Näsiä

Näsiä
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Kasvit Plantae
Alakunta:	Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari:	Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari:	Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka:	Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko:	Malvales
Heimo:	Näsiäkasvit Thymelaeaceae
Suku:	Näsiät Daphne
Laji:	mezereum
Kaksiosainen nimi
Daphne mezereum L.
Katso myös
Näsiä Wikispeciesissä   Näsiä Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OK

Näsiä eli riidenmarja (Daphne mezereum) on pensas, joka kukkii aikaisin keväällä ennen lehtien puhkeamista. Etelä-Suomessa kukinta ajoittuu huhtikuulle, ja Etelä-Lapissa vasta toukokuulle. Sen marjat ovat erittäin myrkyllisiä. Marjan siemenet sisältävät muun muassa myrkyllistä diterpeenialkoholeihin kuuluvaa metsereiiniä (C₃₈H₃₈O₁₀, CAS-numero 34807-41-5). Suomessa kasvava yleinen näsiä kuuluu näsiöihin (Daphne), jossa on noin 50 lajia.

Ulkonäkö

Näsiä kasvaa noin 60–120 cm korkeaksi pensaaksi. Lehdet ovat noin 6 cm pitkät, suikeat ja sinivihreät. Näsiän vaaleanvioletit kukat puhkeavat varren vanhoista silmuista ennen lehtimistä. Kukista muodostuu punaisia, soikeita ja erittäin myrkyllisiä luumarjoja.

Levinneisyys

Näsiä on Ahvenanmaalla kokonaan rauhoitettu. Näsiä kasvaa lehtomaisissa metsissä.

Käyttö

Näsiän osia on käytetty lääkekasvina. Sen myrkyllisyyttä on myös hyödynnetty esimerkiksi ketunmyrkyn valmistukseen. Sitä käytetään myös koristekasvina.

Kasvintuhoojat

Nisäkkäät jättävät näsiän rauhaan, sillä se on useimmille niistä tappavan myrkyllinen. On kuitenkin olemassa eläimiä, jotka pystyvät sitä syömään, kuten hanhet.

Aiheesta muualla

• UPM-Kymmene: Metsiemme lehtokasveja
• Pinkka, Lajituntemuksen oppimisympäristö: Näsiä (Daphne mezereum)
• [2] Lönnrotin ja Saelanin kuvaus näsiästä Flora Fennicasta vuodelta 1866
• [3] Liber Herbarum II: Daphne Mezereum

Kirjallisuutta

• Jouni Paarlahti, Myrkkykasvit, WSOY, 2005, ISBN 951-0-30079-9