Ero sivun ”Keskustelu:Suomen kieli” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 188: Rivi 188:


:::Onhan se totta, että tarkka luku on mahdottomuus monistakin syistä, mutta vähemmän väärälläkin pääsee eteenpäin. Todellisuudessahan luku 4,9 miljoonaa ei kerro Suomessa asuvien äidinkielisten puhujien määrää vaan Suomessa äidinkielekseen suomen ilmoittaneiden määrän. Kun Suomessa voi jostain typeryyden jatkumosta edelleenkin olla äidinkielenä vain yksi kieli, se tarkoittaa, että todellisuudessa Suomessa suomea äidinkielenään puhuvia ei ole suoraan missään tilastossa. Luku lienee kumminkin jossain 5,1 ja 5,2 miljoonan ihmisen välillä. Yhdysvalloissa ja Kanadassa pitäisi olla suomenkielisiä vielä sen verran, että ne yhdessä muiden naapurimaiden kanssa voivat pyöristää suomenpuhujien määrän seuraavalle sadalletuhannelle, vaikka äidinkielenomaisesti puhuvia siellä tuskin onkaan kuin murto-osa. Karjalan tasavallassa suomeapuhuvia on enemmän kuin suomalaisia, koska osa karjalankielisistä karjalaisista on suomenkielisen koulutuksen käyneenä pikemminkin suomen- kuin karjalanpuhujia, mutta tää tuskin edes tuplaa määrää. Mun arvioni eri tietolähteitä yhdistellen suomea äidinkielenomaisesti puhuvien määrästä ois ehkä se 5,5 miljoonaa (kveeni ja meänkieli mukana, ruotsinsuomalaisten kielitaito rapistuu), ja joo suomenpuhujien määrä siellä 5,8-5,9 miljoonan kieppeillä. Mutta joo, lähinnä kaipaisin tuon vitosen häivyttämistä, koska se on joka tapauksessa aika kaukana todellisuudesta. Kansalaisaloitetta usean äidinkielen merkkaamisesta odotellessa. [[Käyttäjä:Iivarius|Iivarius]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Iivarius|keskustelu]]) 1. helmikuuta 2016 kello 22.10 (EET)
:::Onhan se totta, että tarkka luku on mahdottomuus monistakin syistä, mutta vähemmän väärälläkin pääsee eteenpäin. Todellisuudessahan luku 4,9 miljoonaa ei kerro Suomessa asuvien äidinkielisten puhujien määrää vaan Suomessa äidinkielekseen suomen ilmoittaneiden määrän. Kun Suomessa voi jostain typeryyden jatkumosta edelleenkin olla äidinkielenä vain yksi kieli, se tarkoittaa, että todellisuudessa Suomessa suomea äidinkielenään puhuvia ei ole suoraan missään tilastossa. Luku lienee kumminkin jossain 5,1 ja 5,2 miljoonan ihmisen välillä. Yhdysvalloissa ja Kanadassa pitäisi olla suomenkielisiä vielä sen verran, että ne yhdessä muiden naapurimaiden kanssa voivat pyöristää suomenpuhujien määrän seuraavalle sadalletuhannelle, vaikka äidinkielenomaisesti puhuvia siellä tuskin onkaan kuin murto-osa. Karjalan tasavallassa suomeapuhuvia on enemmän kuin suomalaisia, koska osa karjalankielisistä karjalaisista on suomenkielisen koulutuksen käyneenä pikemminkin suomen- kuin karjalanpuhujia, mutta tää tuskin edes tuplaa määrää. Mun arvioni eri tietolähteitä yhdistellen suomea äidinkielenomaisesti puhuvien määrästä ois ehkä se 5,5 miljoonaa (kveeni ja meänkieli mukana, ruotsinsuomalaisten kielitaito rapistuu), ja joo suomenpuhujien määrä siellä 5,8-5,9 miljoonan kieppeillä. Mutta joo, lähinnä kaipaisin tuon vitosen häivyttämistä, koska se on joka tapauksessa aika kaukana todellisuudesta. Kansalaisaloitetta usean äidinkielen merkkaamisesta odotellessa. [[Käyttäjä:Iivarius|Iivarius]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Iivarius|keskustelu]]) 1. helmikuuta 2016 kello 22.10 (EET)

