Ero sivun ”Jupiter” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
kuvia, linkkejä
kh, lähteet tarkemmin, Commonscat-rivi
Rivi 25: Rivi 25:
'''Jupiter''' ([[Tähtitieteelliset symbolit|symboli]]: [[Kuva:Jupiter symbol.svg|20px|]]) on [[aurinkokunta|Aurinkokunnan]] viides [[planeetta]] [[Aurinko|Auringosta]] päin lukien. Jupiter on enimmäkseen nestemäisestä [[vety|vedystä]] ja [[helium]]ista koostuva [[jättiläisplaneetta]], jonka kaasukehässä on valtavia virtauksia ja pyörremyrskyjä. Jupiter on selvästi Aurinkokunnan suurin planeetta. Sen massa on 2,5 kertaa suurempi kuin kaikkien muiden planeettojen yhteensä.
'''Jupiter''' ([[Tähtitieteelliset symbolit|symboli]]: [[Kuva:Jupiter symbol.svg|20px|]]) on [[aurinkokunta|Aurinkokunnan]] viides [[planeetta]] [[Aurinko|Auringosta]] päin lukien. Jupiter on enimmäkseen nestemäisestä [[vety|vedystä]] ja [[helium]]ista koostuva [[jättiläisplaneetta]], jonka kaasukehässä on valtavia virtauksia ja pyörremyrskyjä. Jupiter on selvästi Aurinkokunnan suurin planeetta. Sen massa on 2,5 kertaa suurempi kuin kaikkien muiden planeettojen yhteensä.


Jupiterista nähdään ainoastaan sen pilvien yläosa. Siinä havaitaan vaaleita ja tummia raitoja sekä [[Jupiterin suuri punainen pilkku|Suuri punainen pilkku]], joka on valtava pysyvä pyörremyrsky. Jupiter näkyy Maasta hyvin paljain silmin ja sen suuret kuut erottuvat jopa tavallisella kiikarilla. Avaruusluotain [[Voyager 1]] löysi Jupiterin ympäriltä ohuet [[Jupiterin renkaat|renkaat]], jotka eivät näy Maahan asti. Jupiter on tunnettu jo muinaisista ajoista lähtien. [[Rooman valtakunta|Roomalaiset]] nimesivät sen [[Juppiter]]-jumalan mukaan.
Jupiterista nähdään ainoastaan sen pilvien yläosa. Siinä havaitaan vaaleita ja tummia raitoja sekä [[Jupiterin suuri punainen pilkku|suuri punainen pilkku]], joka on valtava pysyvä pyörremyrsky. Jupiter näkyy Maasta hyvin paljain silmin ja sen suuret kuut erottuvat jopa tavallisella kiikarilla. Avaruusluotain [[Voyager 1]] löysi Jupiterin ympäriltä ohuet [[Jupiterin renkaat|renkaat]], jotka eivät näy Maahan asti. Jupiter on tunnettu jo muinaisista ajoista lähtien. [[Rooman valtakunta|Roomalaiset]] nimesivät sen [[Juppiter]]-jumalan mukaan.


Jupiterin läpimitta on noin 11 kertaa [[Maa]]n läpimitta ja sen massa on 318 Maan massaa ja se on tilavuudeltaan 1&nbsp;300 kertaa Maata suurempi. Painovoima Jupiterin pinnalla on 2,3 kertaa niin suuri kuin Maan pinnalla. Jupiterilla on 67 tunnettua kuuta<ref name="dtm">[http://www.dtm.ciw.edu/users/sheppard/satellites/ The Jupiter Satellite Page ]</ref>, joista neljää suurinta nimitetään [[Galilein kuut|Galilein kuiksi]]. Aurinkokunnan massiivisimpana planeettana Jupiter vaikuttaa vetovoimahäiriöillään monien [[Komeetta|komeettojen]] ja [[Asteroidi|asteroidien]] ratoihin, ja on kyennyt sieppaamaan itselleen suuren kuuperheen. Voidaan sanoa että Jupiter kuineen on kuin pienoismalli [[Aurinkokunta|aurinkokunnasta]].
Jupiterin läpimitta on noin 11 kertaa [[Maa]]n läpimitta ja sen massa on 318 Maan massaa ja se on tilavuudeltaan 1&nbsp;300 kertaa Maata suurempi. Painovoima Jupiterin pinnalla on 2,3 kertaa niin suuri kuin Maan pinnalla. Jupiterilla on 67 tunnettua kuuta,<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=http://home.dtm.ciw.edu/users/sheppard/satellites/|nimeke=The Jupiter Satellite and Moon Page|julkaisu=|julkaisija=|viitattu=5.3.2016|tekijä=|ajankohta=|kieli={{en}}}}</ref> joista neljää suurinta nimitetään [[Galilein kuut|Galilein kuiksi]]. Aurinkokunnan massiivisimpana planeettana Jupiter vaikuttaa vetovoimahäiriöillään monien komeettojen ja asteroidien ratoihin, ja on kyennyt sieppaamaan itselleen suuren kuuperheen. Voidaan sanoa että Jupiter kuineen on kuin pienoismalli aurinkokunnasta.


==Kiertorata ja pyöriminen==
==Kiertorata ja pyöriminen==


Jupiter on nopeasti pyörivä ulkoplaneetta, jonka pyörähdysaika akselinsa ympäri on lyhin kaikista aurinkokuntamme planeetoista. Pyörähdysaika on alle 10 tuntia.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Nimeke = Särkänniemen Jupiter-sivut | Osoite = http://www.sarkanniemi.fi/akatemiat/tahtiakatemia/planets/jupiter.htm | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu = 12. toukokuuta 2007 | Kieli = }}</ref> Nopean pyörimisensä takia Jupiter on litistynyt noin 0,06487 eli noin 6,5 %. Jupiterin kiertoaika Auringon ympäri on lähes 12 vuotta ja etäisyys Auringosta noin 780 miljoonaa kilometriä eli noin 5,2 kertaa Maan etäisyys. Auringon ja Jupiterin yhteinen massakeskipiste on hieman Auringon pinnan ulkopuolella (1,068 &times; Auringon säde keskustasta mitattuna).
Jupiter on nopeasti pyörivä ulkoplaneetta, jonka pyörähdysaika akselinsa ympäri on lyhin kaikista aurinkokuntamme planeetoista. Pyörähdysaika on alle 10 tuntia.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.sarkanniemi.fi/akatemiat/tahtiakatemia/planets/jupiter.htm|nimeke=Jupiter|julkaisu=|julkaisija=Särkänniemi|viitattu=5.3.2016|tekijä=|ajankohta=}}</ref> Nopean pyörimisensä takia Jupiter on litistynyt noin 0,06487 eli noin 6,5 prosenttia. Jupiterin kiertoaika Auringon ympäri on lähes 12 vuotta ja etäisyys Auringosta noin 780 miljoonaa kilometriä eli noin 5,2 kertaa Maan etäisyys. Auringon ja Jupiterin yhteinen massakeskipiste on hieman Auringon pinnan ulkopuolella (1,068 &times; Auringon säde keskustasta mitattuna).


=== Jupiterin eri osien erilaiset pyörähdysajat ===
=== Jupiterin eri osien erilaiset pyörähdysajat ===


Jupiterissa on kolme eri nopeudella pyörivää kokonaisuutta, "systeemiä", joita merkitään roomalaisilla numeroilla I, II ja III.
Jupiterissa on kolme eri nopeudella pyörivää kokonaisuutta, ”systeemiä”, joita merkitään roomalaisilla numeroilla I, II ja III. Systeemi III mitataan radiosäteilyn vaihtelusta. Se on Jupiterin magneettikentän pyörähdysaika, yhdeksän tuntia, 55 minuuttia, 29,710 sekuntia.<ref>Oja & Poutanen 1990, s. 78.</ref> Systeemi I on päiväntasaajan seudun ja alle yhdeksän leveysasteen päässä päiväntasaajasta olevien pilvien pyörimisaika ja systeemi II yhdeksän leveysastetta kauempana päiväntasaajasta sijaitsevien pilvien pyörimisaika.
Systeemi III mitataan radiosäteilyn vaihtelusta. Se on Jupiterin magneettikentän pyörähdysaika, 9 tuntia, 55 minuuttia, 29,710 sekuntia.<ref>Heikki Oja, Markku Poutanen s. 78</ref>
Systeemi I on päiväntasaajan seudun ja alle 9 leveysasteen päässä päiväntasaajasta olevien pilvien pyörimisaika ja systeemi II 9 leveysastetta kauempana päiväntasaajasta sijaitsevien pilvien pyörimisaika.


Systeemi I, jossa on mukana suuret päiväntasaajan vaaleat pilvivyöt, pyörii 9 h 50 min 30,003 sekunnissa yhden kierroksen. Systeemi II pyörii yhden kierroksen ajassa 9 h 55 min 40,632 s.{{Lähde|25. elokuuta 2009|Tiedetäänkö millisekunnin tarkkuudella?}}
Systeemi I, jossa on mukana suuret päiväntasaajan vaaleat pilvivyöt, pyörii yhdeksässä tunnissa, 50 minuutissa ja 30,003 sekunnissa yhden kierroksen. Systeemi II pyörii yhden kierroksen ajassa yhdeksän tuntia, 55 minuuttia ja 40,632 sekuntia.{{Lähde|25. elokuuta 2009|Tiedetäänkö millisekunnin tarkkuudella?}}


==Sisäinen rakenne==
==Sisäinen rakenne==
[[Kuva:Jupiter interior.png|left|thumb|200px|Jupiterin rakenne]]
[[Kuva:Jupiter interior.png|left|thumb|200px|Jupiterin rakenne.]]


Jupiter on suuresta koostaan huolimatta melko harvaa ainetta, sen tiheys on noin 1,33 g/cm<sup>3</sup>, josta päätellään, että Jupiterin massasta suurin osa on nestemäistä vetyä ja heliumia. Vety nesteytyy suurissa paineissa. Tämä on jättiläisplaneetoille tyypillistä. Jupiterilla lienee kiinteä rautasilikaattiydin. Lisäksi Jupiterissa on huomattavia määriä [[metaani]]a, [[vesi|vettä]] ja [[ammoniakki]]a.
Jupiter on suuresta koostaan huolimatta melko harvaa ainetta, sen tiheys on noin 1,33 g/cm³, josta päätellään, että Jupiterin massasta suurin osa on nestemäistä vetyä ja heliumia. Vety nesteytyy suurissa paineissa. Tämä on jättiläisplaneetoille tyypillistä. Jupiterilla lienee kiinteä rautasilikaattiydin. Lisäksi Jupiterissa on huomattavia määriä [[metaani]]a, [[vesi|vettä]] ja [[ammoniakki]]a.


Tutkijat ovat laskeneet erilaisia malleja Jupiterin rakenteelle.
Tutkijat ovat laskeneet erilaisia malleja Jupiterin rakenteelle.


Jupiterin kaasukehä on vain noin 1000 kilometriä paksu. Siitä alkaa asteittain kuuma, tihenevä vetymeri.
Jupiterin kaasukehä on vain noin tuhat kilometriä paksu. Siitä alkaa asteittain kuuma, tihenevä vetymeri.


Vetymeri on nestemäistä molekyylimuodossa olevaa vetyä ja heliumia sisältävä kerros 12&nbsp;000 kilometrin syvyyteen asti.<ref>http://www.astro.virginia.edu/class/skrutskie/images/jovian_interior.jpg</ref><ref name="bratt">[http://brattahlid.tripod.com/sw3-64web.htm Giant Planets.] Brattahlid.tripod.com. {{en}} </ref>. Molekulaarinen vety muuttuu nestemäiseksi metalliseksi vedyksi noin 1–4 miljoonassa barissa ja 5000–10000 K:n lämpötilassa.<ref name="bratt"/><ref name="moses">http://www.llnl.gov/str/September03/Moses.html</ref>. Metallisen vedyn kerros on 45&nbsp;000 kilometriä paksu, kattaen suuren osan Jupiterin säteestä, ja siinä on ehkä konvektiivinen vyöhyke.<ref name="moses"/>
Vetymeri on nestemäistä molekyylimuodossa olevaa vetyä ja heliumia sisältävä kerros 12&nbsp;000 kilometrin syvyyteen asti.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=http://brattahlid.tripod.com/sw3-64web.htm|nimeke=Giant Planets|julkaisu=|julkaisija=|viitattu=5.3.2016|tekijä=|ajankohta=|kieli={{en}}}}</ref> Molekulaarinen vety muuttuu nestemäiseksi metalliseksi vedyksi noin 1–4 miljoonassa baarissa ja 5 000–10 000 kelvinin lämpötilassa<ref name=":0" />. Metallisen vedyn kerros on 45&nbsp;000 kilometriä paksu, kattaen suuren osan Jupiterin säteestä, ja siinä on ehkä konvektiivinen vyöhyke. Vety-heliumkerroksessa helium sataa hiljalleen alas kohti ydintä.<ref name=":0" /> Jupiterin nestemäisen vedyn ja heliumin kerros on yhteensä yli 40&nbsp;000&nbsp;kilometrin paksuinen. Sen alapuolella vety muuttuu kiinteäksi. Sisimpänä on kiinteä ydin, jonka säde on muutamia tuhansia kilometrejä. Kiinteän ytimen vähimmäiskooksi arvioidaan 10–15 Maan massaa.<ref name=":0" /> Osa kiinteästä ytimestä saattaa liueta ympäröivään vetyvaippaan. Lämpötila Jupiterin ytimessä on 20&nbsp;000–30&nbsp;000 kelviniä.<ref name=":0" /> Joidenkin arvioiden mukaan rautasilikaattiydin olisi läpimitaltaan 24&nbsp;000 kilometriä. Paine Jupiterin ytimessä lienee 40–80 megabaria.
Vety-heliumkerroksessa helium sataa hiljalleen alas kohti ydintä.<ref name="bratt"/>.
Jupiterin nestemäisen vedyn ja heliumin kerros on yhteensä yli 40&nbsp;000&nbsp;km:n paksuinen. Sen alapuolella vety muuttuu kiinteäksi. Sisimpänä on kiinteä ydin, jonka säde on muutamia tuhansia kilometrejä. Kiinteän ytimen vähimmäiskooksi arvioidaan 10–15 Maan massaa.<ref name="bratt"/> Osa kiinteästä ytimestä saattaa liueta ympäröivään vetyvaippaan. Lämpötila Jupiterin ytimessä on 20&nbsp;000–30&nbsp;000 K.<ref name="bratt"/><ref name="nmmac">http://www.nmm.ac.uk/server/show/conWebDoc.13851/viewPage/2</ref>. Joidenkin arvioiden mukaan rautasilikaattiydin olisi 24&nbsp;000 km:n läpimittainen.<ref name="nmmac"/><ref>http://www.planetsalive.com/?planet=Jupiter&tab=B</ref>
Paine Jupiterin ytimessä lienee 40–80 megabaria.<ref name="moses"/>


<!--
<!--
luminosity 1e-10
luminosity 1e-10
-->
-->
Jupiter säteilee 1,16 kertaa niin paljon kuin se saa Auringosta, eli sen [[luminositeetti]] on 8,67<sup>-10</sup> Auringon luminositeettia, eli 8,24 (-/+0,13)<sup>17</sup> wattia.<ref>http://www.physicsforums.com/archive/index.php/t-57660.html</ref>
Jupiter säteilee 1,16 kertaa niin paljon kuin se saa Auringosta, eli sen [[luminositeetti]] on 8,67<sup>-10</sup> Auringon luminositeettia, eli 8,24 (-/+0,13)<sup>17</sup> wattia.


