Ero sivun ”Suomen hallinto” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
rakenneuudistus sivuston suomi.fi perusteella
Rivi 1: Rivi 1:
{{Suomen politiikka}}
{{Suomen politiikka}}
'''Suomen hallinto''' perustuu [[Suomi|Suomen]] valtiomuotoon [[tasavalta]]an.
'''Suomen hallinto''' perustuu [[Suomi|Suomen]] valtiomuotoon [[tasavalta]]an.

Se koostuu valtion ylimmistä toimielimistä, valtion hallintojärjestelmästä, kuntien itsehallinnosta, riippumattomasta tuomioistuinlaitoksesta, muusta itsehallinnosta ja välillisestä valtionhallinnosta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/valtio_ja_kunnat/index.html | Nimeke = Valtio ja kunnat | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Suomi.fi | Viitattu = 3.4.2016 }}</ref>


[[Hallinto|Hallinnon]] hoitajat jakautuvat työsuhteessa oleviin nimitettyihin viranhaltijoihin sekä vaaleilla valittuihin ja valtuutettuihin edustajiin.
[[Hallinto|Hallinnon]] hoitajat jakautuvat työsuhteessa oleviin nimitettyihin viranhaltijoihin sekä vaaleilla valittuihin ja valtuutettuihin edustajiin.


==Hallinnon tasot==
[[Tiedosto:Finnish Parliament.jpg|thumb|left|Eduskunnan istuntosali.]]
[[Tiedosto:Finnish Parliament.jpg|thumb|left|Eduskunnan istuntosali.]]
==Valtion ylimmät toimielimet ==
===Ylin hallinto===
{{pääartikkeli|[[Eduskunta]]|[[Suomen valtioneuvosto]]|[[Suomen tasavallan presidentti]]}}
{{pääartikkeli|[[Eduskunta]]|[[Suomen valtioneuvosto]]|[[Suomen tasavallan presidentti]]}}


Rivi 15: Rivi 16:
Hallitus on vastuuvelvollinen [[eduskunta|eduskunnalle]]. [[perustuslaki|Perustuslain]] mukaisesti korkeinta valtaa Suomessa käyttävä, kansan [[Eduskuntavaalit|eduskuntavaaleissa]] valitsema eduskunta säätää lait ja hyväksyy valtion budjetin.<ref name="PL"/>
Hallitus on vastuuvelvollinen [[eduskunta|eduskunnalle]]. [[perustuslaki|Perustuslain]] mukaisesti korkeinta valtaa Suomessa käyttävä, kansan [[Eduskuntavaalit|eduskuntavaaleissa]] valitsema eduskunta säätää lait ja hyväksyy valtion budjetin.<ref name="PL"/>


== Valtion hallintojärjestelmä ==
=== Valtion aluehallinto ===
=== Valtion aluehallinto ===
{{Pääartikkeli|[[Aluehallintovirasto]]}}
{{Pääartikkeli|[[Aluehallintovirasto]]}}
Rivi 31: Rivi 33:
Lisäksi keskeisiä aluehallinnollisia toimijoita ovat [[Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus|elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset]] (ELY-keskukset).<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/valtio_ja_kunnat/aluehallinto/index.html|Nimeke=Aluehallinto|Julkaisu=Suomi.fi|Viitattu=10.12.2013}}</ref>
Lisäksi keskeisiä aluehallinnollisia toimijoita ovat [[Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus|elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset]] (ELY-keskukset).<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/valtio_ja_kunnat/aluehallinto/index.html|Nimeke=Aluehallinto|Julkaisu=Suomi.fi|Viitattu=10.12.2013}}</ref>


⚫
=== Paikallinen aluehallinto ===
====Historia====
⚫
{{Pääartikkeli|[[Suomen maakunnat]]}}
⚫
Kunnallista itsehallintoa alueellisella tasolla toteuttavat maakunnat. Läänijaon uudistuksen yhteydessä 1997 perustettiin maahan 20 maakuntaa, jotka osittain perustuvat [[Suomen historialliset maakunnat|historiallisiin maakuntiin]]. Nykyiset maakunnat ovat erillään valtionhallinnosta, ja niitä ohjataan ja johdetaan kunnallisen itsehallinnon antamin ohjein.

⚫
Heti perustamisensa jälkeen maakunnilla ei ollut kovin selkeää asemaa, ja niiden tehtävät muodostuivat lähinnä aluesuunnittelusta ja seutukaavoituksesta. Euroopan unioni korostaa toimissaan paljon alue- ja maakuntatasoa, ja sitä kautta näille itsehallinnollisille yksiköille on tullut runsaasti uusia tehtäviä.

