Ero sivun ”Räme” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
muotoiluja, korjattava/Suomi |
|||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Suomen metsien kasvupaikkatyypit}} |
{{Korjattava/Suomi}}{{Suomen metsien kasvupaikkatyypit}} |
||
'''Räme''' on Suomessa kehitettyyn [[metsätyyppioppi]]in kuuluva kuivahko ja [[Suometsä|puustoinen]] [[suo#Suotyypit|suotyyppi]], jonka valtapuu on [[mänty]]. [[Keidassuo|Keidassoilla]] rämettä esiintyy suon laiteilla ja keskustan rämemättäillä eli kermeillä. [[Aapasuo|Aapasoiden]] reunoilla on tavallisesti rämettä. Rämeet ovat pinta-alaltaan merkittävin suotyyppi Suomessa, noin 60 |
'''Räme''' on Suomessa kehitettyyn [[metsätyyppioppi]]in kuuluva kuivahko ja [[Suometsä|puustoinen]] [[suo#Suotyypit|suotyyppi]], jonka valtapuu on [[mänty]]. [[Keidassuo|Keidassoilla]] rämettä esiintyy suon laiteilla ja keskustan rämemättäillä eli kermeillä. [[Aapasuo|Aapasoiden]] reunoilla on tavallisesti rämettä. Rämeet ovat pinta-alaltaan merkittävin suotyyppi Suomessa, noin 60 prosenttia kaikista soista on rämeitä. Niitä esiintyy kaikkialla, jopa kallioisilla meren saarilla. |
||
==Kasvillisuus== |
==Kasvillisuus== |
||
[[ |
[[Tiedosto:Räme 1.jpg|thumb|Rämettä eteläsuomalaisen [[keidassuo]]n laiteella.]] |
||
Rämeillä kasvaa valtapuuna harvakseltaan kitukasvuisia [[mänty]]jä. Kenttäkerroksessa kasvaa runsaasti erilaisia [[varpu]]ja, joita ovat esimerkiksi [[suopursu]], [[variksenmarja]], [[kanerva]], [[vaivaiskoivu]], [[suokukka]], [[isokarpalo|karpalo]] ja [[juolukka]]. Muita tyypillisiä kasveja ovat [[rahkasammalet]], [[kihokit|kihokki]] ja [[tupasvilla]]. Rämeiden |
Rämeillä kasvaa valtapuuna harvakseltaan kitukasvuisia [[mänty]]jä. Kenttäkerroksessa kasvaa runsaasti erilaisia [[varpu]]ja, joita ovat esimerkiksi [[suopursu]], [[variksenmarja]], [[kanerva]], [[vaivaiskoivu]], [[suokukka]], [[isokarpalo|karpalo]] ja [[juolukka]]. Muita tyypillisiä kasveja ovat [[rahkasammalet]], [[kihokit|kihokki]] ja [[tupasvilla]]. Rämeiden [[turve]]kerros on melko paksu, joten kasvit saavat yleensä vain vähän kivennäispitoista pohjavettä. |
||
==Rämeiden kasvupaikkatyypit== |
==Rämeiden kasvupaikkatyypit== |
||
Rivi 13: | Rivi 13: | ||
===Isovarpuinen räme=== |
===Isovarpuinen räme=== |
||
Tavallisin rämetyyppi on isovarpuinen räme. Siellä kasvaa kitukasvuista mäntyä, turvekerros on paksu ja varvut ovat kenttäkerroksen pääasiallisia kasveja: lännessä |
Tavallisin rämetyyppi on isovarpuinen räme. Siellä kasvaa kitukasvuista mäntyä, turvekerros on paksu ja varvut ovat kenttäkerroksen pääasiallisia kasveja: lännessä muun muassa juolukka, suopursu, vaivaiskoivu, variksenmarja ja kanerva, idässä myös [[vaivero]]. Vallitsevan varpulajin perusteella voidaankin erottaa vaivaiskoivu-, juolukka-, suopursu ja kanervarämeet. Pallosara ja tupasvilla kasvavat varpujen joukossa, mätäspaikoilla lisäksi monesti [[Lakka (kasvi)|suomuurain]]. |
||
===Rahkaräme=== |
===Rahkaräme=== |
||
Rivi 31: | Rivi 31: | ||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
* Miettinen M., Huhta V., Mikkola K., Häyrinen U., Kuronen I., Rapeli M. |
* Miettinen M., Huhta V., Mikkola K., Häyrinen U., Kuronen I., Rapeli M.: ''Suoaapinen'', s. 26–28. Suomen luonnonsuojeluliitto, 1978. |
||
⚫ | |||
{{Suomen suot}} |
{{Suomen suot}} |
||
⚫ | |||
[[Luokka:Suot]] |
[[Luokka:Suot]] |
Versio 7. helmikuuta 2016 kello 15.50
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Suomen metsien kasvupaikkatyypit |
lehtometsätyypit |
kangasmetsätyypit |
lehtomainen kangasmetsä |
tuore kangasmetsä |
kuivahko kangasmetsä |
kuiva kangasmetsä |
karukkokangasmetsä |
Suomen suotyypit |
suometsät: korpi, räme |
avosuot: neva, letto |
Suomen suoyhdistymätyypit |
keidassuo |
aapasuo |
palsasuo |
Räme on Suomessa kehitettyyn metsätyyppioppiin kuuluva kuivahko ja puustoinen suotyyppi, jonka valtapuu on mänty. Keidassoilla rämettä esiintyy suon laiteilla ja keskustan rämemättäillä eli kermeillä. Aapasoiden reunoilla on tavallisesti rämettä. Rämeet ovat pinta-alaltaan merkittävin suotyyppi Suomessa, noin 60 prosenttia kaikista soista on rämeitä. Niitä esiintyy kaikkialla, jopa kallioisilla meren saarilla.
