Ero sivun ”Fennovoima” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 52: Rivi 52:
== Historia ==
== Historia ==


Fennovoiman perustettiin vuonna 2007 uuden [[ydinvoimala]]n rakentamista varten. Sen omistivat saksalainen energiakonserni [[E.ON]] (34%) ja suomalainen Voimaosakeyhtiö SF (66%).<ref name="tem"/>
⚫
Fennovoiman perustettiin vuonna 2007 uuden [[ydinvoimala]]n rakentamista varten. Sen omistivat aluksi saksalainen energiakonserni [[E.ON]] (34%) ja suomalainen Voimaosakeyhtiö SF (66%). [[Eduskunta]] vahvisti periaatepäätöksen ydinvoimalan rakentamisesta kesällä 2010. <ref name="tem">[http://www.tem.fi/energia/ydinenergia/uusien_ydinlaitoshankkeiden_periaatepaatoshakemusten_kasittely/fennovoima_oy_n_pap Valtioneuvoston periaatepäätös Fennovoima Oy:n hankkeesta]. Työ- ja elinkeinoministriö, 15.4.2014. Viitattu 19.8.2014.</ref> Perustajat halusivat taata itselleen kohtuuhintaisen sähkön saannin ja tätä kautta turvata oman kilpailukykynsä. Nykyään osakkaat joutuvat ostamaan valtaosan sähköstään pörssistä, jossa sähkö on kallista ja altista hintavaihteluille. Fennovoima toimii [[mankala-periaate|Mankala-periaatteella]], eli sen osakkaat saavat voimalasta sähköä omistusosuuksiensa suhteessa. Kustannukset hoidetaan vastaavasti.<ref>[http://www.fennovoima.fi/fennovoima Fennovoima]</ref>

⚫
Fennovoima jätti tammikuussa 2009 valtioneuvostolle periaatepäätöshakemuksen, jolla yhtiö haki lupaa uuteen ydinvoimalaan. Hakemuksessaan yhtiö perusteli hankkeensa taustat ja esitteli tekemänsä selvitykset uuden ydinvoimalan rakentamiseksi. <ref>[http://www.fennovoima.fi/userData/fennovoima/doc/PAP-materiaali/PAP_suomi_lowres.pdf Fennovoiman periaatepäätöshakemus]</ref> Fennovoiman perustaneet yritykset käyttivät kolmanneksen Suomen sähköstä, mutta niillä oli hyvin vähän omaa sähköntuotantoa. Fennovoiman ydinvoimalan avulla he halusivat paikata tämän tarpeen. Oma sähköntuotanto laskee kuluja, jotka osakkaat käyttävät kalliiseen ja hinnaltaan vaihtelevaan pörssisähköön. Fennovoiman periaatepäätöksen mukaan sähköntuotannon hajauttaminen Suomessa on eduksi, sillä se parantaa [[huoltovarmuus|huoltovarmuutta]] ja tuo myös tuhansia työpaikkoja ja miljoonien verotulot sijoitusalueelleen Pohjois-Pohjanmaalle ydinvoimalan rakentamisvaiheessa.

⚫
[[Eduskunta]] vahvisti periaatepäätöksen ydinvoimalan rakentamisesta kesällä 2010.<ref name="tem">[http://www.tem.fi/energia/ydinenergia/uusien_ydinlaitoshankkeiden_periaatepaatoshakemusten_kasittely/fennovoima_oy_n_pap Valtioneuvoston periaatepäätös Fennovoima Oy:n hankkeesta]. Työ- ja elinkeinoministriö, 15.4.2014. Viitattu 19.8.2014.</ref> Perustajat halusivat taata itselleen kohtuuhintaisen sähkön saannin ja tätä kautta turvata oman kilpailukykynsä. Nykyään osakkaat joutuvat ostamaan valtaosan sähköstään pörssistä, jossa sähkö on kallista ja altista hintavaihteluille. Fennovoima toimii [[mankala-periaate|Mankala-periaatteella]], eli sen osakkaat saavat voimalasta sähköä omistusosuuksiensa suhteessa. Kustannukset hoidetaan vastaavasti.<ref>[http://www.fennovoima.fi/fennovoima Fennovoima]</ref>


