Ero sivun ”Kruununmakasiini” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
väärä makasiini |
p w |
||
Rivi 33: | Rivi 33: | ||
| Kuortaneen kruununmakasiini || [[Kuortane]] || 1850-luku || [[Intendenttikonttori]] || [[Kuortaneen kirkko|Kuortaneen kirkon]] siunauskappeli || align=center | <ref>[http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/rapea/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=202975 Kuortaneen kruununmakasiini; Kuortaneen kirkon siunauskappeli] Museovirasto. Viitattu 19.10.2013.</ref> |
| Kuortaneen kruununmakasiini || [[Kuortane]] || 1850-luku || [[Intendenttikonttori]] || [[Kuortaneen kirkko|Kuortaneen kirkon]] siunauskappeli || align=center | <ref>[http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/rapea/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=202975 Kuortaneen kruununmakasiini; Kuortaneen kirkon siunauskappeli] Museovirasto. Viitattu 19.10.2013.</ref> |
||
|- |
|- |
||
| Oulun kihlakunnan kruununmakasiini || [[Oulu]] || 1847 || [[A. F. Granstedt]] || ravintola- ja kokoustiloina || align=center |<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/rakennusmestarit-panivat-kruununmakasiinin-myyntiin/490642/ | Nimeke = Rakennusmestarit panivat Kruununmakasiinin myyntiin | Ajankohta = 27.1.2003 | Julkaisija = Kaleva | Viitattu = 19.10.2013}}</ref> |
| [[Oulun kihlakunnan kruununmakasiini]] || [[Oulu]] || 1847 || [[A. F. Granstedt]] || ravintola- ja kokoustiloina || align=center |<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/rakennusmestarit-panivat-kruununmakasiinin-myyntiin/490642/ | Nimeke = Rakennusmestarit panivat Kruununmakasiinin myyntiin | Ajankohta = 27.1.2003 | Julkaisija = Kaleva | Viitattu = 19.10.2013}}</ref> |
||
|- |
|- |
||
| Oulun kruununmakasiini || [[Oulu]] || 1851 || [[Ernst Lohrmann]] || || |
| Oulun kruununmakasiini || [[Oulu]] || 1851 || [[Ernst Lohrmann]] || || |
Versio 16. huhtikuuta 2016 kello 11.40
Kruununmakasiinit olivat Venäjän vallan aikana Suomeen rakennettuja viljavarastoja. Niihin kerättiin ns. kruununjyvät, jotka olivat osuus viljelijöiden suorittamasta kruununverosta. Se maksettiin välittömänä verona viemällä leipäviljana käytettyä ohraa ja ruista sekä kauraa kruununmakasiiniin. Kruununjyvien kerääminen lopetettiin maaveron lakkauttamisen yhteydessä vuoden 1925 alussa.[1]
1900-luvun alussa Suomessa oli yhteensä 20 kruununmakasiinia. Vuonna 1908 tehdyn inventaarion mukaan niitä oli 19, lisäksi 1912 valmistui Tammisaareen uusi, ilmeisesti Suomen viimeinen kruununmakasiini.[1] Makasiinien suunnittelijoina oli useita tunnettuja arkkitehteja, lisäksi monien piirustukset laadittiin valtion Intendenttikonttorissa. Nykyään monet kruununmakasiinit toimivat museotiloina.
Suomen kruununmakasiinit vuonna 1908
Makasiini | Paikkakunta | Valmistunut | Arkkitehti | Nykyinen käyttö | Viite |
---|---|---|---|---|---|
Aittaluodon kruununmakasiini | Pori | 1860-luku | G. T. von Chiewitz | Rosenlew-museo | [2] |
Hämeenkyrön kruununmakasiini | Hämeenkyrö | 1820 | Hämeenkyrön kotiseutumuseo | [3] | |
Hämeenlinnan kruununmakasiini | Hämeenlinna | 1837 | C. L. Engel | Hämeenlinnan taidemuseo | [4] |
Joensuun kruununmakasiini | Joensuu | 1852 | Pielisjoen linna | [5] | |
Jyväskylän kruununmakasiini | Jyväskylä | ||||
Kastelholman kruununmakasiini | Sund | osa Kastelholman linnaa | [6] | ||
Kuninkaanlahden kruununmakasiini | Pori | ||||
Kuopion kruununmakasiini | Kuopio | 1827 | |||
Kuortaneen kruununmakasiini | Kuortane | 1850-luku | Intendenttikonttori | Kuortaneen kirkon siunauskappeli | [7] |
Oulun kihlakunnan kruununmakasiini | Oulu | 1847 | A. F. Granstedt | ravintola- ja kokoustiloina | [8] |
Oulun kruununmakasiini | Oulu | 1851 | Ernst Lohrmann | ||
Raahen kruununmakasiini | Raahe | 1852 | Ernst Lohrmann | Raahen museon toimitiloina | [9] |
Ristiinan kruununmakasiini | Ristiina | 1831 | |||
Savonlinnan kruununmakasiini | Savonlinna | 1852 | Intendenttikonttori | Savonlinnan maakuntamuseo | [10] |
Sörnäisten kruununmakasiini | Helsinki | 1892 | Hjalmar Åberg | tyhjillään, väliaikaisena näyttelytilana | [11] |
Tammisaaren kruununmakasiini | Tammisaari | ||||
Tampereen kruununmakasiini | Tampere | 1838 | C. L. Engel, A. W. Arppe | Tampereen taidemuseo | [12] |
Turun kruununmakasiini | Turku | 1894 | osa Forum Marinum -merikeskusta | [13] | |
Vaasan kruununmakasiini | Vaasa | 1870 | C. A. Setterberg | varastotiloina | [14] |
Lähteet
- ↑ a b Helsingin Sörnäisten Kruununmakasiinin rakennushistorianselvitys Rakennustieto. Viitattu 18.10.2013.
- ↑ Rosenlew-museo Porin kaupunki. Viitattu 19.10.2013.
- ↑ Hämeenkyrön kotiseutumuseo Museokompassi. Viitattu 19.10.2013.
- ↑ Hämeenlinnan taidemuseo Hämeenlinnan kaupunki. Viitattu 19.10.2013.
- ↑ Joensuun kruununmakasiini, Pielisjoen linna Museovirasto. Viitattu 19.10.2013.
- ↑ Kastelholms slott Värt att veta om Åland. Viitattu 19.10.2013.
- ↑ Kuortaneen kruununmakasiini; Kuortaneen kirkon siunauskappeli Museovirasto. Viitattu 19.10.2013.
- ↑ Rakennusmestarit panivat Kruununmakasiinin myyntiin 27.1.2003. Kaleva. Viitattu 19.10.2013.
- ↑ Kruununmakasiini Raahen museo. Viitattu 19.10.2013.
- ↑ Savonlinnan kruununmakasiini, Savonlinnan maakuntamuseo Museovirasto. Viitattu 19.10.2013.
- ↑ Näyttely puhaltaa eloa Kruununmakasiiniin 6.5.2013. Helsingin kaupungin kiinteistövirasto. Viitattu 19.10.2013.
- ↑ Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo Museovirasto. Viitattu 19.10.2013.
- ↑ Skuutasta Ro-Roon, Kaleerista Ilmatyynyyn Forum Marinum. Viitattu 19.10.2013.
- ↑ Nälkävuodet viivästyttivät kruununmakasiinin valmistumista 21.6.2013. Pohjalainen. Viitattu 19.10.2013.