Ero sivun ”Euroopan talousyhteisö” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
→Historia: - tuota ei tarvitse mainita tässä, maininta artikkelissa Suomen EEC-vapaakauppasopimus riittää |
→Historia: - sanotaan nyt vielä tämä selvyyden vuoksi |
||
| Rivi 37: | Rivi 37: | ||
1. heinäkuuta 1967 tuli voimaan sulautumissopimus, jolla näiden kolmen yhteisön toimeenpanevat elimet yhdistettiin. Tästä ajankohdasta lähtien lyhennettä termiä EY, Euroopan yhteisö (tai tarkemmin yhteisöt) on usein käytetty viitattaessa yhteisesti näihin kolmeen Euroopan yhteisöön. |
1. heinäkuuta 1967 tuli voimaan sulautumissopimus, jolla näiden kolmen yhteisön toimeenpanevat elimet yhdistettiin. Tästä ajankohdasta lähtien lyhennettä termiä EY, Euroopan yhteisö (tai tarkemmin yhteisöt) on usein käytetty viitattaessa yhteisesti näihin kolmeen Euroopan yhteisöön. |
||
Vuonna 1973 [[Suomi]] solmi [[Suomen EEC-vapaakauppasopimus|EEC-vapaakauppasopimuksen]], joka tuli voimaan vuoden 1974 alussa. Sopimuksen mukaan useimpien teollisuustuotteiden tullit poistuivat 1. heinäkuuta 1977 kokonaan Suomen ja EEC-maiden välisestä kaupasta, mutta pisimmän siirtymäajan saaneiden tuotteiden osalta vasta vuoden 1985 alussa. Puolueettomuuspolitiikkaansa nojautuen Suomi solmi EEC-sopimusta vastaavan vapaakauppasopimuksen myös [[Neuvostoliitto| Neuvostoliiton]] ja ns. [[KEVSOS-sopimus|Kevsos-sopimuksen]] eräiden pienempien [[SEV]]-maiden kanssa. |
Vuonna 1973 [[Suomi]] solmi [[Suomen EEC-vapaakauppasopimus|EEC-vapaakauppasopimuksen]], joka tuli voimaan vuoden 1974 alussa. Sopimuksen mukaan useimpien teollisuustuotteiden tullit poistuivat 1. heinäkuuta 1977 kokonaan Suomen ja EEC-maiden välisestä kaupasta, mutta pisimmän siirtymäajan saaneiden tuotteiden osalta vasta vuoden 1985 alussa. Puolueettomuuspolitiikkaansa nojautuen Suomi solmi EEC-sopimusta vastaavan vapaakauppasopimuksen myös [[Neuvostoliitto| Neuvostoliiton]] ja ns. [[KEVSOS-sopimus|Kevsos-sopimuksen]] eräiden pienempien [[SEV]]-maiden kanssa. EEC:n jäseneksi Suomi ei koskaan liittynyt. |
||
==Sopimus Euroopan unionista== |
==Sopimus Euroopan unionista== |
||
Versio 7. huhtikuuta 2016 kello 13.43
Euroopan yhteisö
Europæiske Økonomiske Fællesskab (tanska) Europese Economische Gemeenschap (hollanti) Communauté économique européenne (ranska) Europäische Wirtschaftsgemeinschaft (saksa) Ευρωπαϊκή Οικονομική Κοινότητα (kreikka) Comunità Economica Europea (italia) Comunidade Económica Europeia (portugali) Comunidad Económica Europea (espanja) |
|
|---|---|
 |
|
| Perustettu | 1957 |
| Lakkautettu | 1993 |
| Tyyppi | vapaakauppa-alue |
| Päämaja |
Bryssel Luxemburg Strasbourg |
| Jäsenet | 12 jäsenvaltiota |
| Viralliset kielet |
tanska, hollanti, englanti, ranska, saksa, kreikka italia, portugali, espanja (1993) |
| Euroopan komission puheenjohtaja |
Walter Hallstein (1958–1967) Jean Rey (1967–1970) François-Xavier Ortoli (1973–1977) Roy Jenkins (1977–1981) Gaston Thorn (1981–1985) Jacques Delors (1985–1993) |
| Päätöksentekoelin |
Euroopan parlamentti Euroopan unionin neuvosto |
Euroopan yhteisö eli EY[1] (engl. European Community, lyhenne EC) oli eurooppalainen valtioyhteisö. Vuonna 1957 luotiin Rooman sopimuksella Euroopan talousyhteisö eli ETY[1] (engl. European Economic Community, lyhenteenä EEC). Euroopan unionin muodostamisen myötä vuonna 1993 ETY sisällytettiin siihen ja nimettiin Euroopan yhteisöksi. Euroopan yhteisö lakkautettiin 1. joulukuuta 2009, kun Lissabonin sopimus astui voimaan. Tällöin kaikki EU:n toiminta yhdistettiin samaan organisaatioon.