E.ON ilmoitti 24. lokakuuta 2012 luopuvansa kaikista omistuksistaan Suomessa, käytännössä [[Gasum]]in ja Fennovoiman osakkeista.<ref name="Yle241012">{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/kaatuuko_fennovoima_tahan_suuromistaja_eon_vetaytyy/6348092 | Nimeke = Kaatuuko Fennovoima tähän? Suuromistaja E.ON vetäytyy | Julkaisija = Yle| Julkaistu = 24.10.2012 | Viitattu = 2.2.2016}}</ref> Muutoksia on tapahtunut myös Voimaosakeyhtiö SF:n omistajuuksissa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.talouselama.fi/uutiset/fennovoima+on+paatymassa+kuntien+kontolle/a2217043 | Nimeke = Fennovoima on jäämässä kuntien kontolle | Julkaisu = Talouselämä.fi | Tekijä = Kankare, Matti | Ajankohta = 24.11.2013 | Viitattu = 28.7.2015}}</ref>
E.ON ilmoitti 24. lokakuuta 2012 luopuvansa kaikista omistuksistaan Suomessa, käytännössä [[Gasum]]in ja Fennovoiman osakkeista.<ref name="Yle241012">{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/kaatuuko_fennovoima_tahan_suuromistaja_eon_vetaytyy/6348092 | Nimeke = Kaatuuko Fennovoima tähän? Suuromistaja E.ON vetäytyy | Julkaisija = Yle| Julkaistu = 24.10.2012 | Viitattu = 2.2.2016}}</ref> Muutoksia on tapahtunut myös Voimaosakeyhtiö SF:n omistajuuksissa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.talouselama.fi/uutiset/fennovoima+on+paatymassa+kuntien+kontolle/a2217043 | Nimeke = Fennovoima on jäämässä kuntien kontolle | Julkaisu = Talouselämä.fi | Tekijä = Kankare, Matti | Ajankohta = 24.11.2013 | Viitattu = 28.7.2015}}</ref>


Fennovoima valitsi E.ON:in tilalle [[Venäjä|Venäjän]] valtion ydinenergiayhtiö [[Rosatom]]in tytäryhtiö Rusatom Overseasin, jonka kanssa se allekirjoitti joulukuussa 2013 toimitussopimuksen 1200 MW:n ydinvoimalasta ja sopi samalla siitä, että Rosatom sai 34 prosentin omistusosuuden Fennovoimasta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/fennovoima_valitsi_rosatomin/6997356 | Nimeke = Fennovoima valitsi Rosatomin | Julkaisu = Yle Uutiset | Tekijä = Länkinen, Tiina | Ajankohta = 21.12.2013 | Viitattu = 28.7.2015}}</ref> Maaliskuussa 2014 Fennovoiman omistuksesta 34 prosenttia siirtyi Rosatomin tytäryhtiölle RAOS Voima Oy:lle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.fennovoima.fi/uutiset/uutiset/fennovoiman-omistuksesta-34-prosenttia-siirtynyt-rosatomille | Nimeke = Fennovoiman omistuksesta 34 prosenttia siirtynyt Rosatomille | Julkaisija = Fennovoima | Ajankohta = 27.3.2014 | Viitattu = 28.7.2015}}</ref>
Fennovoima harkitsi hankkivansa 1 8000 MW:n reaktorin Toshibalta tai Arevalta,<ref>[http://www.reuters.com/article/2013/12/21/us-fennovoima-rosatom-idUSBRE9BK05G20131221 Reuters: Finland's Fennovoima signs reactor deal with Rosatom]</ref>. Suunnitelma muuttui, kun Fennovoima valitsi E.ON:in tilalle [[Venäjä|Venäjän]] valtion ydinenergiayhtiö [[Rosatom]]in tytäryhtiö Rusatom Overseasin, jonka kanssa se allekirjoitti joulukuussa 2013 toimitussopimuksen Pyhäjoelle rakennettavasta Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoksesta (1200 MW) ja sopi samalla siitä, että Rosatom sai 34 prosentin omistusosuuden Fennovoimasta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/fennovoima_valitsi_rosatomin/6997356 | Nimeke = Fennovoima valitsi Rosatomin | Julkaisu = Yle Uutiset | Tekijä = Länkinen, Tiina | Ajankohta = 21.12.2013 | Viitattu = 28.7.2015}}</ref> Rusatom Overseasin kanssa sovitun aikataulun mukaan voimala tuottaa sähköä vuonna 2024.<ref>[http://www.fennovoima.fi/uutiset/uutiset/fennovoima-ja-rusatom-overseas-laitostoimitussopimukseen Fennovoima ja Rusatom Overseasin laitostoimitussopimus allekirjoitettu.] 21.12.2013. Viitattu 27.3.2014.</ref> Rosatom on lupautunut hankkimaan Fennovoimalle kaiken tarvittavan ulkopuolisen rahoituksen, toimittamaan polttoaineen sekä huoltamaan reaktoria koko sen eliniän ajan. Ainakin alkuvaiheessa polttoaine on kierrätettyä uraania.<ref>[http://www.vihrealanka.fi/uutiset/rosatom-tuo-fennovoimalle-paitsi-reaktorin-my%C3%B6s-polttoaineen Vihreä lanka: Rosatom tuo Fennovoimalle paitsi reaktorin myös polttoaineen]</ref> Maaliskuussa 2014 Fennovoiman omistuksesta 34 prosenttia siirtyi Rosatomin tytäryhtiölle RAOS Voima Oy:lle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.fennovoima.fi/uutiset/uutiset/fennovoiman-omistuksesta-34-prosenttia-siirtynyt-rosatomille | Nimeke = Fennovoiman omistuksesta 34 prosenttia siirtynyt Rosatomille | Julkaisija = Fennovoima | Ajankohta = 27.3.2014 | Viitattu = 28.7.2015}}</ref>