Tämä ylimääräinen lämpö on pääosin peräisin Jupiterin jäähtymisestä. Jupiterin kehitystä on koetettu laskea [[Simulointi|simuloimalla]] tietokoneella. Kun Jupiter syntyi [[Protoplanetaarinen kiekko|alkuaurinkosumusta]], se kuumeni Jupiteriin sen vetovoiman vaikutuksesta putoavan kaasuvirtauksen kitkasta. Alkujaan Jupiterin luminositeetti oli 0,01 Auringon luminositeettia, eli sama kuin himmeällä normaalilla tähdellä. <ref>http://archive.is/20120523205203/findarticles.com/p/articles/mi_m1272/is_2662_129/ai_63668124</ref>. Jupiterin keskipisteessä saattoi vallita 50000 K:n lämpötila, ja sen läpimitta oli kymmenen kertaa nykyinen. Jupiter kutistui suunnilleen nykyiselleen 10 miljoonassa vuodessa. Miljoonan vuoden kuluttua syntymästään Jupiter säteili miljoonasosan Auringon säteilyvoimasta.
Tämä ylimääräinen lämpö on pääosin peräisin Jupiterin jäähtymisestä. Jupiterin kehitystä on koetettu laskea simuloimalla tietokoneella. Kun Jupiter syntyi alkuaurinkosumusta, se kuumeni Jupiteriin sen vetovoiman vaikutuksesta putoavan kaasuvirtauksen kitkasta. Alkujaan Jupiterin luminositeetti oli 0,01 Auringon luminositeettia, eli sama kuin himmeällä normaalilla tähdellä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://archive.is/20120523205203/findarticles.com/p/articles/mi_m1272/is_2662_129/ai_63668124|nimeke=The Mysterious Moons Of Jupiter|julkaisu=USA Today|julkaisija=|viitattu=5.3.2016|tekijä=|ajankohta=|kieli={{en}}|selite=Internet Archive}}</ref> Jupiterin keskipisteessä saattoi vallita 50 000 kelvinin lämpötila, ja sen läpimitta oli kymmenen kertaa nykyisestä. Jupiter kutistui suunnilleen nykyiselleen 10 miljoonassa vuodessa. Miljoonan vuoden kuluttua syntymästään Jupiter säteili miljoonasosan Auringon säteilyvoimasta.


Osa ylimääräisestä Jupiterin säteilystä voi olla peräisin heliumin kohti keskustaa tapahtuvasta hitaasta vajoamisesta. Jupiterin kaasukehän atomeista noin 18&nbsp;% on heliumia ja 81&nbsp;% vetyä, mikä vastaa massasta 75&nbsp;% vetyä ja 24&nbsp;% heliumia. Tämä kaasukoostumus on suunnilleen sama kuin Auringossa. Jupiter pyörii navoilla 5 minuuttia hitaammin kuin [[Päiväntasaaja|päiväntasaajalla]], koska se on kaasumainen kappale. Voidaan erottaa päiväntasaajan alueen pyöriminen, pyöriminen muualla ja sisustan pyöriminen, joka mitataan radiosäteilyn perusteella. Jupiterin sisustan magneettikenttä aiheuttaa muutoksia planeetasta tulevaan radiosäteilyyn.
Osa ylimääräisestä Jupiterin säteilystä voi olla peräisin heliumin kohti keskustaa tapahtuvasta hitaasta vajoamisesta. Jupiterin kaasukehän atomeista noin 18 prosenttia on heliumia ja 81 prosenttia vetyä, mikä vastaa massasta 75 prosenttia vetyä ja 24 prosenttia heliumia. Tämä kaasukoostumus on suunnilleen sama kuin Auringossa. Jupiter pyörii navoilla viisi minuuttia hitaammin kuin päiväntasaajalla, koska se on kaasumainen kappale. Voidaan erottaa päiväntasaajan alueen pyöriminen, pyöriminen muualla ja sisustan pyöriminen, joka mitataan radiosäteilyn perusteella. Jupiterin sisustan [[magneettikenttä]] aiheuttaa muutoksia planeetasta tulevaan radiosäteilyyn.


Jupiterin kaasukehässä on runsaammin raskaita [[Alkuaine|alkuaineita]] kuin niitä on Auringossa. Jupiterin kiinteä rautaydin on pieni. Nämä kaksi piirrettä selittynevät parhaiten niin, että Jupiteriin törmäsi sen syntyvaiheessa 10 Maan massainen supermaapallo, jonka aiheuttama törmäysmullistus höyrysti osan ytimestä ja nosti raskaita aineita planeetan [[Vetyvaippa|vetyvaippaan]]<ref name="T+A_2010_7_10">Tähdet ja avaruus 2010,Numero 7, 25.10.2010, s. 10</ref>.
Jupiterin kaasukehässä on runsaammin raskaita alkuaineita, kuin niitä on Auringossa. Jupiterin kiinteä rautaydin on pieni. Nämä kaksi piirrettä selittynevät parhaiten niin, että Jupiteriin törmäsi sen syntyvaiheessa kymmenen Maan massainen supermaapallo, jonka aiheuttama törmäysmullistus höyrysti osan ytimestä ja nosti raskaita aineita planeetan vetyvaippaan<ref name="T+A_2010_7_10">''Tähdet ja avaruus'', 25.10.2010, s. 10. Nro 7.</ref>.


==Kaasukehä==
==Kaasukehä==
[[Tiedosto:790106-0203 Voyager 58M to 31M reduced.gif|thumb|Jupiterin [[Kaasukehä|kaasukehän]] liikkeet. Vuosi [[1979]].]]
⚫
Jupiterin kaasukehä on noin 1&nbsp;000 kilometriä paksu, ja pilvet ovat noin 75 kilometriä paksuja vesipilvistä ammoniakkijääpilviin. Jupiterin pilvien vaaleat raidat eli vyöhykkeet ovat nousevan virtauksen alueita ja tummemmat vyöt laskevan virtauksen alueita. Vyöhykkeet ovat vöitä hieman viileämpiä koska sijaitsevat korkeammalla kaasukehässä ja ovat vaaleampia. Lämpötila 70 km pilvien huipun alla on noin 30 °C, ja pilvien huipulla -130 °C.<ref>http://www.planetsalive.com/?planet=Jupiter&tab=B</ref>


⚫
Jupiterin kaasukehä on noin tuhannen kilometrin paksuinen, ja pilvet ovat noin 75 kilometriä paksuja vesipilvistä ammoniakkijääpilviin. Jupiterin pilvien vaaleat raidat eli vyöhykkeet ovat nousevan virtauksen alueita ja tummemmat vyöt laskevan virtauksen alueita. Vyöhykkeet ovat vöitä hieman viileämpiä koska sijaitsevat korkeammalla kaasukehässä ja ovat vaaleampia. Lämpötila 70 kilometriä pilvien huipun alla on noin 30 °C, ja pilvien huipulla −130 °C.
⚫
Vaaleiden ja tummien raitojen leveys ja väri muuttuvat ajan mukana. Jupiterissa on nopeita tuulia jotka puhaltavat useinkin 600&nbsp;km/h. Pilvien erilaiset värit johtuvat eri lämpöisissä kaasukehän kerroksissa esiintyvistä erilaisista aineista. Jupiterin vyöhykkeiden ja vöiden pinnan suuntaiset valtavan nopeat tuulet saavat energiansa planeetan sisustasta. Sen kaasukehässä on jälkiä metaanista, vesihöyrystä, ammoniakista ja silikaateista. Kaasukehässä on myös hyvin pieniä määriä hiiltä, etaania, vetysulfidia, neonia, happea, fosfiinia ja rikkiä. Kaasukehän uloimmassa kerroksessa on jäätynyttä ammoniakkia kiteinä.


⚫
Vaaleiden ja tummien raitojen leveys ja väri muuttuvat ajan mukana. Jupiterissa on nopeita tuulia, jotka puhaltavat useinkin jopa 600&nbsp;km/h. Pilvien erilaiset värit johtuvat eri lämpöisissä kaasukehän kerroksissa esiintyvistä erilaisista aineista. Jupiterin vyöhykkeiden ja vöiden pinnan suuntaiset valtavan nopeat tuulet saavat energiansa planeetan sisustasta. Sen kaasukehässä on jälkiä metaanista, vesihöyrystä, ammoniakista ja silikaateista. Kaasukehässä on myös hyvin pieniä määriä [[Hiili|hiiltä]], [[Etaani|etaania]], [[Vetysulfidi|vetysulfidia]], [[Neon|neonia]], [[Happi|happea]], [[Fosfiini|fosfiinia]] ja [[Rikki|rikkiä]]. Kaasukehän uloimmassa kerroksessa on jäätynyttä ammoniakkia kiteinä.
⚫
Jupiterissa on valtavia revontulia ja ukkosia, sillä sen magneettikenttä ja kaasukehän virtaukset ovat voimakkaampia kuin Maassa. Jupiterilla on [[ionosfääri]] ja [[magnetosfääri]].

⚫
Jupiterissa on valtavia [[Revontulet|revontulia]] ja [[Ukkonen|ukkosia]], sillä sen magneettikenttä ja kaasukehän virtaukset ovat voimakkaampia kuin Maassa. Jupiterilla on [[ionosfääri]] ja [[magnetosfääri]].


==Magneettikenttä==
==Magneettikenttä==


Jupiterin magneettikentän voimakkuus on 4,28 [[gauss]]ia, 14 kertaa Maan magneettikentän voimakkuus, ja [[dipolimomentti]] 20000 kertaa maan magneettikentän dipolimomentti. Se vaatii ainakin miljardien ampeerien virtoja Jupiterin metallisen vedyn kerroksessa, jossa toimii Jupiterin pyörimisen ylläpitämä dynamo.
Jupiterin magneettikentän voimakkuus on 4,28 gaussia, 14 kertaa Maan magneettikentän voimakkuus, ja [[dipolimomentti]] 20 000 kertaa Maan magneettikentän dipolimomentti. Se vaatii ainakin miljardien ampeerien virtoja Jupiterin metallisen vedyn kerroksessa, jossa toimii Jupiterin pyörimisen ylläpitämä dynamo.


Kenttä on 10 astetta kallellaan pyörimisakseliin nähden ja maalle vastakkainen.<ref>Tähtitieteen perusteet 4. painos sivu 229</ref> Jupiteria ympäröivä voimakas magneettikenttä vangitsee nopeita ja vaarallisia [[alkeishiukkanen|alkeishiukkasia]], jotka saattavat helposti vahingoittaa avaruusluotaimia ja -aluksia.
Kenttä on 10 astetta kallellaan pyörimisakseliin nähden ja maalle vastakkainen.<ref>Karttunen et al. 2000, s. 229.</ref> Jupiteria ympäröivä voimakas magneettikenttä vangitsee nopeita ja vaarallisia [[alkeishiukkanen|alkeishiukkasia]], jotka saattavat helposti vahingoittaa avaruusluotaimia ja -aluksia. Niinpä Jupiterillakin on noin 20 planeetan säteen päässä [[Van Allenin vyöhyke|Van Allenin vyöhykkeet]], joissa on säteily 10 000 kertaa Maan Van Allenin vyöhykkeiden säteilyä voimakkaampaa. Nämä hiukkaset tekivät [[NASA|NASA:n]] [[Pioneer 10|Pioneer 10:n]] laitteet lähes toimintakyvyttömiksi luotaimen lentäessä Jupiterin ohi vuonna 1973. Voimakkaan säteilyn vuoksi Jupiteriin ei voida tehdä miehitettyä lentoa, vaikka lentoon tarvittava teknologia olisikin olemassa. Mahdolliset miehitetyt lennot suuntautuisivatkin todennäköisesti Jupiterin sijasta sen kuille, kuten [[Ganymedes|Ganymedeks]]elle tai [[Europa (kuu)|Europa]]lle.
Niinpä Jupiterillakin on noin 20 planeetan säteen päässä [[Van Allenin vyöhykkeet]], joissa on säteily 10000 kertaa Maan Van Allenin vyöhykkeiden säteilyä voimakkaampaa.
Nämä hiukkaset tekivät [[NASA|NASA:n]] ''[[Pioneer 10|Pioneer 10:n]]'' laitteet melkein toimintakyvyttömiksi luotaimen lentäessä Jupiterin ohi vuonna [[1973]]. Voimakkaan säteilyn vuoksi Jupiteriin ei voida tehdä miehitettyä lentoa, vaikka lentoon tarvittava teknologia olisikin olemassa. Mahdolliset miehitetyt lennot suuntautuisivatkin todennäköisesti Jupiterin sijasta sen kuille kuten [[Ganymedes|Ganymedeks]]elle tai [[Europa (kuu)|Europa]]lle.


Jupiterin [[magneettikenttä|magneettikentän]] etäisyys [[Aurinko|Auringon]] suunnalla on 3–7 miljoonaa kilometriä eli 50–100 Jupiterin sädettä. Etäisyys vaihtelee huomattavasti [[aurinkotuuli|aurinkotuulen]] mukaan. Aurinkotuuli venyttää Jupiterin yöpuolella planeetan magneettikentän pitkäksi pyrstöksi.
Jupiterin magneettikentän etäisyys Auringon suunnalla on 3–7 miljoonaa kilometriä eli 50–100 Jupiterin sädettä. Etäisyys vaihtelee huomattavasti [[aurinkotuuli|aurinkotuulen]] mukaan. Aurinkotuuli venyttää Jupiterin yöpuolella planeetan magneettikentän pitkäksi pyrstöksi.


Jupiterin [[magneettikenttä]] aiheuttaa voimakasta radiosäteilyä, tasaista desimetriaalloilla ja epätasaista dekametriaalloilla. Osan [[Radiosäteily|radiosäteilystä]] synnyttävät Jupiterin magneettikentässä lähes valon nopeudella kiitävät elektronit. Tämä on [[synkrotronisäteily]]ä, jonka tuottavat hiukkaset kiitävät jopa 300–400 miljoonan kelvinin lämpötilaa vastaavilla nopeuksilla.
Jupiterin magneettikenttä aiheuttaa voimakasta radiosäteilyä, tasaista desimetriaalloilla ja epätasaista dekametriaalloilla. Osan radiosäteilystä synnyttävät Jupiterin magneettikentässä lähes valon nopeudella kiitävät elektronit. Tämä on [[synkrotronisäteily]]ä, jonka tuottavat hiukkaset kiitävät jopa 300–400 miljoonan kelvinin lämpötilaa vastaavilla nopeuksilla. [[Io (kuu)|Io]]-kuun tulivuorenpurkauksista vapautuu Ion radalla ionisoitunutta kaasua, [[plasma]]a, joka aiheuttaa aika-ajoin purkauksia Jupiterista tulevaan radiosäteilyyn, silloin kun Io on tietyssä paikassa radallaan. Jupiterin magneettikentässä on sen päiväntasaajan tasossa plasmalevy, joka aika ajoin vaihtaa hiukkasia Iosta vapautuneesta kaasusta koostuvan munkkirinkilän kanssa. Iosta tulevan renkaan hiukkastiheys vaihtelee huomattavasti Ion aktiivisuuden mukaan.
[[Io (kuu)|Io-kuun]] [[Tulivuorenpurkaus|tulivuorenpurkauksista]] vapautuu Ion radalla ionisoitunutta kaasua, [[plasma]]a, joka aiheuttaa aika-ajoin purkauksia Jupiterista tulevaan radiosäteilyyn, silloin kun Io on tietyssä paikassa radallaan. Jupiterin magneettikentässä on sen päiväntasaajan tasossa plasmalevy, joka aika ajoin vaihtaa hiukkasia Iosta vapautuneesta kaasusta koostuvan munkkirinkilän kanssa.
Iosta tulevan renkaan hiukkastiheys vaihtelee huomattavasti Ion aktiivisuuden mukaan.


Jupiterin radiosäteily on pinnalla n. 20 kertaa niin voimakasta kuin Maassa. Lisäksi siinä kieppuvat hiukkaset aiheuttavat toisen vakaamman radioaaltovuon.
Jupiterin radiosäteily on pinnalla noin 20 kertaa niin voimakasta kuin Maassa. Lisäksi siinä kieppuvat hiukkaset aiheuttavat toisen vakaamman radioaaltovuon.


==Pilvet==
==Pilvet==
Rivi 94: Rivi 85:
{{Pääartikkeli|[[Jupiterin pilvet]]}}
{{Pääartikkeli|[[Jupiterin pilvet]]}}


Jupiterissa on vaaleita vyöhykkeitä ({{k-en|zone}}) ja tummia vöitä ({{k-en|belt}}). Vaaleat vyöhykkeet ovat matalapaineen alueita ja tummat vyöt korkeapaineen alueita. Vaaleat vyöhykkeet ovat korkeammalla olevia viileämpiä pilviä, joiden kohdalla tapahtuu kaasun virtausta ylöspäin. Jupiterin pilvet koostuvat tutkijoiden mukaan monesta eri aineista koostuvista kerroksista, mutta [[Galileo (luotain)|Galileo-luotain]] havaitsi laskeutumispaikallaan vain ammoniakkipilvikerroksen.
Jupiterissa on vaaleita vyöhykkeitä ({{k-en|zone}}) ja tummia vöitä ({{k-en|belt}}). Vaaleat vyöhykkeet ovat matalapaineen alueita ja tummat vyöt korkeapaineen alueita. Vaaleat vyöhykkeet ovat korkeammalla olevia viileämpiä pilviä, joiden kohdalla tapahtuu kaasun virtausta ylöspäin. Jupiterin pilvet koostuvat tutkijoiden mukaan monesta eri aineista koostuvista kerroksista, mutta [[Galileo (luotain)|Galileo]]-luotain havaitsi laskeutumispaikallaan vain ammoniakkipilvikerroksen.


