Ero sivun ”Aleksander Lauréus” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
korjattu nimiä ja linkitetty, detaljeja
Rivi 17: Rivi 17:
{{Malline:Suomalaiset Ruotsin taideakatemiassa}}
{{Malline:Suomalaiset Ruotsin taideakatemiassa}}
{{Malline:Romantiikka}}
{{Malline:Romantiikka}}
'''Aleksander Lauréus''' (myös '''Alexander Lauraeus'''; [[4. tammikuuta]] [[1783]] [[Turku]] – [[21. lokakuuta]] [[1823]] [[Rooma]], [[Italia]]) oli suomalainen taidemaalari.
'''Aleksander Lauréus''', myös '''Alexander Lauraeus''' ([[4. tammikuuta]] [[1783]] [[Turku]] – [[21. lokakuuta]] [[1823]] [[Rooma]], [[Italia]]) oli suomalainen taidemaalari.


⚫
Lauréuksesta tuli kuninkaallinen [[hovimaalari]] 1811 ja Taideakatemian jäsen 1812, ja hän toimi jonkin aikaa opettajana [[Ruotsin kuninkaallinen taideakatemia|Ruotsin kuninkaallisessa taideakatemiassa]] (Kungliga Akademien för de Fria Konsterna) [[Tukholma]]ssa.
⚫
Lauréuksen vanhemmat olivat teologian tohtori, Turun suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Alexander Lauréus (s. 1758) ja Ulrika Lovisa o.s. Simolin. Heidät vihittiin Turussa 29. syyskuuta 1782. Isä oli leski, hänen ensimmäinen puolisonsa oli Martha Catharina Frostera. Myös Alexanderin isänisän nimi oli Alexander (s. 1725). Alexanderilla oli ainakin 14 sisarusta. Hänen puolisonsa oli Margareta Charlotta Thynelius.

⚫
Hänestä tuli kuninkaallinen [[hovimaalari]] 1811 ja Taideakatemian jäsen 1812, ja hän toimi jonkin aikaa opettajana [[Ruotsin kuninkaallinen taideakatemia|Ruotsin kuninkaallisessa taideakatemiassa]] (Kungliga Akademien för de Fria Konsterna) [[Tukholma]]ssa.


== Elämäkerta ==
== Elämäkerta ==
⚫
Lauréuksen vanhemmat olivat teologian tohtori, Turun suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Alexander Lauréus (s. 1758) ja Ulrika Lovisa o.s. Simolin. Heidät vihittiin Turussa 29. syyskuuta 1782. Isä oli leski, hänen ensimmäinen puolisonsa oli Martha Catharina Frostera. Myös Alexanderin isänisän nimi oli Alexander (s. 1725). Alexanderilla oli ainakin 14 sisarusta. Hänen puolisonsa oli Margareta Charlotta Thynelius.

