Ero sivun ”Laila Jokimo” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
RotlinkBot (keskustelu | muokkaukset)
p replace archive.today -> archive.is (domain archive.today blocked by onlinenic)
Rivi 1: Rivi 1:
'''Laila Tellervo Jokimo''' (ent. '''Backman''', [[5. maaliskuuta]] [[1921]] [[Pihlajavesi (kunta)|Pihlajavesi]] – [[31. toukokuuta]] [[1988]] [[Tukholma]]) oli [[Suomi|suomalainen]] [[näyttelijä]] ja [[balettitanssija]].<ref name=ys>[http://archive.today/8jVGz Laila Tellervo Backman - yhdestoista sukupolvi]. Yksityisen kotisivun tallennus Archive.Todayssa. Viitattu 14.7.2014.</ref>
'''Laila Tellervo Jokimo''' (ent. '''Backman''', [[5. maaliskuuta]] [[1921]] [[Pihlajavesi (kunta)|Pihlajavesi]] – [[31. toukokuuta]] [[1988]] [[Tukholma]]) oli [[Suomi|suomalainen]] [[näyttelijä]] ja [[balettitanssija]].<ref name=ys>[http://archive.is/8jVGz Laila Tellervo Backman - yhdestoista sukupolvi]. Yksityisen kotisivun tallennus Archive.Todayssa. Viitattu 14.7.2014.</ref>


Jokimo kävi [[Virrat|Virroilla]] kirkonkylän kansakoulua 1930–1932 ja [[Tampere|Tampereella]] keskikoulun iltakoulussa. Hän harrasti ratsastusta, kieliä ja maalaustaidetta.
Jokimo kävi [[Virrat|Virroilla]] kirkonkylän kansakoulua 1930–1932 ja [[Tampere|Tampereella]] keskikoulun iltakoulussa. Hän harrasti ratsastusta, kieliä ja maalaustaidetta.

Versio 14. helmikuuta 2016 kello 19.41

Laila Tellervo Jokimo (ent. Backman, 5. maaliskuuta 1921 Pihlajavesi31. toukokuuta 1988 Tukholma) oli suomalainen näyttelijä ja balettitanssija.[1]

Jokimo kävi Virroilla kirkonkylän kansakoulua 1930–1932 ja Tampereella keskikoulun iltakoulussa. Hän harrasti ratsastusta, kieliä ja maalaustaidetta.

Jokimo meni naimisiin kesällä vuonna 1950 Lars Håkan Moliisin kanssa. Heille syntyi neljä lasta. Jokimo sairastui vanhimman poikansa kuoltua vuonna 1961 ja muutti perheineen Tukholmaan vuonna 1969.

Ura balettitanssijana

Jokimo aloitti tanssimisen 14-vuotiaana. Tampereella esitettiin silloin Carmenia ja Jokimo esiintyi siinä espanjalaisittain Ida Tähtisen johdolla. Hän kävi Tampereella Liisi Hallaksen Balettikoulua noin 1934–1937 ja esiintyi muun muassa Tampereen Teatterissa Serpin revyyssä Lennokki sekä lukuisissa Hallaksen ohjaamissa tansseissa.

Jokimo aloitti syksyllä 1937 Helsingissä Kansallisoopperan balettikoulun, jonka käytyään opiskeli Kansallisoopperassa balettia muun muassa Alexander Saxelinin ja myöhemmin vielä Julian Algon oppilaana Tukholmassa. Hän toimi menestyksekkäästi Suomen Kansallisoopperan solistitanssijana 1942–1947. Hän teki sopimuksen Ruotsin Kuninkaallisen Oopperan kanssa sekä esiintyi lähinnä Tukholmassa 1947–1949. Hänen tärkeimmistä rooleistaan Suomen Kansallisoopperassa mainittakoon esimerkiksi baletit Onnen linna (Heilemä), Näkyjä (portto), Joutsenlampi (pikkujoutsenet; morsian), Musta joutsen (Lemminkäisen sisar Ainikki). Baletissa Soiree De Bal 1945 Jokimo esitti komiikkaa irtonaisesti. Samana vuonna baletti Näkyjä suomalaisen baletin toteuttamana saavutti niin suuren menestyksen, että se sittemmin liitettiin oopperan ohjelmistoon Tukholman vierailua varten. Jokimo esitti osansa aistillisen iloisesti.[1]