{| class="wikitable"
{| class="wikitable"
Rivi 149: Rivi 140:
|}
|}


Joskus havaitaan napa-alueilla SSSTB, SSSTZ ja NNNTB sekä NNNTZ. SEB ja NET ovat leveitä tummia vyöhykkeitä päiväntasaajan suunnassa. Jupiterin [[Jupiterin suuri punainen pilkku|Suuren punaisen pilkun]] lyhenne on GRS ({{lyhenne|Great Red Spot}}). Suuri punainen pilkku on STrZ:ssä oleva SEB:in sisään ulottuva pullistuma. Se on korkeapaineen vyöhyke. Sen reunalla on tumma pullistuma, Great Red Spot Hollow.
Joskus havaitaan napa-alueilla SSSTB, SSSTZ ja NNNTB sekä NNNTZ. SEB ja NET ovat leveitä tummia vyöhykkeitä päiväntasaajan suunnassa. Jupiterin [[Jupiterin suuri punainen pilkku|suuren punaisen pilkun]] lyhenne on GRS ({{lyhenne|Great Red Spot}}). Suuri punainen pilkku on STrZ:ssä oleva SEB:in sisään ulottuva pullistuma. Se on korkeapaineen vyöhyke. Sen reunalla on tumma pullistuma, Great Red Spot Hollow. STB:ssä oli kolme pitkäikäistä lauhkean alueen ovaalia (FA, BC ja DE) ennen kuin ne yhdistyivät [[Jupiterin pieni punainen pilkku|Jupiterin pieneksi punaiseksi pilkuksi]], eli ovaaliksi BA, joka kasvaa jatkuvasti.
STB:ssä oli kolme pitkäikäistä lauhkean alueen ovaalia FA, BC ja DE enne kuin ne yhdistyivät
[[Jupiterin pieni punainen pilkku|Jupiterin pieneksi punaiseksi pilkuksi]], eli ovaaliksi BA, joka kasvaa jatkuvasti.


Vöiden ja suuren punaisen pilkun tummuus vaihtelee vuosittain.
Vöiden ja suuren punaisen pilkun tummuus vaihtelee vuosittain.


Koska Jupiterin pyörii nopeimmin planeetoista, saa se pilvet kiertymään nauhamaisiksi vöiksi. Jupiterissa puhaltavat tuulet ovat monta kertaa Maan rajuimpia tuulia voimakkaampia.<ref name="aapinen">Lisa Miles, Alastair Smith, sivut 28–29.</ref>
Koska Jupiter pyörii nopeimmin planeetoista, saa se pilvet kiertymään nauhamaisiksi vöiksi. Jupiterissa puhaltavat tuulet ovat monta kertaa Maan rajuimpia tuulia voimakkaampia.<ref name="aapinen">Miles & Smith 1999, s. 28–29.</ref>


Jupiter voidaan jakaa viiteen kerrokseen, joista ensimmäinen on pilvien yläkerros ja viides on planeetan ydin. Ensimmäinen kerros koostuu tuulien pilvinauhoiksi puhaltamista pilvistä, toinen kerros on pilvikerroksessa olevat aukot, joista voi nähdä syvemmälle planeetan sisuksiin, kolmas kerros on noin 17&nbsp;000 kilometrin paksuinen, neljäs kerros taas on hyvin tiiviisti kasaan puristunutta vetyä ja tässä kerroksessa on noin 77&nbsp;% Jupiterin massasta. Viimeinen eli viides kerros on mahdollisesti kiinteä kiviydin.<ref name="aapinen" />
Jupiter voidaan jakaa viiteen kerrokseen, joista ensimmäinen on pilvien yläkerros ja viides on planeetan ydin. Ensimmäinen kerros koostuu tuulien pilvinauhoiksi puhaltamista pilvistä, toinen kerros on pilvikerroksessa olevat aukot, joista voi nähdä syvemmälle planeetan sisuksiin, kolmas kerros on noin 17&nbsp;000 kilometrin paksuinen, neljäs kerros taas on hyvin tiiviisti kasaan puristunutta vetyä ja tässä kerroksessa on noin 77 prosenttia Jupiterin massasta. Viimeinen eli viides kerros on mahdollisesti kiinteä kiviydin.<ref name="aapinen" />


===Suuri punainen pilkku===
===Suuri punainen pilkku===


:Pääartikkeli: ''[[Jupiterin suuri punainen pilkku]]
:{{Pääartikkeli|[[Jupiterin suuri punainen pilkku]]}}


[[Kuva:Great Red Spot From Voyager 1.jpg|thumb|240px|Jupiterin Suuri punainen pilkku [[Voyager 1]]:n kuvaamana]]
[[Kuva:Great Red Spot From Voyager 1.jpg|thumb|240px|Jupiterin suuri punainen pilkku [[Voyager 1|Voyager 1:n]] kuvaamana.]]


Jupiterissa esiintyy myös suhteellisen lyhytikäisiä korkeintaan pari vuotta kestäviä valkeita ja ruskeita tai punertavia täpliä, jotka ovat [[pyörremyrsky]]jä. Jupiterin ''Suuri punainen pilkku'' on [[aurinkokunta]]mme suurin pyörremyrsky,<ref>[http://koti.mbnet.fi/artoni/Data/Aurinkokunta/Jupiter/Jupiter.htm Arto Niemi: Jupiter]. Luettu 18. elokuuta 2006.</ref> jonka tummuus muuttuu aika ajoin. Pilkku on soikea ja pitkulainen leveysasteiden suunnassa. Sen sijainti on 22° eteläistä leveyttä.
Jupiterissa esiintyy myös suhteellisen lyhytikäisiä korkeintaan pari vuotta kestäviä valkeita ja ruskeita tai punertavia täpliä, jotka ovat [[pyörremyrsky]]jä. Jupiterin ''suuri punainen pilkku'' on [[aurinkokunta]]mme suurin pyörremyrsky,<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://artoni.mbnet.fi/Data/Aurinkokunta/Jupiter/Jupiter.htm|nimeke=Jupiter|julkaisu=|julkaisija=|viitattu=5.3.2016|tekijä=Niemi, Arto|ajankohta=}}</ref> jonka tummuus muuttuu aika ajoin. Pilkku on soikea ja pitkulainen leveysasteiden suunnassa. Sen sijainti on 22 astetta eteläistä leveyttä.


Aika ajoin pilkku haalenee niin, ettei sitä näe lainkaan. Pilkun mitat ovat suunnilleen 12&nbsp;000 x 25&nbsp;000&nbsp;km. Pilkun paikka, soikeus ja koko vaihtelevat vuosikymmenten saatossa. Pilkku vaeltelee ja vaihtaa värähdellen paikkaansa eri pituusasteille. Koko vaihtelee välillä n. 24–40&nbsp;000&nbsp;km × 12–14&nbsp;000&nbsp;km. Sata vuotta sitten pilkku oli kaksi kertaa nykyistä suurempi, eli sen pituus oli 50&nbsp;000&nbsp;km ja leveys 11&nbsp;000&nbsp;km, tämän jälkeen pilkku on pyöristynyt kutistuen pituussuunnassa. Pilkku pyörii vastapäivään ja yksi kierros kestää kuusi päivää. Pilkut ovat 8&nbsp;km ympäröivien pilvien huippujen yläpuolella.
Aika ajoin pilkku haalenee niin, ettei sitä näe lainkaan. Pilkun mitat ovat suunnilleen 12&nbsp;000 × 25&nbsp;000&nbsp;kilometriä. Pilkun paikka, soikeus ja koko vaihtelevat vuosikymmenten saatossa. Pilkku vaeltelee ja vaihtaa värähdellen paikkaansa eri pituusasteille. Koko vaihtelee välillä noin 24&nbsp;000–40&nbsp;000&nbsp;kilometriä × 12&nbsp;000–14&nbsp;000&nbsp;kilometriä. Sata vuotta sitten pilkku oli kaksi kertaa nykyistä suurempi, eli sen pituus oli 50&nbsp;000&nbsp;kilometriä ja leveys 11&nbsp;000&nbsp;kilometriä, tämän jälkeen pilkku on pyöristynyt kutistuen pituussuunnassa. Pilkku pyörii vastapäivään ja yksi kierros kestää kuusi päivää. Pilkut ovat kahdeksan kilometriä ympäröivien pilvien huippujen yläpuolella.


Tietokonesimulaatioiden mukaan pilkku imee muita ilmakehän häiriöitä. [[Neptunus|Neptunuksellakin]] on samankaltainen tumma pilkku.
Tietokonesimulaatioiden mukaan pilkku imee muita ilmakehän häiriöitä. [[Neptunus|Neptunuksellakin]] on samankaltainen tumma pilkku.


Jupiteriin on syntynyt jatkuvasti kasvava [[Jupiterin pieni punainen pilkku]], toiselta nimeltään ovaali BA. [[Toukokuu]]ssa 2008 Jupiterin pinnalle ilmestyi kolmas pilkku, kooltaan kahta muuta pienempi. Kuitenkin vain kaksi kuukautta tämän jälkeen pilkku joutui Jupiterin suuren punaisen pilkun "imaisemaksi" ja katosi näin kokonaan.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Tähdet ja avaruus -lehti, 6|2008 | Sivu = 11| Julkaisija = Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry | Vuosi = 2008}}</ref>
Jupiteriin on syntynyt jatkuvasti kasvava [[Jupiterin pieni punainen pilkku]], toiselta nimeltään ovaali BA. Toukokuussa 2008 Jupiterin pinnalle ilmestyi kolmas pilkku, kooltaan kahta muuta pienempi. Kuitenkin vain kaksi kuukautta tämän jälkeen pilkku joutui Jupiterin suuren punaisen pilkun ”imaisemaksi” ja katosi näin kokonaan.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=|Julkaisija=Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry|Vuosi=2008|Selite=nro. 6|Sivu=11||Nimike=Tähdet ja avaruus}}</ref>


== Kuut ==
== Kuut ==
Rivi 177: Rivi 166:
[[Kuva:Jupiter family.jpg|thumb|300px|Jupiter ja sen [[Galilein kuut|Galilein löytämät kuut]] [[Io (kuu)|Io]], [[Europa (kuu)|Europa]], [[Ganymedes]] ja [[Kallisto (kuu)|Kallisto]].]]
[[Kuva:Jupiter family.jpg|thumb|300px|Jupiter ja sen [[Galilein kuut|Galilein löytämät kuut]] [[Io (kuu)|Io]], [[Europa (kuu)|Europa]], [[Ganymedes]] ja [[Kallisto (kuu)|Kallisto]].]]


Jupiterin suurimmat kuut ovat Galilein löytämät [[Io (kuu)|Io]], [[Europa (kuu)|Europa]], [[Ganymedes]] ja [[Kallisto (kuu)|Kallisto]], jotka ovat kooltaan pienen planeetan kokoisia. Näiden sisällä kiertää joukko pienempiä kuita, mm. punainen, perunan muotoinen [[Amalthea (kuu)|Amalthea]]. Sisemmät kuut kiertävät renkaita ulompana ja niiden sisässä. Jupiterilla on ympärillään eräänlainen kuista koostuva "pienoisaurinkokunta". Sisemmät kuut lienevät syntyneet Jupiterin syntyessä, mutta kaukana olevat ulompien kuiden ryhmät ovat ehkä siepattuja [[asteroidi|asteroideja]]. Toisten tutkijoiden mukaan nämäkin kuut ovat syntyneet Jupiterin ympärille, koska pikkuplaneettasieppaukset ovat heidän mukaansa harvinaisia.<ref>Tähdet ja avaruus, lokakuu 2007</ref>
Jupiterin suurimmat kuut ovat Galilein löytämät [[Io (kuu)|Io]], [[Europa (kuu)|Europa]], [[Ganymedes]] ja [[Kallisto (kuu)|Kallisto]], jotka ovat kooltaan pienen planeetan kokoisia. Näiden sisällä kiertää joukko pienempiä kuita, muun muassa punainen, perunan muotoinen [[Amalthea (kuu)|Amalthea]]. Sisemmät kuut kiertävät renkaita ulompana ja niiden sisässä. Jupiterilla on ympärillään eräänlainen kuista koostuva ”pienoisaurinkokunta”. Sisemmät kuut lienevät syntyneet Jupiterin syntyessä, mutta kaukana olevat ulompien kuiden ryhmät ovat ehkä siepattuja [[asteroidi|asteroideja]]. Toisten tutkijoiden mukaan nämäkin kuut ovat syntyneet Jupiterin ympärille, koska pikkuplaneettasieppaukset ovat heidän mukaansa harvinaisia.<ref>''Tähdet ja avaruus'', lokakuu 2007. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry.</ref>


Yhteensä kuita on löydetty jo 67 (vuonna 2013)<ref name="dtm"/>. Jupiterilla onkin enemmän kuita kiertolaisinaan kuin millään muulla [[aurinkokunta]]mme planeetalla. Tämä ei ole ihme, planeetta pystyy suurella vetovoimallaan vaikuttamaan kauas aurinkokunnassa. [[Galileo Galilei]] näki Jupiterin neljä suurinta kuuta ensimmäisenä kaukoputkellaan vuonna [[1610]] ja oletti aivan oikein niiden olevan Jupiterin kiertolaisia. Seuraava kuu [[Amalthea (kuu)|Amalthea]] löytyi vasta vuonna [[1892]]. Sittemmin paremmilla havaintolaitteilla on havaittu Jupiteria kiertämässä yhä pienempiä kuita ja varsinkin 2000-luvun alussa niitä on löydetty kymmenittäin.
Yhteensä kuita on löydetty jo 67 (vuonna 2013).<ref name=":1" /> Jupiterilla onkin enemmän kuita kiertolaisinaan kuin millään muulla [[aurinkokunta]]mme planeetalla. Tämä ei ole ihme, planeetta pystyy suurella vetovoimallaan vaikuttamaan kauas aurinkokunnassa. [[Galileo Galilei]] näki Jupiterin neljä suurinta kuuta ensimmäisenä kaukoputkellaan vuonna 1610 ja oletti aivan oikein niiden olevan Jupiterin kiertolaisia. Seuraava kuu [[Amalthea (kuu)|Amalthea]] löytyi vasta vuonna 1892. Sittemmin paremmilla havaintolaitteilla on havaittu Jupiteria kiertämässä yhä pienempiä kuita ja varsinkin 2000-luvun alussa niitä on löydetty kymmenittäin.


===Suuret kuut===
===Suuret kuut===
[[Kuva:Jupitermoon.jpg|thumb|230px|Jupiter ja sen neljä kuuta (mittakaavassa) ylhäältä lukien [[Io (kuu)|Io]], [[Europa (kuu)|Europa]], [[Ganymedes]] ja [[Kallisto (kuu)|Kallisto]].]]
[[Kuva:Jupitermoon.jpg|thumb|230px|Jupiter ja sen neljä kuuta (mittakaavassa) ylhäältä lukien [[Io (kuu)|Io]], [[Europa (kuu)|Europa]], [[Ganymedes]] ja [[Kallisto (kuu)|Kallisto]].]]
[[Tiedosto:Jupiter-moons.jpg|thumb|Jupiterin kuut näkyvät teleskoopin läpi.]]
{{Pääartikkeli|[[Galilein kuut]]}}
{{Pääartikkeli|[[Galilein kuut]]}}


Jupiterin neljä suurta kuuta [[Io (kuu)|Io]], [[Europa (kuu)|Europa]], [[Ganymedes]] ja [[Kallisto (kuu)|Kallisto]] kiertävät niin lähellä Jupiteria, että Jupiterin vetovoima on lukinnut ne kiertämään aina saman puolen kohti Jupiteria.
Jupiterin neljä suurta kuuta [[Io (kuu)|Io]], [[Europa (kuu)|Europa]], [[Ganymedes]] ja [[Kallisto (kuu)|Kallisto]] kiertävät niin lähellä Jupiteria, että Jupiterin vetovoima on lukinnut ne kiertämään aina saman puolen kohti Jupiteria.


Vuorovesivoimat ovat tehneet luotainkuvissa pizzaa muistuttavasta [[Io (kuu)|Iosta]] Aurinkokunnan tuliperäisimmän kappaleen. Kuu kiertää Jupiterin magneettikentän sisällä tappavan voimakkaassa säteilyvyöhykkeessä, ja sen asema radallaan vaikuttaa Jupiterin radiosäteilyyn.
Vuorovesivoimat ovat tehneet luotainkuvissa pizzaa muistuttavasta Iosta Aurinkokunnan tuliperäisimmän kappaleen. Kuu kiertää Jupiterin magneettikentän sisällä voimakkaassa säteilyvyöhykkeessä, ja sen asema radallaan vaikuttaa Jupiterin radiosäteilyyn. Iossa on vettä hyvin vähän, jos lainkaan.
Iossa on vettä hyvin vähän, jos lainkaan.


