Ero sivun ”Fredrik August Ehrström” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
52 207 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
SeppVei (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
25 008 muokkausta
Viite, lisätietoja, väliotsikot, luokat
Rivi 1: Rivi 1:
'''Fredrik August Ehrström''' ([[12. tammikuuta]] [[1801]] [[Luoto]] – [[19. maaliskuuta]] [[1850]] [[Helsinki]]<ref name="oit"/>) oli suomalainen säveltäjä ja laulunopettaja. Hän suoritti [[perämies]]tutkinnon [[Vaasa]]ssa 1818 ja aloitti 1824 [[oikeustiede|lakitieteen]] opinnot [[Turun yliopisto]]ssa. Opinnot keskeytyivät 1829, ja Ehrström siirtyi veljensä, [[Mynämäki|Mynämäen]] kihlakunnan [[Kruununvouti|kruununvoudin]] Anton Mauritz Ehrströmin apulaiseksi.<ref name = HAAPANEN/>
'''Fredrik August Ehrström''' ([[12. tammikuuta]] [[1801]] [[Luoto]] – [[19. maaliskuuta]] [[1850]] [[Helsinki]]<ref name="oit"/>) oli suomalainen säveltäjä, kuoronjohtaja, urkuri ja laulunopettaja.


==Henkilöhistoria==
⚫
Pian Ehrström muutti [[Pietari (kaupunki)|Pietariin]], missä hänen toinen veljensä [[Eric Gustaf Ehrström]] toimi ruotsinkielisen Pyhän Katariinan seurakunnan kirkkoherrana. Fredrik Ehrström alkoi toimia seurakunnan kirkkokoulun laulunopettajana, kunnes siirtyi Helsinkiin. Hän johti helsinkiläisen [[Akademiska Musikföreningen|Akateemisen Musiikkiseuran]] kuoroa 1833–1835, ja toimi laulunopettajana vuodesta 1833 Helsingin yksityisessä lyseossa, 1839 triviaalikoulussa ja 1841 ylemmässä alkeiskoulussa. Helsingin [[Vanha kirkko (Helsinki)|Vanhan kirkon]] urkuri hän oli vuodesta 1840 ja hoiti vuosina 1836–1850 teologian ylioppilaiden messuharjoituksia.<ref name="oit">Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 2, p. 717</ref><ref name = HAAPANEN/>
Ehrströmin vanhemmat olivat kauppias Anders Ehrström ja Anna Maria Reinius ja puoliso vuodesta 1842 Emelie (Emma) Augusta Matheizen (k. 1905). Heidän pojanpoikansa oli säveltäjä ja musiikkikriitikko [[Otto J. S. Ehrström]]. Ehrström harjoitti merimiesopintoja [[Pietarsaari|Pietarsaaressa]] ja suoritti [[perämies]]tutkinnon [[Vaasa]]ssa 1818. Ylioppilaaksi hän tuli 1824.<ref name="Suo">{{Kirjaviite | Tekijä= Kuusisto, Taneli | Nimeke= F. A. (Fredr. Aug.) Ehrström | Selite= Teoksessa: Ranta, Sulho (toim.), ''Suomen säveltäjiä''| Julkaisupaikka=Porvoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1945 | Sivut= 29-37|}}</ref> Ehrström aloitti 1824 [[oikeustiede|lakitieteen]] opinnot [[Turun yliopisto]]ssa. Opinnot keskeytyivät 1829, ja Ehrström siirtyi veljensä, [[Mynämäki|Mynämäen]] kihlakunnan [[Kruununvouti|kruununvoudin]] Anton Mauritz Ehrströmin apulaiseksi.<ref name = HAAPANEN/>


