Ero sivun ”Fennovoima” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Rivi 58: Rivi 58:
Alun alkaen saksalaisen [[E.ON]]-konsernin, useiden kunnallisten energiayhtiöiden sekä monipuolisen suomalaisen yritysjoukon hankkeesta on vuoden 2012 jälkeen vetäytynyt E.ON:in lisäksi valtaosa siinä mukana olleista suomalaisista kaupan ja teollisuuden alan yrityksistä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.talouselama.fi/uutiset/fennovoima+on+paatymassa+kuntien+kontolle/a2217043 | Nimeke = Fennovoima on jäämässä kuntien kontolle | Julkaisu = Talouselämä.fi | Tekijä = Kankare, Matti | Ajankohta = 24.11.2013 | Viitattu = 28.7.2015}}</ref> Rahoituspulaa paikkaamaan tulleen [[Venäjä|Venäjän]] valtion ydinenergiayhtiö [[Rosatom]]in tytäryhtiö Rusatom Overseas ja Fennovoima allekirjoittivat joulukuussa 2013 toimitussopimuksen 1200 MW:n ydinvoimalasta. Samalla sovittiin 34 prosentin omistusosuuden Fennovoimasta siirtymisestä Rosatomille.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/fennovoima_valitsi_rosatomin/6997356 | Nimeke = Fennovoima valitsi Rosatomin | Julkaisu = Yle Uutiset | Tekijä = Länkinen, Tiina | Ajankohta = 21.12.2013 | Viitattu = 28.7.2015}}</ref> Maaliskuun lopussa Fennovoiman omistuksesta 34 prosenttia siirtyi Rosatomin tytäryhtiölle RAOS Voima Oy:lle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.fennovoima.fi/uutiset/uutiset/fennovoiman-omistuksesta-34-prosenttia-siirtynyt-rosatomille | Nimeke = Fennovoiman omistuksesta 34 prosenttia siirtynyt Rosatomille | Julkaisija = Fennovoima | Ajankohta = 27.3.2014 | Viitattu = 28.7.2015}}</ref> Suomalaisyritysten Voimaosakeyhtiö SF omistaa loput 66 prosenttia yhtiöstä.
Alun alkaen saksalaisen [[E.ON]]-konsernin, useiden kunnallisten energiayhtiöiden sekä monipuolisen suomalaisen yritysjoukon hankkeesta on vuoden 2012 jälkeen vetäytynyt E.ON:in lisäksi valtaosa siinä mukana olleista suomalaisista kaupan ja teollisuuden alan yrityksistä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.talouselama.fi/uutiset/fennovoima+on+paatymassa+kuntien+kontolle/a2217043 | Nimeke = Fennovoima on jäämässä kuntien kontolle | Julkaisu = Talouselämä.fi | Tekijä = Kankare, Matti | Ajankohta = 24.11.2013 | Viitattu = 28.7.2015}}</ref> Rahoituspulaa paikkaamaan tulleen [[Venäjä|Venäjän]] valtion ydinenergiayhtiö [[Rosatom]]in tytäryhtiö Rusatom Overseas ja Fennovoima allekirjoittivat joulukuussa 2013 toimitussopimuksen 1200 MW:n ydinvoimalasta. Samalla sovittiin 34 prosentin omistusosuuden Fennovoimasta siirtymisestä Rosatomille.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/fennovoima_valitsi_rosatomin/6997356 | Nimeke = Fennovoima valitsi Rosatomin | Julkaisu = Yle Uutiset | Tekijä = Länkinen, Tiina | Ajankohta = 21.12.2013 | Viitattu = 28.7.2015}}</ref> Maaliskuun lopussa Fennovoiman omistuksesta 34 prosenttia siirtyi Rosatomin tytäryhtiölle RAOS Voima Oy:lle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.fennovoima.fi/uutiset/uutiset/fennovoiman-omistuksesta-34-prosenttia-siirtynyt-rosatomille | Nimeke = Fennovoiman omistuksesta 34 prosenttia siirtynyt Rosatomille | Julkaisija = Fennovoima | Ajankohta = 27.3.2014 | Viitattu = 28.7.2015}}</ref> Suomalaisyritysten Voimaosakeyhtiö SF omistaa loput 66 prosenttia yhtiöstä.