[[Europa (kuu)|Europa]]-kuulla on tasainen jäinen pinta, jossa on railoja. Kuu lienee ollut sula melko äskettäin.
Europa-kuulla on tasainen jäinen pinta, jossa on railoja. Kuu lienee ollut sula melko äskettäin. Noin 15 kilometriä paksun jään alla lienee noin 100 kilometriä sulaa vettä. On arveltu, että tässä vedessä voisi olla alkeellista elämää.
Noin 15 km paksun jään alla lienee noin 100 km sulaa vettä. On arveltu, että tässä vedessä voisi olla alkeellista elämää.


[[Ganymedes]] on Aurinkokunnan suurin kuu, ja sen pinnalla on [[Kuun meret|Kuun meriä]] muistuttavia tummia alueita. Kuulla on happea sisältävä ohut kaasukehä, ja magneettikenttä toisin kuin millään muulla tunnetulla kuulla. Happi lienee peräisin Auringon säteilyn hapeksi ja vedyksi hajottamasta vedestä, raskaampi happi leijuu Ganymedeksen yllä veden toisen aineosan vedyn karatessa kevyempänä avaruuteen.
Ganymedes on aurinkokunnan suurin kuu, ja sen pinnalla on [[Kuun meri|Kuun meriä]] muistuttavia tummia alueita. Kuulla on happea sisältävä ohut kaasukehä, ja magneettikenttä toisin kuin millään muulla tunnetulla kuulla. Happi lienee peräisin Auringon säteilyn hapeksi ja vedyksi hajottamasta vedestä, raskaampi happi leijuu Ganymedeksen yllä veden toisen aineosan vedyn karatessa kevyempänä avaruuteen.


[[Kallisto (kuu)|Kallisto]] on Jupiterin toiseksi suurin kuu ja suunnilleen planeetta [[Merkurius|Merkuriuksen]] kokoinen. Ruskea Kallisto on aurinkokunnan [[Törmäyskraatteri|kraatteroitunein]] kuu.
Kallisto on Jupiterin toiseksi suurin kuu ja suunnilleen planeetta [[Merkurius|Merkuriuksen]] kokoinen. Ruskea Kallisto on aurinkokunnan [[Törmäyskraatteri|kraatteroitunein]] kuu.


Jupiterin suuret kuut Io, Europa ja Ganymedes ovat 1:2:4 [[rataresonanssi|resonanssissa]] eli niiden kiertoaikojen suhde on 1:2:4. Tässä resonanssisysteemissä ovat mukana myös Amalthea ja Kallisto.
Jupiterin suuret kuut Io, Europa ja Ganymedes ovat 1:2:4 [[rataresonanssi|resonanssissa]] eli niiden kiertoaikojen suhde on 1:2:4. Tässä resonanssisysteemissä ovat mukana myös Amalthea ja Kallisto.
Rivi 222: Rivi 208:
==Rengas==
==Rengas==
{{Pääartikkeli|[[Jupiterin renkaat]]}}
{{Pääartikkeli|[[Jupiterin renkaat]]}}
⚫
Jupiterin heikko [[Renkaat (tähtitiede)|rengas]] koostuu pääosin [[Adrasteia]]- ja [[Metis (kuu)|Metis]]-kuista irtoavasta pölystä. Rengas näkyy vain avaruusluotainten ottamissa kuvissa. Pöly on savunkaltaista ja irtoaa kuusta meteoriittien iskuista. Kaksi lisärengasta on irronnut Thebe ja Amalthea -kuista. Jupiterilla on myös kaukainen rengas. Rengashiukkasten läpimitta on vain muutama mikroni. Halo on harva rengas, jonka hiukkaset liikkuvat kohti planeettaa. Renkaat ovat hyvin tummia, niiden [[albedo]] on vain 0,05.
[[Tiedosto:Jupiter rings.gif|thumb|Infrapuna kuvat Jupiterin renkaasta.]]
⚫
Jupiterin heikko [[rengasjärjestelmä|rengas]] koostuu pääosin Adrasteia- ja Metis-kuista irtoavasta pölystä. Rengas näkyy vain avaruusluotainten ottamissa kuvissa. Pöly on savunkaltaista ja irtoaa kuusta meteoriittien iskuista. Kaksi lisärengasta on irronnut Thebe ja Amalthea -kuista. Jupiterilla on myös kaukainen rengas. Rengashiukkasten läpimitta on vain muutama mikroni. Halo on harva rengas, jonka hiukkaset liikkuvat kohti planeettaa. Renkaat ovat hyvin tummia, niiden [[albedo]] on vain 0,05.


{| class="wikitable"
{| class="wikitable"
Rivi 229: Rivi 214:
| '''Nimi''' || '''Säde (km)''' || '''Leveys (km)''' || '''Halkaisija (km)'''
| '''Nimi''' || '''Säde (km)''' || '''Leveys (km)''' || '''Halkaisija (km)'''
|-
|-
| [[1979 J1R]] ('Halorengas') || 100 000–122 800 || 22 800 || 200 000 - 245 600
| [[1979 J1R]] (’Halorengas’) || 100 000–122 800 || 22 800 || 200 000–245 600
|-
|-
| [[1979 J2R]] ('Päärengas') || 122 800–129 200 || 6 400 || 245 600 - 258 400
| [[1979 J2R]] (’Päärengas’) || 122 800–129 200 || 6 400 || 245 600–258 400
|-
|-
| [[1979 J3R]] ('Lisärengas') || 129 200–214 200 || 85 000 || 258 400 - 428 400
| [[1979 J3R]] (’Lisärengas’) || 129 200–214 200 || 85 000 || 258 400–428 400
|}
|}


Rivi 240: Rivi 225:
==Synty==
==Synty==


⚫
Jupiter lienee syntynyt aikaisemmin kuin Maa, ehkä 3–10 miljoonaa vuotta aikasemmin. Yleensä ollaan sitä mieltä, että Jupiter syntyi jäästä ja kivestä koostuneen planeetan kasvettua niin suureksi, että se pystyi keräämään kaasua alkuaurinkoa ympäröivästä esiplanetaarisesta kaasu- ja pölykiekosta. Jupiterin kiinteistä aineista koostuvan ytimen massa olisi silloin vähintään kymmenen Maan massaa. Jotkut tutkijat ovat väittäneet Jupiterin kutistuneen muutamassa sadassa vuodessa tiheän Aurinkoa ympäröivän kaasukiekon häiriöstä. Muodostuttuaan Jupiter säteili lämpöä niin runsaasti, että se hehkui punaisena. Nykyisten siirtymisteorioitten (migraatioteorioitten) kannattajat uskovat Jupiterin siirtyneen radallaan 0,45 AU 100&nbsp;000 vuodessa. Siirtyminen on johtunut Jupiterin ja ympäröivän kaasu- ja pikkuplaneettakiekon välisestä vuorovaikutuksesta. Alkuaurinkosumun kaasukiekossa liikkunut Jupiter on saattanut singota pikkuplaneettoja radoille, joissa ne törmäävät Maahan ja kiihdyttänyt siten Maan syntyä.
Jupiter lienee syntynyt aikaisemmin kuin Maa, jopa ehkä 3–10 miljoonaa vuotta aikasemmin.
⚫
Yleensä ollaan sitä mieltä, että Jupiter syntyi jäästä ja kivestä koostuneen planeetan kasvettua niin suureksi, että se pystyi keräämään kaasua alkuaurinkoa ympäröivästä esiplanetaarisesta kaasu- ja pölykiekosta. Jupiterin kiinteistä aineista koostuvan ytimen massa olisi silloin vähintään 10 Maan massaa. Jotkut tutkijat ovat väittäneet Jupiterin kutistuneen muutamassa sadassa vuodessa tiheän Aurinkoa ympäröivän kaasukiekon häiriöstä. Muodostuttuaan Jupiter säteili lämpöä niin runsaasti, että se hehkui punaisena. Nykyisten siirtymisteorioitten (migraatioteorioitten) kannattajat uskovat Jupiterin siirtyneen radallaan 0,45 AU 100&nbsp;000 vuodessa. Siirtyminen on johtunut Jupiterin ja ympäröivän kaasu- ja pikkuplaneettakiekon välisestä vuorovaikutuksesta. Alkuaurinkosumun kaasukiekossa liikkunut Jupiter on saattanut singota pikkuplaneettoja radoille, joissa ne törmäävät Maahan ja kiihdyttänyt siten Maan syntyä.


==Vaikutus aurinkokuntaan==
==Vaikutus aurinkokuntaan==


Massansa myötä Jupiterilla on suuri vetovoima ja se on Auringon jälkeen Aurinkokunnan toiseksi merkittävin kappale. Jupiterin kanssa samalla radalla kiertää monia niin sanottuja [[troijalainen asteroidi|troijalaisia asteroideja]], jotka sijaitsevat sen kiertoradalla noin 60° planeetan edessä ja takana. Se on siepannut osan komeetoista kymmeniä komeettoja käsittävään Jupiterin komeettaperheeseen. Jupiter on aiheuttanut vetovoimallaan [[asteroidivyöhyke|asteroidivyöhykkeeseen]] alueita, joissa asteroideja ei ole lainkaan.
Massansa myötä Jupiterilla on suuri vetovoima ja se on Auringon jälkeen aurinkokunnan toiseksi merkittävin kappale. Jupiterin kanssa samalla radalla kiertää monia niin sanottuja [[troijalainen asteroidi|troijalaisia asteroideja]], jotka sijaitsevat sen kiertoradalla noin 60 astetta planeetan edessä ja takana. Se on siepannut osan komeetoista kymmeniä komeettoja käsittävään Jupiterin komeettaperheeseen. Jupiter on aiheuttanut vetovoimallaan [[asteroidivyöhyke|asteroidivyöhykkeeseen]] alueita, joissa asteroideja ei ole lainkaan.


Jupiterin vaikutuksesta Aurinkokunnan kehitykseen ja erityisesti Maan elämään on esitetty erilaisia spekulaatioita.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Nasan tutkija: Jupiterin vaikutus Maan elinkelpoisuuteen virheellinen - Suomenkuvalehti.fi|osoite = http://suomenkuvalehti.fi/jutut/tiede/nasan-tutkija-jupiterin-vaikutus-maan-elinkelpoisuuteen-virheellinen/?shared=309847-2a4f1498-500|julkaisu = Suomenkuvalehti.fi|viitattu = 2016-02-13|kieli = fi-FI}}</ref> Jupiterin arvellaan singonneen valtavat määrät komeettoja [[Oortin pilvi|Oortin pilveen]]. On myös esitetty spekulaatioita, joiden mukaan Maan vesi olisi saanut alkunsa Jupiterin vetovoimallaan sinkoamista komeetoista. Jos pieni kappale – kuten komeetta – ohittaa läheltä suuren kappaleen, pieni kappale voi sinkoutua suurella nopeudella kauas avaruuteen. Todennäköisesti Jupiterin sijainnin ja suuren massan vuoksi planeetta imee komeettoja ja asteroideja itseensä muita planeettoja enemmän. On arveltu, että ilman Jupiteria Maahan törmäisi kilometrin läpimittainen asteroidi joka 50. vuosi. Toisaalta se, että Jupiterin massainen planeetta on estänyt suuren planeetan synnyn asteroidivyöhykkeelle, on saattanut edistää evoluutiota Maassa, nimittäin muutaman kymmenen miljoonan vuoden välein tapahtuva joukkotuho pyyhkii pois lajeja ja antaa tilaa uusille lajeille, vauhdittaen näin evoluutiota.
Jupiterin vaikutuksesta Aurinkokunnan kehitykseen ja erityisesti Maan elämään on esitetty erilaisia spekulaatioita.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://suomenkuvalehti.fi/jutut/tiede/nasan-tutkija-jupiterin-vaikutus-maan-elinkelpoisuuteen-virheellinen/?shared=309847-2a4f1498-500|nimeke=Nasan tutkija: Jupiterin vaikutus Maan elinkelpoisuuteen virheellinen|julkaisu=Suomen Kuvalehti|viitattu=5.3.2016|ajankohta=11.2.2016|kieli=}}</ref> Jupiterin arvellaan singonneen valtavat määrät komeettoja [[Oortin pilvi|Oortin pilveen]]. On myös esitetty spekulaatioita, joiden mukaan Maan vesi olisi saanut alkunsa Jupiterin vetovoimallaan sinkoamista komeetoista. Jos pieni kappale – kuten komeetta – ohittaa läheltä suuren kappaleen, pieni kappale voi sinkoutua suurella nopeudella kauas avaruuteen. Todennäköisesti Jupiterin sijainnin ja suuren massan vuoksi planeetta imee komeettoja ja asteroideja itseensä muita planeettoja enemmän. On arveltu, että ilman Jupiteria Maahan törmäisi kilometrin läpimittainen asteroidi joka 50. vuosi. Toisaalta se, että Jupiterin massainen planeetta on estänyt suuren planeetan synnyn asteroidivyöhykkeelle, on saattanut edistää evoluutiota Maassa, nimittäin muutaman kymmenen miljoonan vuoden välein tapahtuva joukkotuho pyyhkii pois lajeja ja antaa tilaa uusille lajeille, vauhdittaen näin evoluutiota.


== Shoemaker-Levy 9:n törmäys ==
== Shoemaker-Levy 9:n törmäys ==


[[Kuva:Shoemaker-Levy 9 on 1994-05-17.png|thumb|350px|[[Hubble-avaruusteleskooppi|Hubble-avaruusteleskoopin]] kuva Shoemaker-Levy 9:stä vuodelta [[1994]].]]
[[Kuva:Shoemaker-Levy 9 on 1994-05-17.png|thumb|350px|[[Hubble-avaruusteleskooppi|Hubble]]-avaruusteleskoopin kuva Shoemaker-Levy 9:stä vuodelta 1994.]]
Yli kaksikymmentä komeetta [[Shoemaker-Levy 9]]:n kappaletta iskeytyi Jupiterin eteläiselle puoliskolle [[16. heinäkuuta|16.]]–[[22. heinäkuuta]] [[1994]]. Tapahtuma oli ensimmäinen kahden aurinkokunnan kappaleen välinen törmäys, josta voitiin tehdä suoria havaintoja.
Yli kaksikymmentä komeetta [[Shoemaker–Levy 9|Shoemaker-Levy 9:n]] kappaletta iskeytyi Jupiterin eteläiselle puoliskolle 16.–22. heinäkuuta 1994. Tapahtuma oli ensimmäinen kahden aurinkokunnan kappaleen välinen törmäys, josta voitiin tehdä suoria havaintoja.


