Ero sivun ”Aleksander Lauréus” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
227 merkkiä lisätty ,  4 vuotta sitten
korjattu nimiä ja linkitetty, detaljeja
(korjattu nimiä ja linkitetty, detaljeja)
{{Malline:Suomalaiset Ruotsin taideakatemiassa}}
{{Malline:Romantiikka}}
'''Aleksander Lauréus''', (myös '''Alexander Lauraeus'''; ([[4. tammikuuta]] [[1783]] [[Turku]] – [[21. lokakuuta]] [[1823]] [[Rooma]], [[Italia]]) oli suomalainen taidemaalari.
 
HänestäLauréuksesta tuli kuninkaallinen [[hovimaalari]] 1811 ja Taideakatemian jäsen 1812, ja hän toimi jonkin aikaa opettajana [[Ruotsin kuninkaallinen taideakatemia|Ruotsin kuninkaallisessa taideakatemiassa]] (Kungliga Akademien för de Fria Konsterna) [[Tukholma]]ssa.
Lauréuksen vanhemmat olivat teologian tohtori, Turun suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Alexander Lauréus (s. 1758) ja Ulrika Lovisa o.s. Simolin. Heidät vihittiin Turussa 29. syyskuuta 1782. Isä oli leski, hänen ensimmäinen puolisonsa oli Martha Catharina Frostera. Myös Alexanderin isänisän nimi oli Alexander (s. 1725). Alexanderilla oli ainakin 14 sisarusta. Hänen puolisonsa oli Margareta Charlotta Thynelius.
 
Hänestä tuli kuninkaallinen [[hovimaalari]] 1811 ja Taideakatemian jäsen 1812, ja hän toimi jonkin aikaa opettajana [[Ruotsin kuninkaallinen taideakatemia|Ruotsin kuninkaallisessa taideakatemiassa]] (Kungliga Akademien för de Fria Konsterna) [[Tukholma]]ssa.
 
== Elämäkerta ==
Lauréuksen vanhemmat olivat teologian tohtori, Turun suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Alexander Lauréus (s. 1758) ja Ulrika Lovisa o.s. Simolin. Heidät vihittiin Turussa 29. syyskuuta 1782. Isä oli leski, hänen ensimmäinen puolisonsa oli Martha Catharina Frostera. Myös Alexanderin isänisän nimi oli Alexander (s. 1725). Alexanderilla oli ainakin 14 sisarusta. Hänen puolisonsa oli Margareta Charlotta Thynelius.
 
[[Tiedosto:Alex Laureus Portrait of Stepmother.JPG|thumb|upright|left|Aleksander Lauréus, ''Taiteilijan äitipuoli Mariana Juliana Lauréus s. Winqvist poikineen'', 1806.]]
Lauréus syntyioli Ulrika Lovisan esikoispoikanaesikoispoika. Äiti kuoli seitsemännen lapsensa synnytykseen 1794. Isä solmi heti suruajan jälkeen uuden avioliiton 31-vuotiaan Maria Juliana Vinqvistin kanssa., kun Alexander oli 11-vuotias. jaHän aloitti koulunkäynnin [[Turun katedraalikoulu]]ssa ja pääsi ylioppilaaksi vuonna 1800. Tuolloin häntä kiinnostivat [[Jean-Jacques Rousseau|Rousseaun]] kirjat. Hän opiskeli luultavasti [[Turun piirustuskoulu]]ssa 1800–1802, jolloin opettajana toimi [[Erik Johan Hedberg]]. Lauréus sai 1802 Turun läänin vapaaherramaaherra [[Olof VibeliuksenWibelius|Olof Wibeliuksen]] johtamalla varainkeruulla kootun 195 [[riikintaaleri]]n 32 killingin suuruisen [[stipendi]]n [[Ruotsin kuninkaallinen taideakatemia|Ruotsin kuninkaallisessa taideakatemiassa]] (Kungliga Akademien för de Fria Konsterna) Tukholmassa opiskelua varten.<ref>Aleksander Lauréus s. 4</ref>
 