2. joulukuuta 2014 [[Fortum]] ilmoitti mahdollisuudesta osallistua ydinvoimahankkeeseen ja lisätä näin ollen Fennovoiman kotimaisomistusta vaadittuun 60 prosenttiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.savonsanomat.fi/uutiset/talous/fortum-valmis-osallistumaan-fennovoima-hankkeeseen/1943733 | Nimeke = Fortum valmis osallistumaan Fennovoima-hankkeeseen | Julkaisu = Savon Sanomat | Ajankohta = 2.12.2014 | Viitattu = 28.7.2015}}</ref> 5. joulukuuta 2014 eduskunta hyväksyi äänin 115–74 Fennovoiman ydinvoimalan periaatepäätöksen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/politiikka/a1417771856521 | Nimeke = Eduskunta hyväksyi Fennovoiman ydin­voimalan periaate­päätöksen – näin äänet jakautuivat | Julkaisu = HS.fi | Tekijä = Nieminen, Martta | Ajankohta = 5.12.2014 | Viitattu = 28.7.2015}}</ref> 30. kesäkuuta 2015 Fennovoima jätti rakentamislupahakemuksen [[Suomen työ- ja elinkeinoministeriö|työ- ja elinkeinoministeriölle]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.tem.fi/energia/tiedotteet_energia?89519_m=118444 | Nimeke = Fennovoima jätti rakentamislupahakemuksen ja omistajuusselvityksen | Julkaisija = Työ- ja elinkeinoministeriö | Ajankohta = 30.6.2015 | Viitattu = 28.7.2015}}</ref> Fortum ei kuitenkaan ollut mukana hakemuksessa keskeneräisten neuvottelujensa vuoksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.talouselama.fi/uutiset/vl+fortum+ei+mukana+kun+fennovoima+jattaa+tanaan+hakemuksensa/a2313036 | Nimeke = VL: Fortum ei mukana, kun Fennovoima jättää tänään hakemuksensa | Julkaisu = Taloussanomat.fi | Ajankohta = 30.6.2015 | Viitattu = 28.7.2015}}</ref> Sen tilalle tuli kroatialainen Migrit Solarna Energija, jonka omistus herätti epäilyksiä yhtiössä käytettävästä todellisesta määräysvallasta. Ministeriö pyysi Fennovoimalta lisäselvitystä tosiasiallisen omistuksen selvittämiseksi ja totesi Fennovoiman toimitettua selvityksensä, ettei riittävää selvitystä omistuksesta saatu, eikä kroatialaisyhtiötä siten voitu pitää kotimaisena eli EU- tai ETA-alueen yrityksenä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.tem.fi/energia/tiedotteet_energia?89519_m=118490 | Nimeke = Ei riittävää varmuutta tosiasiallisesta määräysvallasta Migritissä | Julkaisija = Työ- ja elinkeinoministeriö | Ajankohta = 16.7.2015 | Viitattu = 28.7.2015}}</ref> Fennovoimalla on 6. elokuuta saakka aikaa löytää hankkeeseen kotimaisuusasteen täyttävä sijoittaja. Näin ollen myös Fortumilla on vielä mahdollisuus palata hankkeesen, jos se saa omat vesivoimakauppansa Venäjällä Gazpromin kanssa hoidetuksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/rehn_fennovoiman_kroatialaissijoittajasta_migritin_jaljet_johtavat_venajalle/8160793 | Nimeke = Rehn Fennovoiman kroatialaissijoittajasta: Migritin jäljet johtavat Venäjälle | Julkaisu = Yle Uutiset | Tekijä = Toivonen, Terhi | Ajankohta = 16.7.2015 | Viitattu = 28.7.2015}}</ref>
2. joulukuuta 2014 [[Fortum]] ilmoitti mahdollisuudesta osallistua ydinvoimahankkeeseen ja lisätä näin ollen Fennovoiman kotimaisomistusta vaadittuun 60 prosenttiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.savonsanomat.fi/uutiset/talous/fortum-valmis-osallistumaan-fennovoima-hankkeeseen/1943733 | Nimeke = Fortum valmis osallistumaan Fennovoima-hankkeeseen | Julkaisu = Savon Sanomat | Ajankohta = 2.12.2014 | Viitattu = 28.7.2015}}</ref> 5. joulukuuta 2014 eduskunta hyväksyi äänin 115–74 Fennovoiman ydinvoimalan periaatepäätöksen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/politiikka/a1417771856521 | Nimeke = Eduskunta hyväksyi Fennovoiman ydin­voimalan periaate­päätöksen – näin äänet jakautuivat | Julkaisu = HS.fi | Tekijä = Nieminen, Martta | Ajankohta = 5.12.2014 | Viitattu = 28.7.2015}}</ref> 30. kesäkuuta 2015 Fennovoima jätti rakentamislupahakemuksen [[Suomen työ- ja elinkeinoministeriö|työ- ja elinkeinoministeriölle]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.tem.fi/energia/tiedotteet_energia?89519_m=118444 | Nimeke = Fennovoima jätti rakentamislupahakemuksen ja omistajuusselvityksen | Julkaisija = Työ- ja elinkeinoministeriö | Ajankohta = 30.6.2015 | Viitattu = 28.7.2015}}</ref> Fortum ei kuitenkaan ollut mukana hakemuksessa keskeneräisten neuvottelujensa vuoksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.talouselama.fi/uutiset/vl+fortum+ei+mukana+kun+fennovoima+jattaa+tanaan+hakemuksensa/a2313036 | Nimeke = VL: Fortum ei mukana, kun Fennovoima jättää tänään hakemuksensa | Julkaisu = Taloussanomat.fi | Ajankohta = 30.6.2015 | Viitattu = 28.7.2015}}</ref> Sen tilalle tuli kroatialainen Migrit Solarna Energija, jonka omistus herätti epäilyksiä. Ministeriö pyysi Fennovoimalta lisäselvitystä omistuksen selvittämiseksi ja totesi Fennovoiman selvityksen saatuaan, ettei saanut riittävää selvitystä omistuksesta, kroatialaisyhtiötä ei voitu pitää EU- tai ETA-alueen yrityksenä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.tem.fi/energia/tiedotteet_energia?89519_m=118490 | Nimeke = Ei riittävää varmuutta tosiasiallisesta määräysvallasta Migritissä | Julkaisija = Työ- ja elinkeinoministeriö | Ajankohta = 16.7.2015 | Viitattu = 28.7.2015}}</ref> <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/rehn_fennovoiman_kroatialaissijoittajasta_migritin_jaljet_johtavat_venajalle/8160793 | Nimeke = Rehn Fennovoiman kroatialaissijoittajasta: Migritin jäljet johtavat Venäjälle | Julkaisu = Yle Uutiset | Tekijä = Toivonen, Terhi | Ajankohta = 16.7.2015 | Viitattu = 28.7.2015}}</ref>

