Ero sivun ”Imre Kertész” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
lisätään |
Jos ketä Kertesz kiinnostaa, AM-osan linkki Ylen Areessa olevaan Outi Hassin haastatteluun on äärimmäisen mielenkiintoinen |
||
Rivi 24: | Rivi 24: | ||
| palkinnot = [[Nobelin kirjallisuuspalkinto]] (2002) |
| palkinnot = [[Nobelin kirjallisuuspalkinto]] (2002) |
||
}} |
}} |
||
'''Imre Kertész''' ([[9. marraskuuta]] [[1929]] [[Budapest]] – [[31. maaliskuuta]] [[2016]] Budapest<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kulttuuri/a1459397173186 | Nimeke = Auschwitz teki nobelistista juutalaisen| Tekijä =Jukka Petäjä | Ajankohta = 31.3.2016| Julkaisu =Hs.fi | Viitattu = 1.4.2016 }}</ref>) oli [[unkari]]lainen kirjailija, joka sai [[Nobelin kirjallisuuspalkinto|Nobelin kirjallisuuspalkinnon]] [[2002]].<ref name="NP">{{Verkkoviite | Osoite = http://nobelprize.org/nobel_prizes/literature/laureates/2002/index.html | Nimeke = The Nobel Prize in Literature 2002 | Selite = elämäkerta, julkaisuluettelo ja palkinnon myöntämispuhe | Julkaisija = The Official Web Site of the Nobel Foundation | Viitattu = 27.9.2009 | Kieli ={{en}} }}</ref> |
'''Imre Kertész''' ([[9. marraskuuta]] [[1929]] [[Budapest]] – [[31. maaliskuuta]] [[2016]] Budapest<ref name=petaja>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kulttuuri/a1459397173186 | Nimeke = Auschwitz teki nobelistista juutalaisen| Tekijä =Jukka Petäjä | Ajankohta = 31.3.2016| Julkaisu =Hs.fi | Viitattu = 1.4.2016 }}</ref>) oli [[unkari]]lainen kirjailija, joka sai [[Nobelin kirjallisuuspalkinto|Nobelin kirjallisuuspalkinnon]] [[2002]].<ref name="NP">{{Verkkoviite | Osoite = http://nobelprize.org/nobel_prizes/literature/laureates/2002/index.html | Nimeke = The Nobel Prize in Literature 2002 | Selite = elämäkerta, julkaisuluettelo ja palkinnon myöntämispuhe | Julkaisija = The Official Web Site of the Nobel Foundation | Viitattu = 27.9.2009 | Kieli ={{en}} }}</ref> |
||
[[Juutalaisuus|Juutalaissyntyinen]] Kertész vietti osan nuoruudestaan [[Auschwitz]]in, [[Buchenwald]]in ja [[Zeitz]]in [[keskitysleiri|keskitysleireillä]], mistä hän vapautui 1945. Unkariin palattuaan hän |
[[Juutalaisuus|Juutalaissyntyinen]] Kertész vietti osan nuoruudestaan [[Auschwitz]]in, [[Buchenwald]]in ja [[Zeitz]]in [[keskitysleiri|keskitysleireillä]], mistä hän vapautui 1945. Unkariin palattuaan hän työskenteli ensin toimittajana ja sitten kääntäjänä<ref name=petaja/>. Hän käänsi saksasta [[Friedrich Nietzsche|Nietzschen]], [[Hugo von Hofmannsthal|Hofmannsthalin]], [[Arthur Schnitzler|Schnitzlerin]], [[Sigmund Freud|Freudin]], [[Joseph Roth|Rothin]], [[Ludwig Wittgenstein|Wittgensteinin]] ja [[Elias Canetti|Canetti]]n teoksia, jotka kaikki vaikuttivat hänen kirjoitustyyliinsä. Esikoisteos ''Kohtalottomuus'' ilmestyi vasta 1975, sillä Unkarisa maan natsimenneisyydestä vaiettiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/nobel-kirjailija_imre_kertesz_kuollut/8778110 | Nimeke =Nobel-kirjailija Imre Kertész kuollut | Tekijä = Anniina Wallius |Ajankohta = 31.3.2016| Julkaisu =Yle.fi/uutiset | Viitattu = 1.4.2016 }}</ref>. |
