Ero sivun ”Kesäolympialaiset 1940” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
kieliasua, kuvituksen järjestelyä
[katsottu versio][katsottu versio]
(→‎Tokion kisat: poistettu karkea svetisismi ym. kieli- ja kirjoitusvirheitä)
(kieliasua, kuvituksen järjestelyä)
[[Tiedosto:Poster Olympische Sommerspiele Tokio 1940.jpg|thumb|125px|Tokion vuoden 1940 kesäkisojen juliste.]]
'''XII olympiadin kisat''' oli alun perin tarkoitus pitää [[Tokio]]ssa, [[Japani]]ssa, mutta järjestäjät joutuivat perumaanperuuttamaan ne [[Kiinan–Japanin sota (1937–1945)|Kiinan-Japanin sodan]] takia, ja [[Kansainvälinen olympiakomitea|Kansainvälinen olympiakomitea (KOK)]] myönsi [[olympiakisat]] [[Helsinki|Helsingille]], [[Suomi|Suomeen]]. Kisoja ei kuitenkaan voitu järjestää [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] takia.
 
Vuoden 1940 kisoja haki alun perin yksitoista kaupunkia eli: Egyptin [[Aleksandria]], Kreikan [[Ateena]], Espanjan [[Barcelona]], Unkarin [[Budapest]], Argentiinan [[Buenos Aires]], Irlannnin [[Dublin]], Suomen Helsinki, Sveitsin [[Lausanne]], IsoIson-Britannian [[Lontoo]], Kanadan [[Montréal]] ja [[Toronto]], Brasilian [[Rio de Janeiro]], Italian [[Rooma]] ja Japanin Tokio. KOK:n oli määrä valita voittaja vuoden 1935 kokouksessa [[Oslo]]ssa. Enakkosuosikkeja olivat Tokio ja [[Rooma]]. Vain pari viikkoa ennen [[Oslo]]n kokousta Italia luopui kisojen hausta Tokion hyväksi ja siirsi hakemuksensa vuoden 1944 kisoihin. KOK:ssa ei tällaista ratkaisua katsottu hyvällä. Niinpä vuoden 1940 kesäkisojen isäntäkaupungin valinta siirrettiin heinäkuulle 1936 [[Kesäolympialaiset 1936|Berliinin kesäolympialaisten]] yhteyteen. Ehdokkaiksi tässä vaiheessa jäijäivät vain Tokio ja Helsinki. Viime hetkillä kisaan ilmoittautui vielä Lontoo, jonka mukanaolo suomalaisittain nähtiin myönteisenä asiana Suomen kannalta.
 
Kisakaupungin valinta tapahtui Berliinin [[Hotel Adlon|Adlon-hotellissa]]. Helsinkiä tilaisuudessa edustivat [[Erik von Frenckell]], [[Armas-Eino Martola]] ja [[Hjalmar Procopé]]. Ennen kisakaupunkiäänestystä Lontoo ilmoitti yllättäen vetäytyvänsä kisasta; jäljellä jäivät siis Helsinki ja Tokio. Äänestys Berliinin kokouksessa tapahtui kaksiosaisena – paikan päällä annetut ja KOK:n jäsenten äänet sekä poissaolevien lähettämät postiäänet. Berliinin olympiakisoihin kokoontuneet äänestivät Helsingin hyväksi 27–20, mutta kaikki postitse toimitetut äänet menivät Tokiolle eli lopullinen tulos oli 36–27 Tokion hyväksi.
| stadion = [[Helsingin olympiastadion]]
}}
[[Tiedosto:Helsinki1940 järjestelytoimikunta.jpg|thumb|left|250px|XII olympiadin kisojen järjestelytoimikuntajärjestely­toimi­kunta kesällä 1938: [[Erik von Frenckell]] (vas.), [[Mauno Pekkala]], [[Urho Kekkonen]], [[Jussi Tossavainen]], Ernst Krogius, [[Jukka Rangell]], [[Johan Helo]] ja [[Hugo Österman]].]]
 
[[Tiedosto:Olympic stadium of Helsinki in 1930's.jpg|thumb|285px|Helsingin olympiastadion 1930-luvun asussaan vuoden 1940 olympiakisoja varten.]]
Kesäolympiakisojen ajankohdaksi Helsingissä sovittiin 20. heinäkuuta – 4. elokuuta 1940. Järjestelytoimikunnan perustava kokous pidettiin 18. elokuuta 1938, jolloin sen puheenjohtajaksi valittiin pankinjohtaja, SVUL:n puheenjohtaja [[Jukka Rangell|J. W. Rangell]]. Varapuheenjohtajina toimivat KOK:n suomalaisjäsen [[Ernst Krogius]] ja Suomen Olympiakomitean puheenjohtaja [[Urho Kekkonen]], sihteerinä [[Jussi Tossavainen]], pääsihteerinä ensimmäisen vuoden everstiluutnantti [[V. A. M. Karikoski]] ja toisen [[Lauri Miettinen]]. Muita järjestelytoimikunnan jäseniä olivat kaupunginjohtaja Erik von Frenckell, pääjohtaja [[Mauno Pekkala]], kaupunginjohtaja [[Johan Helo]] ja kenraaliluutnantti [[Hugo Österman]].
 
