Ero sivun ”Lassi Hiekkala” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti korvasi luokan Edistyspuoluelaiset poliitikot luokalla Kansallisen Edistyspuolueen poliitikot
nimitieto KB:n mukaan
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:Recording the show "Pienoisparlamentti", 1945.jpg|thumb|right|300px|Hiekkala (lähimpänä oikealla) radio-ohjelma [[Pienoisparlamentti|Pienoisparlamentin]] ensimmäisessä istunnossa vuonna 1945.]]
[[Kuva:Recording the show "Pienoisparlamentti", 1945.jpg|thumb|right|Hiekkala (lähimpänä oikealla) radio-ohjelma [[Pienoisparlamentti|Pienoisparlamentin]] ensimmäisessä istunnossa vuonna 1945.]]
'''Lauri (Lassi) Hiekkala''' (vuoteen 1907 '''Hoffrén''' [[23. marraskuuta]] [[1888]] [[Kuopion maalaiskunta]] – [[5. lokakuuta]] [[1951]] [[Helsinki]]) oli [[suomalainen]] toimittaja ja [[kansanedustaja]].
'''Lassi Hiekkala''' (vuoteen 1907 '''Lauri Hoffrén'''; [[23. marraskuuta]] [[1888]] [[Kuopion maalaiskunta]] – [[5. lokakuuta]] [[1951]] [[Helsinki]]) oli [[suomalainen]] toimittaja ja [[kansanedustaja]].


Hiekkalan vanhemmat olivat maanviljelijä Pekka Hoffrén ja Johanna Väänänen. Hän valmistui kansakoulunopettajaksi [[Kajaani]]n seminaarista 1913. Hän toimi [[maalaisliitto]]laisen [[Savon Sanomat|Savon Sanomien]] toimittajana 1913–1918 ja päätoimittajana 1918–1929. Hiekkala edusti mielipiteiltään poliittisen keskustan vasenta laitaa ja hänen kielteinen suhtautumisensa [[Suojeluskunnat|suojeluskuntiin]] ja maanpuolustukseen kariuttivat hänen poliittisen uransa Maalaisliitossa, jossa hän jäi oudoksi linnuksi. Puoluesihteerinä hän ehti olla vuoden 1925. [[Helsinki]]in siirryttyään Hiekkala oli 1929–1931 vastaavana toimittajana [[Suomenmaa]]-lehdessä, josta kuitenkin joutui lähtemään poliittisten erimielisyyksien vuoksi, ja siirtyi artikkelitoimittajaksi [[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomiin]]. Vaihtaessaan lehteä hän siirtyi myös maalaisliitosta [[Kansallinen Edistyspuolue|edistyspuolueeseen]]. Hiekkala tuli kummassakin puolueessa tunnetuksi tiukkana [[Lapuan liike|Lapuan liikkeen]] ja sittemmin [[IKL]]:n sekä muunkin äärioikeistolaisuuden kriitikkona. Hän kuului lapualaisia vastustavien keskustapoliitikkojen salaisen [[Isänmaan ja Lain Puolesta]] -järjestön keskeisiin henkilöihin. Edistyksessäkin hän jäi puolueen vasemmalle laidalle.
Hiekkalan vanhemmat olivat maanviljelijä Pekka Hoffrén ja Johanna Väänänen. Hän valmistui kansakoulunopettajaksi [[Kajaani]]n seminaarista 1913. Hän toimi [[maalaisliitto]]laisen [[Savon Sanomat|Savon Sanomien]] toimittajana 1913–1918 ja päätoimittajana 1918–1929. Hiekkala edusti mielipiteiltään poliittisen keskustan vasenta laitaa ja hänen kielteinen suhtautumisensa [[Suojeluskunnat|suojeluskuntiin]] ja maanpuolustukseen kariuttivat hänen poliittisen uransa Maalaisliitossa, jossa hän jäi oudoksi linnuksi. Puoluesihteerinä hän ehti olla vuoden 1925. [[Helsinki]]in siirryttyään Hiekkala oli 1929–1931 vastaavana toimittajana [[Suomenmaa]]-lehdessä, josta kuitenkin joutui lähtemään poliittisten erimielisyyksien vuoksi, ja siirtyi artikkelitoimittajaksi [[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomiin]]. Vaihtaessaan lehteä hän siirtyi myös maalaisliitosta [[Kansallinen Edistyspuolue|edistyspuolueeseen]]. Hiekkala tuli kummassakin puolueessa tunnetuksi tiukkana [[Lapuan liike|Lapuan liikkeen]] ja sittemmin [[IKL]]:n sekä muunkin äärioikeistolaisuuden kriitikkona. Hän kuului lapualaisia vastustavien keskustapoliitikkojen salaisen [[Isänmaan ja Lain Puolesta]] -järjestön keskeisiin henkilöihin. Edistyksessäkin hän jäi puolueen vasemmalle laidalle.
Rivi 8: Rivi 8:
Sodan jälkeen Hiekkala oli edistyspuolueen ja [[Suomen Kansanpuolue]]en kansanedustajana 1945–1951, kuolemaansa asti. Hänen vasemmistoporvarillinen linjansa sopi sotien jälkeiseen poliittiseen todellisuuteen, joskin hän jäi yhä puolueessaan yksin kannattaessaan [[sotasyyllisyys]]lakia ja [[YYA-sopimus]]ta. Hiekkala otti osaa myös [[Yleisradio]]n [[Pienoisparlamentti]]-ohjelman väittelyihin.
Sodan jälkeen Hiekkala oli edistyspuolueen ja [[Suomen Kansanpuolue]]en kansanedustajana 1945–1951, kuolemaansa asti. Hänen vasemmistoporvarillinen linjansa sopi sotien jälkeiseen poliittiseen todellisuuteen, joskin hän jäi yhä puolueessaan yksin kannattaessaan [[sotasyyllisyys]]lakia ja [[YYA-sopimus]]ta. Hiekkala otti osaa myös [[Yleisradio]]n [[Pienoisparlamentti]]-ohjelman väittelyihin.