2. joulukuuta 2014 [[Fortum]] ilmoitti mahdollisuudesta osallistua ydinvoimahankkeeseen ja lisätä näin ollen Fennovoiman kotimaisomistusta vaadittuun 60 prosenttiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.savonsanomat.fi/uutiset/talous/fortum-valmis-osallistumaan-fennovoima-hankkeeseen/1943733 | Nimeke = Fortum valmis osallistumaan Fennovoima-hankkeeseen | Julkaisu = Savon Sanomat | Ajankohta = 2.12.2014 | Viitattu = 28.7.2015}}</ref> 5. joulukuuta 2014 eduskunta hyväksyi äänin 115–74 Fennovoiman ydinvoimalan periaatepäätöksen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/politiikka/a1417771856521 | Nimeke = Eduskunta hyväksyi Fennovoiman ydin­voimalan periaate­päätöksen – näin äänet jakautuivat | Julkaisu = HS.fi | Tekijä = Nieminen, Martta | Ajankohta = 5.12.2014 | Viitattu = 28.7.2015}}</ref> 30. kesäkuuta 2015 Fennovoima jätti rakentamislupahakemuksen [[Suomen työ- ja elinkeinoministeriö|työ- ja elinkeinoministeriölle]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.tem.fi/energia/tiedotteet_energia?89519_m=118444 | Nimeke = Fennovoima jätti rakentamislupahakemuksen ja omistajuusselvityksen | Julkaisija = Työ- ja elinkeinoministeriö | Ajankohta = 30.6.2015 | Viitattu = 28.7.2015}}</ref> Fortum ei kuitenkaan ollut mukana hakemuksessa keskeneräisten neuvottelujensa vuoksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.talouselama.fi/uutiset/vl+fortum+ei+mukana+kun+fennovoima+jattaa+tanaan+hakemuksensa/a2313036 | Nimeke = VL: Fortum ei mukana, kun Fennovoima jättää tänään hakemuksensa | Julkaisu = Taloussanomat.fi | Ajankohta = 30.6.2015 | Viitattu = 28.7.2015}}</ref> Sen tilalle tuli kroatialainen Migrit Solarna Energija, jonka omistus herätti epäilyksiä. Ministeriö pyysi Fennovoimalta lisäselvitystä omistuksen selvittämiseksi ja totesi Fennovoiman selvityksen saatuaan, ettei saanut riittävää selvitystä omistuksesta: kroatialaisyhtiötä ei voitu pitää EU- tai ETA-alueen yrityksenä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.tem.fi/energia/tiedotteet_energia?89519_m=118490 | Nimeke = Ei riittävää varmuutta tosiasiallisesta määräysvallasta Migritissä | Julkaisija = Työ- ja elinkeinoministeriö | Ajankohta = 16.7.2015 | Viitattu = 28.7.2015}}</ref> <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/rehn_fennovoiman_kroatialaissijoittajasta_migritin_jaljet_johtavat_venajalle/8160793 | Nimeke = Rehn Fennovoiman kroatialaissijoittajasta: Migritin jäljet johtavat Venäjälle | Julkaisu = Yle Uutiset | Tekijä = Toivonen, Terhi | Ajankohta = 16.7.2015 | Viitattu = 28.7.2015}}</ref>
2. joulukuuta 2014 [[Fortum]] ilmoitti mahdollisuudesta osallistua ydinvoimahankkeeseen ja lisätä näin ollen Fennovoiman kotimaisomistusta vaadittuun 60 prosenttiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.savonsanomat.fi/uutiset/talous/fortum-valmis-osallistumaan-fennovoima-hankkeeseen/1943733 | Nimeke = Fortum valmis osallistumaan Fennovoima-hankkeeseen | Julkaisu = Savon Sanomat | Ajankohta = 2.12.2014 | Viitattu = 28.7.2015}}</ref> 5. joulukuuta 2014 eduskunta hyväksyi äänin 115–74 Fennovoiman ydinvoimalan periaatepäätöksen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/politiikka/a1417771856521 | Nimeke = Eduskunta hyväksyi Fennovoiman ydin­voimalan periaate­päätöksen – näin äänet jakautuivat | Julkaisu = HS.fi | Tekijä = Nieminen, Martta | Ajankohta = 5.12.2014 | Viitattu = 28.7.2015}}</ref> 30. kesäkuuta 2015 Fennovoima jätti rakentamislupahakemuksen [[Suomen työ- ja elinkeinoministeriö|työ- ja elinkeinoministeriölle]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.tem.fi/energia/tiedotteet_energia?89519_m=118444 | Nimeke = Fennovoima jätti rakentamislupahakemuksen ja omistajuusselvityksen | Julkaisija = Työ- ja elinkeinoministeriö | Ajankohta = 30.6.2015 | Viitattu = 28.7.2015}}</ref> Fortum ei kuitenkaan ollut mukana hakemuksessa keskeneräisten neuvottelujensa vuoksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.talouselama.fi/uutiset/vl+fortum+ei+mukana+kun+fennovoima+jattaa+tanaan+hakemuksensa/a2313036 | Nimeke = VL: Fortum ei mukana, kun Fennovoima jättää tänään hakemuksensa | Julkaisu = Taloussanomat.fi | Ajankohta = 30.6.2015 | Viitattu = 28.7.2015}}</ref> Sen tilalle tuli kroatialainen Migrit Solarna Energija, jonka omistus herätti epäilyksiä. Ministeriö pyysi Fennovoimalta lisäselvitystä omistuksen selvittämiseksi ja totesi Fennovoiman selvityksen saatuaan, ettei saanut riittävää selvitystä omistuksesta: kroatialaisyhtiötä ei voitu pitää EU- tai ETA-alueen yrityksenä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.tem.fi/energia/tiedotteet_energia?89519_m=118490 | Nimeke = Ei riittävää varmuutta tosiasiallisesta määräysvallasta Migritissä | Julkaisija = Työ- ja elinkeinoministeriö | Ajankohta = 16.7.2015 | Viitattu = 28.7.2015}}</ref> <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/rehn_fennovoiman_kroatialaissijoittajasta_migritin_jaljet_johtavat_venajalle/8160793 | Nimeke = Rehn Fennovoiman kroatialaissijoittajasta: Migritin jäljet johtavat Venäjälle | Julkaisu = Yle Uutiset | Tekijä = Toivonen, Terhi | Ajankohta = 16.7.2015 | Viitattu = 28.7.2015}}</ref>
Rivi 70: Rivi 74:


Ydinvoima-asioissa yhteysviranomaisena toimiva [[Suomen työ- ja elinkeinoministeriö|työ- ja elinkeinoministeriö]] antoi helmikuussa 2009 Fennovoiman [[YVA]]-selostuksesta hyväksyvän loppulausunnon. Ministeriö totesi loppulausunnossaan, että Fennovoiman YVA-selostus kattaa lainsäädännön sisältövaatimukset ja se on laadittu säädösten vaatimalla tavalla. Ministeriö sai Fennovoiman YVA-selostuksesta eri viranomaisilta, järjestöiltä ja muilta organisaatioilta noin 80 lausuntoa, jotka se otti huomioon lausunnossaan.<ref>[http://www.tem.fi/?89519_m=94219&s=2471 TEM:n lausunto Fennovoima Oy:n YVA-selostuksesta valmistui]</ref>
Ydinvoima-asioissa yhteysviranomaisena toimiva [[Suomen työ- ja elinkeinoministeriö|työ- ja elinkeinoministeriö]] antoi helmikuussa 2009 Fennovoiman [[YVA]]-selostuksesta hyväksyvän loppulausunnon. Ministeriö totesi loppulausunnossaan, että Fennovoiman YVA-selostus kattaa lainsäädännön sisältövaatimukset ja se on laadittu säädösten vaatimalla tavalla. Ministeriö sai Fennovoiman YVA-selostuksesta eri viranomaisilta, järjestöiltä ja muilta organisaatioilta noin 80 lausuntoa, jotka se otti huomioon lausunnossaan.<ref>[http://www.tem.fi/?89519_m=94219&s=2471 TEM:n lausunto Fennovoima Oy:n YVA-selostuksesta valmistui]</ref>