Kasvillisuus
Rämeillä kasvaa valtapuuna harvakseltaan kitukasvuisia mäntyjä. Kenttäkerroksessa kasvaa runsaasti erilaisia varpuja, joita ovat esimerkiksi suopursu, variksenmarja, kanerva, vaivaiskoivu, suokukka, karpalo ja juolukka. Muita tyypillisiä kasveja ovat rahkasammalet, kihokki ja tupasvilla. Rämeiden turvekerros on melko paksu, joten kasvit saavat yleensä vain vähän kivennäispitoista pohjavettä.
Rämeiden kasvupaikkatyypit
Rämeet luokitellaan kangasrämeisiiin, isovarpuisiin rämeisiin, korpirämeisiin, sararämeisiin, tupasvillarämeisiin, lettorämeisiiin ja rahkarämeisiin.
Kangasräme
Kangasrämeet ovat yleensä karujen mustikka-, puolukka- ja kanervametsien soistumia, melko ohutturpeisia ja muuttuvat usein lopulta toiseksi rämetyypiksi. Mänty on kangasrämeen yleisin puu. Kenttäkerros muodostuu rämevarvuista eikä ruohoja juuri ole, mutta sen sijaan esiintyy pallosaraa. Kangasrämeisiin liitetäänkin usein pallosararämeet. Myös rahkasammalta ja kangasmetsän sammalia kasvaa kangasrämeellä.
Isovarpuinen räme
Tavallisin rämetyyppi on isovarpuinen räme. Siellä kasvaa kitukasvuista mäntyä, turvekerros on paksu ja varvut ovat kenttäkerroksen pääasiallisia kasveja: lännessä muun muassa juolukka, suopursu, vaivaiskoivu, variksenmarja ja kanerva, idässä myös vaivero. Vallitsevan varpulajin perusteella voidaankin erottaa vaivaiskoivu-, juolukka-, suopursu ja kanervarämeet. Pallosara ja tupasvilla kasvavat varpujen joukossa, mätäspaikoilla lisäksi monesti suomuurain.
Rahkaräme
Karuimpia rämeitä ovat rahkarämeet, joiden paksu rahkaturvekerros estää kasvillisuutta saamasta pohjavettä. Koivu ja kuusi eivät samasta syystä menesty rahkarämeellä, mäntykin on hyvin kitukasvuista. Ainoa tärkeä ruoho on suomuurain, tupasvillaa voi myös esiintyä runsaasti. Rahkarämeen näkyviä merkkejä ovat mättäiköt ja niiden välissä olevat kosteat sammalikot.
Korpiräme
Korpiräme on kuivahko ja havupuuvaltainen. Kuusi voi kasvaa siellä hyvin. Varpuja kasvaa enemmän kuin korvessa. Korpirämeitä on varsinkin Etelä- ja Keski-Suomessa.
Tupasvillaräme
Tupasvillarämeillä kasvaa nimen mukaisesti tupasvillaa mättäikköjen väleissä. Mättäikössä on kitukasvuisia mäntyjä sekä isoja varpuja. Monet tupasvillarämeet ovatkin isovarpuisten rämeiden vieressä, kun taas mättäättömät ja märemmät tupasvillarämeet muistuttavat nevoja.
Neva- eli sararäme
Nevarämeet ovat nevojen ja rämeiden välimuoto, joilla voi kasvaa koivuakin. Rämemättäikköjen väleissä on yleensä märkiä nevatyyppisiä alueita. Saroista tyypillisiä kasveja ovat pallosara ja jouhisara. Ruohoista nevarämeellä saattavat kasvaa ravinteisuuden mukaan raate, kurjenjalka ja järvikorte, myös sellaiset vaateliaat sarat kuin äimäsara.
Lettoräme
Lettorämeet ovat runsasravinteisia mutta eivät happamia ja siksi niillä kasvaa vaateliaita ruohoja ja heiniä kuten mähkä, karhunruoho ja leveälehtivilla. Sekä rahkasammalia että aitosammalia esiintyy runsaasti. Puusto on mäntyjä, mättäikköjen välit nevaa. Pinnanmuodoiltaan lettoräme ja nevaräme ovat samankaltaisia. Lettorämeitä on erityisesti Pohjois-Suomen kalkkipitoisilla alueilla.
Lähteet
- Miettinen M., Huhta V., Mikkola K., Häyrinen U., Kuronen I., Rapeli M.: Suoaapinen, s. 26–28. Suomen luonnonsuojeluliitto, 1978.
Suometsät: korvet: lehtokorpi (LhK) | ruoho- ja heinäkorpi (RhK) | kangaskorpi (KgK) | varsinainen korpi (VK) alatyyppeineen: mustikkakorpi (MK), metsäkortekorpi (MkK), puolukkakorpi (PK) ja muurainkorpi, rämeet: kangasräme (KgR), isovarpuinen räme (IR), korpiräme (KR), sararäme (SR) alatyyppeineen varsinainen sararäme (VSR) ja lyhytkortinen räme (LkR), tupasvillaräme (TR), lettoräme (LR), rahkaräme (RR) |
Avosuot: nevat: ruohoneva, varsinainen saraneva, lyhytkortinen neva ja rahkaneva | letto |
Suoyhdistymätyypit: aapasuo | keidassuo | palsasuo |
Ojitetut suot: ojikot, muuttumat, turvekankaat: ruohoturvekangas (Rhtkg) | mustikkaturvekangas (Mtkg) | puolukkaturvekangas (Ptkg) |