Elokuussa 2015 Fortum ilmoitti osallistuvansa 6,6 prosentin osuudella Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen Voimaosakeyhtiö SF:n kautta ja näin saatiin kasaan hallituksen vaatima 60 prosentin kotimainen omistus. Kun samaan aikaan myös rakennusyhtiö SRV ja teräsyhtiö Outokumpu tiedottivat investoinneistaan, uusien sijoitusten myötä kotimaisen omistuksen osuus nousi 65,1 prosenttiin.<ref name="Yle05082015">{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/fortum_osallistuu_fennovoima-hankkeeseen/8203845 | Nimeke = Fortum osallistuu Fennovoima-hankkeeseen | Julkaisija = Yle| Ajankohta =5.8.2015 | Viitattu = 2.2.2016}}</ref>


== Sijoituspaikka ==
== Sijoituspaikka ==

Versio 2. helmikuuta 2016 kello 20.29

Fennovoima Oy[1]
Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 11. heinäkuuta 2007[1]
Toimitusjohtaja Toni Hemminki[2]
Puheenjohtaja Juhani Pitkäkoski[3]
Kotipaikka Helsinki, Suomi[1]
Toimiala Sähkön tuotanto ydinvoimalla[1]
Omistaja Voimaosakeyhtiö SF (66 %), RAOS Voima Oy (34 %)
Kotisivu www.fennovoima.fi

Fennovoima Oy on vuonna 2007 perustettu energiayhtiö, joka aikoo rakentaa Suomeen uuden ydinvoimalan. Yhtiö jätti periaatepäätöshakemuksen valtioneuvostolle tammikuussa 2009. Eduskunta myönsi luvan 1. heinäkuuta 2010 äänin 121–71.[4]

Organisaatio

Fennovoiman hallitus

Fennovoiman hallituksen puheenjohtaja Juhani Pitkäkoski vastaa Caverion Oyj:n yrityskaupoista ja varapuheenjohtaja Anastasia Zoteeva on Rusatom Energy Internationalin varapääjohtaja.