=== Aluehallinnon historia===
Ennen vuotta 2010 oli käytössä lääninhallitus. Lääninhallinnossa ei ollut vaaleilla valittuja edustajia vaan presidentti nimitti [[lääninhallitus|lääninhallituksen]] johtajan, [[maaherra]]n. Uudistunut läänijako oli voimassa vuodesta 1997, jolloin tehtiin [[lääniuudistus]] vuoteen 2009 asti. Ennen uudistusta [[Suomen vanhat läänit|läänejä]] oli 11 tai 12 riippuen siitä, laskettiinko Ahvenanmaa lääniksi vai erilliseksi maakunnaksi.
Ennen vuotta 2010 oli käytössä lääninhallitus. Lääninhallinnossa ei ollut vaaleilla valittuja edustajia vaan presidentti nimitti [[lääninhallitus|lääninhallituksen]] johtajan, [[maaherra]]n. Uudistunut läänijako oli voimassa vuodesta 1997, jolloin tehtiin [[lääniuudistus]] vuoteen 2009 asti. Ennen uudistusta [[Suomen vanhat läänit|läänejä]] oli 11 tai 12 riippuen siitä, laskettiinko Ahvenanmaa lääniksi vai erilliseksi maakunnaksi.


Valtion paikallishallintoa varten läänit oli jaettu edelleen 90 [[kihlakunta]]an. Kihlakuntajako oli käytössä 1. joulukuuta 1996 – 31. joulukuuta 2007. Paikallishallinnon kihlakuntajakoa ei kuitenkaan ole täysin lopetettu, sillä kihlakuntia on käytetty valtionhallinnon uudistuksia koskevien päätösten pohjana myöhemminkin. Esimerkiksi Valtioneuvoston asetukset [[maistraatti]]en toimialueista (2011)<ref name="maistraatit">[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110217 Finlex: Valtioneuvoston asetus maistraattien toimialueista (17.2.2011)]</ref> ja [[poliisi|poliisihallinnon]] aluejaosta (2013) nojaavat yhä kihlakuntajakoon.<ref name="poliisilaitokset 2014">[http://www.intermin.fi/download/44620_vn_asetus_poliisilaitosten_toimialueista_13062013.pdf Valtioneuvoston asetus poliisilaitosten toimialueista (13.6.2013, pdf)]</ref>
Valtion paikallishallintoa varten läänit oli jaettu edelleen 90 [[kihlakunta]]an. Kihlakuntajako oli käytössä 1. joulukuuta 1996 – 31. joulukuuta 2007. Paikallishallinnon kihlakuntajakoa ei kuitenkaan ole täysin lopetettu, sillä kihlakuntia on käytetty valtionhallinnon uudistuksia koskevien päätösten pohjana myöhemminkin. Esimerkiksi Valtioneuvoston asetukset [[maistraatti]]en toimialueista (2011)<ref name="maistraatit">[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110217 Finlex: Valtioneuvoston asetus maistraattien toimialueista (17.2.2011)]</ref> ja [[poliisi|poliisihallinnon]] aluejaosta (2013) nojaavat yhä kihlakuntajakoon.<ref name="poliisilaitokset 2014">[http://www.intermin.fi/download/44620_vn_asetus_poliisilaitosten_toimialueista_13062013.pdf Valtioneuvoston asetus poliisilaitosten toimialueista (13.6.2013, pdf)]</ref>


=== Paikallishallinto ===
== Kuntien itsehallinto ==
{{Pääartikkeli|[[Suomen kunnat]]}}
{{Pääartikkeli|[[Suomen kunnat]]}}
[[Tiedosto:Suomi.karttapohja.2015.svg|thumb|Suomen maakuntien ja kuntien rajat vuonna 2015.]]
[[Tiedosto:Suomi.karttapohja.2015.svg|thumb|Suomen maakuntien ja kuntien rajat vuonna 2015.]]
Rivi 46: Rivi 54:
Kuntien lukumäärä on pienentynyt kuntaliitosten myötä varsinkin 2000-luvulla.<ref name="VMKU"/><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tilastot/aluejaot/kuntien-lukumaara/Sivut/default.aspx | Nimeke = Kaupunkien ja kuntien lukumäärä | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Kunnat.net | Viitattu = 13.8.2015 }}</ref>
Kuntien lukumäärä on pienentynyt kuntaliitosten myötä varsinkin 2000-luvulla.<ref name="VMKU"/><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tilastot/aluejaot/kuntien-lukumaara/Sivut/default.aspx | Nimeke = Kaupunkien ja kuntien lukumäärä | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Kunnat.net | Viitattu = 13.8.2015 }}</ref>