[[Tiedosto:Käpylän ravirata.JPG|thumb|285px|Käpylän ravirata vanhassa ilmakuvassa. Taustalla Koskelantie ja etualalla [[Helsingin Velodromi|Velodromi]].]]
Tähän aikaan oli tapana, että kisat järjestänyt maa saa uuden edustajan KOK:aan. Suomen edustajaksi KOK:n syyskuun 1938 istunnossa valittiin J. W. Rangell. Järjestelytoimikunnan työssä näkyi edellisen kisaisännän eli natsi-Saksan aktiivisuusinto osallistua kisojen järjestelyyn. Saksan rooli 1930-luvun lopulla oli KOK:ssa vahvassa kasvussa. Tekniseksi asiantuntijaksi KOK lähetti saksalaisen [[Werner Klingeberg]]in. Hän oli ollut Berliinin kisoissa pääsihteeri [[Carl Diem]]in johtaman järjestelytoimikunnan palveluksessa. Tokion saatua kisat hän oli ollut vuodesta 1937 Tokiossa ja siirtyi Helsinkiin kisojen siirryttyä Helsingin järjestettäväksi.
 
Suomessa kisojen järjestelyyn liittyi poliittisia jännitteitä, sillä huhtikuussa järjestelytoimikunnan pääsihteeriksi valittiin everstiluutnantti V. A. M. Karikoski, jota saattoi pitää Rangellin ja Kekkosen ehdokkaana. Von Frenckell koki tulleensa syrjäytytetyksi poliittisista syistä, sillä hänen katsottiin kuuluvan ruotsinkielisen oikeiston edustajaksi ja siksi poliittisesti Kekkosen ja hänen kannattajiensa syrjäyttämäksi. Von Frenckellin erottua järjestelytoimikunnasta hänestä tuli Helsingin kaupungin olympiatoimiston päällikkö.
[[Tiedosto:Olympic stadium of Helsinki in 1930's.jpg|thumb|285px|Helsingin olympiastadion 1930-luvun asussaan vuoden 1940 olympiakisoja varten.]]
 
ToinenLisäksi jännitettäjännitteitä aiheuttanut asia oliaiheutti [[Suomen Työväen Urheiluliitto|TUL:n]] urheilijoiden osallistuminen Suomen olympiajoukkueeseen – tähän astihan TUL:n urheilijat eivät olleet osallistuneet Suomen edustajina olympiakisoihin. Asiaan liittyi Suomen urheilun keskusjärjestöasiat erityisesti [[Suomen Valtakunnan Urheiluliitto|SVUL:n]] ja TUL:n välinen suhde. Järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Rangell uhkasi jopa erolla, ellei sopuunelleivät SVUL:n ja TUL:n välilläpääse päästäsopuun. Neuvottelut päättyivät huhtikuussa 1939 lopulta sopuun, eli TUL:n urheiljoidenurheiljat osallistumiseenosallistuvat tuleviin kotikisoihin.
 
Kisoihin kutsuttiin 64 olympiakansakuntaa, joista 48 ilmoittautui 10. lokakuuta 1939 mennessä.
 
Kisapaikkojen rakentaminen oli kiireellisin tehtävä. [[Helsingin olympiastadion|Olympiastadionin]] lisäksi toteutettiin lukuisia muitakin rakennuskohteita. Stadionin viereen rakennettiin [[Helsingin uimastadion|uimastadion]], [[Helsingin Velodromi|velodromi]], [[Soutustadion (Helsinki)|Taivallahden soutustadion]], ratsastusstadionin katsomotiloja laajennettiin ja [[Töölön kisahalli|Messuhalli]] kunnostettiin voimailulajeille, [[Töölön pallokenttä|Pallokenttä]] jalkapallon alkusarjan otteluille ja [[Malmin ampumarata]]. Urheilijoiden majoitusta varten rakennettiin [[Olympiakylä]] paikkananpaikkanaan Koskelantien omakotialue, jonne rakennettiin 30 kolmikerroksista asuintaloa 3 000 miesurheilijaa varten. Naisurheiljoiden majoitus oli tarkoitus järjestää [[Helsingin kaupungin sairaanhoitajakoulu|sairaanhoito-opisto]]llassa niin sanottuun Olympiakotiin.
[[Tiedosto:Famous spectators of athletics game Finland-Sweden-Germany, September 1940 in Helsinki.jpg|leftright|thumb|250px|Syyskuun 7.–8. päivänä 1940 Suomi, Ruotsi ja Saksa kävivät yleisurheilun kolmimaaottelun [[Helsingin olympiastadion]]illa, jonka piti olla olympianäyttämönä jo kesällä 1940. Tapahtuma nähtiin merkkinä ajan muuttumisena eli Saksan lähentymisenä Suomen suuntaan. Paikalla oli arvovaltainen kutsuvieraskatsomo. Kuvassa vasemmalta [[Suomen Urheiluliitto|Suomen Urheiluliiton]] puheenjohtaja [[Urho Kekkonen]], sotamarsalkka [[Carl Gustaf Emil Mannerheim|Mannerheim]], Ruotsin perintöprinssi [[Kustaa Aadolf (Ruotsin perintöprinssi)|Kustaa Aadolf]], pääministeri [[Risto Ryti]] ja Saksan urheilujohtaja [[Hans von Tschammer und Osten]].]]
 