⚫
Pian Ehrström muutti [[Pietari (kaupunki)|Pietariin]], missä hänen toinen veljensä [[Eric Gustaf Ehrström]] toimi ruotsinkielisen Pyhän Katariinan seurakunnan kirkkoherrana. Hän alkoi toimia seurakunnan kirkkokoulun laulunopettajana, kunnes siirtyi Helsinkiin. Hän johti helsinkiläisen [[Akademiska Musikföreningen|Akateemisen Musiikkiseuran]] kuoroa 1833–1835 ja toimi laulunopettajana vuodesta 1833 Helsingin yksityisessä lyseossa, 1839 triviaalikoulussa ja 1841 ylemmässä alkeiskoulussa. Helsingin [[Vanha kirkko (Helsinki)|Vanhan kirkon]] urkuri hän oli vuodesta 1840 ja hoiti vuosina 1836–1850 teologian ylioppilaiden messuharjoituksia.<ref name="oit">Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 2, p. 717</ref><ref name = HAAPANEN/>
⚫
Hänen vaatimattomat laulelmansa olivat omana aikanaan pidettyjä. Tuotantoon kuuluu noin 40 yksin- ja noin 10 kuorolaulua, osan hän sävelsi lapsuudenystävänsä [[J. L. Runeberg|Runebergin]] runoihin, kuten "[[Runebergin lähde|Lähteellä]]" ja "Joutsen".<ref name="oit"/><ref>[http://www.runeberg.net/fin/b_8_t.html Runeberg.net]</ref>


==Taiteellinen tuotanto==
F. A. Ehrströmin pojanpoika oli säveltäjä ja musiikkikriitikko [[Otto J. S. Ehrström]].
⚫
Ehrströmin laulelmat olivat omana aikanaan pidettyjä. Hänen tuotantoonsa kuuluu noin 40 yksinlaulua, kuten ''Den öfvergivna'' ja ''Den sjuttonårijga'', sekä kymmenkunta kuorolaulua kuten ''Tonernas värde'', ''Stjärnan'', ''Bachi vaggvisa'', ''Vårt land'' ja ''Stilla skuggor''.<ref name="Suo"/> Osan lauluista hän sävelsi lapsuudenystävänsä [[J. L. Runeberg|Runebergin]] runoihin, kuten ''[[Runebergin lähde|Lähteellä]]'' (''Vid en källa'') ja ''Joutsen'' (''Svanen'').<ref name="oit"/><ref>[http://www.runeberg.net/fin/b_8_t.html Runeberg.net]</ref> Ehrström julkaisi myös kaksi teosta musiikin opetusta varten sekä teokset yksin- ja kuorolauluistaan.


==Julkaistuja teoksia==
===Julkaistuja teoksia===
<ref name = HAAPANEN>{{Kirjaviite | Tekijä = Haapanen, Toivo | Nimeke =Suomen säveltaide | Vuosi =1940 | Sivu =51–52 | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Otava | Tunniste = | Viitattu = 2.7.2013 }}</ref>
Ehrströmin teoksia ovat:<ref name = HAAPANEN>{{Kirjaviite | Tekijä = Haapanen, Toivo | Nimeke =Suomen säveltaide | Vuosi =1940 | Sivu =51–52 | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Otava | Tunniste = | Viitattu = 2.7.2013 }}</ref>
*''Suomalainen messu'' 1837
*''Suomalainen messu'', 1837
*''Första elementerna i sånglära'', oppikirja 1846
*''Första elementerna i sångläran'', oppikirja, 1846
*''Fyrstämmiga sånger för mansröster'', mieskuorolauluja 1846
*''Fyrstämmiga sånger för mansröster'', mieskuorolauluja, 1846
*''Tio sånger vid pianoforte'', yksinlauluja 1850
*''Tio sånger vid pianoforte'', yksinlauluja, 1850