== Tuomioistuinlaitos ==
⚫
=== Paikallinen aluehallinto ===
Tuomioistuimet käyttävät itsenäisesti tuomiovaltaa. Ne ratkaisevat yksittäisessä tapauksessa, mikä on lainmukaista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/valtio_ja_kunnat/tuomioistuimet/index.html | Nimeke = Tuomioistuimet | Julkaisu = Suomi.fi | Viitattu = 3.4.2016 }}</ref>
⚫
{{Pääartikkeli|[[Suomen maakunnat]]}}
⚫
Kunnallista itsehallintoa alueellisella tasolla toteuttavat maakunnat. Läänijaon uudistuksen yhteydessä 1997 perustettiin maahan 20 maakuntaa, jotka osittain perustuvat [[Suomen historialliset maakunnat|historiallisiin maakuntiin]]. Nykyiset maakunnat ovat erillään valtionhallinnosta, ja niitä ohjataan ja johdetaan kunnallisen itsehallinnon antamin ohjein.


== Muu itsehallinto ==
⚫
Heti perustamisensa jälkeen maakunnilla ei ollut kovin selkeää asemaa, ja niiden tehtävät muodostuivat lähinnä aluesuunnittelusta ja seutukaavoituksesta. Euroopan unioni korostaa toimissaan paljon alue- ja maakuntatasoa, ja sitä kautta näille itsehallinnollisille yksiköille on tullut runsaasti uusia tehtäviä.
Kunnallisen itsehallinnon lisäksi itsehallinnon omaavia yhteisöjä tai organisaatioita Suomessa ovat Ahvenanmaan itsehallinto, kirkkojen ja uskonnollisten yhteisöjen itsehallinto sekä yliopistojen itsehallinto.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/valtio_ja_kunnat/muu_itsehallinto/index.html | Nimeke = Muu itsehallinto | Julkaisu = Suomi.fi | Viitattu = 3.4.2016 }}</ref>

== Välillinen julkaishallinto ==
Välilliseksi julkishallinnoksi kutsutaan niitä organisaatioita, jotka eivät ole viranomaisia, mutta jotka hoitavat julkisia tehtäviä tai käyttävät julkista valtaa. Tällaisia ovat esimerkiksi riistanhoitopiirit, metsänhoitoyhdistykset ja autojen katsastajat.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/valtio_ja_kunnat/valillinen_julkishallinto/index.html | Nimeke = Välillinen julkishallinto | | Julkaisu = Suomi.fi | Viitattu = 3.4.2016 }}</ref>


==Katso myös==
==Katso myös==
Rivi 59: Rivi 70:


==Lähteet==
==Lähteet==
* {{Verkkoviite | Osoite = http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/valtio_ja_kunnat/index.html | Nimeke = Valtio ja kunnat | Julkaisu = Suomi.fi -Kansalaisneuvonta | Selite = julkisen hallinnon neuvontapalvelu | Julkaisija = Valtiokonttori | Viitattu = 3.4.2016 }}
⚫
{{viitteet|viitteet=}}

==Aiheesta muualla==
* [http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/valtio_ja_kunnat/index.html Suomi.fi: Valtio ja kunnat]
* {{Verkkoviite |Osoite=http://blogs.helsinki.fi/vol-spj/valtionhallinto/ | Nimeke = Valtionhallinto |Tekijä = Pasi Saukkonen | Julkaisu =Suomen poliittinen järjestelmä – verkkokirja |Julkaisija=Helsingin yliopisto | Selite = toim. Pasi Saukkonen, Tuomas Leikkonen ja Kari Paakkunainen |Ajankohta=2008|Viitattu=31.3.2016}}
* {{Verkkoviite |Osoite=http://blogs.helsinki.fi/vol-spj/valtionhallinto/ | Nimeke = Valtionhallinto |Tekijä = Pasi Saukkonen | Julkaisu =Suomen poliittinen järjestelmä – verkkokirja |Julkaisija=Helsingin yliopisto | Selite = toim. Pasi Saukkonen, Tuomas Leikkonen ja Kari Paakkunainen |Ajankohta=2008|Viitattu=31.3.2016}}

=== Viitteet ===
⚫
{{viitteet}}



[[Luokka:Suomen hallinto|*]]
[[Luokka:Suomen hallinto|*]]

Versio 3. huhtikuuta 2016 kello 14.26

Osa artikkelisarjaa
Suomen politiikka
Suomen vaakuna

Suomen hallinto perustuu Suomen valtiomuotoon tasavaltaan.