[[Tiedosto:Alex Laureus Portrait of Stepmother.JPG|thumb|upright|left|Aleksander Lauréus, ''Taiteilijan äitipuoli Mariana Juliana Lauréus s. Winqvist poikineen'', 1806.]]
[[Tiedosto:Alex Laureus Portrait of Stepmother.JPG|thumb|upright|left|Aleksander Lauréus, ''Taiteilijan äitipuoli Mariana Juliana Lauréus s. Winqvist poikineen'', 1806.]]
Lauréus syntyi Ulrika Lovisan esikoispoikana. Äiti kuoli seitsemännen lapsensa synnytykseen 1794. Isä solmi heti suruajan jälkeen uuden avioliiton 31-vuotiaan Maria Juliana Vinqvistin kanssa. Alexander oli 11-vuotias ja aloitti koulunkäynnin [[Turun katedraalikoulu]]ssa ja pääsi ylioppilaaksi vuonna 1800. Tuolloin häntä kiinnostivat [[Jean-Jacques Rousseau|Rousseaun]] kirjat. Hän opiskeli luultavasti [[Turun piirustuskoulu]]ssa 1800–1802, jolloin opettajana toimi [[Erik Johan Hedberg]]. Lauréus sai 1802 Turun läänin vapaaherra Olof Vibeliuksen johtamalla varainkeruulla kootun 195 [[riikintaaleri]]n 32 killingin suuruisen [[stipendi]]n [[Ruotsin kuninkaallinen taideakatemia|Ruotsin kuninkaallisessa taideakatemiassa]] (Kungliga Akademien för de Fria Konsterna) Tukholmassa opiskelua varten.<ref>Aleksander Lauréus s. 4</ref>
Lauréus oli Ulrika Lovisan esikoispoika. Äiti kuoli seitsemännen lapsensa synnytykseen 1794. Isä solmi heti suruajan jälkeen uuden avioliiton 31-vuotiaan Maria Juliana Vinqvistin kanssa, kun Alexander oli 11-vuotias. Hän aloitti koulunkäynnin [[Turun katedraalikoulu]]ssa ja pääsi ylioppilaaksi vuonna 1800. Tuolloin häntä kiinnostivat [[Jean-Jacques Rousseau|Rousseaun]] kirjat. Hän opiskeli luultavasti [[Turun piirustuskoulu]]ssa 1800–1802, jolloin opettajana toimi [[Erik Johan Hedberg]]. Lauréus sai 1802 Turun läänin maaherra [[Olof Wibelius|Olof Wibeliuksen]] johtamalla varainkeruulla kootun 195 [[riikintaaleri]]n 32 killingin suuruisen [[stipendi]]n [[Ruotsin kuninkaallinen taideakatemia|Ruotsin kuninkaallisessa taideakatemiassa]] (Kungliga Akademien för de Fria Konsterna) Tukholmassa opiskelua varten.<ref>Aleksander Lauréus s. 4</ref>


Lauréus lähti syksyllä 1802 Tukholmaan ja aloitti opiskelut Taideakatemian ala-asteella niin sanotussa prinsiippikoulussa 1802–1803. Johtajana oli tuolloin [[Lorenz Pasch]] nuorempi, ja opettajina toimivat muun muassa J. T. Sergel, Louis Masleriez, C. F. von Breda ja [[Pehr Hilleström]]. Alexanderia olivat tukemassa kuninkaallinen sihteeri Gummér ja suomalaissyntyinen eversti, taideakatemian jäsen J. A. von Gerten. Vuosina 1804–1805 Lauréus opiskeli mallikoulussa, Taideakatemian ylemmällä asteella. Hän sai yksityishenkilöltä 50 riikintaalerin piirustuskilpailun palkinnon, jonka turvin hän kävi kotonaan [[Turku|Turussa]] ja ehkä myös [[Ahvenanmaa]]lla. Hän maalasi isänsä ja äitipuolensa muotokuvat. Lauréus ei ilmeisesti enää sen jälkeen käynyt Suomessa. Suomi liitettiin Venäjään 1809, ja siitä tuli [[suuriruhtinaskunta]]. Samana vuonna Lauréus kutsuttiin Taideakatemian agréeksi ja hän sai hovimaalarin arvon. Hän asui Ruotsissa yhdessä Margareta Charlotta Thyneliuksen kanssa. Vuonna 1812 Lauréus nimitettiin Taideakatemian varsinaiseksi jäseneksi. Vuosina 1815–1816 hän hoiti tilapäistä piirustuksen professuuria Taideakatemiassa 150 riikintaalerin vuosipalkalla.<ref>Aleksander Lauréus s. 5</ref>
Lauréus lähti syksyllä 1802 Tukholmaan ja aloitti opiskelut Taideakatemian ala-asteella niin sanotussa prinsiippikoulussa 1802–1803. Johtajana oli tuolloin [[Lorenz Pasch nuorempi]], ja opettajina toimivat muun muassa [[Johan Tobias Sergel|J. T. Sergel]], [[Louis Masleriez]], [[Carl Fredric von Breda|C. F. von Breda]] ja [[Pehr Hilleström]]. Alexanderia olivat tukemassa kuninkaallinen sihteeri Gummér ja suomalaissyntyinen eversti, taideakatemian jäsen [[Johan Adam von Gertten|J. A. von Gertten]]. Vuosina 1804–1805 Lauréus opiskeli mallikoulussa, Taideakatemian ylemmällä asteella. Hän sai yksityishenkilöltä 50 riikintaalerin piirustuskilpailun palkinnon, jonka turvin hän kävi kotonaan [[Turku|Turussa]] ja ehkä myös [[Ahvenanmaa]]lla. Hän maalasi isänsä ja äitipuolensa muotokuvat. Lauréus ei ilmeisesti enää sen jälkeen käynyt Suomessa. Suomi liitettiin Venäjään 1809. Samana vuonna Lauréus kutsuttiin [[Ruotsin kuninkaallinen taideakatemia#Agré|Taideakatemian agréksi]], ja hän sai hovimaalarin arvon. Hän asui Ruotsissa yhdessä [[Margareta Charlotta Thynelius|Margareta Charlotta Thyneliuksen]] kanssa. Vuonna 1812 Lauréus nimitettiin Taideakatemian varsinaiseksi jäseneksi. Vuosina 1815–1816 hän hoiti tilapäistä piirustuksen professuuria Taideakatemiassa 150 riikintaalerin vuosipalkalla.<ref>Aleksander Lauréus s. 5</ref>