::::Nyt siellä on 5,8 miljoonaa, mikä vaikuttaa kovasti omalta tutkimukselta. Sanotaan nyt vielä kerran että kielimallineen ohjeessa sanotaan, että sinne laitetaan äidinkielenään puhuvien lukumäärä. Suomessa tuo luku on 4,9 miljoonaa. Enkä kaikkia Ruotsissa asuvia suomea ymmärtäviä ynnäisi tuohon lukuun. [[Käyttäjä:Puuropyssy|Puuropyssy]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Puuropyssy|keskustelu]]) 2. helmikuuta 2016 kello 11.42 (EET)

Versio 2. helmikuuta 2016 kello 11.43

Suhuäššistä sen verran, että minusta sampoo ei ole ollenkaan niin selvä tapaus kuin muut (retusoida ym); itse lausun shamp(p)oo ja erit. kirjoitettu sampoo näyttää melko omituiselta. Kyseessä ei myöskään ole kieliopin erikoisuus, vaan oikeinkirjoituksen... -- Jpatokal 12:07 helmi 24, 2004 (UTC)

Lisäsin "sampoo vs shampoo" ja korjasin kieliopin oikeinkirjoitukseksi. Sh on kirjoituksessa ja lausunnassa eniten mukana sanoissa, joissa englannin vaikutus on vahva. Tero 12:18 helmi 24, 2004 (UTC) (muokattu 12:19Z)
Samasta aiheesta, itse en koskaan sanoisi sakaali, sampoo saati sitten sokki, sanotko sinä? On likimain šokki nähdä moista asiallisessa esityksessä. Mainituista lähteistä Korpela suosittelee kyllä š-kirjainta suhuässän merkkinä silloin kun se lausutaan, lukuunottamatta tiettyjä tapauksia. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus puolestaan suosittelee hyvinkin vahvasti š-kirjaimen käyttöä (1998), http://www.hut.fi/u/tuhkanen/Sery-C/Kotus-sz-hatut-FI.html (luettu 24.2.2004). Jossain määrin kirjoituksen muuttuminen tietenkin mukailee sanojen muuntumista suomalaisempaan ääntämykseen, mutta niin kauan kuin yleinen ääntämys käyttää suhuässää tulisi myös kirjoituksen sitä heijastaa, teknisistä syistä (jotka ovat Unicoden myötä väistymässä) ei asiassa pitäisi tinkiä. -- Jpta 12:27 helmi 24, 2004 (UTC)
Sokki on hyvä esimerkki sanasta, joka yleensä kirjoitetaan ilman š-merkkiä. Lisäsin tuon Korpelan artikkelistakin linkitetyn Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tekstin linkiksi. Tuo teksti ei esitä väitteitä fetissin, sakaalin tai sokin kirjoitusasusta. Suhuässää š-merkkinä se suositteli kyllä Tšetšeniaan ja Tšaikovskiin. Yllättävintä tekstissä on varmaankin tuo šakki, josta aika usein näkee muotoa shakki. Tero 13:11 helmi 24, 2004 (UTC)
Ei tosiaan mainitse näitä, mutta siinä annettu luettelo onkin vain esimerkkejä ja teksti sanoo hyvinkin selvästi että š-kirjainta tulisi käyttää silloin kun se äännetään, mukaanlukien jopa sanassa šakki, jossa se itse asiassa näyttää jokseenkin erikoiselta, kun taas šokki selvästi kaipaa hattuansa (toki vain mielipide). Siis kysymys on siitä, miten nuo yleisesti äännetään. Itse sanoisin että suhuässällä, mutta kyseessä on silloin vain äärimmäisen pieni otos Suomen kansasta, jos noita oikeasti usein äännetään s:llä niin tuo kirjoitusasu on aivan oikein. -- Jpta 13:26 helmi 24, 2004 (UTC)
"Savolainen (1998) suosittelee kirjoittaamaan pasha ja shakki, mutta Kolehmainen ym (2002) suosittelee kirjoittamaan pašša". Onkohan varmasti sanan samasta merkityksestä kyse? Pasha ja pašša ovat nimittäin molemmat täysin oikein kirjoitettuja mutta eri sanoja (ks. esim. Korpela, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/siv/sanatp.html). En usko, että sanan kummankaan merkityksen suositeltavimmasta kirjoitusasusta olisi annettu eriäviä ohjeita. Pashan, kun tarkoitetaan pääsiäisruokaa, kirjoittaminen muodossa pašša olisi yksiselitteisesti väärin, koska sanassa ei äänny suhuässää. Paššan kirjoittaminen sh:lla taasen olisi erittäin kummallinen ohje. --Timoteus 19. joulukuuta 2004 kello 12:19 (UTC)

Sanojen lukumäärä

Tiesittekö, että suomen kielessä on yli kvadriljoona sanaa? [1] --Hautala 14:33 loka 11, 2004 (UTC)

Possessiivisuffikseja

Aika vahvasti sanottu tuo: "Puhekielessä omistusliitteitä käytetään melko harvoin."

