa, niin seuraavina kuukausina tästä päivästä alkaen saatan olla aika paljon poissa.--Urjanhai (keskustelu) 4. huhtikuuta 2016 kello 07.11 (EEST)

Hyvää lomaa ja

... tervetuloa myöhemmin takaisin.--J Hokkanen (keskustelu) 4. huhtikuuta 2016 kello 09.01 (EEST)

Jäin sitten näköjään lomalle juuri silloin kuin kiinnostavan tapahtuman ajankohdasta keskusteltiin. No. Näin se menee.--Urjanhai (keskustelu) 7. huhtikuuta 2016 kello 22.46 (EEST)

Asiallisuutta keskusteluun

Eiköhän nyt olisi jo aika rauhoittua, katsoa peiliin ja alkaa noudattaa omia oppejaan. Alle on lainattu muutamia muihin käyttäjiin suuntaamiasi kommentteja eilisen ja tämän päivän ajalta, eikä vastaavaan kielenkäyttöön ole alentunut kukaan muu . Äskeisessä kommentissa kysyt: "Mikä esimerkiksi on hyöty siitä, että asia eskaloidaan näin?" Joku voi kysyä: "Kuka sitä on eskaloinut?"

• käskytystä poliisityyliin
• tylyllä vxixxuilulla ja simputtamisella
• tylytys ja poliisimeininki ja haukkuminen ja hyökkäykset
• tyly ja poliisimainen…xyyxyttäminen ja voiman näyttäminen,
• olettaa paha tahto
• tylyä poliisimeininkiä ja… tarkoituksellista xyyxyttämistä
• taitamattomalla ximputuksella ja näykkimisellä
• luulisi alkeellisenkin järjen sanovan,
• summittaisesti nöyryyttämällä ja ohjelmallisesti pahaa tahtoa olettamalla
• toimittavan kuin pikkupoika, joka laittaa virvoitusjuomatölkkejä aidan päälle ja ammuskelee niitä sieltä ilmakiväärillä alas vain koska se on kivaa.
• käskevä ja hyökkäävä asiaan puuttuminen
• kulmikkaan keskustelutavan
• tylysti tai töykeästi tai nälvivästi
• tarpeettoman hyökkäävän keskustelutavan muodossa p...aa niskaansa
• koppavuuden ja töykeyden
• tylytyskäyttäytymistä
• tylyttämällä kaataa p aa aa niskaan
• likapyykkinsä kaatamatta sitä …niskaan
• s..ntakärryillä kaataa…niskaan ja ruveta … siitä tylyttämään ja syyllistämään.
  

--85.76.150.175 15. huhtikuuta 2016 kello 16.28 (EEST)

Oho, meni läpi kolmannella yrittämällä. Jouduin sensuroimaan käyttämääsi sanasto koska väärinkäyttösuodatin ei hyväksynyt niitä ;) --85.76.75.243 15. huhtikuuta 2016 kello 16.30 (EEST)

Saman ehti minua nätimmin sanoa jo moni muu ennen minua. Saattaa olla että toistin tuota liikaakin, mutta jos ei hyvällä mene perille, niin menköön sitten pahalla. Ja lisäksi jo siinä vaiheessa, kun en ollut vielä sanonut mitään, tuo eskaloituminen oli jo tapahtunut. En ole niin pitänyt lukua siitä, millaista kieltä kokeneemmat käyttäjät käyttävät keskenään, vaikka täydellisessä maailmassa heidänkin / meidänkin kielensä varmaan saisi olla nätimpää, mutta mielestäni on oikein lyödä nyrkkiä pöytään (kumminkin siis pöytään, eikä kenenkään naamaan) jos tuolla tavalla kohdellaan uusia, vähähän muokanneita tai uudelleen aktivoituvia käyttäjiä. Eli jos kokemus kerran jollain on tuo - jo ennen kuin minä olen koko keskusteluun edes lusikkaani pistänyt, niin silloin on jossain vika. Varmaan minulle jäi tuossa vähän levy päälle, ja viretilani oli luultavasti huono, mutta vastaavasti häivyn taas kohta useaksi viikoksi muualle, eikä minun itse asiasa pitänyt olla tässä nytkään.--Urjanhai (keskustelu) 15. huhtikuuta 2016 kello 16.47 (EEST)

