Ero sivun ”Malmin rautatieasema” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 7: Rivi 7:
|sijainti = {{coord|60|15|05|N|025|00|39|E|type:railwaystation_region:FI-18|display=inline,title}}
|sijainti = {{coord|60|15|05|N|025|00|39|E|type:railwaystation_region:FI-18|display=inline,title}}
|avattu = 1871
|avattu = 1871
|käyttäjät = 20&nbsp;600 (ark., 2015)<ref>{{Verkkoviite |Tekijä =|Nimeke =Kehäradan matkustajamäärät marraskuussa 2015 (PowerPoint-tiedosto) |Julkaisija=Helsingin Seudun liikenne| Osoite =https://www.hsl.fi/sites/default/files/uploads/keharadan_matkustajat_marraskuu.ppt |Viitattu =6.1.2016}}</ref>
|käyttäjät = 20&nbsp;600 (ark., 2015)
|lähijunat = {{I-juna}} {{K-juna}} {{N-juna}} {{P-juna}} {{T-juna}}
|lähijunat = {{I-juna}} {{K-juna}} {{N-juna}} {{P-juna}} {{T-juna}}
|vaihdot = 69, 70, 70T, 73, 73N, 76A, 76B, 76N, 77A, 78, 79, 552, 554, 554K, 560, 561, 603, 701, 702, 703, 705
|vaihdot = 69, 70, 70T, 73, 73N, 76A, 76B, 76N, 77A, 78, 79, 552, 554, 554K, 560, 561, 603, 701, 702, 703, 705

Versio 6. maaliskuuta 2016 kello 14.23

Malmi
Malm
Perustiedot
Lyhenne Ml
Rataosa Helsinki–Riihimäki
Keravan kaupunkirata
Sijainti 60°15′05″N, 025°00′39″E
Osoite Malminkaari 4 / Malmin kauppatie 14
00700 Helsinki
Etäisyydet Pukinmäki 1,4 km
Tapanila 1,8 km
Avattu 1871
Liikenne
Käyttäjiä 20 600 (ark., 2015)[1]
Lähijunat I K N P T
Vaihtoyhteydet 69, 70, 70T, 73, 73N, 76A, 76B, 76N, 77A, 78, 79, 552, 554, 554K, 560, 561, 603, 701, 702, 703, 705
Asemarakennus
Tyyppi lähiliikenneasema
Liukuportaita 3
Hissejä 3
Ratapiha
Raiteisto 4 laituriraidetta

Malmin rautatieasema (lyh. Ml, ruots. Malms järnvägsstation) on pääkaupunkiseudun lähiliikenteen rautatieasema Helsingissä, Malmin kaupunginosassa. Se sijaitsee Pukinmäen ja Tapanilan asemien välissä rataosalla Helsinki–Riihimäki, noin 11 kilometriä Helsingin päärautatieasemalta pohjoiseen. Aseman ympärille on kasvanut Koillis-Helsingin kaupallinen keskus ja aseman päällä sekä itäpuolella sijaitsee Koillis-Helsingin bussiliikenteen solmukohta.

Aseman historia

Ensimmäinen ja toinen asemarakennus

Malmin aseman ympäristö on kokenut muutoksen maalaiskylästä teollisuustaajaman kautta kauppakeskusten ympäröimäksi metromaisen liikenteen lähijuna-asemaksi. Malmin kylään avattiin pysäkki sotilaskäyttöön vuonna 1871, koska lähistöllä oli tasaista maastoa sotilaiden harjoittelualueena. Ensimmäinen asemarakennus valmistui vuonna 1873 ja toinen jo 1878. Nämä asemarakennukset sijaitsivat Kirkonkyläntien pohjoispuolella.

Malmi oli Suomen ensimmäisen paikallisjunaliikennereitin asemien joukossa, kun liikenne aloitettiin kesällä 1886. Asemanseutu alkoi teollistua paikallisjunaliikenteen aloittamisen jälkeen nopeasti ja Malmista muodostui Helsingin maalaiskunnan keskustaajama ja se nimettiin taajaväkiseksi yhdyskunnaksi. Asemalta johdettiin teollisuusalueille ja hautausmaalle useita pistoraiteita, jotka myöhemmin on kaikki purettu.

Kolmas asemarakennus

Asema vuonna 1965 ennen sähköistystä.

Vuonna 1929 ratapihan uudelleenjärjestämisen takia oli matkustajaliikenne siirrettävä vanhasta asematalosta maantiesillasta Helsinkiin päin olevalle alueelle Kirkonkyläntien eteläpuolelle. Koska uuden asematalon sijoittamista ei tuolloin vielä ollut ratkaistu, rakennettiin keskilaiturille toistaiseksi odotussuoja, jossa oli myös pieni toimistohuone. Tämä suoja näyttäytyi heti liian ahtaaksi ja hankalaksi. Näitä epäkohtia lieventämään asetettiin lisäodotushuoneeksi vanha pyörätön työläisvaunu. Tyytymättömyydestä johtuen myönnettiin vuonna 1932 varoja uuden asematalon rakentamiseksi. Asematalo oli sijoitettava maantiesillan lounaispuolelle, johon oli tehtävä pienehkö tori autoja ym. ajoneuvoja varten. Koska maantie ja tulevan asematalon odotussalin lattiapinta oli noin neljä metriä ratapihatasoa korkeammalla, olisi täytynyt rakentaa katettu silta raiteiden yli ja siitä portaat välilaiturille.