Hallituksen jäsenet:

  • Esa Lager, Outokumpu Oyj:n entinen talous- ja rahoitusjohtaja,
  • asianajaja Juha Mäkitalo,
  • Stefan Storholm, Katternö-konsernin toimitusjohtaja
  • Seppo Siljama, Septem Partners Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja
  • Nikita Konstantinov CEO, Rusatom Energy Internationalin [5]

Hallituksen varajäsenet ovat Ilkka Salonen, Garmoshka Oy:n toimitusjohtaja, Djurica Tankosic, WorleyParsonsin kansainvälisen ydinvoimaosaston johtaja, Jussi Lehto, Keravan Energian toimitusjohtaja ja Pekka Erkkilä, Outokummun teknologiajohtaja.[5]

WikiLeaksin aineiston mukaan Djurica Tankosicia epäilllään ympäristöraporttien väärentämisestä Bulgariassa Rosatom-projektissa.[6] Fennovoima kielsi tienneensä Tancosicin väitetyistä vuonna 2006 tapahtuneista yhteyksistä korruptiosta syytettyyn bulgarialaisyrittäjään ja kertoi, ettei koko asia oikeastaan liity millään lailla voimalahankkeeseen.[7]

Omistajat

Fennovoiman alkuperäinen omistuspohja muodostui Voimaosakeyhtiö SF:stä (66 %) ja saksalaisesta E.ON-konserniin kuuluvasta E.ON Kärnkraft Finland AB:sta (34 %). E.ON ilmoitti 24. lokakuuta 2012 luopuvansa kaikista omistuksistaan Suomessa, käytännössä Gasumin ja Fennovoiman osakkeista.[8]

Alkuvuonna 2016 Fennovoiman omistajat ovat Voimaosakeyhtiö SF (66 %) ja Venäjän valtion ydinvoimayhtiön Rosatomin tytäryhtiö RAOS Voima Oy (34 %).[9] Voimaosakeyhtiö SF:n omistavat suurimmalta osin kunnalliset energiayhtiöt, mutta mukana on myös suomalaisia teollisuusyrityksiä.[10]

Historia

Fennovoiman perusti joukko suomalaisia yrityksiä jotka halusivat taata itselleen kohtuuhintaisen sähkön saannin ja tätä kautta turvata oman kilpailukykynsä. Nykyään osakkaat joutuvat ostamaan valtaosan sähköstään pörssistä, jossa sähkö on kallista ja altista hintavaihteluille. Yhtiö toimii Mankala-periaatteella, eli sen osakkaat saavat voimalasta sähköä omistusosuuksiensa suhteessa. Kustannukset hoidetaan vastaavasti.[11]

Alun alkaen saksalaisen E.ON-konsernin, useiden kunnallisten energiayhtiöiden sekä monipuolisen suomalaisen yritysjoukon hankkeesta on vuoden 2012 jälkeen vetäytynyt E.ON:in lisäksi valtaosa siinä mukana olleista suomalaisista kaupan ja teollisuuden alan yrityksistä.[12] Rahoituspulaa paikkaamaan tulleen Venäjän valtion ydinenergiayhtiö Rosatomin tytäryhtiö Rusatom Overseas ja Fennovoima allekirjoittivat joulukuussa 2013 toimitussopimuksen 1200 MW:n ydinvoimalasta. Samalla sovittiin 34 prosentin omistusosuuden Fennovoimasta siirtymisestä Rosatomille.[13] Maaliskuun lopussa Fennovoiman omistuksesta 34 prosenttia siirtyi Rosatomin tytäryhtiölle RAOS Voima Oy:lle.[14] Suomalaisyritysten Voimaosakeyhtiö SF omistaa loput 66 prosenttia yhtiöstä.

2. joulukuuta 2014 Fortum ilmoitti mahdollisuudesta osallistua ydinvoimahankkeeseen ja lisätä näin ollen Fennovoiman kotimaisomistusta vaadittuun 60 prosenttiin.[15] 5. joulukuuta 2014 eduskunta hyväksyi äänin 115–74 Fennovoiman ydinvoimalan periaatepäätöksen.[16] 30. kesäkuuta 2015 Fennovoima jätti rakentamislupahakemuksen työ- ja elinkeinoministeriölle.[17] Fortum ei kuitenkaan ollut mukana hakemuksessa keskeneräisten neuvottelujensa vuoksi.[18] Sen tilalle tuli kroatialainen Migrit Solarna Energija, jonka omistus herätti epäilyksiä. Ministeriö pyysi Fennovoimalta lisäselvitystä omistuksen selvittämiseksi ja totesi Fennovoiman selvityksen saatuaan, ettei saanut riittävää selvitystä omistuksesta, kroatialaisyhtiötä ei voitu pitää EU- tai ETA-alueen yrityksenä.[19] [20]