Vaikka näytin peiliä...heh. Asiaan: viittasin ylempänä pxosiin kun kuvasin keskustelun eskaloitumista. Ei olisi pitänyt koska hän vain lähinnä vastasi sinulle eikä solvannut ketään. Tein pientä tilastoa eskaloitumisesta ja tulos oli että keskustelukommenteista yli 20% on sinun kommentteja sanamääräisesti laskettuna. Voi olla että muut käytti pitempiä sanoja. Ei muuta. --85.76.96.133 15. huhtikuuta 2016 kello 17.23 (EEST)

Minulla ja Pxosilla on molemmilla paha tapa jaaritella liikaa, ehkä asia menisi perille vähemmälläkin toistolla. Kuitenkin (omasta mielestäni) rupattelimme hyvässä sovussa ja esitimme täydentäviä argumentteja eri kanteilta. Nythän tuolla, niin kuin jo pääsin sanomasta, joku sanoi sen saman mitä olin itse halunnut sanoa, lyhyesti, nätisti, kiltisti ja kauniisti. --Urjanhai (keskustelu) 15. huhtikuuta 2016 kello 17.36 (EEST)--Urjanhai (keskustelu) 15. huhtikuuta 2016 kello 17.36 (EEST)

Ai mä seikkailen täälläkin! Minulla toimii pingaus eli saan ilmoituksen, jos sellainen pannaan tulemaan. Minulla ei ole juuri kenenkään keskustelusivuja tarkkailulistallani enää, koska haluan lukea päivittäin vain Hesaria enkä eri keskusteluja, joten huomasin minusta tehdyn analyysin aivan sattumalta. Olen nyt lukenut, mitä minusta on sanottu, ja poistun paikalta. --Pxos (keskustelu) 16. huhtikuuta 2016 kello 14.31 (EEST)

Jätin tarkoituksella pingaamatta, koska en halunnut vaivata, koska käsitin että ollut haukkunut ainakaan sinua, etkä siis ollut ainakaan minun mielestäni ollenkaan sen paremmin tämän keskustelun aihe kuin osapuolikaan. Mutta kun nyt tulin esittäneeksi arvion, että meillä on "sama vika", niin se tietysti on sellainen arvio, joka olisi vaatinut pingaamisen ja teen sen siis nyt. Eli jos nyt joku oli viitsinyt laskea että minun kommenteistani tuossa oli 20 % sanoista, niin silloin arvaisin että sinun sanojesi osuus luultavasti on toinen 20 % ja muitten siis noin 60 %, mutta niin kuin Jouko Kajanoja ja Taisto Sinisalo (pingataan nyt tähän heidätkin) sanovat Karin piirroksessa, niin "kyllä tämä on aivan meidän tavallinen ilmeemme". --Urjanhai (keskustelu) 16. huhtikuuta 2016 kello 15.17 (EEST)

Kyllä minä sain osan yllä olevassa peilissä mainituista saatesanoista itseeni, mutta en ottanut niitä itseeni, koska halusin vaahtokylvystä pois. Jos tuo koko vyörytys on kohdistettu ainoastaan Harriebarnia kohtaan, joka kuitenkin oli hyvällä asialla liikkeellä, en ole pelkästään huolestunut tuosta purkauksesta, vaan reaktiosi on miltei pelottava, ihan vilpittömästi sanottuna. Ei vihapuhetta, mutta vihavaahtoa. Olisikohan oikeasti se loma nyt poikaa? --Pxos (keskustelu) 16. huhtikuuta 2016 kello 16.04 (EEST)