Se koostuu valtion ylimmistä toimielimistä, valtion hallintojärjestelmästä, kuntien itsehallinnosta, riippumattomasta tuomioistuinlaitoksesta, muusta itsehallinnosta ja välillisestä valtionhallinnosta.[1]

Hallinnon hoitajat jakautuvat työsuhteessa oleviin nimitettyihin viranhaltijoihin sekä vaaleilla valittuihin ja valtuutettuihin edustajiin.

Eduskunnan istuntosali.

Valtion ylimmät toimielimet

Pääartikkelit: Eduskunta, Suomen valtioneuvosto ja Suomen tasavallan presidentti

Suomen valtionpäämies on presidentti, joka valitaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan suoralla kansanvaalilla. Presidentti vahvistaa lait, nimittää korkeimmat virkamiehet ja johtaa ulkopolitiikkaa yhteistyössä valtioneuvoston kanssa. Presidentti on myös puolustusvoimain ylipäällikkö.[2]

Pääministerin johtama valtioneuvosto käyttää yhdessä tasavallan presidentin kanssa hallitusvaltaa (toimeenpanovaltaa) eli huolehtii hallinnon toteuttamisesta. Valtioneuvostoon kuuluu myös noin tusina muita ministereitä ja oikeuskansleri. Valtioneuvosto ja tasavallan presidentti muodostavat yhdessä hallituksen, mutta yleensä arkikielessä pelkkää valtioneuvostoa kutsutaan Suomen hallitukseksi. Valtion budjetin laatiminen ja lakiehdotusten valmistelu tapahtuu myös osittain ministerien alaisissa ministeriöissä.[2]

Hallitus on vastuuvelvollinen eduskunnalle. Perustuslain mukaisesti korkeinta valtaa Suomessa käyttävä, kansan eduskuntavaaleissa valitsema eduskunta säätää lait ja hyväksyy valtion budjetin.[2]

Valtion hallintojärjestelmä

Valtion aluehallinto

Pääartikkeli: Aluehallintovirasto
Suomen aluehallintovirastojen toimialueet.

Valtion aluehallintoa varten Suomi on jaettu kuuteen aluehallintovirastoon sekä Ahvenanmaan itsehallinnolliseen maakuntaan. Aluehallintovirastoa johtaa ylijohtaja. Aluehallintovirastojen yleishallinnollinen ohjaus kuuluu valtiovarainministeriölle.[3][4]

Lisäksi keskeisiä aluehallinnollisia toimijoita ovat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset).[5]

Paikallinen aluehallinto

Pääartikkeli: Suomen maakunnat

Kunnallista itsehallintoa alueellisella tasolla toteuttavat maakunnat. Läänijaon uudistuksen yhteydessä 1997 perustettiin maahan 20 maakuntaa, jotka osittain perustuvat historiallisiin maakuntiin. Nykyiset maakunnat ovat erillään valtionhallinnosta, ja niitä ohjataan ja johdetaan kunnallisen itsehallinnon antamin ohjein.

Heti perustamisensa jälkeen maakunnilla ei ollut kovin selkeää asemaa, ja niiden tehtävät muodostuivat lähinnä aluesuunnittelusta ja seutukaavoituksesta. Euroopan unioni korostaa toimissaan paljon alue- ja maakuntatasoa, ja sitä kautta näille itsehallinnollisille yksiköille on tullut runsaasti uusia tehtäviä.

Aluehallinnon historia

Ennen vuotta 2010 oli käytössä lääninhallitus. Lääninhallinnossa ei ollut vaaleilla valittuja edustajia vaan presidentti nimitti lääninhallituksen johtajan, maaherran. Uudistunut läänijako oli voimassa vuodesta 1997, jolloin tehtiin lääniuudistus vuoteen 2009 asti. Ennen uudistusta läänejä oli 11 tai 12 riippuen siitä, laskettiinko Ahvenanmaa lääniksi vai erilliseksi maakunnaksi.

Valtion paikallishallintoa varten läänit oli jaettu edelleen 90 kihlakuntaan. Kihlakuntajako oli käytössä 1. joulukuuta 1996 – 31. joulukuuta 2007. Paikallishallinnon kihlakuntajakoa ei kuitenkaan ole täysin lopetettu, sillä kihlakuntia on käytetty valtionhallinnon uudistuksia koskevien päätösten pohjana myöhemminkin. Esimerkiksi Valtioneuvoston asetukset maistraattien toimialueista (2011)[6] ja poliisihallinnon aluejaosta (2013) nojaavat yhä kihlakuntajakoon.[7]

Kuntien itsehallinto

Pääartikkeli: Suomen kunnat
Suomen maakuntien ja kuntien rajat vuonna 2015.