==Lähteet==
==Lähteet==
{{Viitteet}}
{{Viitteet}}


{{Tynkä/Henkilö}}
{{Tynkä/Säveltäjä}}


{{AAKKOSTUS:Ehrström, August}}
{{AAKKOSTUS:Ehrström, August}}
[[Luokka:Suomalaiset säveltäjät]]
[[Luokka:Suomalaiset säveltäjät]]
[[Luokka: Suomalaiset opettajat]]
[[Luokka: Suomalaiset kuoronjohtajat]]
[[Luokka: Suomalaiset urkurit]]
[[Luokka: Suomalaiset tietokirjailijat]]
[[Luokka:Vuonna 1801 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1801 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1850 kuolleet]]
[[Luokka:Vuonna 1850 kuolleet]]

Versio 26. maaliskuuta 2016 kello 20.46

Fredrik August Ehrström (12. tammikuuta 1801 Luoto – 19. maaliskuuta 1850 Helsinki[1]) oli suomalainen säveltäjä, kuoronjohtaja, urkuri ja laulunopettaja.

Henkilöhistoria

Ehrströmin vanhemmat olivat kauppias Anders Ehrström ja Anna Maria Reinius ja puoliso vuodesta 1842 Emelie (Emma) Augusta Matheizen (k. 1905). Heidän pojanpoikansa oli säveltäjä ja musiikkikriitikko Otto J. S. Ehrström. Ehrström harjoitti merimiesopintoja Pietarsaaressa ja suoritti perämiestutkinnon Vaasassa 1818. Ylioppilaaksi hän tuli 1824.[2] Ehrström aloitti 1824 lakitieteen opinnot Turun yliopistossa. Opinnot keskeytyivät 1829, ja Ehrström siirtyi veljensä, Mynämäen kihlakunnan kruununvoudin Anton Mauritz Ehrströmin apulaiseksi.[3]

Pian Ehrström muutti Pietariin, missä hänen toinen veljensä Eric Gustaf Ehrström toimi ruotsinkielisen Pyhän Katariinan seurakunnan kirkkoherrana. Hän alkoi toimia seurakunnan kirkkokoulun laulunopettajana, kunnes siirtyi Helsinkiin. Hän johti helsinkiläisen Akateemisen Musiikkiseuran kuoroa 1833–1835 ja toimi laulunopettajana vuodesta 1833 Helsingin yksityisessä lyseossa, 1839 triviaalikoulussa ja 1841 ylemmässä alkeiskoulussa. Helsingin Vanhan kirkon urkuri hän oli vuodesta 1840 ja hoiti vuosina 1836–1850 teologian ylioppilaiden messuharjoituksia.[1][3]

Taiteellinen tuotanto

Ehrströmin laulelmat olivat omana aikanaan pidettyjä. Hänen tuotantoonsa kuuluu noin 40 yksinlaulua, kuten Den öfvergivna ja Den sjuttonårijga, sekä kymmenkunta kuorolaulua kuten Tonernas värde, Stjärnan, Bachi vaggvisa, Vårt land ja Stilla skuggor.[2] Osan lauluista hän sävelsi lapsuudenystävänsä Runebergin runoihin, kuten Lähteellä (Vid en källa) ja Joutsen (Svanen).[1][4] Ehrström julkaisi myös kaksi teosta musiikin opetusta varten sekä teokset yksin- ja kuorolauluistaan.

Julkaistuja teoksia

Ehrströmin teoksia ovat:[3]

  • Suomalainen messu, 1837
  • Första elementerna i sångläran, oppikirja, 1846
  • Fyrstämmiga sånger för mansröster, mieskuorolauluja, 1846
  • Tio sånger vid pianoforte, yksinlauluja, 1850

Lähteet

  1. ↑ a b c Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 2, p. 717
  2. ↑ a b Kuusisto, Taneli: F. A. (Fredr. Aug.) Ehrström, s. 29-37. Teoksessa: Ranta, Sulho (toim.), Suomen säveltäjiä. Porvoo: WSOY, 1945.
  3. ↑ a b c Haapanen, Toivo: Suomen säveltaide, s. 51–52. Helsinki: Otava, 1940.
  4. ↑ Runeberg.net
Tämä säveltäjään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Fredrik_August_Ehrström&oldid=15616639”