Ero sivun ”Liputus Suomessa” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
OITi (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
w ym.
Rivi 1: Rivi 1:
{{korjattava/Suomi|Ei mainintaa liputuskäytännöistä muualla maailmassa.}}
{{korjattava/Suomi|Ei mainintaa liputuskäytännöistä muualla maailmassa.}}


'''Liputus''' tapahtuu kalenterivuoden virallisena tai vakiintuneena liputuspäivänä,<ref>[http://www.intermin.fi/fi/ministerio/suomen_lippu_ja_vaakuna Liputtaminen] Sisäasiainministeriö</ref> jolloin nostetaan kansallislippu tai valtiolippu salkoon.
'''Liputus''' tapahtuu kalenterivuoden virallisena tai vakiintuneena liputuspäivänä,<ref>[http://www.intermin.fi/fi/ministerio/suomen_lippu_ja_vaakuna Liputtaminen] Sisäasiainministeriö</ref> jolloin nostetaan kansallislippu tai valtiolippu [[Lippusalko|salkoon]].


== Lipunnosto Suomessa ==
== Lipunnosto Suomessa ==
Rivi 24: Rivi 24:
Vakiintuneen käytännön mukaan valtion virastot ja laitokset liputtavat virallisen valtiovierailun aikana niillä paikkakunnilla, joilla vieraan valtion päämies vierailee. Yleensä sisäasiainministeriö suosittaa valtiovierailujen aikana myös yleistä liputtamista vierailupaikkakunnilla.
Vakiintuneen käytännön mukaan valtion virastot ja laitokset liputtavat virallisen valtiovierailun aikana niillä paikkakunnilla, joilla vieraan valtion päämies vierailee. Yleensä sisäasiainministeriö suosittaa valtiovierailujen aikana myös yleistä liputtamista vierailupaikkakunnilla.


== Suruliputus ==
== Katso myös ==
* [[Suruliputus]]
{{pääartikkeli|[[suruliputus]]}}


== Lähteet ==
== Lähteet ==

Versio 19. helmikuuta 2016 kello 19.34

Liputus tapahtuu kalenterivuoden virallisena tai vakiintuneena liputuspäivänä,[1] jolloin nostetaan kansallislippu tai valtiolippu salkoon.

Lipunnosto Suomessa

Jokaisella on oikeus liputtaa Suomen lipulla silloin, kun katsoo sen aiheelliseksi. Liputtamisesta annetun asetuksen[2] 4. §:n mukaan "Liputus alkaa kello 8 ja päättyy auringon laskiessa, kuitenkin viimeistään kello 21, jollei viraston tai laitoksen päällikkö paikallisten olosuhteiden tai muun syyn perusteella toisin määrää."

Tämä tarkoittaa, että lippu on laskettava loppukesällä, syksyllä, talvella ja alkukeväällä (elokuun lopulta huhtikuulle) auringon laskiessa. Pykälän poikkeuksen mukaan kuitenkin itsenäisyyspäivän liputus päättyy vasta klo 20. Lisäksi Pohjois-Suomen pohjoisimmassa osassa kaamosaikana, kun nousematon aurinko ei tietenkään voi laskeakaan, suositellaan lipun laskemista työpäivän päätyttyä, esim. klo 16.[3][4][5] Keväällä ja kesällä (huhtikuulta elokuun lopulle) puolestaan lippu on laskettava klo 21, sillä vuoden valoisimpana aikana aurinko laskee klo 21 jälkeen tai ei lainkaan. Poikkeuksena tähän Suomen lipun päivän liputus alkaa jo juhannusaattona klo 18 ja päättyy juhannuksena klo 21.