Shoemaker-Levy 9 oli aluksi kokonainen komeetta, mutta Jupiterin valtava vetovoima repi sen kappaleiksi ja kaappasi mukaansa. Palaset kiersivät hetken aikaa Jupiteria ja iskeytyivät sitten planeettaan suurella voimalla. Tämä törmäys vapautti Jupiterin kaasukehään enemmän energiaa kuin kaikkien maailman [[ydinase]]iden teho yhteensä.<ref>[http://www.sarkanniemi.fi/akatemiat/tahtiakatemia/aurinkokunta/komevoiko.htm Nitta Virolainen, Jupiter, Särkänniemi Tähtiakatemia]. Luettu 18. elokuuta 2006.</ref>
Shoemaker-Levy 9 oli aluksi kokonainen komeetta, mutta Jupiterin valtava vetovoima repi sen kappaleiksi ja kaappasi mukaansa. Palaset kiersivät hetken aikaa Jupiteria ja iskeytyivät sitten planeettaan suurella voimalla. Tämä törmäys vapautti Jupiterin kaasukehään enemmän energiaa kuin kaikkien maailman [[ydinase]]iden teho yhteensä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.sarkanniemi.fi/akatemiat/tahtiakatemia/aurinkokunta/komevoiko.htm|nimeke=Voiko komeetta törmätä Maahan?|julkaisu=|julkaisija=Särkänniemi|viitattu=5.3.2016|tekijä=|ajankohta=}}</ref>


Heinäkuussa [[2009]], tarkalleen viidentoista vuoden kuluttua Shoemaker-Levy 9:n törmäyksestä Jupiter ilmeisesti joutui uuden törmäyksen kohteeksi. Kaukoputkihavainnot viittasivat törmäykseen, jonka aiheutti mahdollisesti jokin komeetta.<ref>[http://www.itviikko.fi/teknologia/2009/07/21/jokin-osui-jupiteriin/200916715/7 Jokin osui Jupiteriin]</ref><ref>[http://www.jpl.nasa.gov/news/news.cfm?release=2009-112 New NASA Images Indicate Object Hits Jupiter]</ref>
Heinäkuussa 2009, tarkalleen viidentoista vuoden kuluttua Shoemaker-Levy 9:n törmäyksestä Jupiter ilmeisesti joutui uuden törmäyksen kohteeksi. Kaukoputkihavainnot viittasivat törmäykseen, jonka aiheutti mahdollisesti jokin komeetta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.itviikko.fi/teknologia/2009/07/21/jokin-osui-jupiteriin/200916715/7|nimeke=Jokin osui Jupiteriin|julkaisu=It-viikko|julkaisija=|viitattu=5.3.2016|tekijä=|ajankohta=21.7.2009}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.jpl.nasa.gov/news/news.php?release=2009-112|nimeke=New NASA Images Indicate Object Hits Jupiter|julkaisu=|julkaisija=NASA|viitattu=5.3.2016|tekijä=|ajankohta=20.7.2009|kieli={{en}}}}</ref>


== Jupiterin tutkimuksen historiaa ==
== Jupiterin tutkimuksen historiaa ==
=== Ennen avaruusaikaa ===
=== Ennen avaruusaikaa ===


Jupiter on helppo havaita paljain silmin ja se tunnettiin jo [[esihistoria]]llisena aikana. [[Klaudios Ptolemaios|Ptolemaioksen]] [[maakeskinen maailmankuva|maakeskisessä maailmanjärjestelmässä]] se oli viides Maata kiertäneistä planeetoista sisältä päin lukien. Muiden planeettojen tapaan se siirrettiin kiertämään Aurinkoa [[Nikolaus Kopernikus|Kopernikuksen]] [[Aurinkokeskinen maailmankuva|aurinkokeskisessä mallissa]]. Tarkemmin itse Jupiteria tutki vasta [[Galileo Galilei]], joka ensimmäisenä suuntasi sitä kohti hiljattain kehitetyn [[kaukoputki|kaukoputken]]. Galilei tutki usein Jupiteria ja hän löysikin sitä kiertävät [[Galilein kuut]]. [[Giovanni Domenico Cassini|Cassini]] määritti planeetan pyörähdysajan, [[Friedrich Bessel]] sen massan. [[1664]] [[Robert Hooke]] havaitsi Suuren punaisen pilkun.
Jupiter on helppo havaita paljain silmin ja se tunnettiin jo [[esihistoria]]llisena aikana. [[Klaudios Ptolemaios|Ptolemaioksen]] [[maakeskinen maailmankuva|maakeskisessä maailmanjärjestelmässä]] se oli viides Maata kiertäneistä planeetoista sisältä päin lukien. Muiden planeettojen tapaan se siirrettiin kiertämään Aurinkoa [[Nikolaus Kopernikus|Kopernikuksen]] [[Aurinkokeskinen maailmankuva|aurinkokeskisessä mallissa]]. Tarkemmin itse Jupiteria tutki vasta [[Galileo Galilei]], joka ensimmäisenä suuntasi sitä kohti hiljattain kehitetyn [[kaukoputki|kaukoputken]]. Galilei tutki usein Jupiteria ja hän löysikin sitä kiertävät, hänen mukaansa nimetyt [[Galilein kuut]]. [[Giovanni Domenico Cassini|Cassini]] määritti planeetan pyörähdysajan, [[Friedrich Bessel]] sen massan. 1664 [[Robert Hooke]] havaitsi suuren punaisen pilkun.


===Jupiteria tutkineita avaruusluotaimia===
===Jupiteria tutkineita avaruusluotaimia===
Jupiter on [[Guinnessin ennätysten kirja]]n mukaan tutkituin planeetta heti [[maapallo]]n jälkeen.
Jupiter on [[Guinness World Records|Guinnessin ennätysten kirjan]] mukaan tutkituin planeetta heti [[Maa|maapallon]] jälkeen.


==== Pioneer 10 ja 11 ====
==== Pioneer 10 ja 11 ====
{{Pääartikkeli|[[Pioneer 10]]|[[Pioneer 11]]}}
{{Pääartikkeli|[[Pioneer 10]]|[[Pioneer 11]]}}


Runsaasti tietoja on saatu [[Yhdysvallat|amerikkalaisilla]] [[avaruusluotain|avaruusluotaimilla]], jotka ovat tutkineen Jupiteria. [[Pioneer 10]] ja [[Pioneer 11|11]] lensivät Jupiterin ohi 1970-luvulla.
Runsaasti tietoja on saatu amerikkalaisilla [[avaruusluotain|avaruusluotaimilla]], jotka ovat tutkineen Jupiteria. [[Pioneer 10]] ja [[Pioneer 11|11]] lensivät Jupiterin ohi 1970-luvulla. Näiden luotainten antama kuvanlaatu oli kuitenkin 1970-luvun luotainten tapaan varsin huono.
Näiden luotainten antama kuvanlaatu oli kuitenkin 1970-luvun luotainten tapaan varsin huono.


Pioneer 10 oli ensimmäinen Jupiterista lähihavaintoja tehnyt ihmisen tekemä laite. Se laukaistiin matkaan [[2. maaliskuuta]] [[1972]]. Pioneer 11 taas oli lähes identtinen verrattuna Pioneer 10:een ja se olikin rakennettu varakappaleeksi, mikäli Pioneer 10 sattuisi hajoamaan matkallaan ulos aurinkokunnasta.
Pioneer 10 oli ensimmäinen Jupiterista lähihavaintoja tehnyt ihmisen tekemä laite. Se laukaistiin matkaan 2. maaliskuuta 1972. Pioneer 11 taas oli lähes identtinen verrattuna Pioneer 10:een ja se olikin rakennettu varakappaleeksi, mikäli Pioneer 10 sattuisi hajoamaan matkallaan ulos aurinkokunnasta.


==== Voyagerit ====
==== Voyagerit ====
Rivi 279: Rivi 262:
Hyviä kuvia antoivat vasta [[Voyager 1]] ja [[Voyager 2|2]] 1980-luvun alussa.
Hyviä kuvia antoivat vasta [[Voyager 1]] ja [[Voyager 2|2]] 1980-luvun alussa.


Voyager 1 painoi 815 kilogrammaa ja se lähetettiin pitkälle matkalleen [[5. syyskuuta]] [[1977]]. Voyager&nbsp;1 aloitti Jupiterin kuvaamisen tammikuussa [[1979]] ja lähimpänä planeettaa se oli [[5. maaliskuuta]] [[1979]], jolloin se oli noin 349&nbsp;000 kilometrin päässä planeetan keskuksesta. Lähietäisyys mahdollisti suuremman havaintotarkkuuden. Suurin osa kuita, rengasjärjestelmiä, magneettikenttiä ja säteilyä koskevista havainnoista tehtiinkin ohilentoa edeltävänä ja seuraavana vuorokautena. Planeetan valokuvaus päättyi huhtikuussa. Kumpikin Voyager-luotain teki tärkeitä uusia havaintoja Jupiterista ja sen kiertolaisista. Yllättävin niistä oli [[Io (kuu)|Io]]-kuun tuliperäinen toiminta, jota ei ollut aikaisemmin havaittu Maasta tai Pioneer&nbsp;10 ja Pioneer&nbsp;11 -luotaimien ohilennoilla.
Voyager 1 painoi 815 kilogrammaa ja se lähetettiin pitkälle matkalleen 5. syyskuuta 1977. Voyager&nbsp;1 aloitti Jupiterin kuvaamisen tammikuussa 1979 ja lähimpänä planeettaa se oli 5. maaliskuuta 1979, jolloin se oli noin 349&nbsp;000 kilometrin päässä planeetan keskuksesta. Lähietäisyys mahdollisti suuremman havaintotarkkuuden. Suurin osa kuita, rengasjärjestelmiä, magneettikenttiä ja säteilyä koskevista havainnoista tehtiinkin ohilentoa edeltävänä ja seuraavana vuorokautena. Planeetan valokuvaus päättyi huhtikuussa. Kumpikin Voyager-luotain teki tärkeitä uusia havaintoja Jupiterista ja sen kiertolaisista. Yllättävin niistä oli [[Io (kuu)|Io]]-kuun tuliperäinen toiminta, jota ei ollut aikaisemmin havaittu Maasta tai Pioneer&nbsp;10- ja Pioneer&nbsp;11 -luotaimien ohilennoilla.


Voyager 2 taas ei tutkinut Jupiteria yhtä paljon kuin lähes identtinen kaksoiskappaleensa Voyager&nbsp;1. Voyager&nbsp;2 (alkujaan tarkoitettu olemaan Mariner&nbsp;12) otti suurimman osan vauhdistaan kiertämällä [[Saturnus]]ta, minkä vuoksi se sinkoutui nopeasti [[Uranus|Uranuksen]] ja [[Neptunus|Neptunuksen]] luo jättäen Jupiterin vähemmälle huomiolle.
Voyager 2 taas ei tutkinut Jupiteria yhtä paljon kuin lähes identtinen kaksoiskappaleensa Voyager&nbsp;1. Voyager&nbsp;2 (alkujaan tarkoitettu olemaan Mariner&nbsp;12) otti suurimman osan vauhdistaan kiertämällä [[Saturnus]]ta, minkä vuoksi se sinkoutui nopeasti [[Uranus|Uranuksen]] ja [[Neptunus|Neptunuksen]] luo jättäen Jupiterin vähemmälle huomiolle.
Rivi 286: Rivi 269:
{{pääartikkeli|[[Galileo (luotain)|Galileo]]}}
{{pääartikkeli|[[Galileo (luotain)|Galileo]]}}


[[18. lokakuuta]] [[1989]] laukaistu ydinkäyttöinen [[Galileo (luotain)|Galileo-luotain]] oli aikansa suurin ja kallein luotain.<ref name="tieteenkuvalehti">Tieteen Kuvalehti 3/2000 sivut 24, 26 ja 27</ref> [[NASA]]n insinöörit olivat kaavailleet sen tehtäviksi mm. lähettää liikkuvaa kuvaa Jupiterin pilvistä. Galileon suunniteltiin pystyvän lähettämään [[maapallo]]lla sijaitsevalle havaintoasemalle n. 130 000 bittiä dataa sekunnissa,<ref name="tieteenkuvalehti" /> mutta pääantennin vaurioiduttua oli lopulta tyydyttävä apuantennin vaivaiseen 160 bittiin sekunnissa. Tämän vuoksi osasta Galileon toiminnoista oli luovuttava ja mm. edellä mainittu liikkuvan kuvan lähettäminen katsottiin mahdottomaksi.
18. lokakuuta 1989 laukaistu ydinkäyttöinen [[Galileo (luotain)|Galileo]]-luotain oli aikansa suurin ja kallein luotain.<ref name="tieteenkuvalehti">''Tieteen Kuvalehti'', 3/2000, s. 24, 26, 27.</ref> [[NASA]]n insinöörit olivat kaavailleet sen tehtäviksi muun muassa lähettää liikkuvaa kuvaa Jupiterin pilvistä. Galileon suunniteltiin pystyvän lähettämään maapallolla sijaitsevalle havaintoasemalle noin 130 000 bittiä dataa sekunnissa,<ref name="tieteenkuvalehti" /> mutta pääantennin vaurioiduttua oli lopulta tyydyttävä apuantennin vaivaiseen 160 bittiin sekunnissa. Tämän vuoksi osasta Galileon toiminnoista oli luovuttava ja muun muassa edellä mainittu liikkuvan kuvan lähettäminen katsottiin mahdottomaksi.


Galileon oli tarkoitus tutkia Jupiteria ja sen kuita perusteellisesti, mutta teknisten virheiden vuoksi projekti epäonnistui osittain. Galileo välitti kuitenkin tärkeää tietoa havaintoasemalleen, eikä kallis projekti mennyt täysin hukkaan. Galileo mm. lähetti Jupiterin kaasukehään iskeytymisluotaimen, joka lähetti mittaustietoja ennen murskautumistaan suuressa paineessa. Galileo havainnoi myös [[Shoemaker-Levy 9|Shoemaker-Levy 9:n]] komeetan jäännöksien törmäystä Jupiteriin.[[Kuva:Portrait of Jupiter from Cassini.jpg|thumb|[[Cassini]]-luotaimen Jupiterista ottama kuva.]]
Galileon oli tarkoitus tutkia Jupiteria ja sen kuita perusteellisesti, mutta teknisten virheiden vuoksi projekti epäonnistui osittain. Galileo välitti kuitenkin tärkeää tietoa havaintoasemalleen, eikä kallis projekti mennyt täysin hukkaan. Galileo muun muassa lähetti Jupiterin kaasukehään iskeytymisluotaimen, joka lähetti mittaustietoja ennen murskautumistaan suuressa paineessa. Galileo havainnoi myös [[Shoemaker–Levy 9|Shoemaker-Levy 9:]] -komeetan jäännöksien törmäystä Jupiteriin.[[Kuva:Portrait of Jupiter from Cassini.jpg|thumb|[[Cassini-Huygens]]-luotaimen Jupiterista ottama kuva.]]


Jupiterin kuista Galileo tutki enimmäkseen [[Io (kuu)|Ioa]], [[Ganymedes]]tä, [[Europa (kuu)|Europaa]] ja [[Kallisto (kuu)|Kallistoa]]. Ion tapauksessa Galileo keräsi lisätietoa Voyager-luotaimien Iossa havaitsemasta tuliperäisestä toiminnasta. Galileon havainnot Europasta taas viittasivat siihen, että jääpeitteen alla oli meri.
Jupiterin kuista Galileo tutki enimmäkseen [[Io (kuu)|Ioa]], [[Ganymedes]]tä, [[Europa (kuu)|Europaa]] ja [[Kallisto (kuu)|Kallistoa]]. Ion tapauksessa Galileo keräsi lisätietoa Voyager-luotaimien Iossa havaitsemasta tuliperäisestä toiminnasta. Galileon havainnot Europasta taas viittasivat siihen, että jääpeitteen alla oli meri.
Rivi 295: Rivi 278:
{{Pääartikkeli|[[Cassini-Huygens]]}}
{{Pääartikkeli|[[Cassini-Huygens]]}}


[[Saturnus|Saturnuksen]] tutkimiseen tarkoitettu [[Cassini-Huygens]] -luotain oli lähimmillään Jupiteria [[30. joulukuuta]] [[2000]] ja suoritti lukuisia tieteellisiä mittauksia. Kuukausia kestäneen ohilennon aikana luotain otti noin 26&nbsp;000 valokuvaa, joiden joukossa oli tähän saakka yksityiskohtaisin koskaan Jupiterista otettu värivalokuva. Kuvan pienimmät yksityiskohdat ovat noin 60 km:n kokoisia.
[[Saturnus|Saturnuksen]] tutkimiseen tarkoitettu [[Cassini-Huygens]]-luotain oli lähimmillään Jupiteria 30. joulukuuta 2000 ja suoritti lukuisia tieteellisiä mittauksia. Kuukausia kestäneen ohilennon aikana luotain otti noin 26&nbsp;000 valokuvaa, joiden joukossa oli tähän saakka yksityiskohtaisin koskaan Jupiterista otettu värivalokuva. Kuvan pienimmät yksityiskohdat ovat noin 60 kilometrin kokoisia.


==== New Horizons ====
==== New Horizons ====
{{Pääartikkeli|[[New Horizons]]}}
{{Pääartikkeli|[[New Horizons]]}}


[[Pluto (kääpiöplaneetta)|Pluto]]on matkalla oleva [[New Horizons]] -luotain ohitti Jupiterin [[28. helmikuuta]] [[2007]]. Luotain käytti planeettaa painovoimalinkona, ja ohilentoa käytettiin hyväksi planeetan ja sen kuiden tutkimukseen ja luotaimen laitteiden testaukseen.
[[Pluto (kääpiöplaneetta)|Pluto]]on matkalla oleva [[New Horizons]] -luotain ohitti Jupiterin 28. helmikuuta 2007. Luotain käytti planeettaa painovoimalinkona, ja ohilentoa käytettiin hyväksi planeetan ja sen kuiden tutkimukseen ja luotaimen laitteiden testaukseen.


==== Juno ====
==== Juno ====
{{Pääartikkeli|[[Juno (luotain)|Juno]]}}
{{Pääartikkeli|[[Juno (luotain)|Juno]]}}


[[Juno (luotain)|Juno]] on 5. elokuuta 2011 laukaistu Jupiteria tutkiva Nasan luotain, joka on perillä 2016.
[[Juno (luotain)|Juno]] on 5. elokuuta 2011 laukaistu Jupiteria tutkiva Nasan luotain, joka on perillä vuonna 2016.


