Julia Margaret Cameron

Omakuva 1860-luvun alkuvuosilta.

Julia Margaret Cameron (o. s. Pattle; 11. kesäkuuta 1815 Kalkutta, Intia – 26. tammikuuta 1879 Kalutara, Ceylon) oli varhainen brittiläinen valokuvaaja, joka tunnetaan aikansa kuuluisuuksien muotokuvista sekä uskonnollisia ja muita sankarimyyttejä esittävistä henkilökuvistaan.

Cameronin valokuvaajan ura alkoi vasta 48 vuoden iässä ja kesti vain 11 vuotta, 1864–1875. Uran sytykkeenä oli hänen lahjaksi saamansa kamera. Aikalaiset eivät arvostaneet hänen pehmeäpiirtoista kuvaustyyliään eikä tapaansa manipuloida negatiivin kehitysprosessia, joita molempia pidettiin joko huolimattomuutena tai teknisenä virheenä. Parhaiten hänen tyyliään ymmärsivät prerafaeliittitaiteilijat. Nykyvalokuvauksessa voidaan nähdä Cameronin vaikutteita erityisesti tiukkaan rajatuissa muotokuvissa. Cameronin talo, Dimbola Lodge Isle of Wightilla on avoinna yleisölle.

Elämä ja ura

Julia Margaret Cameron syntyi Intian Kalkutassa ranskalaisaristokraattiseen sukuun kuuluvan äidin Adeline de l’Etangin ja Itä-Intian kauppakomppanian brittiupseerin James Pattlen tyttäreksi. Hänen sisarentyttärensä tytär oli kirjailija Virginia Woolf.

Cameronin muotokuva aviomiehestään Charles Hay Cameronista (1795–1881) vuodelta 1864.

Alfred Lord Tennyson. Julia Margaret Cameron, 1869

Cameron ei perinyt sukunsa muiden naisten kehuttua ulkonäköä, vaan häntä kohdeltiin perheessä eräänlaisena rumana ankanpoikasena. Hän kävi koulunsa Ranskassa ja palasi sen jälkeen Intiaan, jossa hän avioitui 1838 itseään 20 vuotta vanhemman brittijuristi Charles Hay Cameronin kanssa. Tämän päästyä eläkkeelle pariskunta muutti Lontooseen, jossa Julia Margaret Cameronin sisar Sarah Prinsep asui. Vuonna 1860 Cameronit vierailivat runoilija Alfred Tennysonin luona Wight-saarella ja ihastuivat paikkaan niin, että muuttivat itsekin pian Tennysonin naapureiksi saarelle.

Vuonna 1863 tuolloin jo 48-vuotias Julia Margaret Cameron sai tyttäreltään lahjaksi kameran, josta hän innostui valtavasti. Jo vuoden kuluttua hänet hyväksyttiin Lontoon ja Skotlannin valokuvausseurojen jäseneksi. Cameron opiskeli muotokuvausta David Wilkie Wynfieldin ohjauksessa ja kehitti tämän neuvojen pohjalta oman pehmeäpiirtoisen tyylinsä. Naapurinsa lordi Tennysonin avulla hän sai julkisuutta ja tilaajia valokuvilleen seurapiireistä.

Tuohon aikaan valokuvaus oli työlästä ja aikaavievää. Kuvauskohteet joutuivat istumaan pitkään kuvattavina, kun jokaisen valotuksen jälkeen kuva oli välittömästi kehitettävä. Monet Cameronin parhaista muotokuvista esittävätkin varta vasten kuvattavaksi tulleen vallasväen sijaan hänen omia perheenjäseniään ja vierailulla olevia sukulaisia ja ystäviä.

Cameron rekisteröi jokaisen valokuvansa tekijänoikeusvirastossa ja piti kuvistaan tarkkaa kirjaa, mikä on helpottanut jälkipolvien arvostuksen saamista. Monet kuvat julkisuuden henkilöistä ovat myös ainoita heistä otettuja valokuvia, jolloin ne ovat saaneet dokumentaarista merkittävyyttä enemmän kuin samoista henkilöistä tehdyt, tuolloin tavanomaisemmat piirrokset ja maalaukset.

Muotokuvien ohella osa Cameronin henkilökuvista ovat lähtökohdiltaan kirjallisia tai uskonnollisia ja näin prerafaeliittisten taideihanteiden mukaisia, mikä ilmenee mallien eteerisinä katseina, levollisina asentoina ja pehmeänä valaistuksena. Mallit esittävät valokuvissa kirjallisia hahmoja, joiksi heidät on usein huolella puvustettu ja maskeerattu. Näitä fiktiivisempiä kuvia on myöhemmin pidetty usein teennäisinä ja vähemmän arvokkaina kuin Cameronin valokuvia todellisista henkilöistä.

Näyttelijä Ellen Terryn muotokuva vuodelta 1864.

Vuonna 1875 Cameronin pariskunta muutti Ceylonin saarelle eli nykyiseen Sri Lankaan. Cameron yritti jatkaa valokuvausta sielläkin, mutta valitti usein kemikaalien ja puhtaan veden saannin vaikeutta. Enää ei ollut käytössä myöskään sellaisia valokuvauskohteita kuin mihin hän oli Englannissa tottunut. Ceylonin-vuosien kuvista ei ole säilynyt montakaan. Cameron kuoli Kalutaran kaupungissa vilustuttuaan pahasti vuonna 1879.

Cameronin sisarentytär Julia Prinsep Stephen (o. s. Jackson, 1846–1895) kirjoitti Cameronin elämäkerran, joka julkaistiin Dictionary of National Biography -kirjan ensimmäisessä painoksessa 1886. Julia Stephenin tytär, kirjailija Virginia Woolf kokosi Cameronin kuvista yhdessä Roger Fryn kanssa valokuvateoksen, joka julkaistiin 1926.

Vasta vuonna 1948 Julia Margaret Cameron nousi suurempaan tunnettuuteen Helmut Gernsheimin kirjan ansiosta. Cameron alkoi nopeasti saada arvostusta, jota paitsi hän jäi omana elinaikanaan. Vuonna 1975 valokuvaaja Imogen Cunningham sanoi toivovansa, että muotokuvaus palaisi alkulähteille Julia Margaret Cameronin tyyliin, koska ”häntä parempaa muotokuvaajaa ei ole”.

Vuonna 2013 New Yorkin Metropolitan Museum of Art piti laajan näyttelyn Cameronin kuvista.

Aiheesta muualla

• • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Julia Margaret Cameron Wikimedia Commonsissa