Sivistyssanauudistukset

Uudet sivistyssanat keksitään aina englanninkielestä eikä suomenkielisiä vastikkeita ole varmaan keksitty viimeksi 1960-luvulla. Esimerkkinä keksin juuri sivistyssanan henkilölle joka rakastaa väittelyitä ja vielä enemmän niiden voittamista. Sana on "depationisti", mutta onko suomi kohta latinapohjaisten kielien johdannainen, globalisaation huipentuma. Minusta suomeen tarvittaisiin äidinkielen osaajia herättämään uutta SUOMALAISTA suomea eikä lainata englannista sanoja tuottaen englantilaista suomea. Ehkä televisiokin olisi nykyään näköradio ilman näitä englanninlainaajia, mutta eikö tällekin laitteelle olisi voinut keksiä jonkun oman sanan? Ajatelkaa esim sanaa "kollateraali", jota helposti "viisas" henkilö viljelee televisiohaastattelussa. Kuinka paljon helpompi olisi sanoa vaikka "rinnakkainen" tai joku muu suomen kielen sanan vastike? Suomi muuttuu englanniksi kauniilla vauhdilla. Vai pitäisikö sanoa englanniksi muuntamalla: "Finlandia transferoituu englanniksi buutifulilla peissillä"?

No kunhan saisivat kirjoitettua edes ne suomalaiset sanat oikein. Toisekseen nykyinen opetussuunnitelma ei paljoa panosta kuin asiatekstiin siinä vaiheessa, kun ideoita voisi hyvinkin tulla. Turha tässä on kuitenkaa ruveta hätäilemään, vielä ei tarvita sanakirjoja arkikäyttöön. — Nahru 13. joulukuuta 2004 kello 23:11 (UTC)
Eikös voisi miettiä, että nämä sivistyssanat ovat tavallaan murre, niitä eivät kuitenkaan kaikki käytä. Ja niin kuin murteet, tai slangit pikemminkin, saavat vaikutteita ruotsista ja englannista, sivistyssanat saavat vaikutteita englannista ja siitä muodostuu täysin oma muoto kielelle. Tokihan ihminen voisi puhu pelkästään käyttäen korrekteja kulturellisanoja käyttäen. —Niko 3. tammikuuta 2005 kello 7:29 (UTC)
Olet oikeilla jäljillä, kielitieteessä tätä kutsutaan nimellä sosiolekti, joka on "tavallaan murre". Joka alalla puhutaan omaa kieltään (jargonia), kuten jokaisella sosiaalisella ryhmällä on oma kielensä (slangi) ja maantieteellisesti kieli jakautuu murteisiin. Kaikki ne ovat tavallaan oma nimensä samalle ilmiölle: kielessä on vaihtelua. --Jmkark 22. helmikuuta 2007 kello 11.59 (UTC)
Enimmät niin sanotut sivistyssanat eivät suinkaan ole peräisin englannista, kuten jotkut näyttävät luulevan, vaan latinasta ja kreikasta. Tosin ne ovat tulleet suomeen yleensä joidenkin muiden kielten, aikaisemmin lähinnä ranskan ja ruotsin, nykyisin usein juuri englannin välityksellä, mutta silti niitä on pidettävä englannissa aivan yhtä vierasperäisiä kuin suomessakin. Kreikkaan tai latinaan pohjautuvat tässäkin esimerkkeinä mainitut globalisaatio, televisio, kollerataali ja jopa 'depationisti'. Eri asia on, että viime aikoina suomessa on kyllä tullut käyttöön yhä enemmän myös todella englannista peräisin olevia, siellä omakielisiä sanoja. Ne kuitenkin harvemmin ovat tieteellisiä termejä, mutta esimerkiksi urheilun ja populaarimusiikin aloilla sellaisia on sitäkin enemmän, samoin tietenkin monet atk-termit, joista tosin niistäkin vain suunnilleen puolet on englannissa omakielisiä, ehkä hyvinkin toinen puoli kreikkalaisista ja latinalaisista lainasanoista johdettuja. KLS 2. lokakuuta 2007 kello 12.29 (UTC)

Suhuässä vs Š

Artikkelin Suhuässä-osio menee osittain (muttei täysin) ristiin hankalasti nimetyn Š-artikkelin kanssa. Tarttiš tehrä jotain?