==Massa==
==Massa==


Jupiterin massaa (lyhennetään esim. ''M''<sub>J</sub> tai MJ ) käytetään mittayksikkönä ilmoitettaessa esim. [[ruskea kääpiö|ruskeiden kääpiöiden]] ja [[eksoplaneetta|eksoplaneettojen]] massoja.
Jupiterin massaa (lyhennetään esim. ''M''<sub>J</sub> tai MJ ) käytetään mittayksikkönä ilmoitettaessa esimerkiksi [[ruskea kääpiö|ruskeiden kääpiöiden]] ja [[eksoplaneetta|eksoplaneettojen]] massoja.


Jupiterin massa on 1,899<math>\cdot</math>10<sup>27</sup> kg eli MJ = 317,8 Maan massaa, tai MJ = 0,0009545 Auringon massaa. Auringon massa on 1047,7 Jupiterin massaa.
Jupiterin massa on 1,899<math>\cdot</math>10<sup>27</sup> kiloa eli MJ = 317,8 Maan massaa, tai MJ = 0,0009545 Auringon massaa. Auringon massa on 1047,7 Jupiterin massaa.


Eksoplaneettoja massoja ilmoitettaessa käytetään myös Saturnuksen massaa, joka on 5,6846<math>\cdot</math>10<sup>26</sup>&nbsp;kg eli 95,162 Maan massaa, eli melko tarkkaan 0,3 Jupiterin massaa. Kolmannen vertailuplaneetan, Neptunuksen massa on 1,0243<math>\cdot</math>10<sup>26</sup>&nbsp;kg eli 17,147 Maan massaa tai 0,054 Jupiterin massaa. Jupiter on 18,53 kertaa Neptunusta massiivisempi.
Eksoplaneettoja massoja ilmoitettaessa käytetään myös Saturnuksen massaa, joka on 5,6846<math>\cdot</math>10<sup>26</sup>&nbsp;kiloa eli 95,162 Maan massaa, eli melko tarkkaan 0,3 Jupiterin massaa. Kolmannen vertailuplaneetan, Neptunuksen massa on 1,0243<math>\cdot</math>10<sup>26</sup>&nbsp;kiloa eli 17,147 Maan massaa tai 0,054 Jupiterin massaa. Jupiter on 18,53 kertaa Neptunusta massiivisempi.


==Lähteet==
==Lähteet==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Heikki Oja ja Markku Poutanen | Nimeke= Aurinkokuntamme | Vuosi= 1990 | Julkaisija=Tähtitieteellinen yhdistys Ursa | Tunniste=ISBN 951-9269-54-1}}
* {{Kirjaviite|Tekijä=Oja, Heikki & Poutanen, Markku|Nimeke= Aurinkokuntamme|Julkaisija=Tähtitieteellinen yhdistys Ursa|Vuosi= 1990|Tunniste=|Isbn=951-9269-54-1}}
* {{Kirjaviite| Tekijä=Lisa Miles, Alastair Smith | Nimike=Avaruuden aapinen | Julkaisija=WSOY| Vuosi=1999| Tunniste=ISBN 951-0-23631-4}}
* {{Kirjaviite|Tekijä=Miles, Lisa & Smith, Alastair|Julkaisija=WSOY|Vuosi=1999|Tunniste=|Isbn=951-0-23631-4|Nimike=Avaruuden aapinen}}
* {{Kirjaviite|Tekijä=Hannu Karttunen, Karl Johan Donner, Pekka Kröger, Heikki Oja ja Markku Poutanen |Nimeke= Tähtitieteen perusteet |Vuosi= 2000 |Julkaisija= Tähtitieteellinen yhdistys Ursa|Tunniste= ISBN 952-5329-01-1}}
* {{Kirjaviite|Tekijä=Karttunen, Hannu; Donner, Karl Johan; Kröger, Pekka; Oja, Heikki & Poutanen, Markku|Nimeke= Tähtitieteen perusteet|Julkaisija= Tähtitieteellinen yhdistys Ursa|Vuosi= 2000|Tunniste=|Isbn=952-5329-01-1}}


===Viitteet===
===Viitteet===
Rivi 324: Rivi 307:


==Kirjallisuutta==
==Kirjallisuutta==
# {{Kirjaviite| Tekijä=Otava |Nimeke=Tähtitaivas | Vuosi=1994 | Julkaisija= Otava Kustannusosakeyhtiö | Tunniste= ISBN 951-1-13207-5}}
# {{Kirjaviite|Tekijä=|Nimeke=Tähtitaivas|Julkaisija= Kustannusosakeyhtiö Otava|Vuosi=1994|Tunniste=|Isbn=951-1-13207-5}}
# {{Kirjaviite|Tekijä=Heikki Oja |Nimeke= Maailmankaikkeus 2000 |Vuosi= 1999 |Julkaisija= Tähtitieteellinen yhdistys Ursa|Tunniste= ISBN 951-9269-97-5}}
# {{Kirjaviite|Tekijä=Oja, Heikki|Nimeke= Maailmankaikkeus 2000|Julkaisija= Tähtitieteellinen yhdistys Ursa|Vuosi= 1999|Tunniste=|Isbn=951-9269-97-5}}
# {{Kirjaviite|Tekijä=Hannu Karttunen, Olli Manner ja Pentti Tuovinen |Nimeke= Tähtitaivas 2000 |Vuosi= 1995 |Julkaisija= Tähtitieteellinen yhdistys Ursa|Tunniste= ISBN 951-9269-66-5}}
# {{Kirjaviite|Tekijä=Karttunen, Hannu; Manner, Olli & Tuovinen, Pentti|Nimeke= Tähtitaivas 2000|Julkaisija= Tähtitieteellinen yhdistys Ursa|Vuosi= 1995|Tunniste=|Isbn=951-9269-66-5}}
# {{Kirjaviite|Tekijä=Valittujen Palojen toimitus |Nimeke= Tiedon jännittävä maailma |Vuosi= 1992 |Julkaisija= Valitut Palat |Tunniste= ISBN 951-8933-42-1}}
# {{Kirjaviite|Tekijä=Valittujen Palojen toimitus|Nimeke= Tiedon jännittävä maailma|Julkaisija= Valitut Palat|Vuosi= 1992|Tunniste=|Isbn=951-8933-42-1}}


== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==
⚫
{{Commonscat|Jupiter (planet)|Jupiter}}
{{Wikikirjasto|Wikijunior Aurinkokunta/Jupiter}}
{{Wikikirjasto|Wikijunior Aurinkokunta/Jupiter}}
⚫
* {{Commonscat-rivi|Jupiter (planet)|Jupiter}}
* [http://www.astronetti.com/tahtitieto/jupiter.htm Astronetti.com], tähtiharrastustietoa
* [http://www.astronetti.com/tahtitieto/jupiter.htm Astronetti.com] (tähtiharrastustietoa)
* [http://www.nineplanets.org/jupiter.html tietoa Jupiterista englanniksi]
* [http://www.nineplanets.org/jupiter.html tietoa Jupiterista englanniksi]
* [http://www.ursa.fi/kosmos/j/jupiter.html Jupiter Ursan Kosmos-tietokannassa]
* [http://www.ursa.fi/kosmos/j/jupiter.html Jupiter Ursan Kosmos-tietokannassa]

Versio 6. maaliskuuta 2016 kello 00.48

Tämä artikkeli käsittelee planeettaa. Sanan muita merkityksiä luetellaan täsmennyssivulla.
Jupiter
[[Tiedosto:|250px|]]
Löytäminen
Löytäjät –
Löytöaika esihistoriallinen
Kiertoradan ominaisuudet
Keskietäisyys Auringosta 778 412 010 km
5,20336301 AU
Eksentrisyys 0,04839266
Kiertoaika Auringon ympäri 11 y 315 d 1,1 h
Synodinen kiertoaika 398,9 d
Keskiratanopeus 13,0697 km/s
Inklinaatio 1,30530°
Kuiden lukumäärä 66
(1 varmistamaton)
Fyysiset ominaisuudet
Päiväntasaajan halkaisija 142 984 km
Pinta-ala 6,41×1010 km2
Massa 1,899 × 1027 kg
317,8 Maan massaa
Keskitiheys 1,33 g/cm3
Putoamiskiihtyvyys pinnalla 23,12 m/s2
Pyörähdysaika 9 h 55 m 30 s
Akselin kaltevuus 3,12°
Albedo 0,52
Pakonopeus 59,54 km/s
Pinnan lämpötila alin: 110 K
keski: 152 K
ylin: ?
Kaasukehän ominaisuudet
Kaasunpaine 70 kPa
Koostumus
vetyä
heliumia
metaania
vesihöyryä
ammoniakkia
etaania
fosforia
vetysulfidia		 75 %
24 %
0,1 %
0,1 %
0,02 %
0,0002 %
0,0001 %
0,0001 %

Jupiter (symboli: ) on Aurinkokunnan viides planeetta Auringosta päin lukien. Jupiter on enimmäkseen nestemäisestä vedystä ja heliumista koostuva jättiläisplaneetta, jonka kaasukehässä on valtavia virtauksia ja pyörremyrskyjä. Jupiter on selvästi Aurinkokunnan suurin planeetta. Sen massa on 2,5 kertaa suurempi kuin kaikkien muiden planeettojen yhteensä.

Jupiterista nähdään ainoastaan sen pilvien yläosa. Siinä havaitaan vaaleita ja tummia raitoja sekä suuri punainen pilkku, joka on valtava pysyvä pyörremyrsky. Jupiter näkyy Maasta hyvin paljain silmin ja sen suuret kuut erottuvat jopa tavallisella kiikarilla. Avaruusluotain Voyager 1 löysi Jupiterin ympäriltä ohuet renkaat, jotka eivät näy Maahan asti. Jupiter on tunnettu jo muinaisista ajoista lähtien. Roomalaiset nimesivät sen Juppiter-jumalan mukaan.

Jupiterin läpimitta on noin 11 kertaa Maan läpimitta ja sen massa on 318 Maan massaa ja se on tilavuudeltaan 1 300 kertaa Maata suurempi. Painovoima Jupiterin pinnalla on 2,3 kertaa niin suuri kuin Maan pinnalla. Jupiterilla on 67 tunnettua kuuta,[1] joista neljää suurinta nimitetään Galilein kuiksi. Aurinkokunnan massiivisimpana planeettana Jupiter vaikuttaa vetovoimahäiriöillään monien komeettojen ja asteroidien ratoihin, ja on kyennyt sieppaamaan itselleen suuren kuuperheen. Voidaan sanoa että Jupiter kuineen on kuin pienoismalli aurinkokunnasta.

Kiertorata ja pyöriminen

Jupiter on nopeasti pyörivä ulkoplaneetta, jonka pyörähdysaika akselinsa ympäri on lyhin kaikista aurinkokuntamme planeetoista. Pyörähdysaika on alle 10 tuntia.[2] Nopean pyörimisensä takia Jupiter on litistynyt noin 0,06487 eli noin 6,5 prosenttia. Jupiterin kiertoaika Auringon ympäri on lähes 12 vuotta ja etäisyys Auringosta noin 780 miljoonaa kilometriä eli noin 5,2 kertaa Maan etäisyys. Auringon ja Jupiterin yhteinen massakeskipiste on hieman Auringon pinnan ulkopuolella (1,068 × Auringon säde keskustasta mitattuna).

Jupiterin eri osien erilaiset pyörähdysajat

Jupiterissa on kolme eri nopeudella pyörivää kokonaisuutta, ”systeemiä”, joita merkitään roomalaisilla numeroilla I, II ja III. Systeemi III mitataan radiosäteilyn vaihtelusta. Se on Jupiterin magneettikentän pyörähdysaika, yhdeksän tuntia, 55 minuuttia, 29,710 sekuntia.[3] Systeemi I on päiväntasaajan seudun ja alle yhdeksän leveysasteen päässä päiväntasaajasta olevien pilvien pyörimisaika ja systeemi II yhdeksän leveysastetta kauempana päiväntasaajasta sijaitsevien pilvien pyörimisaika.

Systeemi I, jossa on mukana suuret päiväntasaajan vaaleat pilvivyöt, pyörii yhdeksässä tunnissa, 50 minuutissa ja 30,003 sekunnissa yhden kierroksen. Systeemi II pyörii yhden kierroksen ajassa yhdeksän tuntia, 55 minuuttia ja 40,632 sekuntia.lähde?

Sisäinen rakenne

Jupiterin rakenne.

Jupiter on suuresta koostaan huolimatta melko harvaa ainetta, sen tiheys on noin 1,33 g/cm³, josta päätellään, että Jupiterin massasta suurin osa on nestemäistä vetyä ja heliumia. Vety nesteytyy suurissa paineissa. Tämä on jättiläisplaneetoille tyypillistä. Jupiterilla lienee kiinteä rautasilikaattiydin. Lisäksi Jupiterissa on huomattavia määriä metaania, vettä ja ammoniakkia.

Tutkijat ovat laskeneet erilaisia malleja Jupiterin rakenteelle.

Jupiterin kaasukehä on vain noin tuhat kilometriä paksu. Siitä alkaa asteittain kuuma, tihenevä vetymeri.

Vetymeri on nestemäistä molekyylimuodossa olevaa vetyä ja heliumia sisältävä kerros 12 000 kilometrin syvyyteen asti.[4] Molekulaarinen vety muuttuu nestemäiseksi metalliseksi vedyksi noin 1–4 miljoonassa baarissa ja 5 000–10 000 kelvinin lämpötilassa[4]. Metallisen vedyn kerros on 45 000 kilometriä paksu, kattaen suuren osan Jupiterin säteestä, ja siinä on ehkä konvektiivinen vyöhyke. Vety-heliumkerroksessa helium sataa hiljalleen alas kohti ydintä.[4] Jupiterin nestemäisen vedyn ja heliumin kerros on yhteensä yli 40 000 kilometrin paksuinen. Sen alapuolella vety muuttuu kiinteäksi. Sisimpänä on kiinteä ydin, jonka säde on muutamia tuhansia kilometrejä. Kiinteän ytimen vähimmäiskooksi arvioidaan 10–15 Maan massaa.[4] Osa kiinteästä ytimestä saattaa liueta ympäröivään vetyvaippaan. Lämpötila Jupiterin ytimessä on 20 000–30 000 kelviniä.[4] Joidenkin arvioiden mukaan rautasilikaattiydin olisi läpimitaltaan 24 000 kilometriä. Paine Jupiterin ytimessä lienee 40–80 megabaria.

Jupiter säteilee 1,16 kertaa niin paljon kuin se saa Auringosta, eli sen luminositeetti on 8,67-10 Auringon luminositeettia, eli 8,24 (-/+0,13)17 wattia.

Tämä ylimääräinen lämpö on pääosin peräisin Jupiterin jäähtymisestä. Jupiterin kehitystä on koetettu laskea simuloimalla tietokoneella. Kun Jupiter syntyi alkuaurinkosumusta, se kuumeni Jupiteriin sen vetovoiman vaikutuksesta putoavan kaasuvirtauksen kitkasta. Alkujaan Jupiterin luminositeetti oli 0,01 Auringon luminositeettia, eli sama kuin himmeällä normaalilla tähdellä.[5] Jupiterin keskipisteessä saattoi vallita 50 000 kelvinin lämpötila, ja sen läpimitta oli kymmenen kertaa nykyisestä. Jupiter kutistui suunnilleen nykyiselleen 10 miljoonassa vuodessa. Miljoonan vuoden kuluttua syntymästään Jupiter säteili miljoonasosan Auringon säteilyvoimasta.

Osa ylimääräisestä Jupiterin säteilystä voi olla peräisin heliumin kohti keskustaa tapahtuvasta hitaasta vajoamisesta. Jupiterin kaasukehän atomeista noin 18 prosenttia on heliumia ja 81 prosenttia vetyä, mikä vastaa massasta 75 prosenttia vetyä ja 24 prosenttia heliumia. Tämä kaasukoostumus on suunnilleen sama kuin Auringossa. Jupiter pyörii navoilla viisi minuuttia hitaammin kuin päiväntasaajalla, koska se on kaasumainen kappale. Voidaan erottaa päiväntasaajan alueen pyöriminen, pyöriminen muualla ja sisustan pyöriminen, joka mitataan radiosäteilyn perusteella. Jupiterin sisustan magneettikenttä aiheuttaa muutoksia planeetasta tulevaan radiosäteilyyn.