Elokuussa 2015 Fortum ilmoitti osallistuvansa 6,6 prosentin osuudella Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen Voimaosakeyhtiö SF:n kautta ja näin saatiin kasaan hallituksen vaatima 60 prosentin kotimainen omistus. Kun samaan aikaan myös rakennusyhtiö SRV ja teräsyhtiö Outokumpu tiedottivat investoinneistaan, uusien sijoitusten myötä kotimaisen omistuksen osuus nousi 65,1 prosenttiin.[21]

Sijoituspaikka

Pääartikkeli: Hanhikivi 1 -ydinvoimalan rakennushanke

Fennovoima ilmoitti lokakuussa 2011, että se on valinnut ydinvoimalansa rakennuspaikaksi Pyhäjoen Hanhikiven.[22]

Fennovoiman voimalalla oli aiemmin kaksi vaihtoehtoista sijoituspaikkaa: Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseva Pyhäjoki sekä Etelä-Lapissa sijaitseva Simo. Itäisellä Uudellamaalla oleva Ruotsinpyhtää putosi pois vaihtoehdoista jo aiemmin.[23] Fennovoima toteutti vuonna 2008 kaikilla kolmella paikkakunnalla ympäristövaikutusten arvioinnin. [24]

Ydinvoima-asioissa yhteysviranomaisena toimiva työ- ja elinkeinoministeriö antoi helmikuussa 2009 Fennovoiman YVA-selostuksesta hyväksyvän loppulausunnon. Ministeriö totesi loppulausunnossaan, että Fennovoiman YVA-selostus kattaa lainsäädännön sisältövaatimukset ja se on laadittu säädösten vaatimalla tavalla. Ministeriö sai Fennovoiman YVA-selostuksesta eri viranomaisilta, järjestöiltä ja muilta organisaatioilta noin 80 lausuntoa, jotka se otti huomioon lausunnossaan.[25]

Fennovoiman hankkeen perustelut

Fennovoima jätti tammikuussa 2009 valtioneuvostolle periaatepäätöshakemuksen, jolla yhtiö haki lupaa uuteen ydinvoimalaan. Hakemuksessaan yhtiö perusteli hankkeensa taustat. Lisäksi hakemus sisältää Fennovoiman tekemät selvitykset uuden ydinvoimalan rakentamiseksi. [26]

Fennovoiman alkuperäiset osakkaat käyttävät kolmanneksen Suomen sähköstä, mutta niillä on hyvin vähän omaa sähköntuotantoa. Fennovoiman ydinvoimala tulisi paikkaamaan tätä tarvetta. Oma sähköntuotanto laskee kuluja, jotka osakkailla tällä hetkellä menevät kalliiseen ja hinnaltaan vaihtelevaan pörssisähköön. Fennovoiman periaatepäätöksen mukaan sähköntuotannon hajauttaminen Suomessa on eduksi, sillä se parantaa huoltovarmuutta. Ydinvoimalan rakentaminen tuo tuhansia työpaikkoja ja miljoonien verotulot sijoitusalueelleen Pohjois-Pohjanmaalle.

Rosatom

Fennovoima ja Rusatom Overseas, Venäjän valtion omistaman Rosatomin tytäryhtiö, allekirjoittivat 21.12.2013 toimitussopimuksen Pyhäjoelle rakennettavasta Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoksesta. Rusatom Overseasin kanssa sovitun aikataulun mukaan voimala tuottaa sähköä vuonna 2024.[27] Rosatom täyttää E.ON:in poistumisen jättämän aukon taloudessa. Samalla reaktori vaihtui Toshiban tai Arevan toimittamasta 1 800 MW:n reaktorista Rosatomin 1200 MW:n reaktoriin.[28]. Rosatom on lupautunut hankkimaan kaiken tarvittavan ulkopuolisen rahoituksen Fennovoimalle sekä toimittaa polttoaineen ja huoltaa reaktorin koko reaktorin eliniän. Ainakin alkuvaiheessa polttoaine on kierrätettyä uraania.[29] Maaliskuussa 2014 Fennovoiman omistuksesta 34 % siirtyi Rosatomin tytäryhtiö RAOS Voima Oy:lle.[30]