Muokkasin taannoin Suomen kieli -sivua aika rajusti, ja olisi tehnyt mieleni jättää suhuässäjutut lähes kokonaan pois, mutta uusi kun wikissä olen, en oikein kehdannut. Minusta tämäntapaiset lähinnä kielenhuollollisesta normiriemuilusta lähtevät yksityiskohdat ovat aika epäolennaisia suomen kieltä koskevassa yleisessä tietosanakirja-artikkelissa. Kielenhuollon ja oikeinkirjoituksen opaskirjoja hakevat voisi ohjata jonnekin muualle keskustelemaan pashan ja paššan eronteosta (myönnetään, tästä nipottaminen on minunkin lemppareitani ;-) ). - Koppelo 2. lokakuuta 2005 klo 23:45 CET

Eikö "suhuässän" oikeampi nimitys ole hattu-s? - Kekk. 29. kesäkuuta 2006 klo 8.45 CET

Kirjaimen kyllä, äänteen ei. Jpatokal 3. heinäkuuta 2006 kello 09.49 (UTC)

Futuuri

Entäs suomen futuuri? Esimerkkejä: Olen rakentava tälle paikalle linnan. Olet kirjoittava kirjan. Hän on tuomitseva sinut. Futuuri on lähes kadonnut käytöstä, mutta se on yhä olemassa, ja nykykielinenkin ymmärtää sen käytön vanhassa tekstissä. Siksi suomessa on futuuri.

Minusta tuo näyttää ihan indikatiivin preesensiltä, jonka yhteydessä on ensimmäisen partisiipin aktiivin nominatiivi. -Samulili 30. syyskuuta 2005 kello 16:19:16 (UTC)
Samaan tapaan voisi väittää, että suomessa ei ole perfektiä eikä pluskvamperfektiä, vaan olla - verbi indikatiivin preesensissä tai imperfektissä(preteritissä) ja pääverbi toisen partisiipin aktiivin nominatiivissa. -Fagy 28.9.2006 klo 20:59 (UTC+2)
On myös historiallinen futuuri: Afrikka oli jäävä siirtomaavallan alle.

Suomessa voidaan sanoa olevan ns. perifrastinen futuuri, eli tulevaan aikaan voidaan viitata "on tekevä" tai "tulee tekemään" -tyyppisillä infinitiivi- tai partisiippirakenteilla. Mutta tämä on kuitenkin eri tason kategoria kuin muut aikamuodot, koska a) sillä ei ole omaa morfologista ilmaisinta, b) sen käyttö ei ole pakollista vaan tulevaisuuteen voidaan useimmiten viitata pelkällä merkitsemättömällä preesensillä. -Koppelo 2. lokakuuta klo 23:40 (CET)

Joskus ajattelen, että kielenkäyttöämme vaivaa liiallinen oikeaoppisuuden vaatimus. "Tulla tekemään/olemaan" olisi mitä käyttökelpoisin futuuri, vaikka se voi merkitä myös "tulla tänne/sinne tekemään/olemaan", jolloin se ei enää viittaa ensisijaisesti tulevaan aikaan. Kuitenkin asiayhteys kertoo, kummasta on kysymys ja jälkimmäisessäkin on toki aikajännekin olemassa. Saksalaiset sanovat kursailematta "etwas machen werden" ja se on heille futuuri. Miten yksinkertaista, kun se vain otetaan yleiseen käyttöön ja sillä siisti! Heidän ilmauksensa on aivan yhtä "keinotekoinen" kuin meidän "tulla tekemään", mutta sitä käytetään silti. Siinäpä mallia meille monimutkaisen ja vanhanaikaisen suomen kielen ehkä turhiakin lainalaisuuksia vaaliville käyttäjille. "Hävettää" tunnustaa Saksassa, että ymmärrän Agricolan tekstiä suoraan. Toiset puistelevat päätään. --Johannes Zweig 25. tammikuuta 2006 kello 22.53 (UTC)

Arkistoitu vertaisarviointi 1

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Suomen kieli

Minusta tämä näyttää suositellut-kandidaatilta. Toivottavasti vain löytyy asiantuntevia arvioijia. --ML 25. joulukuuta 2005 kello 11:33:41 (UTC)

joo, ihan hyvältä näyttää. Kuvia ei ole, mutta saako aiheesta nyt mitään kuvia...? -Pertsaboy 27. joulukuuta 2005 kello 17:55:32 (UTC)

