Ero sivun ”Avioton lapsi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lähteetön luettelo-osio pois (ja se ainoa orpo lähteistetty); mmerkityksen muokkausta; poistettu lähtetöntä
Rivi 5: Rivi 5:
Suomen eduskunta hyväksyi vuonna 1922 lain avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsista ja sen nojalla kaikkiin [[kunta|kuntiin]] nimettiin lastenvalvojat valvomaan aviottomien lasten ja heidän äitiensä etuja.
Suomen eduskunta hyväksyi vuonna 1922 lain avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsista ja sen nojalla kaikkiin [[kunta|kuntiin]] nimettiin lastenvalvojat valvomaan aviottomien lasten ja heidän äitiensä etuja.


== Tunnettuja avioliiton ulkopuolella syntyneitä henkilöitä==
== Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen nimityksiä suomen kielessä ==
{{lähteetön}}
* [[Jeesus Nasaretilainen]], tunnettu myös nimellä Kristus.
* [[Leon Battista Alberti]]
* [[Jean le Rond d'Alembert]]
* [[Erasmus Rotterdamilainen]]
* [[Filippos III]]
* [[Kaisarion]]
* [[Konstantinos VII]]
* [[August Strindberg]]
* [[Vilhelm Valloittaja]], tunnettu myös nimellä Vilhelm Äpärä
* [[Leonardo da Vinci]]
* [[Fidel Castro]]
* [[Ted Bundy]]
* [[T. E. Lawrence]]<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Korda, Michael | Nimeke = Hero: The Life and Legend of Lawrence of Arabia | Vuosi = 2010 | Sivu = 689 | Julkaisija = Harper | Tunniste = ISBN 978-0-06-171261-6 |Viitattu = 4.10.2012 | Kieli = {{en}}}}</ref>


Suomen kielessä muita nimityksiä avioliiton ulkopuolella syntyneestä lapsesta ovat ”äpärä” ja ”lehtolapsi”. Nykyään nimitykset ovat halventavia mutta eivät välttämättä ole olleet aina, katso Nykysuomen sanakirjan ensimmäinen painos.<ref>{{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132 | Julkaisija=Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}} Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0</ref> Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla on äpärällä aiemmin tarkoitettu [[ihtiriekko|surmatun lapsen haamu]]a.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Pentikäinen, juha| Nimeke = Kalevalan mytologia| Vuosi = 1987| Julkaisija = Gaudeamus| Tunniste = ISBN 951-662-403-0}}</ref>
==Avioliiton ulkopuolisen lapsen nimityksiä suomen kielessä==


Äpärä tai äpäre on aiemmin merkinnyt kansanomaisessa kielenkäytössä myös niitylle niittämisen jälkeen kasvanutta heinää eli odelmaa.<ref name=ns6>{{Kirjaviite | Tekijä = Sadeniemi, Matti | Nimeke = Nykysuomen sanakirja, 14. painos, osa 6 | Vuosi = 1996 | Sivu = 759 | Julkaisija = WSOY | Isbn = 951-0-18267-2 Viitattu = 10.4.2016}}</ref> Kirjateollisuuden puhekielessä äpärällä on viitattu [[taitto|taittovirheeseen]], jossa kappaleen loppurivi tulee sivun tai palstan ensimmäiseksi riviksi.<ref name=ns6/>
Suomen kielessä muita nimityksiä avioliiton ulkopuolella syntyneestä lapsesta ovat '''äpärä''' ja '''lehtolapsi'''. Nykyään nimitykset ovat osin halventavia mutta eivät välttämättä ole olleet aina, ks. Nykysuomen sanakirjan ensimmäinen painos.<ref>{{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132 | Julkaisija=Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}} Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0</ref> Aviotonta lasta on kutsuttu myös ''sikiöksi'', mutta tässä merkityksessä sanaa ei enää käytetä tai ymmärretä. Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla on äpärällä aiemmin tarkoitettu [[ihtiriekko|surmatun lapsen haamu]]a.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Pentikäinen, juha| Nimeke = Kalevalan mytologia| Vuosi = 1987| Julkaisija = Gaudeamus| Tunniste = ISBN 951-662-403-0}}</ref>


== Lähteet ==
''Äpärä''-sana (äpäre) on aiemmin merkinnyt niitylle niittämisen jälkeen kasvanutta heinää (odelmaa) eli tavallaan niityn ylimääräistä tuottoa. Myöhemmin merkitys muuntui tarkoittamaan parisuhteessa alkunsa saanutta lasta, joka syntyy vasta isän kuoleman jälkeen. Siitä sanan merkitys laajentui tarkoittamaan kaikkia avioliiton ulkopuolella syntyneitä lapsia. Äpärästä tuli laillinen lapsi, jos mies otti lapsen äidin laillisesti aviopuolisokseen. Samoin, jos mies tunnusti avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsensa, lapsi saattoi laillisesti ottaa isänsä sukunimen. Nykyisin äpärä on haukkumasana.

==Lähteet==
{{Viitteet}}
{{Viitteet}}



Versio 10. huhtikuuta 2016 kello 03.51

Avioton lapsi on termi, jolla viitataan avioliiton ulkopuolella syntyneeseen lapseen, jonka vanhemmat eivät olleet keskenään naimisissa. Lyhyempänä termiä käytetään muodossa au-lapsi.

Avioliiton ulkopuolella syntyneillä lapsilla on ollut heikko asema monessa eurooppalaisessa, myös suomalaisessa yhteiskunnassa vielä 1900-luvun alussa. Joissakin kulttuureissa aviottomiin lapsiin suhtaudutaan edelleen halveksivasti, jopa vihamielisesti. Muinaisaikoina au-lapset on ajoittain jopa surmattu jo vastasyntyneinä. Kristinusko kieltää lasten surmaamisen, mutta kristillisenä aikana monet naiset ovat joutuneet toisinaan synnyttämään luvattomat lapsensa salaa ja tappamaan nämä välttyäkseen itse vainolta. Keskiajalla aatelinenkin saattoi olla äpärä, jos hänen isänsä oli aatelinen mutta oli tunnustanut lapsensa. Silloin hänen aatelisvaakunassaan oli niin sanottu bastardijänne.

Suomen eduskunta hyväksyi vuonna 1922 lain avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsista ja sen nojalla kaikkiin kuntiin nimettiin lastenvalvojat valvomaan aviottomien lasten ja heidän äitiensä etuja.

Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen nimityksiä suomen kielessä

Suomen kielessä muita nimityksiä avioliiton ulkopuolella syntyneestä lapsesta ovat ”äpärä” ja ”lehtolapsi”. Nykyään nimitykset ovat halventavia mutta eivät välttämättä ole olleet aina, katso Nykysuomen sanakirjan ensimmäinen painos.[1] Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla on äpärällä aiemmin tarkoitettu surmatun lapsen haamua.[2]

Äpärä tai äpäre on aiemmin merkinnyt kansanomaisessa kielenkäytössä myös niitylle niittämisen jälkeen kasvanutta heinää eli odelmaa.[3] Kirjateollisuuden puhekielessä äpärällä on viitattu taittovirheeseen, jossa kappaleen loppurivi tulee sivun tai palstan ensimmäiseksi riviksi.[3]

Lähteet

  1. Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0
  2. Pentikäinen, juha: Kalevalan mytologia. Gaudeamus, 1987. ISBN 951-662-403-0.
  3. a b Sadeniemi, Matti: Nykysuomen sanakirja, 14. painos, osa 6, s. 759. WSOY, 1996. ISBN 951-0-18267-2 Viitattu = 10.4.2016.