Loma jatkuu maanantaina (ellei jo huomnna), ja niin kuin jo sanoinkin, niin lomaa olisi pitänyt pitää tämäkin viikko, mutta tästä eteenpäin pitkän aikaa olen joka tapauksessa "siellä missä ilmesty ei joutavia lehtiä". En sano että vyörytykseni olisi kohdistunut yksin harriebarnin toimintaan, mutta tarkoituksella spesifioin useassakin kohdassa erikseen, että se ei kohdistunut sinun toimintaasi, koska sinä juuri alun perinkin lähestyit asiaa niin periluterilaisen tasapuolisesti, että jos kommenttisi luki huolella, niin niissä ei ollut huomauttamista muutoin kuin normaalina kommentointina itse asiasisällöstä. Harriebarnin menettelystä käytin törkeää kieltä, ja se johtuu siitä, että hän alkoi käyttää törkeää kieltä minua kohtaan jo paljon aiemmin (so. jo paljon ennen tätä nykyistä keskustelua). Mutta tietysti saman olisi voinut sanoa myös nätisti ja olisi pitänyt sanoa nätisti, niin kuin nimenomaan useat muut useaan kertaan sanoivat aivan saman asian hänelle nätisti. Mutta vaikuttiko se nätisti sanominenkaan mitään? Tarkoitus hänellä oli hyvä, ja hyvän tarkoituksen puolesta liikkeellä olemisesta arvostan häntä, mutta viestin välittymisessä meni jotain pieleen, ja menettelytavassakin oli ongelmia, jotka sekä minä että useat muut toivat esiin. Oppimisen vuoksi minun kai pitää mennä siistimään kommenttini, että varsinainen asia tulisi paremmin esiin. --Urjanhai (keskustelu) 16. huhtikuuta 2016 kello 17.41 (EEST)

Nyt kävin poistamassa kommenteistani voimakkaat sanavalinnat (ja merkitsin kommentit, joissa näin tein) pyrkien muuten säilyttämään ajatuksen täsmälleen samana. Jos vielä jäi kirosanoja, niin sitten ´jäi joku kommentti välistä korjaamatta. Onko tuo nyt vielä pelottavaa? --Urjanhai (keskustelu) 16. huhtikuuta 2016 kello 18.33 (EEST)

Kuntakeskukset, Hosionjärvi ja maakuntakäräjät

Kirjoitin kuntakeskuksista sivulle Keskustelu Wikipediasta:Wikiprojekti Suomen kylät#Kuntakeskukset. Kuntakeskustieto on nyt kokeeksi lisätty Ypäjän, Someron ja Ahlaisten artikkeleihin. Keskustelu:Hosionjärvi osalta on epävarmaa, miten järvi pitäisi luokitella kunnallisiin järviluokkiin, kun suo sijaitsee neljän entisen kunnan rajalla. Sivulle Suomen historialliset maakunnat voisi lisätä jotakin maakuntahallinnosta. Tämän perusteella maakunnilla on keskiajalla ollut omaa hallintoa Suomessakin. Myös artikkeli maakuntakäräjät voisi olla sopiva paikka tiedolle. --Raksa123 (keskustelu) 15. huhtikuuta 2016 kello 16.52 (EEST)

Kommentoin kuntakeskusia viittaamassasi keskustelussa ja tuo "Hallinnollinen keskus" näyttäisi noin alustavasti selvimmällä, mutta voi vaatia vielä vähän lähdetutkimusta ja oman artikkelin niin, että määrittely olisi varmemmin lähteistetyllä pohjalla. Maakuntakäräjistä tuo viitattu Suomen hallintohistoria on lähde, johon olen nähnyt tässä yhteydessä viitatun. Joku historiantutkimukseen perehtynyt voisi tietää onko muita uudempia lähteitä (ainkin tuossa samassa linkissä mainittu toinen lähde). Niillä tuota voisi tosiaan hyvin täydentää. --Urjanhai (keskustelu) 16. huhtikuuta 2016 kello 14.01 (EEST)--Urjanhai (keskustelu) 16. huhtikuuta 2016 kello 14.01 (EEST)