Vaikkapa kartta josta näkee missä eri murteita puhutaan. [2] -- Jniemenmaa 27. joulukuuta 2005 kello 18:01:23 (UTC)

Artikkeli on hyvä, selvitys murteista olisi hyvä lisä (Ruotsin kielen sivulla on todella hyvä selvitys). Lisäksi alussa on otsikoissa käytetty kielitieteellisiä nimityksiä, jotka ovat tavallisille suomalaisille outoja ja niille on arkikieliset vastineet --Jabamula 27. joulukuuta 2005 kello 18:09:45 (UTC)

Hyvä ja melko kattava artikkeli. Edellisen tavoin toivon enemmän kansantajuisuutta, mikä tosin on vakiotoiveeni. Lisää viitteitä muihin tietolähteisiin olisi hyvä niitä varten, jotka haluavat tietää enemmän. Hyvää työtä kuitenkin, suosittelen suositelluksi. --Johannes Zweig 3. tammikuuta 2006 kello 21:42:53 (UTC)

Murrekartan lisäksi - Voisiko Sanaston kehityksestä osioon saada maininnat merkittävistä sanakirjoista (Nykysuomen sanakirja yms.)? --Trainthh 14. tammikuuta 2006 kello 23.34 (UTC)

Jos pyritään täydellisyyttä kohti, kannattaisi lainasanojen ajoituksesta ja erityispiirteistä olla jotain, ehkä myös fennolainoista muissa kielissä. Lähellä suositeltua on varmasti jo nykyisellään. Höyhens 25. tammikuuta 2006 kello 09.07 (UTC)
Yksi murrekartta, olkaapa hyvä. Tarkoituksena on tässä kevään aikana lisätä sivulle vielä oma osansa suomen kielen sananmuodostusopille ja tarvittaessa laajentaa suomen kielen kehitys -osaa, jahka kerkiän. Mutta sillä välin laajennan parhaan osaamiseni mukaan (joka nykysuomen opiskelijalla teoriassa pitäisi olla korkea) laajentaa ajoittain minimalistisia yksittäisiä murresivuja, sekä kansantajuistaa joitakin kieliopullisia termejä, kuten on pyydetty. Ja sitten on tietysti niiden punaisten linkkien muuttaminen sinisiksi. --Searingjoy 28. helmikuuta 2006
Murrekartta on valitettavasti kopioitu suoraan verkosta ja joudutaan todennäköisesti poistaamaan tekijänoikeusrikkomuksena. Ningyou on pyynnöstä aikaisemmin piirtänyt todella hienoja karttoja. --Joonas (kerro) 28. helmikuuta 2006 kello 18.20 (UTC)
No niin, otin sen pois. --Searingjoy 2. maaliskuuta 2006

Uudissanoista

Eikö jalopeura ole vanha suomalainen sana, jonka uudissana leijona on korvannut? --Ekeb 10. huhtikuuta 2006 kello 08.34 (UTC)

”Leijonaa merkitsevä jalopeura on todennäköisesti kansankielestä kirjakieleen poimittu yhdyssana”, sanoopi Häkkinen. Merkitys on vaihdellut, mutta ei se uudissana silti ole. — Nahru 10. huhtikuuta 2006 kello 10.36 (UTC)

Puhujat

Ethnologue sanoo, etta vuonna 1993 suomen puhujia oli koko maailmassa 5,232,728 (tarkkaanpa on pojat laskeneet). 6 miljoonaa nyt voin viela kutakuinkin niella, mutta 7 on jo vahan paksua. Jpatokal 25. toukokuuta 2006 kello 08.21 (UTC)

7 miljoonaa on selvästi liikaa. Puhujamäärä asettuu johonkin viiden ja kuuden miljoonan väliin. Suomessa on äidinkielisiä puhujia vajaat 5 miljoonaa, Ruotsissa korkeintaan 500 000, Venäjällä korkeintaan 100 000, Pohjois-Amerikassa korkeintaan joitakin satoja tuhansia ja monissa muissa maissa (Viro, Saksa, Australia, Espanja) tuhansista kymmeniintuhansiin. --Hippophaë 25. toukokuuta 2006 kello 12.34 (UTC)

Exusme I'm a magyar from hungary!

