Ero sivun ”Unihäiriö” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaus:  virheellinen wikikoodi 
Rivi 1: Rivi 1:
'''Unihäiriö''' (''somnipathy'') on häiriö ihmisen tai eläimen [[uni]]jaksoissa. Tietyt unihäiriöt voivat häiritä psyykkistä ja emotionaalista toimintaa. Unihäiriöt ovat yhteydessä monenlaisiin [[neurologia | neurologisiin]], [[psykologia | psyykkisiin]] ja [[somaattinen hermosto | somaattisiin]] ongelmiin.
'''Unihäiriö''' (''somnipathy'') on häiriö ihmisen tai eläimen [[uni]]jaksoissa. Unihäiriöt voivat häiritä ihmisen kognitiivista, emotionaalista ja fyysistä toimintaa. Unihäiriöt voivat johtua [[psyyke | psyykkisistä]] tai esimerkiksi [[neurologia]]n piiriin kuuluvista elimellisistä syistä. Esimerkiksi [[unettomuus]] saattaa johtua [[ahdistuneisuushäiriö|ahdistuneisuudesta]] tai elimellisestä unihäiriöstä. Unihäiriöiden ja psyykkisten oireiden välinen yhteys saattaa olla myös kaksisuuntainen: psyykkisiin häiriöihin liittyy usein muutoksia unen määrässä ja laadussa, mutta myös liian lyhyt tai huono yöuni voivat aiheuttaa masennusta tai muita psyykkisiä ongelmia.


==Unihäiriöiden yleisimpiä tyyppejä==
==Unihäiriöiden tyyppejä==
Unihäiriöt voivat johtua [[psyyke | psyykkisistä]] tai [[neurologia]]n piiriin kuuluvista elimellisistä syistä. Esimerkiksi [[unettomuus]] saattaa johtua [[ahdistuneisuushäiriö|ahdistuneisuudesta]] tai elimellisestä unihäiriöstä. Unihäiriöiden ja psyykkisten oireiden välinen yhteys saattaa olla myös kaksisuuntainen: psyykkisiin häiriöihin liittyy usein muutoksia unen määrässä ja laadussa, mutta myös liian lyhyt tai huono yöuni voivat aiheuttaa masennusta tai muita psyykkisiä ongelmia.

=== Unihäiriöt ===


*[[unettomuus|nukahtamisvaikeus]]
*[[unettomuus|nukahtamisvaikeus]]
*[[unettomuus|vaikeus pysyä unessa]]
*[[unettomuus|vaikeus pysyä unessa]]
*[[unettomuus|liian aikainen herääminen]]
*[[unettomuus|liian aikainen herääminen]]
*sirkadiaaniset eli sisäisen kellon häiriöt ([[viivästynyt unijakso|viivästynyt]] tai aikaistunut unijakso, hypernyktemeraalinen eli siirtyvä unijakso)
*[[Uniapnea| katkonainen tai virkistämätön yöuni]]
*liikaunisuus (hypersomnia)
*liikaunisuus (hypersomnia)
*[[Narkolepsia]]
*[[Narkolepsia|päiväaikainen nukahtelu]]
*[[Jet lag|aikaerorasitus]] (Jet lag)
*sirkadiaaniset eli sisäisen kellon häiriöt
*levottomat jalat -oireyhtymä
*[[Uniapnea|Kuorsaus]] eli uniapnea


== Unihäiriöiden syitä ==
== Unihäiriöiden syitä ==
;Elimellisiä eli fyysisiä syitä
;Elimellisiä eli fyysisiä syitä
*[[Jet lag|aikaerorasitus]] (Jet lag)
*[[Alzheimerin tauti]]
*[[Astma]]
*[[Astma]]
*[[Alzheimerin tauti]]
*[[Autismin kirjo]]n oireyhtymät
*[[Autismin kirjo]]n oireyhtymät
*[[dementia]]
*[[dementia]]
Rivi 25: Rivi 21:
*kivut
*kivut
*krooninen aivotulehdus eli [[krooninen väsymysoireyhtymä]] CFS
*krooninen aivotulehdus eli [[krooninen väsymysoireyhtymä]] CFS
*Levottomat jalat
*levottomat jalat -oireyhtymä
*Lääkkeiden tai päihteiden käytön tai käytön [[vieroitusoire|lopettamisen]] aiheuttama unettomuus
*Lääkkeiden tai päihteiden käytön sivuvaikutukset tai käytön lopettamisen aiheuttamat [[vieroitusoire|vieroitusoireet]]
*[[Narkolepsia]]
*Sisäisen kellon häiriöt: [[viivästynyt unijakso|viivästynyt]], aikaistunut tai siirtyvä unijakso (hypernyktemeraalinen rytmi)
*[[Uniapnea]] eli patologinen kuorsaus
*[[Päänsärky]]
*[[Päänsärky]]
*Raajojen verenkiertohäiriöt
*Raajojen verenkiertohäiriöt
Rivi 34: Rivi 29:
*[[Suonenveto]]
*[[Suonenveto]]
*[[sydämen vajaatoiminta|Sydämen vajaatoiminta]]
*[[sydämen vajaatoiminta|Sydämen vajaatoiminta]]
*[[Uniapnea]] eli patologinen kuorsaus
*[[Vaihdevuodet]]
*[[Vaihdevuodet]]
*Virtsa- ja suolistovaivat
*Virtsa- ja suolistovaivat