== Fennovoiman hankkeen perustelut ==

Fennovoima jätti tammikuussa 2009 valtioneuvostolle periaatepäätöshakemuksen, jolla yhtiö haki lupaa uuteen ydinvoimalaan. Hakemuksessaan yhtiö perusteli hankkeensa taustat. Lisäksi hakemus sisältää Fennovoiman tekemät selvitykset uuden ydinvoimalan rakentamiseksi. <ref>[http://www.fennovoima.fi/userData/fennovoima/doc/PAP-materiaali/PAP_suomi_lowres.pdf Fennovoiman periaatepäätöshakemus]</ref>

⚫
Fennovoiman alkuperäiset osakkaat käyttävät kolmanneksen Suomen sähköstä, mutta niillä on hyvin vähän omaa sähköntuotantoa. Fennovoiman ydinvoimala tulisi paikkaamaan tätä tarvetta. Oma sähköntuotanto laskee kuluja, jotka osakkailla tällä hetkellä menevät kalliiseen ja hinnaltaan vaihtelevaan pörssisähköön. Fennovoiman periaatepäätöksen mukaan sähköntuotannon hajauttaminen Suomessa on eduksi, sillä se parantaa [[huoltovarmuus|huoltovarmuutta]]. Ydinvoimalan rakentaminen tuo tuhansia työpaikkoja ja miljoonien verotulot sijoitusalueelleen Pohjois-Pohjanmaalle.

== Rosatom ==

Fennovoima ja Rusatom Overseas, Venäjän valtion omistaman Rosatomin tytäryhtiö, allekirjoittivat 21.12.2013 toimitussopimuksen Pyhäjoelle rakennettavasta Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoksesta. Rusatom Overseasin kanssa sovitun aikataulun mukaan voimala tuottaa sähköä vuonna 2024.<ref>[http://www.fennovoima.fi/uutiset/uutiset/fennovoima-ja-rusatom-overseas-laitostoimitussopimukseen Fennovoima ja Rusatom Overseasin laitostoimitussopimus allekirjoitettu.] 21.12.2013. Viitattu 27.3.2014.</ref> Rosatom täyttää E.ON:in poistumisen jättämän aukon taloudessa. Samalla reaktori vaihtui Toshiban tai Arevan toimittamasta 1&nbsp;800 MW:n reaktorista Rosatomin 1200 MW:n reaktoriin.<ref>[http://www.reuters.com/article/2013/12/21/us-fennovoima-rosatom-idUSBRE9BK05G20131221 Reuters: Finland's Fennovoima signs reactor deal with Rosatom]</ref>. Rosatom on lupautunut hankkimaan kaiken tarvittavan ulkopuolisen rahoituksen Fennovoimalle sekä toimittaa polttoaineen ja huoltaa reaktorin koko reaktorin eliniän. Ainakin alkuvaiheessa polttoaine on kierrätettyä uraania.<ref>[http://www.vihrealanka.fi/uutiset/rosatom-tuo-fennovoimalle-paitsi-reaktorin-my%C3%B6s-polttoaineen Vihreä lanka: Rosatom tuo Fennovoimalle paitsi reaktorin myös polttoaineen]</ref> Maaliskuussa 2014 Fennovoiman omistuksesta 34 % siirtyi Rosatomin tytäryhtiö RAOS Voima Oy:lle.<ref>[http://www.fennovoima.fi/uutiset/uutiset/fennovoiman-omistuksesta-34-prosenttia-siirtynyt-rosatomille Fennovoiman omistuksesta 34 % siirtynyt Rosatomille.] 27.3.2014. Viitattu 27.3.2014.</ref>


== Lähteet ==
== Lähteet ==

Versio 2. helmikuuta 2016 kello 21.12

Fennovoima Oy[1]
Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 11. heinäkuuta 2007[1]
Toimitusjohtaja Toni Hemminki[2]
Puheenjohtaja Juhani Pitkäkoski[3]
Kotipaikka Helsinki, Suomi[1]
Toimiala Sähkön tuotanto ydinvoimalla[1]
Omistaja Voimaosakeyhtiö SF (66 %), RAOS Voima Oy (34 %)
Kotisivu www.fennovoima.fi