Hän kuului Kansallisoopperan baletin kymmenhenkiseen valioryhmään, joka teki Tukholman vierailun jälkeen pitkän kiertueen Tanskaan ja Norjaan 1946. Suurta menestystä saavuttaneella tähtikiertueella Jokimon cake walk, jonka hän tanssi yhdessä Jaakko Lätin kanssa, herätti hauskalla huumorillaan ansaittua huomiota. Operettiin Bajadeeri 1946 lisättiin ylimääräisiä tanssikohtauksia ja sooloja kaikille tanssitähdille. Mukana oli poreilevaa pikanttia cancania, jota johtivat Jokimo, Mary Grönroos ja Hannele Keinänen.

Jokimo muistetaan erityisesti myös operetista Erämaan laulu, jossa hän näytteli menestyksekkäästi Azurin osan 1946. Hän piti myös oman menestyksekkään tanssi-iltansa oopperassa keväällä 1947.

Ura näyttelijänä

Jokimo lähetti 14-vuotiaana valokuvansa eräälle elokuvaohjaajalle ja pääsi sen perusteella koefilmaukseen. Hän kävi Helsingissä SF:n filmikoulun muun muassa Aino Mattilan oppilaana 1940–1943. Koulusta päästyään hän opiskeli säännöllisesti laulua, lausuntaa ja puhetekniikkaa sekä muuta alaan liittyvää. Jokimolla oli lukuisia osia suomalaisissa elokuvissa.

Hän aloitti filmiuransa elokuvalla Aktivistit vuonna 1939. Sitten seurasivat muun muassa SF-paraati, Kulkurin valssi, Katariina ja Munkkiniemen kreivi, Houkutuslintu sekä Hallin Janne. Hän näytteli balettitanssijaa vuonna 1949 valmistuneessa Ingmar Bergmanin elokuvassa Jano 1949.[1]

1940-luvun jälkipuoliskon suomalaisen elokuvan suurin menestys Suomen ulkopuolella lienee ollut juuri Houkutuslintu. Etenkin Ranskassa se oli yleisömenestys vuosina 1951 ja 1952. Sitä pidetään ainoana suomalaisena elokuvana, josta on kuvia elokuvan erotiikkaa käsittelevissä ranskalaisissa teoksissa. Jokimo olisi halunnut jatkaa elokuvauraa, mutta hänen aviomiehensä ei hyväksynyt sitä.[1]

Jokimo esiintyi Helsingissä revyyteatteri Punaisessa Myllyssä sota-aikana ja kesäisin rintamilla viihdytyskiertueilla, joiden aikana hän oppi myös ratsastamaan. Hän esiintyi myös lukemattomissa muissa tilaisuuksissa kuten Jussi-juhlissa. Erään helsinkiläisen ravintolan kabarettiohjelmassa 1949 Jokimo heläytteli Mustalaisruhtinattaren kiehtovia lauluja kuin paraskin operettiprimadonna.

Hänen kaunista lauluääntään kuultiin lisäksi muun muassa Yleisradion suorissa lähetyksissä. Jokimo olikin yksi 1940-luvun monipuolisimpia suomalaisia esiintyjiä.[1]

Filmografia

Lähteet

  1. a b c d e Laila Tellervo Backman - yhdestoista sukupolvi. Yksityisen kotisivun tallennus Archive.Todayssa. Viitattu 14.7.2014.

Aiheesta muualla