Ero sivun ”Rahola” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 27: Rivi 27:


Tampereen kaupunki osti Raholan tilan vuonna [[1935]] ja alue siirrettiin [[Pohjois-Pirkkala]]n kunnasta Tampereen kaupunkiin vuoden [[1937]] alussa. Raholan ensimmäinen [[asemakaava]] vahvistettiin vuonna [[1944]]. <ref>Maija Louhivaara: ''Tampereen kadunnimet'', s. 236–239. Tampereen museoiden julkaisuja 51, 1999, Tampere. </ref>
Tampereen kaupunki osti Raholan tilan vuonna [[1935]] ja alue siirrettiin [[Pohjois-Pirkkala]]n kunnasta Tampereen kaupunkiin vuoden [[1937]] alussa. Raholan ensimmäinen [[asemakaava]] vahvistettiin vuonna [[1944]]. <ref>Maija Louhivaara: ''Tampereen kadunnimet'', s. 236–239. Tampereen museoiden julkaisuja 51, 1999, Tampere. </ref>

Raholan kaupunginosan länsirajalla oleva kadunnimi Vanha kirkkotie viittaa ylöjärveläisten muinaiseen kulkutiehen Harjun vanhalle kirkolle.<ref> Louhivaara 1999, s. 239.</ref> Huokauskivenkujan nimi perustuu paikalla aikanaan olleeseen suureen, läpimitaltaan 3–4 metriä olleeseen kiveen, jonka luona kirkkoväki oli matkaa tehdessään pysähtynyt lepäämään, syömään eväitään ja vaihtamaan kenkiään.<ref> Louhivaara 1999, s. 236.</ref>


==Ylä-Rahola==
==Ylä-Rahola==

Versio 19. huhtikuuta 2016 kello 07.16

Rahola
Ala-Raholan kerrostaloja.
Ala-Raholan kerrostaloja.
Kaupunki Tampere
Suuralue Lounainen suuralue
Suurpiiri Raho
Osa-alueet Ala-Rahola, Ylä-Rahola
Postinumero(t) 33300
Lähialueet Villilä, Tesoma

Rahola on Tampereella sijaitseva kaupunginosa, joka kuuluu kaupungin läntisiin kaupunginosiin. Se sijaitsee lähellä Tampereen ja Nokian rajaa, ja se voidaan jakaa kahteen maantieteelliseen alueeseen, Ala-Raholaan ja Ylä-Raholaan.

Rahola rajoittuu pohjoisessa Porin rataan, etelässä Pyhäjärveen sekä idässä Kaarilan ja lännessä Villilän kaupunginosiin. Raholan halki kulkevat 1970-luvun alkupuolella valmistunut Nokian moottoritie (valtatie 12) ja vanha tie (Nokiantie) sekä moottoritieltä Tesoman kaupunginosaan johtava Tesoman valtatie.

Historiaa

Pirkkalan pitäjään kuulunut Raholan kylä mainittiin ensimmäisen kerran vuoden 1540 maakirjassa, jonka mukaan kylässä oli neljä taloa. Näistä Ippinen ja Jurvala ovat säilyneet nykyisessä kadunnimistössä. Sittemmin yksi taloista hävisi. Rahola-nimen pohjana on mahdollisesti oravannahkaa tarkoittanut sana raha, joka voi viitata entisajan eränkäyntiin. Rahola kuului vuodesta 1639 Pirkkalan emäseurakunnan Harjun kappeliin. Kappeliseurakunta sai vuonna 1645 oman kirkon, joka purettiin vuonna 1848; seurakunta lakkautettiin vuonna 1841. Kirkon sijaintipaikalla on muistomerkki ja siitä muistuttaa myös Kappelinkatu. Raholan kylän kolme taloa lahjoitettiin vuonna 1650 sotamarsalkka Carl Gustaf Wrangelille ja yhdistetty Raholan tila muodostettiin 1690-luvulla säterirustholliksi. 1700-luvun alkupuolella tila joutui Gaddin suvulle ja se toimi tämän jälkeen muun muassa kestikievarina ja käräjäpaikkana. Tilan päärakennus on peräisin vuodelta 1796 ja myös piha-alueella oleva pirttirakennus on samalta ajalta.

