Ero sivun ”Näsijärven–Ruoveden alue” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p wlink korj
p wlink korj
Rivi 1: Rivi 1:
'''Näsijärven-Ruoveden alue''' (35.3) on [[Kokemäenjoen vesistö]]ön kuuluva vesialue, joka sijaitsee [[Pispalanharju]]n pohjoispuolella ja vesistön keskusjärveä [[Pyhäjärvi (Tampere)|Pyhäjärveä]] ylempänä. Se erkani Itämeren altaasta mahdollisesti jo [[Ancylusjärvi|Ancylusjärven]] aikana, ja sen ympäristö poikkeaa eräin osin merkittävästi [[Vanajaveden-Pyhäjärven alue]]esta luonnontieteellisesti.
'''Näsijärven-Ruoveden alue''' (35.3) on [[Kokemäenjoen vesistö]]ön kuuluva vesialue, joka sijaitsee [[Pyynikinharju]]n pohjoispuolella ja vesistön keskusjärveä [[Pyhäjärvi (Tampere)|Pyhäjärveä]] ylempänä. Se erkani Itämeren altaasta mahdollisesti jo [[Ancylusjärvi|Ancylusjärven]] aikana, ja sen ympäristö poikkeaa eräin osin merkittävästi [[Vanajaveden-Pyhäjärven alue]]esta luonnontieteellisesti.


Alueeseen nivoutuvat [[Ruovesi (järvi)|Ruoveteen]] ja sitä kautta [[Palovesi|Paloveteen]] ja lopulta [[Näsijärvi|Näsijärveen]] päätyvät lännestä itään lukien [[Ähtärin reitti]] ja [[Pihlajaveden reitti]], jotka yhdistyvät jo [[Tarjannevesi|Tarjanneveden]] kohdalla ja itäisempi [[Keuruun reitti]].
Alueeseen nivoutuvat [[Ruovesi (järvi)|Ruoveteen]] ja sitä kautta [[Palovesi|Paloveteen]] ja lopulta [[Näsijärvi|Näsijärveen]] päätyvät lännestä itään lukien [[Ähtärin reitti]] ja [[Pihlajaveden reitti]], jotka yhdistyvät jo [[Tarjannevesi|Tarjanneveden]] kohdalla ja itäisempi [[Keuruun reitti]].

Versio 18. maaliskuuta 2016 kello 17.15

Näsijärven-Ruoveden alue (35.3) on Kokemäenjoen vesistöön kuuluva vesialue, joka sijaitsee Pyynikinharjun pohjoispuolella ja vesistön keskusjärveä Pyhäjärveä ylempänä. Se erkani Itämeren altaasta mahdollisesti jo Ancylusjärven aikana, ja sen ympäristö poikkeaa eräin osin merkittävästi Vanajaveden-Pyhäjärven alueesta luonnontieteellisesti.

Alueeseen nivoutuvat Ruoveteen ja sitä kautta Paloveteen ja lopulta Näsijärveen päätyvät lännestä itään lukien Ähtärin reitti ja Pihlajaveden reitti, jotka yhdistyvät jo Tarjanneveden kohdalla ja itäisempi Keuruun reitti.

Alue muodostaa merkittävän osan Pirkanmaasta. Alueen vedet päätyvät Tammerkoskeen, joka oli Suomen teollistumiseen tarvittavan energian ensimmäisiä vesivoimaloita, ja Pohjoismaiden suurimman sisämaakaupungin Tampereen synnyn lähtökohta.

Tämä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.