Hiekkala esitti myös vanhoillisia näkemyksiä puhuessaan eduskunnassa [[lapsilisä]]lain käsittelyn yhteydessä kesäkuussa 1948. Hän mm. sanoi, että ”kansan kvaliteetin kannalta ei ole samantekevää, millaiset yksilöt sukua jatkavat” ja että luonnonjärjestyksen mukaan ”voimakkain yksilö” ja ”parhain aines” lisääntyy.<ref>Eduskunnan täysistunnon pöytäkirja, 3. kesäkuuta 1948. Hallituksen esitys n:o 163 (1947vp) lapsilisälaiksi. HE 163/1947</ref>
Hiekkala esitti myös vanhoillisia näkemyksiä puhuessaan eduskunnassa [[lapsilisä]]lain käsittelyn yhteydessä kesäkuussa 1948. Hän mm. sanoi, että ”kansan kvaliteetin kannalta ei ole samantekevää, millaiset yksilöt sukua jatkavat” ja että luonnonjärjestyksen mukaan ”voimakkain yksilö” ja ”parhain aines” lisääntyy.<ref>Eduskunnan täysistunnon pöytäkirja, 3. kesäkuuta 1948. Hallituksen esitys n:o 163 (1947 vp) lapsilisälaiksi. HE 163/1947</ref>


Hiekkalan pitämää Eeron pakinapalstaa seurasi uskollisesti lehdestä toiseen kuvittaja [[Oki Räisänen]]. Hänen kuoltuaan vuonna 1950 Helsingin Sanomat kiinnitti Eeron pakinoiden uudeksi kuvittajaksi [[Kari Suomalainen|Kari Suomalaisen]], joka Hiekkalankin pian kuoltua loi itsenäisen ja maineikkaan uran pilapiirtäjänä.
Hiekkalan pitämää Eeron pakinapalstaa seurasi uskollisesti lehdestä toiseen kuvittaja [[Oki Räisänen]]. Hänen kuoltuaan vuonna 1950 Helsingin Sanomat kiinnitti Eeron pakinoiden uudeksi kuvittajaksi [[Kari Suomalainen|Kari Suomalaisen]], joka Hiekkalankin pian kuoltua loi itsenäisen ja maineikkaan uran pilapiirtäjänä.