Fennovoima Oy on vuonna 2007 perustettu energiayhtiö, joka aikoo rakentaa Suomeen uuden ydinvoimalan. Yhtiö jätti periaatepäätöshakemuksen valtioneuvostolle tammikuussa 2009. Eduskunta myönsi luvan 1. heinäkuuta 2010 äänin 121–71.[4]

Organisaatio

Fennovoiman hallitus

Fennovoiman hallituksen puheenjohtaja Juhani Pitkäkoski vastaa Caverion Oyj:n yrityskaupoista ja varapuheenjohtaja Anastasia Zoteeva on Rusatom Energy Internationalin varapääjohtaja.

Hallituksen jäsenet:

  • Esa Lager, Outokumpu Oyj:n entinen talous- ja rahoitusjohtaja,
  • asianajaja Juha Mäkitalo,
  • Stefan Storholm, Katternö-konsernin toimitusjohtaja
  • Seppo Siljama, Septem Partners Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja
  • Nikita Konstantinov CEO, Rusatom Energy Internationalin [5]

Hallituksen varajäsenet ovat Ilkka Salonen, Garmoshka Oy:n toimitusjohtaja, Djurica Tankosic, WorleyParsonsin kansainvälisen ydinvoimaosaston johtaja, Jussi Lehto, Keravan Energian toimitusjohtaja ja Pekka Erkkilä, Outokummun teknologiajohtaja.[5]

WikiLeaksin aineiston mukaan Djurica Tankosicia epäilllään ympäristöraporttien väärentämisestä Bulgariassa Rosatom-projektissa.[6] Fennovoima kielsi tienneensä Tancosicin väitetyistä vuonna 2006 tapahtuneista yhteyksistä korruptiosta syytettyyn bulgarialaisyrittäjään ja kertoi, ettei koko asia oikeastaan liity millään lailla voimalahankkeeseen.[7]

Omistajat

Alkuvuonna 2016 Fennovoiman omistajat ovat Voimaosakeyhtiö SF (66 %) ja Venäjän valtion ydinvoimayhtiön Rosatomin tytäryhtiö RAOS Voima Oy (34 %).[8] Voimaosakeyhtiö SF:n omistavat suurimmalta osin kunnalliset energiayhtiöt, mutta mukana on myös suomalaisia teollisuusyrityksiä.[9]

Historia

Fennovoiman perustettiin vuonna 2007 uuden ydinvoimalan rakentamista varten. Sen omistivat saksalainen energiakonserni E.ON (34%) ja suomalainen Voimaosakeyhtiö SF (66%).[10]

Fennovoima jätti tammikuussa 2009 valtioneuvostolle periaatepäätöshakemuksen, jolla yhtiö haki lupaa uuteen ydinvoimalaan. Hakemuksessaan yhtiö perusteli hankkeensa taustat ja esitteli tekemänsä selvitykset uuden ydinvoimalan rakentamiseksi. [11] Fennovoiman perustaneet yritykset käyttivät kolmanneksen Suomen sähköstä, mutta niillä oli hyvin vähän omaa sähköntuotantoa. Fennovoiman ydinvoimalan avulla he halusivat paikata tämän tarpeen. Oma sähköntuotanto laskee kuluja, jotka osakkaat käyttävät kalliiseen ja hinnaltaan vaihtelevaan pörssisähköön. Fennovoiman periaatepäätöksen mukaan sähköntuotannon hajauttaminen Suomessa on eduksi, sillä se parantaa huoltovarmuutta ja tuo myös tuhansia työpaikkoja ja miljoonien verotulot sijoitusalueelleen Pohjois-Pohjanmaalle ydinvoimalan rakentamisvaiheessa.

Eduskunta vahvisti periaatepäätöksen ydinvoimalan rakentamisesta kesällä 2010.[10] Perustajat halusivat taata itselleen kohtuuhintaisen sähkön saannin ja tätä kautta turvata oman kilpailukykynsä. Nykyään osakkaat joutuvat ostamaan valtaosan sähköstään pörssistä, jossa sähkö on kallista ja altista hintavaihteluille. Fennovoima toimii Mankala-periaatteella, eli sen osakkaat saavat voimalasta sähköä omistusosuuksiensa suhteessa. Kustannukset hoidetaan vastaavasti.[12]