Toisin kuin Euroopan yhteisö, Euroopan unioni ei ollut oikeushenkilö. Näin ollen kansainväliset sopimukset ja eräät muut viralliset asiakirjat allekirjoitti yhä EY ennen Lissabonin voimaantuloa 2009.
Historia
Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (EHTY) perustaminen vuonna 1951 aloitti Euroopan yhdentymiskehityksen. Vuonna 1957 samat kuusi maata, Alankomaat, Belgia, Italia, Luxemburg, Ranska ja Saksa tekivät kaksi muuta sopimusta Euroopan talousyhteisöstä (ETY) ja Euroopan atomienergiayhteisöstä (Euratom). Ne molemmat allekirjoitettiin Roomassa ja tästä syystä niistä puhutaan usein Rooman sopimuksina.
Vuonna 1957 kuusi Länsi-Euroopan maata liittyi yhteen ja muodosti Euroopan talousyhteisön. Näiden valtioiden tarkoituksena oli kehittää talouselämäänsä ja luoda taloudellisten etujen yhteisö, mutta jo alusta alkaen taustalla oli ajatus poliittisesta yhteistyöstä ja Euroopan laaja-alaisemmasta yhdentymisestä.
1. heinäkuuta 1967 tuli voimaan sulautumissopimus, jolla näiden kolmen yhteisön toimeenpanevat elimet yhdistettiin. Tästä ajankohdasta lähtien lyhennettä termiä EY, Euroopan yhteisö (tai tarkemmin yhteisöt) on usein käytetty viitattaessa yhteisesti näihin kolmeen Euroopan yhteisöön.
Vuonna 1973 Suomi solmi EEC-vapaakauppasopimuksen, joka tuli voimaan vuoden 1974 alussa. Sopimuksen mukaan useimpien teollisuustuotteiden tullit poistuivat 1. heinäkuuta 1977 kokonaan Suomen ja EEC-maiden välisestä kaupasta, mutta pisimmän siirtymäajan saaneiden tuotteiden osalta vasta vuoden 1985 alussa. Puolueettomuuspolitiikkaansa nojautuen Suomi solmi EEC-sopimusta vastaavan vapaakauppasopimuksen myös Neuvostoliiton ja ns. Kevsos-sopimuksen eräiden pienempien SEV-maiden kanssa. EEC:n jäseneksi Suomi ei koskaan liittynyt.
Sopimus Euroopan unionista
- Pääartikkeli: Euroopan unioni
Maastrichtissa vuonna 1992 Euroopan unionista tehdyn sopimuksen tuloksena EY:stä tuli erottamaton osa kokonaisuutta, jolle annettiin nimeksi Euroopan unioni. Euroopan unioni muodostui kolmesta pilarista. Ensimmäiseen pilariin kuului Euroopan yhteisö, joka perustuu vuoden 1957 perustamissopimuksiin ja joka vahvistettiin Maastrichtissa, on olennaisin osa-alue. Se kattoi suurimman osan EU:n toimista, lukuun ottamatta niitä, jotka kuuluivat kahteen muuhun pilariin niissä noudatettavien erilaisten menettelytapojen vuoksi.