Ero sivun ”Kaukasia” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Selvensin, että kyseisen kansanmurhan uhrimäärästä on eriäviä näkemyksiä, eikä todellista lukua tiedetä, eikä siten voida todeta vain että '1,5 miljoonaa armenialaista tapettiin', onhan se suurin arvio mitä uhrimäärästä on tehty.
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:Kaukasus.jpg|thumb|300px|Satelliittikuva Kaukasiasta]]
{{lähteetön}}
{{lähteetön}}
[[Tiedosto:Kaukasus.jpg|thumb|Satelliittikuva Kaukasiasta]]
'''Kaukasia''' on alue [[Aasia]]n ja [[Eurooppa|Euroopan]] rajalla, [[Mustameri|Mustanmeren]] ja [[Kaspianmeri|Kaspianmeren]] välillä. Pohjoisessa alue rajoittuu [[Manytšin laakso]]on ja etelässä [[Turkki]]in ja [[Iran]]iin. Kaukasia jakautuu kahteen osaan, [[Etelä-Kaukasia]]an ja [[Pohjois-Kaukasia]]an. Kaukasiassa virtaavia suuria jokia ovat etelässä [[Rioni]] ja [[Kura]], ja pohjoisessa [[Kuban (joki)|Kuban]] sekä [[Terek]].
'''Kaukasia''' on alue [[Aasia]]n ja [[Eurooppa|Euroopan]] rajalla, [[Mustameri|Mustanmeren]] ja [[Kaspianmeri|Kaspianmeren]] välillä. Pohjoisessa alue rajoittuu [[Manytšin laakso]]on ja etelässä [[Turkki]]in ja [[Iran]]iin. Kaukasia on saanut nimensä [[Kaukasus]]vuoristosta. Alue jakautuu kahteen osaan, [[Etelä-Kaukasia|Etelä-]] ja [[Pohjois-Kaukasia]]an. Kaukasiassa virtaavia suuria jokia ovat etelässä [[Rioni]] ja [[Kura]], pohjoisessa [[Kuban (joki)|Kuban]] ja [[Terek]].


Nimensä Kaukasia on saanut [[Kaukasus]]-vuoristosta. Alueen maat ja kansat ovat varsin erilaisia uskonnoiltaan ja kieliltään, mikä on johtanut moniin konflikteihin. Alueella puhutaankin yli 40 erilaista kieltä; katso ''[[kaukasialaiset kielet]]''.
Kaukasian maat ja kansat ovat varsin erilaisia uskonnoiltaan ja kieliltään, mikä on johtanut moniin konflikteihin. Alueella puhutaankin yli 40 erilaista kieltä; katso ''[[kaukasialaiset kielet]]''.


== Alueen valtiot ==
== Alueen valtiot ==
[[Kuva:Kaukasian_geopoliittinen_kartta.svg|thumb|300px|Kaukasian poliittinen jako 2008]]
[[Tiedosto:Kaukasian_geopoliittinen_kartta.svg|thumb|Kaukasian poliittinen jako 2008]]
[[Kuva:Ethnic Groups In Caucasus Region 2009.jpg|thumb|300px|Eräs näkemys Kaukasian väestön etnis-kielitieteellisestä jaosta 2009]]
[[Tiedosto:Ethnic Groups In Caucasus Region 2009.jpg|thumb|Eräs näkemys Kaukasian väestön etnis-kielitieteellisestä jaosta 2009.]]
=== Etelä-Kaukasia ===
=== Etelä-Kaukasia ===


* [[Armenia]]
* [[Armenia]]

* [[Azerbaidžan]]
* [[Azerbaidžan]]
**[[Nahitševan]]
**[[Nahitševan]]
Rivi 38: Rivi 37:


Vuonna 1918 alueelle perustettiin [[Transkaukasian federaatio]], joka kuitenkin nopeasti hajosi jäsenvaltioiden keskinäisten kiistojen vuoksi. [[Neuvostoliitto]]on liitettiin 1922 [[Transkaukasian sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta]], josta vuonna 1936 muodostettiin [[Armenian sosialistinen neuvostotasavalta|Armenian]], [[Azerbaidžanin sosialistinen neuvostotasavalta|Azerbaidžanin]] ja [[Georgian sosialistinen neuvostotasavalta|Georgian]] sosialistiset neuvostotasavallat.
Vuonna 1918 alueelle perustettiin [[Transkaukasian federaatio]], joka kuitenkin nopeasti hajosi jäsenvaltioiden keskinäisten kiistojen vuoksi. [[Neuvostoliitto]]on liitettiin 1922 [[Transkaukasian sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta]], josta vuonna 1936 muodostettiin [[Armenian sosialistinen neuvostotasavalta|Armenian]], [[Azerbaidžanin sosialistinen neuvostotasavalta|Azerbaidžanin]] ja [[Georgian sosialistinen neuvostotasavalta|Georgian]] sosialistiset neuvostotasavallat.
Neuvostoliiton hajotessa 1991 Tšetšenia julistautui itsenäiseksi Venäjästä, mutta se liitettiin takaisin Venäjään [[toinen Tšetšenian sota|toisen Tšetšenian sodan]] jälkeen. Armenia ja Azerbaidžan kiistelevät [[Vuoristo-Karabah|Vuoristo-Karabahin]] alueesta, joka on Armenian miehittämä Azerbaidžanin osa, jossa asuu lähinnä [[armenialaiset|armeeneja]].
Neuvostoliiton hajotessa 1991 Tšetšenia julistautui itsenäiseksi Venäjästä, mutta se liitettiin takaisin Venäjään [[toinen Tšetšenian sota|toisen Tšetšenian sodan]] jälkeen. Armenia ja Azerbaidžan kiistelevät [[Vuoristo-Karabah]]in alueesta, joka on Armenian miehittämä Azerbaidžanin osa, jossa asuu lähinnä [[armenialaiset|armeeneja]].
<gallery widths=270px heights=230px>
<gallery widths=270px heights=230px>
Kuva:Caucasus03.png|Eräs näkemys Kaukasian seudun jaosta antiikin aikaan.{{selvennä|ajankohta tarkemmin, lähde}}
Kuva:Caucasus03.png|Eräs näkemys Kaukasian seudun jaosta antiikin aikaan.{{selvennä|ajankohta tarkemmin, lähde}}
Kuva:Stanford, Edward. Asia Minor, Caucasus, Black Sea. 1901 (B).jpg|Kaukasian aluetta Venäjän keisarikunnan aikana, lontoolaisen kartan (Edward Stanford, 1901) esittämänä.
Kuva:Stanford, Edward. Asia Minor, Caucasus, Black Sea. 1901 (B).jpg|Kaukasian aluetta Venäjän keisarikunnan aikana, lontoolaisen kartan (Edward Stanford, 1901) esittämänä.
Kuva:Soviet Caucasus map.svg|Neuvostoliiton hallitseman Kaukasian aluejakoa (1957-1991).
Kuva:Soviet Caucasus map.svg|Neuvostoliiton hallitseman Kaukasian aluejakoa (1957–1991).
</gallery>
</gallery>
==Aiheesta muualla==
==Aiheesta muualla==

Versio 17. helmikuuta 2016 kello 11.15

Satelliittikuva Kaukasiasta

Kaukasia on alue Aasian ja Euroopan rajalla, Mustanmeren ja Kaspianmeren välillä. Pohjoisessa alue rajoittuu Manytšin laaksoon ja etelässä Turkkiin ja Iraniin. Kaukasia on saanut nimensä Kaukasusvuoristosta. Alue jakautuu kahteen osaan, Etelä- ja Pohjois-Kaukasiaan. Kaukasiassa virtaavia suuria jokia ovat etelässä Rioni ja Kura, pohjoisessa Kuban ja Terek.

Kaukasian maat ja kansat ovat varsin erilaisia uskonnoiltaan ja kieliltään, mikä on johtanut moniin konflikteihin. Alueella puhutaankin yli 40 erilaista kieltä; katso kaukasialaiset kielet.

Alueen valtiot

Kaukasian poliittinen jako 2008
Eräs näkemys Kaukasian väestön etnis-kielitieteellisestä jaosta 2009.

Etelä-Kaukasia

Pohjois-Kaukasia

Historia

  • arabien ja kazakkien väliset sodat.
  • Venäjän keisarikunta laajeni Kaukasiaan 1800-luvulla
  • Osmanien valtakunnan vuosina 1894–1896 ja 1915–1916 tekemät armeenien kansanmurhat, joissa joidenkin arvioiden mukaan jopa 1,5 miljoonaa armeenia tapettiin. Tapaus hiertää edelleen Armenian ja Turkin välejä.

Vuonna 1918 alueelle perustettiin Transkaukasian federaatio, joka kuitenkin nopeasti hajosi jäsenvaltioiden keskinäisten kiistojen vuoksi. Neuvostoliittoon liitettiin 1922 Transkaukasian sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta, josta vuonna 1936 muodostettiin Armenian, Azerbaidžanin ja Georgian sosialistiset neuvostotasavallat. Neuvostoliiton hajotessa 1991 Tšetšenia julistautui itsenäiseksi Venäjästä, mutta se liitettiin takaisin Venäjään toisen Tšetšenian sodan jälkeen. Armenia ja Azerbaidžan kiistelevät Vuoristo-Karabahin alueesta, joka on Armenian miehittämä Azerbaidžanin osa, jossa asuu lähinnä armeeneja.

Aiheesta muualla