E.ON ilmoitti 24. lokakuuta 2012 luopuvansa kaikista omistuksistaan Suomessa, käytännössä Gasumin ja Fennovoiman osakkeista.[13] Muutoksia on tapahtunut myös Voimaosakeyhtiö SF:n omistajuuksissa.[14]

Fennovoima harkitsi hankkivansa 1 8000 MW:n reaktorin Toshibalta tai Arevalta,[15]. Suunnitelma muuttui, kun Fennovoima valitsi E.ON:in tilalle Venäjän valtion ydinenergiayhtiö Rosatomin tytäryhtiö Rusatom Overseasin, jonka kanssa se allekirjoitti joulukuussa 2013 toimitussopimuksen Pyhäjoelle rakennettavasta Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoksesta (1200 MW) ja sopi samalla siitä, että Rosatom sai 34 prosentin omistusosuuden Fennovoimasta.[16] Rusatom Overseasin kanssa sovitun aikataulun mukaan voimala tuottaa sähköä vuonna 2024.[17] Rosatom on lupautunut hankkimaan Fennovoimalle kaiken tarvittavan ulkopuolisen rahoituksen, toimittamaan polttoaineen sekä huoltamaan reaktoria koko sen eliniän ajan. Ainakin alkuvaiheessa polttoaine on kierrätettyä uraania.[18] Maaliskuussa 2014 Fennovoiman omistuksesta 34 prosenttia siirtyi Rosatomin tytäryhtiölle RAOS Voima Oy:lle.[19]

2. joulukuuta 2014 Fortum ilmoitti mahdollisuudesta osallistua ydinvoimahankkeeseen ja lisätä näin ollen Fennovoiman kotimaisomistusta vaadittuun 60 prosenttiin.[20] 5. joulukuuta 2014 eduskunta hyväksyi äänin 115–74 Fennovoiman ydinvoimalan periaatepäätöksen.[21] 30. kesäkuuta 2015 Fennovoima jätti rakentamislupahakemuksen työ- ja elinkeinoministeriölle.[22] Fortum ei kuitenkaan ollut mukana hakemuksessa keskeneräisten neuvottelujensa vuoksi.[23] Sen tilalle tuli kroatialainen Migrit Solarna Energija, jonka omistus herätti epäilyksiä. Ministeriö pyysi Fennovoimalta lisäselvitystä omistuksen selvittämiseksi ja totesi Fennovoiman selvityksen saatuaan, ettei saanut riittävää selvitystä omistuksesta: kroatialaisyhtiötä ei voitu pitää EU- tai ETA-alueen yrityksenä.[24] [25]

Elokuussa 2015 Fortum ilmoitti osallistuvansa 6,6 prosentin osuudella Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen Voimaosakeyhtiö SF:n kautta ja näin saatiin kasaan hallituksen vaatima 60 prosentin kotimainen omistus. Kun samaan aikaan myös rakennusyhtiö SRV ja teräsyhtiö Outokumpu tiedottivat investoinneistaan, uusien sijoitusten myötä kotimaisen omistuksen osuus nousi 65,1 prosenttiin.[26]

Sijoituspaikka

Pääartikkeli: Hanhikivi 1 -ydinvoimalan rakennushanke

Fennovoima ilmoitti lokakuussa 2011, että se on valinnut ydinvoimalansa rakennuspaikaksi Pyhäjoen Hanhikiven.[27]

Fennovoiman voimalalla oli aiemmin kaksi vaihtoehtoista sijoituspaikkaa: Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseva Pyhäjoki sekä Etelä-Lapissa sijaitseva Simo. Itäisellä Uudellamaalla oleva Ruotsinpyhtää putosi pois vaihtoehdoista jo aiemmin.[28] Fennovoima toteutti vuonna 2008 kaikilla kolmella paikkakunnalla ympäristövaikutusten arvioinnin. [29]

Ydinvoima-asioissa yhteysviranomaisena toimiva työ- ja elinkeinoministeriö antoi helmikuussa 2009 Fennovoiman YVA-selostuksesta hyväksyvän loppulausunnon. Ministeriö totesi loppulausunnossaan, että Fennovoiman YVA-selostus kattaa lainsäädännön sisältövaatimukset ja se on laadittu säädösten vaatimalla tavalla. Ministeriö sai Fennovoiman YVA-selostuksesta eri viranomaisilta, järjestöiltä ja muilta organisaatioilta noin 80 lausuntoa, jotka se otti huomioon lausunnossaan.[30]