Vakiintuneiden liputuspäivien lisäksi liputetaan seuraavissa yhteyksissä: kuntavaalit, eduskuntavaalit ja presidentinvaali sekä Euroopan parlamentin vaalit ja kansanäänestys, samoin tasavallan presidentin astuessa toimeen. Kaikkina näinä päivinä vuodenajasta riippumatta liputus päättyy klo 20 (eli vaalipäivinä äänestyksen päättyessä).[5]

Lipun käsittelyyn ja lipun hankintaan (muun muassa lipun koko ja tangon korkeus) on olemassa omat säännökset. Jos lippu pestään, lippua ei saa kuivattaa ulkona esimerkiksi pyykkinarulla. Lippu hävitetään joko polttamalla tai jätteiden mukana. Siinä tapauksessa lippu pitää leikata paloiksi siten, että sitä ei tunnisteta Suomen lipuksi.

Suomalaiset liputuspäivät

Viralliset liputuspäivät luetellaan liputusasetuksessa. Näinä päivinä valtion virastot ja laitokset on lailla velvoitettu liputtamaan. Virallisia liputuspäiviä ovat kuusi kalenterijuhlapäivää sekä valtakunnalliset vaalipäivät ja tasavallan presidentin toimeenastumispäivä.

Vakiintuneet liputuspäivät ovat päiviä, joista ei säädetä laissa tai asetuksessa, mutta joina liputtamista suositellaan. Helsingin yliopisto ylläpitää listaa vakiintuneista liputuspäivistä ja julkaisee sen vuosittain Suomen Valtiokalenterissa. Sisäasiainministeriön ohjeistuksessa "Hyvään liputuskulttuuriin kuuluu liputtaa vakiintuneina liputuspäivinä Suomen lipulla samaan tapaan kuin virallisinakin liputuspäivinä." Vakiintuneita liputuspäiviä on kolmetoista ja ne ovat kaikki kalenterijuhlapäiviä. Sekä viralliset että vakiintuneet liputuspäivät merkitään yleensä almanakkoihin pienellä Suomen lipun kuvalla.

Ahvenanmaalla on maakunnan itsehallintoon perustuva virallisten ja vakiintuneiden liputuspäivien lisäksi omat liputuspäivänsä, jolloin liputetaan maakunnan omalla sini-kelta-punaisella Ahvenanmaan lipulla. Saamelaisilla on yksitoista omaa vuosittaista liputuspäivää, jolloin saamelaiset liputtavat Saamen lipulla. Siinä on saamelaisten värit: punainen, vihreä, keltainen ja sininen.

Vakiintuneen käytännön mukaan valtion virastot ja laitokset liputtavat virallisen valtiovierailun aikana niillä paikkakunnilla, joilla vieraan valtion päämies vierailee. Yleensä sisäasiainministeriö suosittaa valtiovierailujen aikana myös yleistä liputtamista vierailupaikkakunnilla.

Katso myös

Lähteet

  1. Liputtaminen Sisäasiainministeriö
  2. Asetus liputuksesta Suomen lipulla 26.5.1978/383 Finlex
  3. Kysy mitä vain iGs-tietohuoltoasema, Helsingin kaupunginkirjasto
  4. Kysymys Vastausten haku, Kysy, Kirjastot.fi
  5. a b Liputuksen kellonajat Yliopiston almanakkatoimisto

Kirjallisuutta

  • Havia, Jari P. & Mäntynen, Pentti J.: Liputusopas: Tietoa liputuksesta ja lipuista. Julkaisija: Liputusyhdistys Siniristi ry. Helsinki: Tallinna-kustannus, 1998. ISBN 951-97563-8-8.
  • Kajanti, Caius: Siniristilippumme. Pohjautuu teokseen Suomen lippu kautta aikojen. Otava, 1997. ISBN 951-1-13552-X.
  • Niinistö, Jussi: Kiinteistöjen liputustieto. Helsinki: Suomalaisuuden liitto, 1999. ISBN 951-96348-6-X.
  • Suomalaisuuden liiton liputustoimikunta: Lippusanastoa ja -käsitteitä. Suomen heraldinen seura – Heraldiska sällskapet i Finland ry:n julkaisusarja nro 19. Piirrokset: Harri Rantanen. 19 sivua. Helsinki: Suomen heraldinen seura, 1996.