Versio 7. helmikuuta 2016 kello 14.26

Unihäiriö (somnipathy) on häiriö ihmisen tai eläimen unijaksoissa. Unihäiriöt voivat häiritä ihmisen kognitiivista, emotionaalista ja fyysistä toimintaa. Unihäiriöt voivat johtua psyykkisistä tai esimerkiksi neurologian piiriin kuuluvista elimellisistä syistä. Esimerkiksi unettomuus saattaa johtua ahdistuneisuudesta tai elimellisestä unihäiriöstä. Unihäiriöiden ja psyykkisten oireiden välinen yhteys saattaa olla myös kaksisuuntainen: psyykkisiin häiriöihin liittyy usein muutoksia unen määrässä ja laadussa, mutta myös liian lyhyt tai huono yöuni voivat aiheuttaa masennusta tai muita psyykkisiä ongelmia.

Unihäiriöiden tyyppejä

Unihäiriöiden syitä

Elimellisiä eli fyysisiä syitä

Fyysiset sairaudet voivat aiheuttaa unettomuutta joko kivun, epämukavuuden tai metabolisten häiriöiden välityksellä. Lisäksi sairastamiseen liittyvä pelko ja ahdistus voivat lisätä unettomuutta.[1]

Hyvin harvinainen unettomuuden syy on 1970-luvulla löydetty FFI-tauti (fataali familiaalinen insomnia), jossa potilaalle autosomin kautta dominantisti periytynyt aivosairaus estää unensaannin. Tavallisesti kyseinen prionitauti puhkeaa keski-iässä ja aiheuttaa kuoleman muutaman kuukauden tai parin vuoden sisällä sairastumisesta.

Unihäiriöitä aiheuttavia lääkeaineita ovat bentsodiatsepiinit (etenkin erittäin lyhytvaikutteiset midatsolaami ja triatsolaami), ehkäisypillereiden ja kofeiinin rinnakkaiskäyttö[2], epilepsialääkkeet (lamotrigiini ja topiramaatti), kalsiumkanavan salpaajat, klonidiini ja jotkut kipulääkkeet voivat säännöllisesti käytettyinä aiheuttaa unettomuutta. Muita tällaisia lääkkeitä ovat mm. efedriini, kilpirauhashormonit (tyroksiini) ja antikolinergit sekä beeta-2-adrenergisiä reseptoreita stimuloivat valmisteet. Diureetit taasen täyttävät rakon virtsalla ja yö voi sen johdosta olla levoton. Muita unettomuutta aiheuttavia lääkeaineita ovat kortisoni, beetasalpaajat, metyylifenidaatti, hydroksitsiini, metoklopramidi, sympatomimeetit ja teofylliini.[3]

Tunneperäisiä syitä
  • Rakastuminen
  • Masennus
  • Stressi ja arkielämän huolet
  • Läheisen ihmissuhteen menetys

Unihäiriöiden hoito

Unihäiriöiden hoito voidaan jakaa karkeasti kolmeen eri kategoriaan: käyttäytymisterapia ja psykoterapeuttiset hoidot, lääkehoito ja muut somaattiset hoidot. Yksikään näistä ei auta kaikkia unihäiriöistä kärsiviä potilaita. Potilaan hoito riippuukin hänen diagnoosistaan, fyysisestä ja psyykkisestä sairaushistoriastaan sekä toiveista ja myös hoitavan lääkärin erikoistumisalasta. Yleensä lääkehoidolla ja somaattisilla hoidoilla saavutetaan nopeimmin helpotusta oireisiin, kun taas käyttäytymisterapialla saadaan aikaan pitkäkestoisempia vaikutuksia.

Jos unihäiriö johtuu johtuu sairaudesta, on pyrittävä hoitamaan häiriön taustalla olevaa sairautta.

Useimpien unihäiriöiden hoidossa eri hoitomuotoja voidaan yhdistää parhaiden mahdollisten tulosten saavuttamiseksi.

Työterveyslaitoksen unilaboratoriossa on kehitteillä menetelmä, jossa unta voidaan syventää äänen avulla.[4]

Lasten unihäiriöt

Lasten unihäiriöitä on tutkittu viime aikoina yhä enemmän. Kiinnostavaa on voiko lasten unenpuute olla yhtenä syynä lasten levottomuuteen, keskittymisvaikeuksiin ja häiriökäyttäytymiseen. Tutkimustulokset lasten ja nuorten epäsäännöllisestä vuorokausirytmistä, lyhentyneestä yöunesta. lisääntyneestä päiväväsymyksestä, unihäiriöistä ja niiden yhteydestä psyykkisiin oireisiin on tarkentanut käsitystä unen merkityksestä lasten hyvinvointiin.