Lähteet

  1. ↑ a b c d Patentti- ja rekisterihallituksen ja verohallinnon yhteinen yritystietojärjestelmä Patentti- ja rekisterihallitus ja verohallinto. Viitattu 7.10.2011.
  2. ↑ Fennovoimalle nimitetty uusi toimistusjohtaja, Fennovoima
  3. ↑ Juhani Pitkäkoski vetämään Fennovoiman hallitusta Yle Uutiset. 15.4.2014. Viitattu 15.4.2014.
  4. ↑ Eduskunta myönsi ydinvoimaluvat selkein luvuin Yle Uutiset. 1.7.2010. Viitattu 28.7.2015.
  5. ↑ a b Fennovoiman hallitus 2.2.2016. Fennovoima. Viitattu 2.2.2016.
  6. ↑ Fennovoima ei tiennyt hallituksen jäsenen kytköksistä bulgarialaiseen "energiamafiaan" 21.7.2015. Yle. Viitattu 2.2.2016.
  7. ↑ Fennovoima sanoutui irti hallitusvaikuttajan kytkösepäilyistä 21.7.2015. Aamulehti. Viitattu 2.2.2016.
  8. ↑ Fennovoiman omistavat Voimaosakeyhtiö SF ja RAOS Voima Oyj. Viitattu 27.3.2014.
  9. ↑ Fennovoiman omistajat Fennovoima. Viitattu 2.2.2016.
  10. ↑ a b Valtioneuvoston periaatepäätös Fennovoima Oy:n hankkeesta. Työ- ja elinkeinoministriö, 15.4.2014. Viitattu 19.8.2014.
  11. ↑ Fennovoiman periaatepäätöshakemus
  12. ↑ Fennovoima
  13. ↑ Kaatuuko Fennovoima tähän? Suuromistaja E.ON vetäytyy Yle. Viitattu 2.2.2016.
  14. ↑ Kankare, Matti: Fennovoima on jäämässä kuntien kontolle Talouselämä.fi. 24.11.2013. Viitattu 28.7.2015.
  15. ↑ Reuters: Finland's Fennovoima signs reactor deal with Rosatom
  16. ↑ Länkinen, Tiina: Fennovoima valitsi Rosatomin Yle Uutiset. 21.12.2013. Viitattu 28.7.2015.
  17. ↑ Fennovoima ja Rusatom Overseasin laitostoimitussopimus allekirjoitettu. 21.12.2013. Viitattu 27.3.2014.
  18. ↑ Vihreä lanka: Rosatom tuo Fennovoimalle paitsi reaktorin myös polttoaineen
  19. ↑ Fennovoiman omistuksesta 34 prosenttia siirtynyt Rosatomille 27.3.2014. Fennovoima. Viitattu 28.7.2015.
  20. ↑ Fortum valmis osallistumaan Fennovoima-hankkeeseen Savon Sanomat. 2.12.2014. Viitattu 28.7.2015.
  21. ↑ Nieminen, Martta: Eduskunta hyväksyi Fennovoiman ydin­voimalan periaate­päätöksen – näin äänet jakautuivat HS.fi. 5.12.2014. Viitattu 28.7.2015.
  22. ↑ Fennovoima jätti rakentamislupahakemuksen ja omistajuusselvityksen 30.6.2015. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 28.7.2015.
  23. ↑ VL: Fortum ei mukana, kun Fennovoima jättää tänään hakemuksensa Taloussanomat.fi. 30.6.2015. Viitattu 28.7.2015.
  24. ↑ Ei riittävää varmuutta tosiasiallisesta määräysvallasta Migritissä 16.7.2015. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 28.7.2015.
  25. ↑ Toivonen, Terhi: Rehn Fennovoiman kroatialaissijoittajasta: Migritin jäljet johtavat Venäjälle Yle Uutiset. 16.7.2015. Viitattu 28.7.2015.
  26. ↑ Fortum osallistuu Fennovoima-hankkeeseen 5.8.2015. Yle. Viitattu 2.2.2016.
  27. ↑ Fennovoiman ydinvoimala tulee Pyhäjoelle YLE Uutiset. 5.10.2011. Helsinki: Yleisradio Oy. Viitattu 5.10.2011.
  28. ↑ Ruotsinpyhtää putosi pois Fennovoiman listalta 11.12.2009. Viitattu 16.7.2010
  29. ↑ Fennovoiman ympäristövaikutusten arviointiselostus
  30. ↑ TEM:n lausunto Fennovoima Oy:n YVA-selostuksesta valmistui

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Fennovoima&oldid=15503470”