Lähteet

  1. ↑ a b c d Patentti- ja rekisterihallituksen ja verohallinnon yhteinen yritystietojärjestelmä Patentti- ja rekisterihallitus ja verohallinto. Viitattu 7.10.2011.
  2. ↑ Fennovoimalle nimitetty uusi toimistusjohtaja, Fennovoima
  3. ↑ Juhani Pitkäkoski vetämään Fennovoiman hallitusta Yle Uutiset. 15.4.2014. Viitattu 15.4.2014.
  4. ↑ Eduskunta myönsi ydinvoimaluvat selkein luvuin Yle Uutiset. 1.7.2010. Viitattu 28.7.2015.
  5. ↑ a b Fennovoiman hallitus 2.2.2016. Fennovoima. Viitattu 2.2.2016.
  6. ↑ Fennovoima ei tiennyt hallituksen jäsenen kytköksistä bulgarialaiseen "energiamafiaan" 21.7.2015. Yle. Viitattu 2.2.2016.
  7. ↑ Fennovoima sanoutui irti hallitusvaikuttajan kytkösepäilyistä 21.7.2015. Aamulehti. Viitattu 2.2.2016.
  8. ↑ Kaatuuko Fennovoima tähän? Suuromistaja E.ON vetäytyy Yle. Viitattu 2.2.2016.
  9. ↑ Fennovoiman omistavat Voimaosakeyhtiö SF ja RAOS Voima Oyj. Viitattu 27.3.2014.
  10. ↑ Fennovoiman omistajat Fennovoima. Viitattu 2.2.2016.
  11. ↑ Fennovoima
  12. ↑ Kankare, Matti: Fennovoima on jäämässä kuntien kontolle Talouselämä.fi. 24.11.2013. Viitattu 28.7.2015.
  13. ↑ Länkinen, Tiina: Fennovoima valitsi Rosatomin Yle Uutiset. 21.12.2013. Viitattu 28.7.2015.
  14. ↑ Fennovoiman omistuksesta 34 prosenttia siirtynyt Rosatomille 27.3.2014. Fennovoima. Viitattu 28.7.2015.
  15. ↑ Fortum valmis osallistumaan Fennovoima-hankkeeseen Savon Sanomat. 2.12.2014. Viitattu 28.7.2015.
  16. ↑ Nieminen, Martta: Eduskunta hyväksyi Fennovoiman ydin­voimalan periaate­päätöksen – näin äänet jakautuivat HS.fi. 5.12.2014. Viitattu 28.7.2015.
  17. ↑ Fennovoima jätti rakentamislupahakemuksen ja omistajuusselvityksen 30.6.2015. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 28.7.2015.
  18. ↑ VL: Fortum ei mukana, kun Fennovoima jättää tänään hakemuksensa Taloussanomat.fi. 30.6.2015. Viitattu 28.7.2015.
  19. ↑ Ei riittävää varmuutta tosiasiallisesta määräysvallasta Migritissä 16.7.2015. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 28.7.2015.
  20. ↑ Toivonen, Terhi: Rehn Fennovoiman kroatialaissijoittajasta: Migritin jäljet johtavat Venäjälle Yle Uutiset. 16.7.2015. Viitattu 28.7.2015.
  21. ↑ Fortum osallistuu Fennovoima-hankkeeseen 5.8.2015. Yle. Viitattu 2.2.2016.
  22. ↑ Fennovoiman ydinvoimala tulee Pyhäjoelle YLE Uutiset. 5.10.2011. Helsinki: Yleisradio Oy. Viitattu 5.10.2011.
  23. ↑ Ruotsinpyhtää putosi pois Fennovoiman listalta 11.12.2009. Viitattu 16.7.2010
  24. ↑ Fennovoiman ympäristövaikutusten arviointiselostus
  25. ↑ TEM:n lausunto Fennovoima Oy:n YVA-selostuksesta valmistui
  26. ↑ Fennovoiman periaatepäätöshakemus
  27. ↑ Fennovoima ja Rusatom Overseasin laitostoimitussopimus allekirjoitettu. 21.12.2013. Viitattu 27.3.2014.
  28. ↑ Reuters: Finland's Fennovoima signs reactor deal with Rosatom
  29. ↑ Vihreä lanka: Rosatom tuo Fennovoimalle paitsi reaktorin myös polttoaineen
  30. ↑ Fennovoiman omistuksesta 34 % siirtynyt Rosatomille. 27.3.2014. Viitattu 27.3.2014.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Fennovoima&oldid=15503334”