Tutkimukset viittaavat siihen, että unenpuute on yleistymässä. Lasten nukkumaanmenoajat ovat myöhentyneet ja nukahtamisvaikeudet ovat lisääntyneet. Univajeen yleistymiseen viittaa se, että kouluikäiset lapset nukkuvat viikonloppuna pitempään kuin arkisin. Lasten univaje voi johtua riittämättömästä unen määrästä tai huonosta unen laadusta. Yleisimpiä lasten ja nuorten unenpuutteen syistä lienevät liian myöhäiset nukkumaanmenoajat, jotka johtuvat mm. internetin käytöstä, tietokonepeleistä tai television katselusta. Tällöin unenpuutteen syynä on se, että vanhemmat eivät pidä huolta lastensa nukkumaanmenoajoista ja siten huolehdi lasten riittävästä unen saannista. Lisäksi varsinaiset unihäiriöt voivat altistaa univajeelle.

Lasten tavallisimmat unihäiriöt

Dyssomniat

  • Nukahtamisvaikeus tai unessa pysymisen vaikeus
  • Primäärinen liikaunisuus
  • Narkolepsia
  • Sirkadiaanisen rytmin häiriöt
  • Tarkemmin määrittelemätön dysomnia
  • Unenaikaiset hengityshäiriöt

Parasomniat

Unihäiriöistä kärsivien lasten psyykkiset oireet

Varhaislapsuuden unihäiriöt näyttävät ennakoivan autismin kirjon oireita ja ADHD:tä. Myös varhaislapsuuden traumaattiset kokemukset voivat altistaa unihäiriöille. Myös pienten lasten hengitysoireet on liitetty mielialojenvaihteluherkkyyteen. Unihäiriöistä kärsivillä lapsilla on jo ennen kouluikää todettu muita ikäisiään enemmän käyttäytymiseen ja tunteiden säätelyyn liittyviä ongelmia [5] . Lasten kasvaessa käytösongelmat ja masennus liittyvät selkeästi unihäiriöihin. Kouluiässä unihäiriöistä kärsivien lasten masennus ja ahdistuneisuus kasvaa. He ovat kiusattuja tai koulukiusaajia sekä aggressiivisempia kuin hyvin nukkuvat lapset. Noin puolet unihäiriöiden takia tutkimuksiin lähetetyistä lapsista on saanut psykiatrisen diagnoosin. Nukahtamisvaikeudet, katkonainen yöuni ja liian aikainen aamuherääminen ovat lääketieteellisten diagnoosikriteereiden mukaan masennus- tai ahdistuneisuusoireita, Unihäiriön hoito vähentää psyykkistä oireilua, varsinkin kun kyseessä on neuropsykiatrinen häiriö. Myös uniapnean hoito vähentää käytösoireiden määrää samalla kun päiväväsymys ja keskittymisvaikeudet lievenevät. Uniapnea ja kuorsaus ovat yhteydessä levottomuuteen, aggressiivisuuteen, ylivilkkauteen, tunne-elämän oireisiin ja sosiaalisiin vaikeuksiin. Ne liittyvät myös kognitiivisiin vaikeuksiin. oppimiseen.

Lasten unihäiriöiden hoito

Lasten unihäiriöihin kannattaa puuttua mahdollisimman varhain, sillä ne kroonistuvat helposti. Niiden hoito yleensä parantaa lapsen päivittäistä vointia ja on yhteydessä jopa perhesuhteiden paranemiseen ja masennusoireiden lievenemiseen. Unihäiriöiden hoito kohdistetaan ongelman perussyyhyn, jos sellainen on todennettavissa. Ensisijaisesti unta haittaavien tekijöiden eliminoimiseen ja unta edistävien tekijöiden löytämiseen. Imeväisikäisille suositellaan unikoulumenetelmiä, leikki- ja kouluikäisille positiivisten arkirutiinien löytämistä, murrosikäisille suositellaan unihygieniaa tai erilaisia psykoterapeuttisia menetelmiä. Mitä tahansa menetelmää pitää soveltaa ja muuntaa niin, että se parhaalla tavalla sopii yksittäisen lapsen tilanteeseen. Puuttumalla aktiivisesti unen eri häiriöihin voidaan todennäköisesti välttää monien lasten psyykkistä oireilua merkittävissä määrin [6].

Katso myös

Viitteet

  1. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä sk ei löytynyt
  2. Meyer, F. P. ym.: Time course of inhibition of caffeine elimination in response to the oral depot contraceptive agent Deposiston. Hormonal contraceptives and caffeine elimination. Zentralbl Gynakol, 1991, 113. vsk, nro 6, s. 297–302. (englanniksi)
  3. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä kh ei löytynyt
  4. Elisa Kallunki: Kuuntele, millaiset äänet syventävät unta 18.5.2015. Ylen uutiset. Viitattu 18.5.2015.
  5. Haastava käytös
  6. Paavonen J., Stenberg T., Nieminen - von Wendt T., von Wendt L., Almqvist F., Aronen E. (2008) Aiheuttaako lasten univaje psyykkisiä oireita? Suomen Lääkärilehti no 15. vsk 63

3. Markku Partinen ja Maarit Huovinen. Terve Uni. WSOY, 4. painos, 255 sivua.

Aiheesta muualla