Tampereen kaupunki osti Raholan tilan vuonna 1935 ja alue siirrettiin Pohjois-Pirkkalan kunnasta Tampereen kaupunkiin vuoden 1937 alussa. Raholan ensimmäinen asemakaava vahvistettiin vuonna 1944. [1]

Raholan kaupunginosan länsirajalla oleva kadunnimi Vanha kirkkotie viittaa ylöjärveläisten muinaiseen kulkutiehen Harjun vanhalle kirkolle.[2] Huokauskivenkujan nimi perustuu paikalla aikanaan olleeseen suureen, läpimitaltaan 3–4 metriä olleeseen kiveen, jonka luona kirkkoväki oli matkaa tehdessään pysähtynyt lepäämään, syömään eväitään ja vaihtamaan kenkiään.[3]

Ylä-Rahola

Ylä-Rahola sijaitsee harjun päällä, Tesoman kaupunginosan vieressä. Rautatie erottaa kaupunginosat. Ylä-Raholan vanhempi osa on täynnä vanhoja omakotitaloja, kun taas uudemmalla alueella on enemmän uutta rakentamistyyliä edustavia rivitaloja ja paritaloja. Ylä-Raholassa sijaitsee Raholan ala-aste, kehitysvammaisten laitos sekä kahvila Raholan Nurkka. 1960-luvulta saakka Raholassa toimi Leo Haikonen pitämä persoonallinen kyläkauppa. Haikonen jäi eläkkeelle lokakuussa 2015, jolloin myös kauppa lopetti toimintansa.[4]

Porin radalla on sijainnut vuonna 1937 käyttöön otettu Raholan seisake (lyhenne Ral), joka palveli myös Tesoman kaupunginosaa. Paikalle valmistui liikennepaikkarakennus vuonna 1951. Henkilöliikenne Raholan seisakkeella lopetettiin vuonna 1983, liikennepaikka lakkautettiin vuonna 1984 ja liikennepaikkarakennus purettiin vuonna 2001. [5]

Ala-Rahola

Ala-Rahola sijaitsee Pyhäjärven rannalla. Jurvanaukiolla ja sen läheisyydessä sijaitsevat kaikki Raholan tärkeimmät palvelut, kuten elintarvikekauppa Jurvalan Lähipuoti (aiemmin K-market Jurvankulma), lounasravintola, Raholan Ripen Pub, kahvila Kesti-Tupa, Raholan Kioski, Tampereen Mediakulma Oy, yksi parturi, kaksi kampaamoa ja Raholan päiväkoti.

Ala-Raholassa on huomattavasti enemmän kerrostaloja kuin Ylä-Raholassa, omakotiasutuksen keskittyessä lähinnä Ippisenkadun ja Voionmaankadun varsille. Ala-Raholassa sijaitsee myös 2 lastenkotia ja kulttuurihistoriallisesti arvokas luonnonsuojelualue-puisto, Piikahaka.

Matonpesu onnistuu Raholassa Pyhäjärven lähettyvillä. Kävellen matonpesupaikkaan pääsee Jurvalankadun eteläpäästä alikulusta, autolla Kaarilan kautta Simolankatua pitkin puhdistamon ohi. Raholan uimapaikka ja 600 metrin rantaviiva sijaitsevat matonpesupaikan lähettyvillä.

Ala-Raholassa sijaitseva Voionmaankatu on nimetty tunnetun kansansivistysmiehen, professori Väinö Voionmaan mukaan. Voionmaa asui Raholassa sijainneessa huvilassa muutamia vuosia 1890-luvulla.

Tunnettuja raholalaisia

Lähteet

  1. Maija Louhivaara: Tampereen kadunnimet, s. 236–239. Tampereen museoiden julkaisuja 51, 1999, Tampere.
  2. Louhivaara 1999, s. 239.
  3. Louhivaara 1999, s. 236.
  4. http://www.aamulehti.fi/Pirkanmaa/1194991406823/artikkeli/+kauppias+tekee+sita+rakkaudesta+lajiin+raholan+kylakauppa+sai+tukiryhman.html
  5. Jussi Iltanen: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 118. Helsinki: Karttakeskus, 2010.