Lauréukselle myönnettiin 1817 kolmivuotinen matkastipendi, ja hän lähti syyskuussa Margaretan kanssa kohti [[Pariisi]]a. Matka kesti kolme kuukautta. Pariisissa hän opiskeli [[Pierre-Narcisse Guérin]]in ateljeessa 1817–1820. Vuonna 1820 hän lähti Margaretan ja upseeri-taiteilija [[Michael Gustaf Anckarsvärd]]in seurassa [[Italia]]an [[Rooma]]an jälleen Taideakatemian kolmivuotisen stipendin turvin. Lauréus sairastui 9.10.1823 ja kuoli 21.10.1823. Pariisin ajalta maalauksia on vähän, mutta Rooman ajalta töitä on runsaammin.<ref>Aleksander Lauréus s. 6</ref>
Lauréukselle myönnettiin 1817 kolmivuotinen matkastipendi, ja hän lähti syyskuussa Thyneliuksen kanssa [[Pariisi]]in. Matka kesti kolme kuukautta. Pariisissa hän opiskeli [[Pierre-Narcisse Guérin]]in ateljeessa 1817–1820. Vuonna 1820 hän lähti Thyneliuksen ja upseeri-taiteilija [[Michael Gustaf Anckarsvärd]]in seurassa [[Italia]]an [[Rooma]]an, jälleen Taideakatemian kolmivuotisen stipendin turvin. Lauréus sairastui ja kuoli 21. lokakuuta 1823. Pariisin ajalta maalauksia on vähän, mutta Rooman ajalta töitä on runsaammin.<ref>Aleksander Lauréus s. 6</ref>


Lauréuksen maalauksia on ollut näyttelyissä Italiassa Milanossa ja Roomassa 1937.
Lauréuksen maalauksia on ollut näyttelyissä Italiassa Milanossa ja Roomassa 1937.