Jupiterin kaasukehässä on runsaammin raskaita alkuaineita, kuin niitä on Auringossa. Jupiterin kiinteä rautaydin on pieni. Nämä kaksi piirrettä selittynevät parhaiten niin, että Jupiteriin törmäsi sen syntyvaiheessa kymmenen Maan massainen supermaapallo, jonka aiheuttama törmäysmullistus höyrysti osan ytimestä ja nosti raskaita aineita planeetan vetyvaippaan[6].

Kaasukehä

Jupiterin kaasukehä on noin tuhannen kilometrin paksuinen, ja pilvet ovat noin 75 kilometriä paksuja vesipilvistä ammoniakkijääpilviin. Jupiterin pilvien vaaleat raidat eli vyöhykkeet ovat nousevan virtauksen alueita ja tummemmat vyöt laskevan virtauksen alueita. Vyöhykkeet ovat vöitä hieman viileämpiä koska sijaitsevat korkeammalla kaasukehässä ja ovat vaaleampia. Lämpötila 70 kilometriä pilvien huipun alla on noin 30 °C, ja pilvien huipulla −130 °C.

Vaaleiden ja tummien raitojen leveys ja väri muuttuvat ajan mukana. Jupiterissa on nopeita tuulia, jotka puhaltavat useinkin jopa 600 km/h. Pilvien erilaiset värit johtuvat eri lämpöisissä kaasukehän kerroksissa esiintyvistä erilaisista aineista. Jupiterin vyöhykkeiden ja vöiden pinnan suuntaiset valtavan nopeat tuulet saavat energiansa planeetan sisustasta. Sen kaasukehässä on jälkiä metaanista, vesihöyrystä, ammoniakista ja silikaateista. Kaasukehässä on myös hyvin pieniä määriä hiiltä, etaania, vetysulfidia, neonia, happea, fosfiinia ja rikkiä. Kaasukehän uloimmassa kerroksessa on jäätynyttä ammoniakkia kiteinä.

Jupiterissa on valtavia revontulia ja ukkosia, sillä sen magneettikenttä ja kaasukehän virtaukset ovat voimakkaampia kuin Maassa. Jupiterilla on ionosfääri ja magnetosfääri.

Magneettikenttä

Jupiterin magneettikentän voimakkuus on 4,28 gaussia, 14 kertaa Maan magneettikentän voimakkuus, ja dipolimomentti 20 000 kertaa Maan magneettikentän dipolimomentti. Se vaatii ainakin miljardien ampeerien virtoja Jupiterin metallisen vedyn kerroksessa, jossa toimii Jupiterin pyörimisen ylläpitämä dynamo.

Kenttä on 10 astetta kallellaan pyörimisakseliin nähden ja maalle vastakkainen.[7] Jupiteria ympäröivä voimakas magneettikenttä vangitsee nopeita ja vaarallisia alkeishiukkasia, jotka saattavat helposti vahingoittaa avaruusluotaimia ja -aluksia. Niinpä Jupiterillakin on noin 20 planeetan säteen päässä Van Allenin vyöhykkeet, joissa on säteily 10 000 kertaa Maan Van Allenin vyöhykkeiden säteilyä voimakkaampaa. Nämä hiukkaset tekivät NASA:n Pioneer 10:n laitteet lähes toimintakyvyttömiksi luotaimen lentäessä Jupiterin ohi vuonna 1973. Voimakkaan säteilyn vuoksi Jupiteriin ei voida tehdä miehitettyä lentoa, vaikka lentoon tarvittava teknologia olisikin olemassa. Mahdolliset miehitetyt lennot suuntautuisivatkin todennäköisesti Jupiterin sijasta sen kuille, kuten Ganymedekselle tai Europalle.

Jupiterin magneettikentän etäisyys Auringon suunnalla on 3–7 miljoonaa kilometriä eli 50–100 Jupiterin sädettä. Etäisyys vaihtelee huomattavasti aurinkotuulen mukaan. Aurinkotuuli venyttää Jupiterin yöpuolella planeetan magneettikentän pitkäksi pyrstöksi.

Jupiterin magneettikenttä aiheuttaa voimakasta radiosäteilyä, tasaista desimetriaalloilla ja epätasaista dekametriaalloilla. Osan radiosäteilystä synnyttävät Jupiterin magneettikentässä lähes valon nopeudella kiitävät elektronit. Tämä on synkrotronisäteilyä, jonka tuottavat hiukkaset kiitävät jopa 300–400 miljoonan kelvinin lämpötilaa vastaavilla nopeuksilla. Io-kuun tulivuorenpurkauksista vapautuu Ion radalla ionisoitunutta kaasua, plasmaa, joka aiheuttaa aika-ajoin purkauksia Jupiterista tulevaan radiosäteilyyn, silloin kun Io on tietyssä paikassa radallaan. Jupiterin magneettikentässä on sen päiväntasaajan tasossa plasmalevy, joka aika ajoin vaihtaa hiukkasia Iosta vapautuneesta kaasusta koostuvan munkkirinkilän kanssa. Iosta tulevan renkaan hiukkastiheys vaihtelee huomattavasti Ion aktiivisuuden mukaan.

Jupiterin radiosäteily on pinnalla noin 20 kertaa niin voimakasta kuin Maassa. Lisäksi siinä kieppuvat hiukkaset aiheuttavat toisen vakaamman radioaaltovuon.

Pilvet

Pääartikkeli: Jupiterin pilvet

Jupiterissa on vaaleita vyöhykkeitä (engl. zone) ja tummia vöitä (engl. belt). Vaaleat vyöhykkeet ovat matalapaineen alueita ja tummat vyöt korkeapaineen alueita. Vaaleat vyöhykkeet ovat korkeammalla olevia viileämpiä pilviä, joiden kohdalla tapahtuu kaasun virtausta ylöspäin. Jupiterin pilvet koostuvat tutkijoiden mukaan monesta eri aineista koostuvista kerroksista, mutta Galileo-luotain havaitsi laskeutumispaikallaan vain ammoniakkipilvikerroksen.

Jupiterin pilvien vyöhykkeet ja vyöt
Engl. nimi Engl. lyhenne Pyörimis-

systeemi

Suomalainen nimi
South Polar Region SPR III Eteläinen napa-alue
South South Temperate Zone SSTZ II Eteläinen lauhkea vyöhyke
South South Temperate Belt SSTB II Eteläinen lauhkean alueen vyö
South Temperate Zone STZ II Eteläinen lauhkea vyöhyke
South Temperate Belt STB II Eteläinen lauhkean alueen vyö
South Tropical Zone STropZ II Eteläinen trooppinen vyöhyke
South Equatorial Belt, south SEBs II Eteläinen ekvaattorivyö s
South Equatorial Belt, center SEBc,SEBZ II Eteläinen ekvaattorivyö c
South Equatorial Belt, north SEBn I Eteläinen ekvaattorivyö n
Equatorial Zone EZ I Ekvaattorivyöhyke
Equatorial Band EB I Ekvaattorivyö
North Equatorial Belt, south NEBs I Pohjoinen ekvaattorivyö s
North Equatorial Belt, center NEBc, NEBZ II Pohjoinen ekvaattorivyö c
North Equatorial Belt, north NEBn II Pohjoinen ekvaattorivyö n
North Tropical Zone Band NTrZB II Pohjoisen trooppisen vyöhykkeen tumma ohut nauha (ei näy aina)
North Tropical Zone NTropZ II Pohjoinen trooppinen vyöhyke
North Temperate Belt NTB II Pohjoinen lauhkean alueen vyö
North Temperate Zone NTZ II Pohjoinen lauhkea vyöhyke
North North Temperate Belt NNTB II Pohjoinen lauhkean alueen vyö
North North Temperate Zone NNTZ II Pohjoinen lauhkea vyöhyke
North Polar Region NPR III Pohjoinen napa-alue

Joskus havaitaan napa-alueilla SSSTB, SSSTZ ja NNNTB sekä NNNTZ. SEB ja NET ovat leveitä tummia vyöhykkeitä päiväntasaajan suunnassa. Jupiterin suuren punaisen pilkun lyhenne on GRS (lyhenne sanoista Great Red Spot). Suuri punainen pilkku on STrZ:ssä oleva SEB:in sisään ulottuva pullistuma. Se on korkeapaineen vyöhyke. Sen reunalla on tumma pullistuma, Great Red Spot Hollow. STB:ssä oli kolme pitkäikäistä lauhkean alueen ovaalia (FA, BC ja DE) ennen kuin ne yhdistyivät Jupiterin pieneksi punaiseksi pilkuksi, eli ovaaliksi BA, joka kasvaa jatkuvasti.

Vöiden ja suuren punaisen pilkun tummuus vaihtelee vuosittain.

Koska Jupiter pyörii nopeimmin planeetoista, saa se pilvet kiertymään nauhamaisiksi vöiksi. Jupiterissa puhaltavat tuulet ovat monta kertaa Maan rajuimpia tuulia voimakkaampia.[8]

Jupiter voidaan jakaa viiteen kerrokseen, joista ensimmäinen on pilvien yläkerros ja viides on planeetan ydin. Ensimmäinen kerros koostuu tuulien pilvinauhoiksi puhaltamista pilvistä, toinen kerros on pilvikerroksessa olevat aukot, joista voi nähdä syvemmälle planeetan sisuksiin, kolmas kerros on noin 17 000 kilometrin paksuinen, neljäs kerros taas on hyvin tiiviisti kasaan puristunutta vetyä ja tässä kerroksessa on noin 77 prosenttia Jupiterin massasta. Viimeinen eli viides kerros on mahdollisesti kiinteä kiviydin.[8]

Suuri punainen pilkku

Pääartikkeli: Jupiterin suuri punainen pilkku
Jupiterin suuri punainen pilkku Voyager 1:n kuvaamana.

Jupiterissa esiintyy myös suhteellisen lyhytikäisiä korkeintaan pari vuotta kestäviä valkeita ja ruskeita tai punertavia täpliä, jotka ovat pyörremyrskyjä. Jupiterin suuri punainen pilkku on aurinkokuntamme suurin pyörremyrsky,[9] jonka tummuus muuttuu aika ajoin. Pilkku on soikea ja pitkulainen leveysasteiden suunnassa. Sen sijainti on 22 astetta eteläistä leveyttä.

Aika ajoin pilkku haalenee niin, ettei sitä näe lainkaan. Pilkun mitat ovat suunnilleen 12 000 × 25 000 kilometriä. Pilkun paikka, soikeus ja koko vaihtelevat vuosikymmenten saatossa. Pilkku vaeltelee ja vaihtaa värähdellen paikkaansa eri pituusasteille. Koko vaihtelee välillä noin 24 000–40 000 kilometriä × 12 000–14 000 kilometriä. Sata vuotta sitten pilkku oli kaksi kertaa nykyistä suurempi, eli sen pituus oli 50 000 kilometriä ja leveys 11 000 kilometriä, tämän jälkeen pilkku on pyöristynyt kutistuen pituussuunnassa. Pilkku pyörii vastapäivään ja yksi kierros kestää kuusi päivää. Pilkut ovat kahdeksan kilometriä ympäröivien pilvien huippujen yläpuolella.

Tietokonesimulaatioiden mukaan pilkku imee muita ilmakehän häiriöitä. Neptunuksellakin on samankaltainen tumma pilkku.

Jupiteriin on syntynyt jatkuvasti kasvava Jupiterin pieni punainen pilkku, toiselta nimeltään ovaali BA. Toukokuussa 2008 Jupiterin pinnalle ilmestyi kolmas pilkku, kooltaan kahta muuta pienempi. Kuitenkin vain kaksi kuukautta tämän jälkeen pilkku joutui Jupiterin suuren punaisen pilkun ”imaisemaksi” ja katosi näin kokonaan.[10]

Kuut

Pääartikkeli: Jupiterin kuut
Jupiter ja sen Galilein löytämät kuut Io, Europa, Ganymedes ja Kallisto.

Jupiterin suurimmat kuut ovat Galilein löytämät Io, Europa, Ganymedes ja Kallisto, jotka ovat kooltaan pienen planeetan kokoisia. Näiden sisällä kiertää joukko pienempiä kuita, muun muassa punainen, perunan muotoinen Amalthea. Sisemmät kuut kiertävät renkaita ulompana ja niiden sisässä. Jupiterilla on ympärillään eräänlainen kuista koostuva ”pienoisaurinkokunta”. Sisemmät kuut lienevät syntyneet Jupiterin syntyessä, mutta kaukana olevat ulompien kuiden ryhmät ovat ehkä siepattuja asteroideja. Toisten tutkijoiden mukaan nämäkin kuut ovat syntyneet Jupiterin ympärille, koska pikkuplaneettasieppaukset ovat heidän mukaansa harvinaisia.[11]

Yhteensä kuita on löydetty jo 67 (vuonna 2013).[1] Jupiterilla onkin enemmän kuita kiertolaisinaan kuin millään muulla aurinkokuntamme planeetalla. Tämä ei ole ihme, planeetta pystyy suurella vetovoimallaan vaikuttamaan kauas aurinkokunnassa. Galileo Galilei näki Jupiterin neljä suurinta kuuta ensimmäisenä kaukoputkellaan vuonna 1610 ja oletti aivan oikein niiden olevan Jupiterin kiertolaisia. Seuraava kuu Amalthea löytyi vasta vuonna 1892. Sittemmin paremmilla havaintolaitteilla on havaittu Jupiteria kiertämässä yhä pienempiä kuita ja varsinkin 2000-luvun alussa niitä on löydetty kymmenittäin.

Suuret kuut

Jupiter ja sen neljä kuuta (mittakaavassa) ylhäältä lukien Io, Europa, Ganymedes ja Kallisto.
Pääartikkeli: Galilein kuut

Jupiterin neljä suurta kuuta Io, Europa, Ganymedes ja Kallisto kiertävät niin lähellä Jupiteria, että Jupiterin vetovoima on lukinnut ne kiertämään aina saman puolen kohti Jupiteria.

Vuorovesivoimat ovat tehneet luotainkuvissa pizzaa muistuttavasta Iosta Aurinkokunnan tuliperäisimmän kappaleen. Kuu kiertää Jupiterin magneettikentän sisällä voimakkaassa säteilyvyöhykkeessä, ja sen asema radallaan vaikuttaa Jupiterin radiosäteilyyn. Iossa on vettä hyvin vähän, jos lainkaan.

Europa-kuulla on tasainen jäinen pinta, jossa on railoja. Kuu lienee ollut sula melko äskettäin. Noin 15 kilometriä paksun jään alla lienee noin 100 kilometriä sulaa vettä. On arveltu, että tässä vedessä voisi olla alkeellista elämää.

Ganymedes on aurinkokunnan suurin kuu, ja sen pinnalla on Kuun meriä muistuttavia tummia alueita. Kuulla on happea sisältävä ohut kaasukehä, ja magneettikenttä toisin kuin millään muulla tunnetulla kuulla. Happi lienee peräisin Auringon säteilyn hapeksi ja vedyksi hajottamasta vedestä, raskaampi happi leijuu Ganymedeksen yllä veden toisen aineosan vedyn karatessa kevyempänä avaruuteen.

Kallisto on Jupiterin toiseksi suurin kuu ja suunnilleen planeetta Merkuriuksen kokoinen. Ruskea Kallisto on aurinkokunnan kraatteroitunein kuu.

Jupiterin suuret kuut Io, Europa ja Ganymedes ovat 1:2:4 resonanssissa eli niiden kiertoaikojen suhde on 1:2:4. Tässä resonanssisysteemissä ovat mukana myös Amalthea ja Kallisto.

Galilein kuut verrattuna Kuuhun
Nimi
 Läpimitta
(km) 		Massa
(kg) 		Radan säde (km) Kiertoaika (päivää)
Io 3643
(105 % Kuu)		 8,9×1022
(120 % Kuu)		 421 700
(110 % Kuu)		 1,77
(6,5 % Kuu)
Europa 3122
(90 % Kuu)		 4,8×1022
(65 % Kuu)		 671 034
(175 % Kuu)		 3,55
(13% Kuu)
Ganymedes 5262
(150 % Kuu)		 14,8×1022
(200 % Kuu)		 1 070 412
(280 % Kuu)		 7,15
(26 % Kuu)
Kallisto 4821
(140 % Kuu)		 10,8×1022
(150 % Kuu)		 1 882 709
(490 % Kuu)		 16,69
(61 % Kuu)

Rengas

Pääartikkeli: Jupiterin renkaat

Jupiterin heikko rengas koostuu pääosin Adrasteia- ja Metis-kuista irtoavasta pölystä. Rengas näkyy vain avaruusluotainten ottamissa kuvissa. Pöly on savunkaltaista ja irtoaa kuusta meteoriittien iskuista. Kaksi lisärengasta on irronnut Thebe ja Amalthea -kuista. Jupiterilla on myös kaukainen rengas. Rengashiukkasten läpimitta on vain muutama mikroni. Halo on harva rengas, jonka hiukkaset liikkuvat kohti planeettaa. Renkaat ovat hyvin tummia, niiden albedo on vain 0,05.