Pääsylippuja sai tilata Suomessa syksystä 1938 helmikuuhun 1939, jona aikana kotimaisia lippuvarauksia tuli noin 200 000.
 
NiidenKisojen järjestämisestä luovuttiin maaliskuussa 1940 Euroopassa käytyjen sotatoimien vuoksi. Syynä oli myös [[talvisota|talvisodan]] johdosta heikentynyt taloustilanne sekä sodan aiheuttama katkos kisojen valmisteluissa. Virallisesti kisat peruutettiin [[Suomen Olympiakomitea]]n kokouksessa huhtikuussa 1940, jolloin sota Euroopassa oli laajentunut [[natsi-Saksa|Saksan]] hyökättyä [[Tanskan valtaus|Tanska]]an ja [[Taistelu Norjasta|Norjaan]].
 
Kesällä 1940 kisojen suunniteltuun avajaisaikaan järjestettiin kaksipäiväiset [[Kaatuneiden urheilijoiden muistokilpailut]], joissa haluttiin muistaa niitä talvisodassa kaatuneita suomalaisurheilijoita, jotka olisivat olleet kesän 1940 mahdollisia olympiaosanottajia.
 
[[Tiedosto:Famous spectators of athletics game Finland-Sweden-Germany, September 1940 in Helsinki.jpg|left|thumb|250px|Syyskuun 7.–8. päivänä 1940 Suomi, Ruotsi ja Saksa kävivät yleisurheilun kolmimaaottelun [[Helsingin olympiastadion]]illa, jonka piti olla olympianäyttämönä jo kesällä 1940. Tapahtuma nähtiin merkkinä ajan muuttumisena eli Saksan lähentymisenä Suomen suuntaan. Paikalla oli arvovaltainen kutsuvieraskatsomo. Kuvassa vasemmalta [[Suomen Urheiluliitto|Suomen Urheiluliiton]] puheenjohtaja [[Urho Kekkonen]], sotamarsalkka [[Carl Gustaf Emil Mannerheim|Mannerheim]], Ruotsin perintöprinssi [[Kustaa Aadolf (Ruotsin perintöprinssi)|Kustaa Aadolf]], pääministeri [[Risto Ryti]] ja Saksan urheilujohtaja [[Hans von Tschammer und Osten]].]]
Syyskuussa 1940 [[Helsingin olympiastadion]]illa järjestettiin yleisurheilun kolmimaaottelu Suomi–Ruotsi–Saksa, jota kutsuttiin aikanaan ”pienoisolympialaisiksi”.
 
== Lähteet ==
*{{Kirjaviite | Tekijä =HelgeKokkonen, Nygrén & Markku SiukonenJouko | Nimeke = SuuriSadan Olympiateosvuoden 1olympiadi – Suomalaisen olympialiikkeen historia| Vuosi =19782007 | Kappale = XIIOikeiden olympiadiolympiakisojen Tokiomaa ja Helsinki 1940| Sivut = 235–251| Selite = |Julkaisupaikka =JyväskyläHelsinki | Julkaisija =Oy Scandia Kirjat AbWSOY | Tunniste =ISBN 978-951-94660-0532429-385 }}
*{{Kirjaviite | Tekijä =Nygrén, Helge Nygrén | Nimeke = Olympiatuli joka sammui sodan tuuliin| Vuosi =1991 | Selite = |Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Postmediat Oy | Tunniste =ISBN 951-95861-3-X }}
*{{Kirjaviite | Tekijä =JoukoNygrén, KokkonenHelge – Siukonen, Markku | Nimeke = SadanSuuri vuodenOlympiateos olympiadi – Suomalaisen olympialiikkeen historia1| Vuosi =20071978 | Kappale Luku= OikeidenXII olympiakisojenolympiadi maaTokio ja Helsinki 1940| Sivut = 235–251| Selite = |Julkaisupaikka =HelsinkiJyväskylä | Julkaisija =WSOYOy Scandia Kirjat Ab | Tunniste =ISBN 978-951-09466-3242905-538 }}
 
{{olympialaiset}}
28 645

muokkausta

Navigointivalikko