Teoksia on [[Ateneumin taidemuseo|Ateneumin]], Turun, Tampereen ja Imatran taidemuseoissa, [[Cygnaeuksen galleria]]ssa, [[Kansallismuseo]]ssa, Taidesäätiö Meritassa, [[Gyllenbergin taidemuseo|Gyllenbergin]] ja [[Serlachiuksen taidemuseo]]issa. Ulkomailla maalauksia on Ruotsissa: Nationalmuseum, Tukholma, Konstmuseet, Göteborg, Ruotsi, Stadsmuseum, Tukholma, Uddevalla museum sekä Norjassa Nasjonalgalleriet, Oslo.
Teoksia on [[Ateneumin taidemuseo|Ateneumin]], [[Turun taidemuseo|Turun]], [[Tampereen taidemuseo|Tampereen]] ja [[Imatran taidemuseo]]issa, [[Cygnaeuksen galleria]]ssa, [[Kansallismuseo]]ssa, Taidesäätiö Meritassa, [[Gyllenbergin taidemuseo|Gyllenbergin]] ja [[Serlachiuksen taidemuseo]]issa. Ulkomailla maalauksia on Ruotsissa: Tukholmassa [[Nationalmuseum]]issa, [[Göteborgin taidemuseo]]ssa, [[Tukholman kaupunginmuseo]]ssa, Uddevallan [[Bohusläns museum]]issa ja Norjassa Oslossa [[Nasjonalgalleriet]].


== Palkinnot ==
== Palkinnot ==
* Tukholman kuninkaallisen vapaan taiteen akatemian agré 1809
* Tukholman kuninkaallisen taideakatemian agré 1809


== Lähteet ==
== Lähteet ==

Versio 7. helmikuuta 2016 kello 14.15

Aleksander Lauréus
Henkilötiedot
Syntynyt4. tammikuuta 1783
Turku
Kuollut21. lokakuuta 1823
Rooma, Italia
Kansalaisuus suomalainen
Taiteilija
Ala Taidemaalari
Ruotsin kuninkaallisessa taideakatemiassa
opiskelleita suomalaisia
Romantiikka
Caspar David Friedrich, Vaeltaja sumumeren yllä, 1818.
Caspar David Friedrich, Vaeltaja sumumeren yllä, 1818.

Aleksander Lauréus, myös Alexander Lauraeus (4. tammikuuta 1783 Turku – 21. lokakuuta 1823 Rooma, Italia) oli suomalainen taidemaalari.

Lauréuksesta tuli kuninkaallinen hovimaalari 1811 ja Taideakatemian jäsen 1812, ja hän toimi jonkin aikaa opettajana Ruotsin kuninkaallisessa taideakatemiassa (Kungliga Akademien för de Fria Konsterna) Tukholmassa.

Elämäkerta

Lauréuksen vanhemmat olivat teologian tohtori, Turun suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Alexander Lauréus (s. 1758) ja Ulrika Lovisa o.s. Simolin. Heidät vihittiin Turussa 29. syyskuuta 1782. Isä oli leski, hänen ensimmäinen puolisonsa oli Martha Catharina Frostera. Myös Alexanderin isänisän nimi oli Alexander (s. 1725). Alexanderilla oli ainakin 14 sisarusta. Hänen puolisonsa oli Margareta Charlotta Thynelius.

Aleksander Lauréus, Taiteilijan äitipuoli Mariana Juliana Lauréus s. Winqvist poikineen, 1806.

Lauréus oli Ulrika Lovisan esikoispoika. Äiti kuoli seitsemännen lapsensa synnytykseen 1794. Isä solmi heti suruajan jälkeen uuden avioliiton 31-vuotiaan Maria Juliana Vinqvistin kanssa, kun Alexander oli 11-vuotias. Hän aloitti koulunkäynnin Turun katedraalikoulussa ja pääsi ylioppilaaksi vuonna 1800. Tuolloin häntä kiinnostivat Rousseaun kirjat. Hän opiskeli luultavasti Turun piirustuskoulussa 1800–1802, jolloin opettajana toimi Erik Johan Hedberg. Lauréus sai 1802 Turun läänin maaherra Olof Wibeliuksen johtamalla varainkeruulla kootun 195 riikintaalerin 32 killingin suuruisen stipendin Ruotsin kuninkaallisessa taideakatemiassa (Kungliga Akademien för de Fria Konsterna) Tukholmassa opiskelua varten.[1]