||
Kertész pysyi Unkarissa aina ulkopuolisena eikä samaistunut esimerkiksi juutalaiseen yhteisöön.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Suvi Turtiainen | Otsikko =Nobelkirjailija oli kiistelty henkilö | Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta =1.4.2016 | Sivut = B 2| www = http://www.hs.fi/kulttuuri/a1459395881656| Viitattu = 1.4.2016 }}</ref> |
|||
Kertészin useimmat kirjat käsittelevät joko elämää keskitysleireillä tai keskitysleirikokemusten vaikutusta myöhemmissä elämänvaiheissa. Kirjoista tunnetuin, ''Kohtalottomuus'' (Sorstalanság), kertoo 15-vuotiaan pojan leirikokemuksista, joita kuvataan erikoisella, viileän toteavalla, lähes tunteettomalla tavalla.<ref>[http://www.kiiltomato.net/?rcat=K%E4%E4nn%F6skirjallisuus&rid=628 Pahuus näkyy parhaiten hyvää vasten] Kiiltomato.net 30.9.2003 Viitattu 12.3.2008</ref> Yhdessä kirjojen ''Kaddish syntymättömälle lapselle'', ''Tappio'' ja ''Lopetus'' kanssa se muodostaa Kertészin pääteoksena pidetyn romaanisarjan. Kirjan pohjalta on vuonna 2005 tehty Unkarissa elokuva ''[[Fateless – ikuisesti merkitty]]'', jonka Kertész on käsikirjoittanut<ref>{{Elonet|1322909}}</ref>. |
Kertészin useimmat kirjat käsittelevät joko elämää keskitysleireillä tai keskitysleirikokemusten vaikutusta myöhemmissä elämänvaiheissa. Kirjoista tunnetuin, ''Kohtalottomuus'' (Sorstalanság), kertoo 15-vuotiaan pojan leirikokemuksista, joita kuvataan erikoisella, viileän toteavalla, lähes tunteettomalla tavalla.<ref>[http://www.kiiltomato.net/?rcat=K%E4%E4nn%F6skirjallisuus&rid=628 Pahuus näkyy parhaiten hyvää vasten] Kiiltomato.net 30.9.2003 Viitattu 12.3.2008</ref> Yhdessä kirjojen ''Kaddish syntymättömälle lapselle'', ''Tappio'' ja ''Lopetus'' kanssa se muodostaa Kertészin pääteoksena pidetyn romaanisarjan. Kirjan pohjalta on vuonna 2005 tehty Unkarissa elokuva ''[[Fateless – ikuisesti merkitty]]'', jonka Kertész on käsikirjoittanut<ref>{{Elonet|1322909}}</ref>. |
Versio 1. huhtikuuta 2016 kello 09.18
Imre Kertész | |
---|---|
Imre Kertész |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 9. marraskuuta 1929 Budapest, Unkari |
Kuollut | 31. maaliskuuta 2016 (86 vuotta) Budapest, Unkari |
Ammatti | kirjailija, toimittaja, kääntäjä |
Kirjailija | |
Tuotannon kieli | unkari |
Palkinnot | |
Nobelin kirjallisuuspalkinto (2002) |
|
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Imre Kertész (9. marraskuuta 1929 Budapest – 31. maaliskuuta 2016 Budapest[1]) oli unkarilainen kirjailija, joka sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon 2002.[2]
Juutalaissyntyinen Kertész vietti osan nuoruudestaan Auschwitzin, Buchenwaldin ja Zeitzin keskitysleireillä, mistä hän vapautui 1945. Unkariin palattuaan hän työskenteli ensin toimittajana ja sitten kääntäjänä[1]. Hän käänsi saksasta Nietzschen, Hofmannsthalin, Schnitzlerin, Freudin, Rothin, Wittgensteinin ja Canettin teoksia, jotka kaikki vaikuttivat hänen kirjoitustyyliinsä. Esikoisteos Kohtalottomuus ilmestyi vasta 1975, sillä Unkarisa maan natsimenneisyydestä vaiettiin.[3].
