Ero sivun ”Asovanmeri” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Jmk (keskustelu | muokkaukset) p kh |
Jmk (keskustelu | muokkaukset) p hups. |
||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
'''Asovanmeri''' ({{k-ru|Азо́вское мо́ре|Azovskoje More}}, {{k-uk|Азовське море|Azovske more}}; [[antiikin aika]]na ''Palus Maeotis'') on [[Mustameri|Mustanmeren]] lahti [[Krim|Krimin niemimaan]] itäpuolella, [[Ukraina]]n ja [[Venäjä]]n alueella. Kapea [[Kertšinsalmi]] yhdistää Asovanmeren Mustaanmereen. |
'''Asovanmeri''' ({{k-ru|Азо́вское мо́ре|Azovskoje More}}, {{k-uk|Азовське море|Azovske more}}; [[antiikin aika]]na ''Palus Maeotis'') on [[Mustameri|Mustanmeren]] lahti [[Krim|Krimin niemimaan]] itäpuolella, [[Ukraina]]n ja [[Venäjä]]n alueella. Kapea [[Kertšinsalmi]] yhdistää Asovanmeren Mustaanmereen. |
||
Asovanmeren pinta-ala on noin 38& |
Asovanmeren pinta-ala on noin 38 000 km²,<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Dmitriĭ Trenin| Nimeke = The End of Eurasia: Russia on the Border Between Geopolitics and Globalization| Kappale = | Sivu = 158| Selite = | Julkaisija = Carnegie Endowment | Vuosi = 2002| Tunniste = ISBN 9780870031908| Viitattu = 30.1.2014| Kieli = {{en}}}}</ref> noin kymmenesosa [[Itämeri|Itämeren]] alasta. Asovanmeren keskisyvyys on 7 m ja maksimisyvyys noin 14 m,<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Environmental Security in Watersheds: The Sea of Azov| Kappale = | Sivu = 9| Selite = | Julkaisija = Springer | Vuosi = 2011| Tunniste = ISBN 9789400724624 | Viitattu = 30.1.2014| Kieli = {{en}}}}</ref> mikä tekee siitä maailman matalimman meren. Veden lämpötilat nousevat kesäisin 25–30 °C:seen, mutta talvisin meri aiemmin jäätyi 2–4 kuukaudeksi. Asovanmeren keskimääräinen suolapitoisuus on 11 ‰, reunaosissa vain 2–4 ‰. |
||
Tärkeimmät Asovanmereen virtaavat joet ovat Venäjältä laskevat [[Don]] ja [[Kuban (joki)|Kuban]]. Donin kautta Asovanmereltä on [[Volgan–Donin kanava|kanavayhteys Volgalle]] ja [[Volgan-Itämeren vesitie|edelleen]] Itämeren ja [[Vienanmeri|Vienanmeren vesistöalueille]]. |
Tärkeimmät Asovanmereen virtaavat joet ovat Venäjältä laskevat [[Don]] ja [[Kuban (joki)|Kuban]]. Donin kautta Asovanmereltä on [[Volgan–Donin kanava|kanavayhteys Volgalle]] ja [[Volgan-Itämeren vesitie|edelleen]] Itämeren ja [[Vienanmeri|Vienanmeren vesistöalueille]]. |
||
Versio 4. maaliskuuta 2016 kello 14.59
Asovanmeri (ven. Азо́вское мо́ре, Azovskoje More, ukr. Азовське море, Azovske more; antiikin aikana Palus Maeotis) on Mustanmeren lahti Krimin niemimaan itäpuolella, Ukrainan ja Venäjän alueella. Kapea Kertšinsalmi yhdistää Asovanmeren Mustaanmereen.
Asovanmeren pinta-ala on noin 38 000 km²,[1] noin kymmenesosa Itämeren alasta. Asovanmeren keskisyvyys on 7 m ja maksimisyvyys noin 14 m,[2] mikä tekee siitä maailman matalimman meren. Veden lämpötilat nousevat kesäisin 25–30 °C:seen, mutta talvisin meri aiemmin jäätyi 2–4 kuukaudeksi. Asovanmeren keskimääräinen suolapitoisuus on 11 ‰, reunaosissa vain 2–4 ‰.
Tärkeimmät Asovanmereen virtaavat joet ovat Venäjältä laskevat Don ja Kuban. Donin kautta Asovanmereltä on kanavayhteys Volgalle ja edelleen Itämeren ja Vienanmeren vesistöalueille.
Lännessä Arabatinkynnäs erottaa Asovanmerestä Syvašmeren (tai -järven), joka on Krimin niemimaan itä- ja pohjoisrannikkoon työntyvien matalien lahtien järjestelmä, jossa suolapitoisuus on hyvin korkea. Asovanmeren koillisosassa on samoin hyvin matala mutta avoin Taganroginlahti, jossa Donin virtaaman takia suolaisuus on alimmillaan. Etelässä Asovanmeren erottavat Mustastamerestä Kertšin niemimaa Ukrainan puolella ja Venäjän puolella Kaukasuksen jatkeena Tamanin niemimaa.
Viitteet
- ↑ Dmitriĭ Trenin: The End of Eurasia: Russia on the Border Between Geopolitics and Globalization, s. 158. Carnegie Endowment, 2002. ISBN 9780870031908. (englanniksi)
- ↑ Environmental Security in Watersheds: The Sea of Azov, s. 9. Springer, 2011. ISBN 9789400724624. (englanniksi)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Asovanmeri Wikimedia Commonsissa