Lauréus lähti syksyllä 1802 Tukholmaan ja aloitti opiskelut Taideakatemian ala-asteella niin sanotussa prinsiippikoulussa 1802–1803. Johtajana oli tuolloin Lorenz Pasch nuorempi, ja opettajina toimivat muun muassa J. T. Sergel, Louis Masleriez, C. F. von Breda ja Pehr Hilleström. Alexanderia olivat tukemassa kuninkaallinen sihteeri Gummér ja suomalaissyntyinen eversti, taideakatemian jäsen J. A. von Gertten. Vuosina 1804–1805 Lauréus opiskeli mallikoulussa, Taideakatemian ylemmällä asteella. Hän sai yksityishenkilöltä 50 riikintaalerin piirustuskilpailun palkinnon, jonka turvin hän kävi kotonaan Turussa ja ehkä myös Ahvenanmaalla. Hän maalasi isänsä ja äitipuolensa muotokuvat. Lauréus ei ilmeisesti enää sen jälkeen käynyt Suomessa. Suomi liitettiin Venäjään 1809. Samana vuonna Lauréus kutsuttiin Taideakatemian agréksi, ja hän sai hovimaalarin arvon. Hän asui Ruotsissa yhdessä Margareta Charlotta Thyneliuksen kanssa. Vuonna 1812 Lauréus nimitettiin Taideakatemian varsinaiseksi jäseneksi. Vuosina 1815–1816 hän hoiti tilapäistä piirustuksen professuuria Taideakatemiassa 150 riikintaalerin vuosipalkalla.[2]

Lauréukselle myönnettiin 1817 kolmivuotinen matkastipendi, ja hän lähti syyskuussa Thyneliuksen kanssa Pariisiin. Matka kesti kolme kuukautta. Pariisissa hän opiskeli Pierre-Narcisse Guérinin ateljeessa 1817–1820. Vuonna 1820 hän lähti Thyneliuksen ja upseeri-taiteilija Michael Gustaf Anckarsvärdin seurassa Italiaan Roomaan, jälleen Taideakatemian kolmivuotisen stipendin turvin. Lauréus sairastui ja kuoli 21. lokakuuta 1823. Pariisin ajalta maalauksia on vähän, mutta Rooman ajalta töitä on runsaammin.[3]

Lauréuksen maalauksia on ollut näyttelyissä Italiassa Milanossa ja Roomassa 1937.

Teoksia on Ateneumin, Turun, Tampereen ja Imatran taidemuseoissa, Cygnaeuksen galleriassa, Kansallismuseossa, Taidesäätiö Meritassa, Gyllenbergin ja Serlachiuksen taidemuseoissa. Ulkomailla maalauksia on Ruotsissa: Tukholmassa Nationalmuseumissa, Göteborgin taidemuseossa, Tukholman kaupunginmuseossa, Uddevallan Bohusläns museumissa ja Norjassa Oslossa Nasjonalgalleriet.

Palkinnot

  • Tukholman kuninkaallisen taideakatemian agré 1809

Lähteet

  • Kuvataiteilijamatrikkeli
  • Aleksander Lauréus 1783–1823, 200-vuotismuistonäyttely, Suomen taideakatemia, Sinebrychoffin taidemuseo, näyttelyluettelo, Helsinki 1983

Viitteet

  1. ↑ Aleksander Lauréus s. 4
  2. ↑ Aleksander Lauréus s. 5
  3. ↑ Aleksander Lauréus s. 6

Kirjallisuutta

  • Kasimir Leino: Hovimaalaaja Aleksander Lauréus ja hänen ympäristönsä, 1908
  • Stjernschantz, Torsten: Alexander Lauréus : en konsthistorisk studie, Schildt, 1914

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aleksander Lauréus.


Suomen varhaiset taiteilijat (syntymävuosi ennen vuotta 1820)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Aleksander_Lauréus&oldid=15513480”