Lauréus lähti syksyllä 1802 Tukholmaan ja aloitti opiskelut Taideakatemian ala-asteella niin sanotussa prinsiippikoulussa 1802–1803. Johtajana oli tuolloin [[Lorenz Pasch]] nuorempi]], ja opettajina toimivat muun muassa [[Johan Tobias Sergel|J. T. Sergel]], [[Louis Masleriez]], [[Carl Fredric von Breda|C. F. von Breda]] ja [[Pehr Hilleström]]. Alexanderia olivat tukemassa kuninkaallinen sihteeri Gummér ja suomalaissyntyinen eversti, taideakatemian jäsen [[Johan Adam von Gertten|J. A. von GertenGertten]]. Vuosina 1804–1805 Lauréus opiskeli mallikoulussa, Taideakatemian ylemmällä asteella. Hän sai yksityishenkilöltä 50 riikintaalerin piirustuskilpailun palkinnon, jonka turvin hän kävi kotonaan [[Turku|Turussa]] ja ehkä myös [[Ahvenanmaa]]lla. Hän maalasi isänsä ja äitipuolensa muotokuvat. Lauréus ei ilmeisesti enää sen jälkeen käynyt Suomessa. Suomi liitettiin Venäjään 1809, ja siitä tuli [[suuriruhtinaskunta]]. Samana vuonna Lauréus kutsuttiin [[Ruotsin kuninkaallinen taideakatemia#Agré|Taideakatemian agréeksiagréksi]], ja hän sai hovimaalarin arvon. Hän asui Ruotsissa yhdessä [[Margareta Charlotta Thynelius|Margareta Charlotta Thyneliuksen]] kanssa. Vuonna 1812 Lauréus nimitettiin Taideakatemian varsinaiseksi jäseneksi. Vuosina 1815–1816 hän hoiti tilapäistä piirustuksen professuuria Taideakatemiassa 150 riikintaalerin vuosipalkalla.<ref>Aleksander Lauréus s. 5</ref>
 
Lauréukselle myönnettiin 1817 kolmivuotinen matkastipendi, ja hän lähti syyskuussa MargaretanThyneliuksen kanssa kohti [[Pariisi]]ain. Matka kesti kolme kuukautta. Pariisissa hän opiskeli [[Pierre-Narcisse Guérin]]in ateljeessa 1817–1820. Vuonna 1820 hän lähti MargaretanThyneliuksen ja upseeri-taiteilija [[Michael Gustaf Anckarsvärd]]in seurassa [[Italia]]an [[Rooma]]an, jälleen Taideakatemian kolmivuotisen stipendin turvin. Lauréus sairastui 9.10.1823 ja kuoli 21.10. lokakuuta 1823. Pariisin ajalta maalauksia on vähän, mutta Rooman ajalta töitä on runsaammin.<ref>Aleksander Lauréus s. 6</ref>
 
Lauréuksen maalauksia on ollut näyttelyissä Italiassa Milanossa ja Roomassa 1937.
 
Teoksia on [[Ateneumin taidemuseo|Ateneumin]], [[Turun taidemuseo|Turun]], [[Tampereen taidemuseo|Tampereen]] ja [[Imatran taidemuseoissataidemuseo]]issa, [[Cygnaeuksen galleria]]ssa, [[Kansallismuseo]]ssa, Taidesäätiö Meritassa, [[Gyllenbergin taidemuseo|Gyllenbergin]] ja [[Serlachiuksen taidemuseo]]issa. Ulkomailla maalauksia on Ruotsissa: Tukholmassa [[Nationalmuseum]]issa, Tukholma,[[Göteborgin Konstmuseettaidemuseo]]ssa, Göteborg,[[Tukholman Ruotsikaupunginmuseo]]ssa, Stadsmuseum,Uddevallan Tukholma, Uddevalla[[Bohusläns museum]]issa sekäja Norjassa Nasjonalgalleriet,Oslossa Oslo[[Nasjonalgalleriet]].
 
== Palkinnot ==
* Tukholman kuninkaallisen vapaan taiteen akatemiantaideakatemian agré 1809
 
== Lähteet ==

Navigointivalikko