Kertész pysyi Unkarissa aina ulkopuolisena eikä samaistunut esimerkiksi juutalaiseen yhteisöön.[4]
Kertészin useimmat kirjat käsittelevät joko elämää keskitysleireillä tai keskitysleirikokemusten vaikutusta myöhemmissä elämänvaiheissa. Kirjoista tunnetuin, Kohtalottomuus (Sorstalanság), kertoo 15-vuotiaan pojan leirikokemuksista, joita kuvataan erikoisella, viileän toteavalla, lähes tunteettomalla tavalla.[5] Yhdessä kirjojen Kaddish syntymättömälle lapselle, Tappio ja Lopetus kanssa se muodostaa Kertészin pääteoksena pidetyn romaanisarjan. Kirjan pohjalta on vuonna 2005 tehty Unkarissa elokuva Fateless – ikuisesti merkitty, jonka Kertész on käsikirjoittanut[6].
Kaddish syntymättömälle lapselle kuvaa keskitysleiriltä vapautuneen miehen tunnontuskia "luvattomasta" olemassaolostaan sekä kieltäymyksestään tehdä lapsia. Tappio on kafkamainen romaani, jonka päähenkilö joutuu keskitysleiriltä vapauduttuaan Unkarin kommunistibyrokratian pyörteisiin.[7] Lopetus etsii vastausta kysymykseen, miksi keskitysleirillä syntynyt kirjailija tekee itsemurhan kommunistivallan päätyttyä.[8] Kirjasarjan yhtenä keskeisenä teemana on kumota tunnettu väite "Auschwitzille ei ole selitystä".[9]
Suomennetut teokset
- (1975) Sorstalanság; suom. Kohtalottomuus (2003, Otava; suom. Outi Hassi; ISBN 951-1-18713-9)
- (1988) A kudarc; suom. Tappio (2005, Otava; suom. Outi Hassi; ISBN 951-1-19930-7)
- (1990) Kaddis a meg nem született gyermekért; suom. Kaddish syntymättömälle lapselle (2004, Otava; suom. Outi Hassi; ISBN 951-1-19342-2)
- (1992) Gályanapló; suom. Kaleeripäiväkirja (2008, Otava; suom. Outi Hassi; ISBN 978-951-1-21597-4)
- (2003) Felszámolás; suom. Lopetus (2006, Otava; suom. Outi Hassi; ISBN 978-951-1-18928-2)
- Kieli maanpaossa: Kaksi juhlapuhetta. ”Kieli maanpaossa” on ilmestynyt esseekokoelmassa A száműzött nyelv (2001). ”Heureka!” on Kertészin Nobel-puhe vuonna 2002. Suomentanut Outi Hassi. Otava, 2003. ISBN 951-1-18666-3.
Lähteet
- ↑ a b Jukka Petäjä: Auschwitz teki nobelistista juutalaisen Hs.fi. 31.3.2016. Viitattu 1.4.2016.
- ↑ The Nobel Prize in Literature 2002 (elämäkerta, julkaisuluettelo ja palkinnon myöntämispuhe) The Official Web Site of the Nobel Foundation. Viitattu 27.9.2009. (englanniksi)
- ↑ Anniina Wallius: Nobel-kirjailija Imre Kertész kuollut Yle.fi/uutiset. 31.3.2016. Viitattu 1.4.2016.
- ↑ Suvi Turtiainen: Nobelkirjailija oli kiistelty henkilö. Helsingin Sanomat, 1.4.2016, s. B 2. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 1.4.2016.
- ↑ Pahuus näkyy parhaiten hyvää vasten Kiiltomato.net 30.9.2003 Viitattu 12.3.2008
- ↑ Imre Kertész Elonet.
- ↑ Auschwitz muutettiin kuvitelmaksi Helsingin Sanomat 21.12.2005 Viitattu 12.3.2008
- ↑ Elämä on suuri keskitysleiri Helsingin Sanomat 15.10.2007 Viitattu 12.3.2008
- ↑ Kertészin moninkertainen "ei" Helsingin Sanomat 6.11.2006 Viitattu 12.3.2008
Aiheesta muualla
- Nobel-kirjailija Imre Kertész Kirjakerhon toiveuusinnassa, toim. Juha Virkkunen, haastateltavana suomentaja Outi Hassi
- Olivia Blair: Imre Kertesz: Nobel Prize Laureate and Holocaust survivor dies age 86 The Independent. 31.3.2016. Viitattu 31.3.2016. (englanniksi)
|