Itsehallinnollinen perusyksikkö on kunta, joita on vuonna 2015 yhteensä 317.[8] Kunnat perustettiin 1860-luvulla annetun kuntalain mukaisesti. Perustana olivat vanhat kirkkopitäjät. Pitkään kuntien olemassaoloa säätelikin kirkollinen aluejako ja usein entiset kappeliseurakunnat itsenäistyivät omiksi melko pieniksi kunnikseen. Nykyisin tavoitteena on aiempaa suurempien kuntayksiköiden tekeminen.

Kuntien hallinnon ja talouden ylin päättävä elin on kunnanvaltuusto, joka valitaan joka neljäs vuosi järjestettävillä yleisillä, yhtäläisillä ja salaisilla kunnallisvaaleilla. Kunnanvaltuuston keskeisin tehtävä on päättää kunnan tuloista ja menoista. Valtuuston päätösten toimeenpanevana elimenä kunnassa toimii kunnanhallitus, jonka jäsenet valitaan suhteellisesti valtuustopaikkojen jakautumisen mukaan. Hallitus myös valmistelee asiat valtuustolle. Kaupunginjohtajat ja muut korkeimmat virkamiehet toimivat kunnanhallituksen esittelijöinä. Erilaiset lautakunnat avustavat hallitusta toimissaan. Lautakuntien kokoonpano noudattelee kunnanhallituksen esimerkkiä. Kunnanhallitus voi alistaa kaikki lautakunnissa tehtävät päätökset omaan päätökseensä.

Kuntien lukumäärä on pienentynyt kuntaliitosten myötä varsinkin 2000-luvulla.[8][9]

Tuomioistuinlaitos

Tuomioistuimet käyttävät itsenäisesti tuomiovaltaa. Ne ratkaisevat yksittäisessä tapauksessa, mikä on lainmukaista.[10]

Muu itsehallinto

Kunnallisen itsehallinnon lisäksi itsehallinnon omaavia yhteisöjä tai organisaatioita Suomessa ovat Ahvenanmaan itsehallinto, kirkkojen ja uskonnollisten yhteisöjen itsehallinto sekä yliopistojen itsehallinto.[11]

Välillinen julkaishallinto

Välilliseksi julkishallinnoksi kutsutaan niitä organisaatioita, jotka eivät ole viranomaisia, mutta jotka hoitavat julkisia tehtäviä tai käyttävät julkista valtaa. Tällaisia ovat esimerkiksi riistanhoitopiirit, metsänhoitoyhdistykset ja autojen katsastajat.[12]

Katso myös

Lähteet

  • Valtio ja kunnat (julkisen hallinnon neuvontapalvelu) Suomi.fi -Kansalaisneuvonta. Valtiokonttori. Viitattu 3.4.2016.
  • Pasi Saukkonen: Valtionhallinto (toim. Pasi Saukkonen, Tuomas Leikkonen ja Kari Paakkunainen) Suomen poliittinen järjestelmä – verkkokirja. 2008. Helsingin yliopisto. Viitattu 31.3.2016.

Viitteet

  1. ↑ Valtio ja kunnat Suomi.fi. Viitattu 3.4.2016.
  2. ↑ a b c Suomen Perustuslaki Finlex. Viitattu 13.8.2015.
  3. ↑ Laki aluehallintovirastoista Finlex. Viitattu 13.8.2015.
  4. ↑ Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastoista 2009. Finlex. Viitattu 13.8.2015.
  5. ↑ Aluehallinto Suomi.fi. Viitattu 10.12.2013.
  6. ↑ Finlex: Valtioneuvoston asetus maistraattien toimialueista (17.2.2011)
  7. ↑ Valtioneuvoston asetus poliisilaitosten toimialueista (13.6.2013, pdf)
  8. ↑ a b Kuntien lukumäärä ja vireillä olevat muutokset Valtiovarainministeriö. Viitattu 13.8.2015.
  9. ↑ Kaupunkien ja kuntien lukumäärä Kunnat.net. Viitattu 13.8.2015.
  10. ↑ Tuomioistuimet Suomi.fi. Viitattu 3.4.2016.
  11. ↑ Muu itsehallinto Suomi.fi. Viitattu 3.4.2016.
  12. ↑ Välillinen julkishallinto Suomi.fi. Viitattu 3.4.2016.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Suomen_hallinto&oldid=15631718”