Erinäisten hankaluuksien vuoksi tästä ehdotuksesta luovuttiin ja rautatiehallitus päätti 1932 asettaa uuden asematalon keskelle ratapihaa. Aseman sisään­käynti oli radan ylittävältä sillalta, odotus­sali ratapihan yläpuolella, ja siitä johtivat kolmen metrin levyiset portaat alas laiturille, josta matkatavarat nostettiin hissillä toimistoon. Odotushallin vieressä oli lisäksi erillisiä toimistohuoneita sekä 2. luokan odotushuone. Kapeassa keskikerroksessa sijaitsivat vessat sekä arkistohuoneet ja alakerrassa lämmityslaitteet. Laiturille asematalon yhteyteen rakennettiin avonainen suojakatos rautapilarein. Uusi rakennus valmistui vuonna 1934.

Malmi liitettiin suuressa alueliitoksessa Helsinkiin vuonna 1946. Helsinki alkoi kehittää Malmia ja läheisiä kaupunginosia vasta 1980-luvulla, joten asemalla ei tapahtunut suuria muutoksia vuosikymmeniin. 1960-luvun lopussa rautatie Riihimäelle sähköistettiin ja tässä yhteydessä asemarakennuksesta jouduttiin purkamaan alaosaa, jotta sähköistys mahtui sen alle.[2] Rata Tikkurilaan asti kolmiraiteistettiin vuonna 1972.[3] Junaliikenne pysyi tästä parannuksesta huolimatta vaatimattomana, ja esimerkiksi vuonna 1980 Malmilla pysähtyivät vain P- ja N-junat ja niitäkin meni ruuhka-aikaa lukuun ottamatta enintään kaksi tunnissa suuntaansa.[4] Kolmas asemarakennus on nykyään lasialan yrityksen käytössä, ja Museovirasto on julistanut sen valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi.

Neljäs asemarakennus

Laituri

Malmin asemanseutu muutettiin teollisuusalueesta asuinalueeksi 1980- ja 1990-luvuilla, ja asemakin päätettiin uudistaa. Vuonna 1986 valmistui uusi asemarakennus entisen aseman pohjoispuolelle. Uuden asemarakennuksen läpi johdettiin Ylä- ja Ala-Malmin yhdistävä katettu kävelysilta. Vanhan asemarakennuksen eteläpuolinen laituri purettiin. Myöhemmin Kirkonkyläntien sillan yhteyteen rakennettiin puolikaaren muotoinen bussiterminaali radan päälle, josta ovat liukuportaat laitureille 3 ja 4. Vuonna 1996 valmistui Tikkurilan kaupunkirata[3], joka mahdollisti vuoromäärän merkittävän lisäämisen ja toi neljännen laiturin Malmille. Kaupunkiradan valmistumisen jälkeen Malmilla pysähtyvät lähi­liikenne­junat käyttävät laitureita 3 ja 4. Raiteita 1 ja 2 ne käyttävät vain poikkeustilanteissa kuten ratatöiden aikana; normaalisti näitä raiteita pitkin kulkevat vain kauko­­liikenteen sekä Malmilla pysähtymättömät lähiliikenteen junat. Lipunmyynti lakkautettiin Malmilla vuonna 2004, mutta laiturilla on sekä HSL:n että VR:n lipunmyyntiautomaatti. Neljännessä asemarakennuksessa on ollut alusta asti kaupalliseen käyttöön rakennettuja tiloja, kuten ravintola ja entisessä lipunmyyntitoimistossa toimii kahvila/etninen ruokakauppa.

Vuonna 2011 Malmilla pysähtyi arkena ruuhka-aikaan 12 junaa tunnissa suuntaansa, sekä muina aikoina suurimmillaan 6 junaa tunnissa suuntaansa viikonpäivästä ja ajankohdasta riippuen[5] ja Malmi on matkustajamäärältään lähiliikenteen merkittävimpiä asemia[6].

Riihimäen suuntaan liikennöidään raiteelta 3 ja Helsinkiin raiteelta 4.[7] Aseman länsipuolella on kaksi raidetta, joita käyttää aseman ohittavat kauko- ja lähijunat.

Lähteet

  • Iltanen, Jussi: Radan varrelta Suomen rautatieliikennepaikat. Helsinki: Karttakeskus, 2009. ISBN 978-951-593-214-3. s. 52-53
  • Rautatiehallitus: Valtionrautatiet 1914–1937. Helsinki: Rautatiehallitus, 1937. s. 390

Aiheesta muualla