Uimahypyt

Ruotsalainen uimahyppääjä Arvid Spångberg 1908 Lontoon olympialaisissa.

Uimahypyt on koordinaatiokykyä, rytmitajua, rohkeutta, avaruudellista hahmotuskykyä sekä tyylikkyyttä vaativa uintilaji. Se on arvostelulaji, jonka varsinainen suoritus kestää alle kaksi sekuntia. Kilpailuun kuuluu viisi tai kuusi hyppykierrosta. Uimahypyt on lajina olympialaisissa alkaen vuodesta 1904.

Hyppyryhmät

Uimahypyt määritellään hypyn telineestä katsotun pyörintäsuunnan mukaan kuuteen hyppyryhmään. Kierre- ja vain kerroksilta suoritettavat käsinseisonnasta tehtävät hypyt muodostavat omat hyppyryhmänsä.

• Eteenpäin hypyissä kasvot ovat veteen päin telineestä. Hyppy pyörii vähintään puoli volttia eteenpäin.
• Taaksepäin hypyissä selkä on veteen päin telineestä ja hyppy pyörii vähintään puoli volttia taaksepäin.
• Ulospäin hypyissä kasvot ovat veteen päin telineestä ja hyppy pyörii vähintään puoli volttia taaksepäin.
• Sisäänpäin hypyissä selkä on veteen päin telineestä ja hyppy pyörii vähintään puoli volttia eteenpäin.
• Kierrehypyt ovat eteen-, taakse-, ulos-, tai sisäänpäin, kiertäen vähintään puoli kierrettä hyppääjän pituusakselin ympäri sekä pyörien vähintään puoli volttia.
• Käsiltä hypyt tehdään käsinseisonnasta lähtöasennon ollessa joko selkä tai kasvot veteen päin.

Suoritustavat

Hyppy voidaan suorittaa suorin vartaloin, taittaen, kerien tai vapaata suoritustapaa käyttäen.

• Suorin vartaloin hypyssä hypätään selkä, lantio, polvet ja nilkat ojennettuina.
• Taittaen hypätään vartalo lantion kohdalta taivutettuna, polvet ja nilkat ojennettuina suoriksi
• Kerien hypätään lantio ja polvet koukussa, polvet rinnassa kiinni ja kantapäät melkein kiinni pakaroissa
• Vapaata suoritustapaa käytetään tavallisesti jossakin kierrehypyn vaiheessa

Hyppyjen arvostelu

Jokaisella hypyllä on vaikeusaste. Vaikeusaste nousee hypyn vaikeutumisen mukaan. Vaikeusasteen suuruuteen vaikuttavia tekijöitä ovat volttien määrä, suorituskorkeus ja -tapa, kierteiden määrä, hyppyryhmä sekä luonnoton veteenmenosuunta, mikä merkitsee selkä veteen päin menoa ulos- ja taaksepäin hypyissä.

Arvokilpailuissa uimahyppyjen tuomaripaneellissa on seitsemän tuomaria, muissa kisoissa tavallisesti viisi. Parihyppykilpailuissa tuomareita on yhdeksän. Tuomarit arvostelevat hypyn pistein puolen numeron tarkkuudella väliltä 0—10. Asioita, joihin tuomarit kiinnittävät huomiota, ovat vauhti, lentorata, korkeus, voltin pyöriminen, kierteen pyöriminen, nopeus, asento, pysäytys, esteettisyys, tyyli ja helppous.

Suorituspaikat ja kilpailulajit

Ponnahduslauta

Uimahyppyjä hypätään ponnahduslaudalta ja vakailta kerrostasoilta. Kilpailuja käydään sekä sisä- että ulkotiloissa ja miehille, naisille, tytöille ja pojille on omat kilpailusarjansa.

Ponnahduslauta

Ponnahduslautakilpailussa käytettävien ponnahduskiveslautojen korkeudet vedenpinnasta ovat 1 ja 3 metriä. Miehet hyppäävät kuusi ja naiset viisi hyppyä ilman vaikeusasterajoitusta. Hyppyä ei toisteta, ellei hyppääjää ole häiritty hypyn aikana niin, että sen on katsottu selkeästi vaikuttavan hypyn laatuun.

Kerrokset

Miehet hyppäävät kerroskilpailussa kuusi ja naiset viisi hyppyä ilman vaikeusasterajoitusta. Suorituspaikat ovat 5, 7½ ja 10 metriä. Poikkeuksena kaikissa kansainvälisen uimaliiton FINAn yleisen sarjan kilpailuissa sallitaan hypyt ainoastaan kymmenestä metristä.

Parihypyt

Parihyppykilpailussa eli syncrohypyissä kaksi hyppääjä hyppäävät yhtä aikaa samalta korkeudelta. Lajit ovat kolmen metrin ponnahduslauta sekä kerrokset. Kilpailussa arvostellaan suoritusten yhtäaikaisuus sekä kumpikin hyppy erikseen. Ainakin yhden hypyn pitää suuntautua eteenpäin, eikä sitä saa suorittaa ponnahduslaudalta paikallaan.

Parihypyissä miehet hyppäävät kolmen metrin ponnahduslaudalta ja kerroksilta kuusi ja naiset viisi hyppykierrosta. Kahdella kierroksista vaikeusaste on 2,0 hypystä riippumatta. Muilla kierroksilla ei ole vaikeusasterajoituksia.

Katso myös

• Uimahypyt olympialaisissa
• Pellehypyt

Lähteet

• Uimaliitto

Aiheesta muualla

• Uimahyppyjen säännöt suomeksi
• Uimahypyt FINAn sivuilla (englanniksi)