Hosiojärvi johti yleiseen kysymykseen tulisiko kuivatetut järvet luokitella järviluokkiin. Käyttäjä:J Hokkanen ei ole luokitellut, muiden aloittamissa ja muokkaamissa artikkeleissa luokittelu vaihtelee.--Urjanhai (keskustelu) 16. huhtikuuta 2016 kello 14.29 (EEST)

Loogisesti, jos metsämaa muutetaan tekojärveksi, niin sellainen luokitellaan järveksi tai tekojärveksi. Jos järvi kuivatetaan metsäksi tai pelloksi, se ei mielestäni ole enää järvi. Tällä periaatteella luokitteleisin ne joko esimerkiski kuivatetuiksi järviksi tai muuksi kohteiksi kuin järveksi. Mutta tehtiinpä luokittelu miten tahansa, se kannattaa tehdä johdonmukaisesti. --J Hokkanen (keskustelu) 17. huhtikuuta 2016 kello 14.04 (EEST)

Kun taidat olla suurimman määrän kuivattuja Suomen järviä käsitteleviä artikkeleita aloittanut muokkaaja, niin valitsemaasi menettelyä on varmaan helpoin noudattaa ja säätää nuo joku harva muitten aloittama artikkeli niiden mukaisesti, ellei erityistä syytä muuhun ilmene.--Urjanhai (keskustelu) 17. huhtikuuta 2016 kello 14.49 (EEST)

.. ja näin säästyy suurelta luokituksen korjaamiselta.--J Hokkanen (keskustelu) 17. huhtikuuta 2016 kello 16.02 (EEST)

Om Konsten att rätt behaga

Moi! Olit näköjään lisännyt tuon Tiesitkö että -tyrkkyihin. Lehteä on käytetty kuva-aiheena Suomen aikakauslehdistö 1782-1882 -postimerkissä (löytyy lehden nimellä Googlen kuvahausta). Tietäisitkö voisi tuota postimerkkiä käyttää kuvituksena ja voisiko sen mahdollisesti napata suoraan netistä? Oma postimerkkikokoelmani on nyt taas jollain muulla paikkakunnalla. --Esamatti1 (keskustelu) 17. huhtikuuta 2016 kello 19.15 (EEST)

Tunnen tekijänoikeuskysymyksiä niin huonosti, että taidan ohjata suoraan te3kijänoikeuskahvihuoneeseen.--Urjanhai (keskustelu) 17. huhtikuuta 2016 kello 19.21 (EEST)

Ok, ei mikään ongelma. Ajattelin vain, että saattaisit tuntea asian paremmin, ja kohteesta saataisiin ehkä vähän kiinnostavampi. En ehkä itsekään jaksa ruveta asiaa selvittämään. --Esamatti1 (keskustelu) 17. huhtikuuta 2016 kello 22.07 (EEST)

Vuoteen 1989 saakka suomalaiset postimerkit ovat viranomaisten julkaisuja ja näin ollen vapaasti käytettävissä. Posti yhtiöitettiin 1990, jonka jälkeen ilmestyneet merkit ovat yleisten tekijänoikeuksien piirissä. Netistä nappaaminen on ok. Commonsiin tallennettaessa pitää Licensing-kohtaan laittaa malline PD-FinlandStamp [26]. --Joe K. (keskustelu) 22. huhtikuuta 2016 kello 18.13 (EEST)

Pyyntö

Toivon ettet kirjoita kommenttipyyntöön enää yhtään tavua. Lupaamasi loma on jatkunut sellaisissa merkeissä ettei sille ole sanoja. --Harriebarn (keskustelu) 25. huhtikuuta 2016 kello 08.12 (EEST)