Ero sivun ”Itä-Karjalan sotasaalisarkisto” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Suomen arkistot -malline yms.
Rivi 1: Rivi 1:
'''Itä-Karjalan sotasaalisarkisto''' (SSlArk) oli [[jatkosota|jatkosodassa]] [[Itä-Karjalan sotilashallinto|Suomen miehittämässä]] [[Petroskoi]]ssa ("Äänislinna") toiminut valtion arkistolaitos, jonka tehtävänä oli tallettaa Itä-Karjalassa eli [[Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta|Karjalan autonomisessa neuvostotasavallassa]] ja [[Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta|Karjalais-suomalaisessa neuvostotasavallassa]], mutta myös muualla [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitossa]] painettu [[suomen kieli|suomenkielinen]] materiaali. Sotasalisarkisto perustettiin heinäkuussa 1942, kun Petrokoissa ollut ItäKarSE:n TiedOS:n keskuskirjasto ja arkisto muutti nimensä. Arkiston päällikkönä toimi [[Pentti Renvall]]. Muuta henkilökuntaa arkistolla oli noin 50 henkilöä.
'''Itä-Karjalan sotasaalisarkisto''' (SSlArk) oli [[jatkosota|jatkosodan]] aikana [[Itä-Karjalan sotilashallinto|Suomen miehittämässä]] [[Äänislinna]]ssa eli Petroskoissa toiminut valtion arkistolaitos, jonka tehtävänä oli tallettaa [[Itä-Karjala]]ssa eli [[Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta|Karjalan autonomisessa neuvostotasavallassa]] ja [[Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta|Karjalais-suomalaisessa neuvostotasavallassa]], mutta myös muualla [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitossa]] painettu [[suomen kieli|suomenkielinen]] materiaali. Sotasaalisarkisto perustettiin heinäkuussa 1942, kun Äänislinnassa ollut ItäKarSE:n TiedOS:n keskuskirjasto ja arkisto muutti nimensä. Arkiston päällikkönä toimi [[Pentti Renvall]]. Muuta henkilökuntaa arkistolla oli noin 50 henkilöä. Sotasaalisarkisto leimasi materiaalinsa omalla leimallaan ja sittemmin myyntiin ilmestyneistä kirjoista löytyy myös luovutettu leima.


[[Petroskoin valtionyliopisto|Petroskoin yliopisto]]n päärakennuksessa sijainnut sotasaalisarkisto paloi materiaaleineen vuoden 1942 lopulla. Palossa tuhoutui 700 000 nidettä arkistomateriaalia. Palon jälkeen jäljelle jäänyttä materiaalia siirrettiin pois Itä-Karjalasta. Jatkosodan päätyttyä arkisto lakkautettiin ja materiaali oli palautettava junalla Neuvostoliittoon.
[[Petroskoin valtionyliopisto|Petroskoin yliopisto]]n päärakennuksessa sijainnut sotasaalisarkisto paloi materiaaleineen vuoden 1942 lopulla. Palossa tuhoutui 700 000 nidettä arkistomateriaalia. Palon jälkeen jäljelle jäänyttä materiaalia siirrettiin pois Itä-Karjalasta. Jatkosodan päätyttyä arkisto lakkautettiin ja materiaali oli palautettava junalla Neuvostoliittoon.


Sotasaalisarkisto leimasi materiaalinsa omalla leimallaan ja myyntiin ilmestyneissä kirjoista löytyy myös luovutettu leima.
== Lähteet ==
== Lähteet ==


Rivi 10: Rivi 8:
*{{kirjaviite | Tekijä=Kruhse, Pauli | Vuosi=2008 | Nimeke= Suomea rajan takana 1918-1944 | Selite=Suomenkielisen neuvostokirjallisuuden historia ja bibliografia | Julkaisija=Helsinki: Kansalliskirjasto | Tunniste=ISBN 978-951-69-2705-6}}
*{{kirjaviite | Tekijä=Kruhse, Pauli | Vuosi=2008 | Nimeke= Suomea rajan takana 1918-1944 | Selite=Suomenkielisen neuvostokirjallisuuden historia ja bibliografia | Julkaisija=Helsinki: Kansalliskirjasto | Tunniste=ISBN 978-951-69-2705-6}}


{{Suomen arkistot}}

[[Luokka:Arkistot]]
[[Luokka:Arkistot]]
[[Luokka:Petroskoi]]
[[Luokka:Petroskoi]]

Versio 27. helmikuuta 2016 kello 00.34

Itä-Karjalan sotasaalisarkisto (SSlArk) oli jatkosodan aikana Suomen miehittämässä Äänislinnassa eli Petroskoissa toiminut valtion arkistolaitos, jonka tehtävänä oli tallettaa Itä-Karjalassa eli Karjalan autonomisessa neuvostotasavallassa ja Karjalais-suomalaisessa neuvostotasavallassa, mutta myös muualla Neuvostoliitossa painettu suomenkielinen materiaali. Sotasaalisarkisto perustettiin heinäkuussa 1942, kun Äänislinnassa ollut ItäKarSE:n TiedOS:n keskuskirjasto ja arkisto muutti nimensä. Arkiston päällikkönä toimi Pentti Renvall. Muuta henkilökuntaa arkistolla oli noin 50 henkilöä. Sotasaalisarkisto leimasi materiaalinsa omalla leimallaan ja sittemmin myyntiin ilmestyneistä kirjoista löytyy myös luovutettu leima.

Petroskoin yliopiston päärakennuksessa sijainnut sotasaalisarkisto paloi materiaaleineen vuoden 1942 lopulla. Palossa tuhoutui 700 000 nidettä arkistomateriaalia. Palon jälkeen jäljelle jäänyttä materiaalia siirrettiin pois Itä-Karjalasta. Jatkosodan päätyttyä arkisto lakkautettiin ja materiaali oli palautettava junalla Neuvostoliittoon.

Lähteet

  • Kruhse, Pauli: Suomea rajan takana 1918-1944. Suomenkielisen neuvostokirjallisuuden historia ja bibliografia. Helsinki: Kansalliskirjasto, 2008. ISBN 978-951-69-2705-6.