Nimi Säde (km) Leveys (km) Halkaisija (km)
1979 J1R (’Halorengas’) 100 000–122 800 22 800 200 000–245 600
1979 J2R (’Päärengas’) 122 800–129 200 6 400 245 600–258 400
1979 J3R (’Lisärengas’) 129 200–214 200 85 000 258 400–428 400

Päärenkaan massa on 1013 kilogrammaa.

Synty

Jupiter lienee syntynyt aikaisemmin kuin Maa, ehkä 3–10 miljoonaa vuotta aikasemmin. Yleensä ollaan sitä mieltä, että Jupiter syntyi jäästä ja kivestä koostuneen planeetan kasvettua niin suureksi, että se pystyi keräämään kaasua alkuaurinkoa ympäröivästä esiplanetaarisesta kaasu- ja pölykiekosta. Jupiterin kiinteistä aineista koostuvan ytimen massa olisi silloin vähintään kymmenen Maan massaa. Jotkut tutkijat ovat väittäneet Jupiterin kutistuneen muutamassa sadassa vuodessa tiheän Aurinkoa ympäröivän kaasukiekon häiriöstä. Muodostuttuaan Jupiter säteili lämpöä niin runsaasti, että se hehkui punaisena. Nykyisten siirtymisteorioitten (migraatioteorioitten) kannattajat uskovat Jupiterin siirtyneen radallaan 0,45 AU 100 000 vuodessa. Siirtyminen on johtunut Jupiterin ja ympäröivän kaasu- ja pikkuplaneettakiekon välisestä vuorovaikutuksesta. Alkuaurinkosumun kaasukiekossa liikkunut Jupiter on saattanut singota pikkuplaneettoja radoille, joissa ne törmäävät Maahan ja kiihdyttänyt siten Maan syntyä.

Vaikutus aurinkokuntaan

Massansa myötä Jupiterilla on suuri vetovoima ja se on Auringon jälkeen aurinkokunnan toiseksi merkittävin kappale. Jupiterin kanssa samalla radalla kiertää monia niin sanottuja troijalaisia asteroideja, jotka sijaitsevat sen kiertoradalla noin 60 astetta planeetan edessä ja takana. Se on siepannut osan komeetoista kymmeniä komeettoja käsittävään Jupiterin komeettaperheeseen. Jupiter on aiheuttanut vetovoimallaan asteroidivyöhykkeeseen alueita, joissa asteroideja ei ole lainkaan.

Jupiterin vaikutuksesta Aurinkokunnan kehitykseen ja erityisesti Maan elämään on esitetty erilaisia spekulaatioita.[12] Jupiterin arvellaan singonneen valtavat määrät komeettoja Oortin pilveen. On myös esitetty spekulaatioita, joiden mukaan Maan vesi olisi saanut alkunsa Jupiterin vetovoimallaan sinkoamista komeetoista. Jos pieni kappale – kuten komeetta – ohittaa läheltä suuren kappaleen, pieni kappale voi sinkoutua suurella nopeudella kauas avaruuteen. Todennäköisesti Jupiterin sijainnin ja suuren massan vuoksi planeetta imee komeettoja ja asteroideja itseensä muita planeettoja enemmän. On arveltu, että ilman Jupiteria Maahan törmäisi kilometrin läpimittainen asteroidi joka 50. vuosi. Toisaalta se, että Jupiterin massainen planeetta on estänyt suuren planeetan synnyn asteroidivyöhykkeelle, on saattanut edistää evoluutiota Maassa, nimittäin muutaman kymmenen miljoonan vuoden välein tapahtuva joukkotuho pyyhkii pois lajeja ja antaa tilaa uusille lajeille, vauhdittaen näin evoluutiota.

Shoemaker-Levy 9:n törmäys

Hubble-avaruusteleskoopin kuva Shoemaker-Levy 9:stä vuodelta 1994.

Yli kaksikymmentä komeetta Shoemaker-Levy 9:n kappaletta iskeytyi Jupiterin eteläiselle puoliskolle 16.–22. heinäkuuta 1994. Tapahtuma oli ensimmäinen kahden aurinkokunnan kappaleen välinen törmäys, josta voitiin tehdä suoria havaintoja.

Shoemaker-Levy 9 oli aluksi kokonainen komeetta, mutta Jupiterin valtava vetovoima repi sen kappaleiksi ja kaappasi mukaansa. Palaset kiersivät hetken aikaa Jupiteria ja iskeytyivät sitten planeettaan suurella voimalla. Tämä törmäys vapautti Jupiterin kaasukehään enemmän energiaa kuin kaikkien maailman ydinaseiden teho yhteensä.[13]

Heinäkuussa 2009, tarkalleen viidentoista vuoden kuluttua Shoemaker-Levy 9:n törmäyksestä Jupiter ilmeisesti joutui uuden törmäyksen kohteeksi. Kaukoputkihavainnot viittasivat törmäykseen, jonka aiheutti mahdollisesti jokin komeetta.[14][15]

Jupiterin tutkimuksen historiaa

Ennen avaruusaikaa

Jupiter on helppo havaita paljain silmin ja se tunnettiin jo esihistoriallisena aikana. Ptolemaioksen maakeskisessä maailmanjärjestelmässä se oli viides Maata kiertäneistä planeetoista sisältä päin lukien. Muiden planeettojen tapaan se siirrettiin kiertämään Aurinkoa Kopernikuksen aurinkokeskisessä mallissa. Tarkemmin itse Jupiteria tutki vasta Galileo Galilei, joka ensimmäisenä suuntasi sitä kohti hiljattain kehitetyn kaukoputken. Galilei tutki usein Jupiteria ja hän löysikin sitä kiertävät, hänen mukaansa nimetyt Galilein kuut. Cassini määritti planeetan pyörähdysajan, Friedrich Bessel sen massan. 1664 Robert Hooke havaitsi suuren punaisen pilkun.

Jupiteria tutkineita avaruusluotaimia

Jupiter on Guinnessin ennätysten kirjan mukaan tutkituin planeetta heti maapallon jälkeen.

Pioneer 10 ja 11

Pääartikkelit: Pioneer 10 ja Pioneer 11

Runsaasti tietoja on saatu amerikkalaisilla avaruusluotaimilla, jotka ovat tutkineen Jupiteria. Pioneer 10 ja 11 lensivät Jupiterin ohi 1970-luvulla. Näiden luotainten antama kuvanlaatu oli kuitenkin 1970-luvun luotainten tapaan varsin huono.

Pioneer 10 oli ensimmäinen Jupiterista lähihavaintoja tehnyt ihmisen tekemä laite. Se laukaistiin matkaan 2. maaliskuuta 1972. Pioneer 11 taas oli lähes identtinen verrattuna Pioneer 10:een ja se olikin rakennettu varakappaleeksi, mikäli Pioneer 10 sattuisi hajoamaan matkallaan ulos aurinkokunnasta.

Voyagerit

Pääartikkelit: Voyager 1 ja Voyager 2

Hyviä kuvia antoivat vasta Voyager 1 ja 2 1980-luvun alussa.

Voyager 1 painoi 815 kilogrammaa ja se lähetettiin pitkälle matkalleen 5. syyskuuta 1977. Voyager 1 aloitti Jupiterin kuvaamisen tammikuussa 1979 ja lähimpänä planeettaa se oli 5. maaliskuuta 1979, jolloin se oli noin 349 000 kilometrin päässä planeetan keskuksesta. Lähietäisyys mahdollisti suuremman havaintotarkkuuden. Suurin osa kuita, rengasjärjestelmiä, magneettikenttiä ja säteilyä koskevista havainnoista tehtiinkin ohilentoa edeltävänä ja seuraavana vuorokautena. Planeetan valokuvaus päättyi huhtikuussa. Kumpikin Voyager-luotain teki tärkeitä uusia havaintoja Jupiterista ja sen kiertolaisista. Yllättävin niistä oli Io-kuun tuliperäinen toiminta, jota ei ollut aikaisemmin havaittu Maasta tai Pioneer 10- ja Pioneer 11 -luotaimien ohilennoilla.

Voyager 2 taas ei tutkinut Jupiteria yhtä paljon kuin lähes identtinen kaksoiskappaleensa Voyager 1. Voyager 2 (alkujaan tarkoitettu olemaan Mariner 12) otti suurimman osan vauhdistaan kiertämällä Saturnusta, minkä vuoksi se sinkoutui nopeasti Uranuksen ja Neptunuksen luo jättäen Jupiterin vähemmälle huomiolle.

Galileo

Pääartikkeli: Galileo

18. lokakuuta 1989 laukaistu ydinkäyttöinen Galileo-luotain oli aikansa suurin ja kallein luotain.[16] NASAn insinöörit olivat kaavailleet sen tehtäviksi muun muassa lähettää liikkuvaa kuvaa Jupiterin pilvistä. Galileon suunniteltiin pystyvän lähettämään maapallolla sijaitsevalle havaintoasemalle noin 130 000 bittiä dataa sekunnissa,[16] mutta pääantennin vaurioiduttua oli lopulta tyydyttävä apuantennin vaivaiseen 160 bittiin sekunnissa. Tämän vuoksi osasta Galileon toiminnoista oli luovuttava ja muun muassa edellä mainittu liikkuvan kuvan lähettäminen katsottiin mahdottomaksi.

Galileon oli tarkoitus tutkia Jupiteria ja sen kuita perusteellisesti, mutta teknisten virheiden vuoksi projekti epäonnistui osittain. Galileo välitti kuitenkin tärkeää tietoa havaintoasemalleen, eikä kallis projekti mennyt täysin hukkaan. Galileo muun muassa lähetti Jupiterin kaasukehään iskeytymisluotaimen, joka lähetti mittaustietoja ennen murskautumistaan suuressa paineessa. Galileo havainnoi myös Shoemaker-Levy 9: -komeetan jäännöksien törmäystä Jupiteriin.

Cassini-Huygens-luotaimen Jupiterista ottama kuva.

Jupiterin kuista Galileo tutki enimmäkseen Ioa, Ganymedestä, Europaa ja Kallistoa. Ion tapauksessa Galileo keräsi lisätietoa Voyager-luotaimien Iossa havaitsemasta tuliperäisestä toiminnasta. Galileon havainnot Europasta taas viittasivat siihen, että jääpeitteen alla oli meri.

Cassini-Huygens -luotaimen ohilento

Pääartikkeli: Cassini-Huygens

Saturnuksen tutkimiseen tarkoitettu Cassini-Huygens-luotain oli lähimmillään Jupiteria 30. joulukuuta 2000 ja suoritti lukuisia tieteellisiä mittauksia. Kuukausia kestäneen ohilennon aikana luotain otti noin 26 000 valokuvaa, joiden joukossa oli tähän saakka yksityiskohtaisin koskaan Jupiterista otettu värivalokuva. Kuvan pienimmät yksityiskohdat ovat noin 60 kilometrin kokoisia.

New Horizons

Pääartikkeli: New Horizons

Plutoon matkalla oleva New Horizons -luotain ohitti Jupiterin 28. helmikuuta 2007. Luotain käytti planeettaa painovoimalinkona, ja ohilentoa käytettiin hyväksi planeetan ja sen kuiden tutkimukseen ja luotaimen laitteiden testaukseen.

Juno

Pääartikkeli: Juno

Juno on 5. elokuuta 2011 laukaistu Jupiteria tutkiva Nasan luotain, joka on perillä vuonna 2016.

Massa

Jupiterin massaa (lyhennetään esim. MJ tai MJ ) käytetään mittayksikkönä ilmoitettaessa esimerkiksi ruskeiden kääpiöiden ja eksoplaneettojen massoja.

Jupiterin massa on 1,8991027 kiloa eli MJ = 317,8 Maan massaa, tai MJ = 0,0009545 Auringon massaa. Auringon massa on 1047,7 Jupiterin massaa.

Eksoplaneettoja massoja ilmoitettaessa käytetään myös Saturnuksen massaa, joka on 5,68461026 kiloa eli 95,162 Maan massaa, eli melko tarkkaan 0,3 Jupiterin massaa. Kolmannen vertailuplaneetan, Neptunuksen massa on 1,02431026 kiloa eli 17,147 Maan massaa tai 0,054 Jupiterin massaa. Jupiter on 18,53 kertaa Neptunusta massiivisempi.

Lähteet

  • Oja, Heikki & Poutanen, Markku: Aurinkokuntamme. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 1990. ISBN 951-9269-54-1.
  • Miles, Lisa & Smith, Alastair: Avaruuden aapinen. WSOY, 1999. ISBN 951-0-23631-4.
  • Karttunen, Hannu; Donner, Karl Johan; Kröger, Pekka; Oja, Heikki & Poutanen, Markku: Tähtitieteen perusteet. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2000. ISBN 952-5329-01-1.

Viitteet

  1. ↑ a b The Jupiter Satellite and Moon Page home.dtm.ciw.edu. Viitattu 5.3.2016. (englanniksi)
  2. ↑ Jupiter Särkänniemi. Viitattu 5.3.2016.
  3. ↑ Oja & Poutanen 1990, s. 78.
  4. ↑ a b c d e Giant Planets brattahlid.tripod.com. Viitattu 5.3.2016. (englanniksi)
  5. ↑ The Mysterious Moons Of Jupiter (Internet Archive) USA Today. Viitattu 5.3.2016. (englanniksi)
  6. ↑ Tähdet ja avaruus, 25.10.2010, s. 10. Nro 7.
  7. ↑ Karttunen et al. 2000, s. 229.
  8. ↑ a b Miles & Smith 1999, s. 28–29.
  9. ↑ Niemi, Arto: Jupiter artoni.mbnet.fi. Viitattu 5.3.2016.
  10. ↑ Tähdet ja avaruus, s. 11. nro. 6. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry, 2008.
  11. ↑ Tähdet ja avaruus, lokakuu 2007. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry.
  12. ↑ Nasan tutkija: Jupiterin vaikutus Maan elinkelpoisuuteen virheellinen Suomen Kuvalehti. 11.2.2016. Viitattu 5.3.2016.
  13. ↑ Voiko komeetta törmätä Maahan? Särkänniemi. Viitattu 5.3.2016.
  14. ↑ Jokin osui Jupiteriin It-viikko. 21.7.2009. Viitattu 5.3.2016.
  15. ↑ New NASA Images Indicate Object Hits Jupiter 20.7.2009. NASA. Viitattu 5.3.2016. (englanniksi)
  16. ↑ a b Tieteen Kuvalehti, 3/2000, s. 24, 26, 27.

Kirjallisuutta

  1. Tähtitaivas. Kustannusosakeyhtiö Otava, 1994. ISBN 951-1-13207-5.
  2. Oja, Heikki: Maailmankaikkeus 2000. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 1999. ISBN 951-9269-97-5.
  3. Karttunen, Hannu; Manner, Olli & Tuovinen, Pentti: Tähtitaivas 2000. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 1995. ISBN 951-9269-66-5.
  4. Valittujen Palojen toimitus: Tiedon jännittävä maailma. Valitut Palat, 1992. ISBN 951-8933-42-1.

Aiheesta muualla

Wikibooks
Wikibooks
Aurinkokunta
AurinkoMerkuriusVenusKuuMaaMarsin kuutMarsCeresAsteroidivyöhykeJupiterJupiterin kuutSaturnusSaturnuksen kuutUranusUranuksen kuutNeptunuksen kuutNeptunusPluton kuutPlutoHaumean kuutHaumeaMakemakeKuiperin vyöhykeErisDysnomiaHajanainen kiekkoOortin pilvi
Aurinko · Merkurius · Venus · Maa · Mars · Ceres · Jupiter · Saturnus · Uranus · Neptunus · Pluto · Haumea · Makemake · Eris
Kuut

Maan · Marsin · Jupiterin · Saturnuksen · Uranuksen · Neptunuksen · Pluton · Haumean · Makemaken · Eriksen · Pikkuplaneettojen

Renkaat

Jupiterin · Saturnuksen (Rhean)  · Chariklon · Uranuksen · Neptunuksen

Pienkappaleet

Meteoroidit · Pikkuplaneetat · Asteroidit · NEA:t · Asteroidivyöhyke · Troijalaiset · Kentaurit · Damocloidit · Transneptuniset kohteet · Kuiperin vyöhyke · Hajanainen kiekko · Hillsin pilvi · Oortin pilvi · Komeetat

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jupiter&oldid=15572656”