Versio 24. maaliskuuta 2016 kello 19.49

Hiekkala (lähimpänä oikealla) radio-ohjelma Pienoisparlamentin ensimmäisessä istunnossa vuonna 1945.

Lassi Hiekkala (vuoteen 1907 Lauri Hoffrén; 23. marraskuuta 1888 Kuopion maalaiskunta5. lokakuuta 1951 Helsinki) oli suomalainen toimittaja ja kansanedustaja.

Hiekkalan vanhemmat olivat maanviljelijä Pekka Hoffrén ja Johanna Väänänen. Hän valmistui kansakoulunopettajaksi Kajaanin seminaarista 1913. Hän toimi maalaisliittolaisen Savon Sanomien toimittajana 1913–1918 ja päätoimittajana 1918–1929. Hiekkala edusti mielipiteiltään poliittisen keskustan vasenta laitaa ja hänen kielteinen suhtautumisensa suojeluskuntiin ja maanpuolustukseen kariuttivat hänen poliittisen uransa Maalaisliitossa, jossa hän jäi oudoksi linnuksi. Puoluesihteerinä hän ehti olla vuoden 1925. Helsinkiin siirryttyään Hiekkala oli 1929–1931 vastaavana toimittajana Suomenmaa-lehdessä, josta kuitenkin joutui lähtemään poliittisten erimielisyyksien vuoksi, ja siirtyi artikkelitoimittajaksi Helsingin Sanomiin. Vaihtaessaan lehteä hän siirtyi myös maalaisliitosta edistyspuolueeseen. Hiekkala tuli kummassakin puolueessa tunnetuksi tiukkana Lapuan liikkeen ja sittemmin IKL:n sekä muunkin äärioikeistolaisuuden kriitikkona. Hän kuului lapualaisia vastustavien keskustapoliitikkojen salaisen Isänmaan ja Lain Puolesta -järjestön keskeisiin henkilöihin. Edistyksessäkin hän jäi puolueen vasemmalle laidalle.

Hiekkala kirjoitti pakinoita nimimerkillä Eero ja sillä nimellä poliittiset vastustajatkin hänet tunsivat. 1930-luvulla hän oli Suomen Sosialidemokraatin Sasu Punasen (Yrjö Räisänen) jälkeen äärioikeiston ykköskriitikko ja -silmätikku, minkä vuoksi kansanedustaja Elias Simojokikin toivoi kuuluisassa kirjeessään sekä Eeron että Sasun päätyvän keskitysleirille Petsamoon.

Sodan jälkeen Hiekkala oli edistyspuolueen ja Suomen Kansanpuolueen kansanedustajana 1945–1951, kuolemaansa asti. Hänen vasemmistoporvarillinen linjansa sopi sotien jälkeiseen poliittiseen todellisuuteen, joskin hän jäi yhä puolueessaan yksin kannattaessaan sotasyyllisyyslakia ja YYA-sopimusta. Hiekkala otti osaa myös Yleisradion Pienoisparlamentti-ohjelman väittelyihin.

Hiekkala esitti myös vanhoillisia näkemyksiä puhuessaan eduskunnassa lapsilisälain käsittelyn yhteydessä kesäkuussa 1948. Hän mm. sanoi, että ”kansan kvaliteetin kannalta ei ole samantekevää, millaiset yksilöt sukua jatkavat” ja että luonnonjärjestyksen mukaan ”voimakkain yksilö” ja ”parhain aines” lisääntyy.[1]

Hiekkalan pitämää Eeron pakinapalstaa seurasi uskollisesti lehdestä toiseen kuvittaja Oki Räisänen. Hänen kuoltuaan vuonna 1950 Helsingin Sanomat kiinnitti Eeron pakinoiden uudeksi kuvittajaksi Kari Suomalaisen, joka Hiekkalankin pian kuoltua loi itsenäisen ja maineikkaan uran pilapiirtäjänä.

Lassi Hiekkalan veli oli niin ikään Savon Sanomien päätoimittajana toiminut Eero Hiekkala.

Lähteet

  1. Eduskunnan täysistunnon pöytäkirja, 3. kesäkuuta 1948. Hallituksen esitys n:o 163 (1947 vp) lapsilisälaiksi. HE 163/1947

Aiheesta muualla