Hello! (sziasztok) We learn in scool the suomi(finn) and hungarian(magyar) are brother languange.

  • Did you confirm it? I think we are couzine-languange of echother (brother's an- older-languange, but it've not recognizen for me)
  • Have you any alternativ teorie at the time before came the indoeuropian?

thank you

Take a look here: http://en.wikipedia.org/wiki/Baltic-Finnic_languages
Finnish and Hungarian have the same ancestor, the en:Proto-Uralic language. Words and grammatical features are found both in Finnish and Hungarian which originate from this language, but they are absent in Indo-European, Turkish, etc. Various non-scientific theories have been constructed (most common in Hungary is the idea of Turkish origin of the Hungarian language) but these have no hard evidence. Notice that people of different genetic origin speak Uralic languages and and the spread of the languages appears to follow some sort of an ecological boundary, so the linguistic relation does not mean a common origin of the peoples themselves. Curiously, Swedish and Bengali (Late Proto-Indo-European split in 2500 BC) are actually more closely related than Finnish and Hungarian (Proto-Finno Ugric split in 3000 BC), and yet there is more Finnish-Hungarian "sense of common origin" than with the Swedes and Bengalis. --Vuo 20. syyskuuta 2007 kello 14.15 (UTC)

Instruktiivi

Tuli mieleen sellainen asia, että jos instruktiivi määriteltäisiinkin niin, että ne nominien muodot, jotka vastaavat kysymykseen "miten?" ovat instruktiiveja kapeamman "-in"-päätettä edellyttävän määrittelyn sijaan, niin myös sellaiset ilmaisut kuten "asiallisesti" tai jo mainitut "maitse" tai "meritse" ovat instruktiiveja. On epäjohdonmukaista, että "-sti"-päätteisiä sanoja käsitellään partikkeleina, vaikka ne selvästi ovat sijapäätteellisiä adjektiiveja. On myös huomattava, ettei useinkaan samalle adjektiiville sovi molempia "-sti", että "-in"-päätettä luontevasti.

88.114.24.201 30. kesäkuuta 2007 kello 21.20 (UTC)

"Maitse" on prolatiivi - vanha sija, joka vastaa kysymykseen "mitä pitkin, minkä kautta", mikä tarkkaan ottaen on eri asia kuin "miten" tai "minkä avulla". Myös päätteet -sti ja -in tarkoittavat eri asiaa, ja niitä liitetään samoihin sanoihin, esim. "suuresti" / "suurin surminkaan". Suomessa on useita rajatapauksia, mitä sijamuotoihin tulee, kuten tästä ilmenee. --LemonKing (keskustelu) 3. joulukuuta 2012 kello 18.53 (EET)[vastaa]

Arkistoitu vertaisarviointi 2

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Suomen kieli

Vain yksi lähdeviite. --Johney 19. syyskuuta 2007 kello 18.01 (UTC)

Eikun sitten lähdet lisäilemään niitä. --kallerna 21. syyskuuta 2007 kello 12.46 (UTC)
Lähteiden puute olisi helppo korjata, koska suurimmaksi osaksi ne löytyvät parista yliopiston perusopintojen oppikirjasta. Voisin ne oikeastaan joskus joutessani lisätäkin. Ei kuitenkaan ole mielestäni ainoa puute artikkelissa, koska se on nyt aika ylimalkainen ja siihen pitäisi kirjoittaa paljon asiaa lisää. Sivulla on kyllä paljon sinisiä linkkejä, mutta niiden takana olevat artikkelit ovat nekin ylimalkaisia. Ensinnäkään kielihistoriasta ei ole juuri mitään: pitäisi mennä vielä kantasuomesta kauemmas, eikä edes kantasuomesta ole tarpeeksi tekstiä. (Eri lainasanakerrostumat on huonosti esitetty: aloitetaan ruotsista, vaikka sitä ennen on saatu lainoja indoeurooppalaisista, germaanisista, balttilaisista jne. kielistä. On varmaan ajateltu, että näitä asioita ei tarvitsisi käsitellä suomen kielen kohdalla, kun ne kuuluvat kantakielivaiheeseen. Sekä myöhäis- että varhaiskantasuomesta on kyllä omat artikkelinsa, mutta niihin ei viitata, eikä niissäkään sitä paitsi kovin paljoa asiaa ole.) Toisekseen kaipaisi jonkinlaista yleiskielitieteellistä näkökulmaa suomen kieleen, mikä suomessa on tavallista/erilaista/yhteistä universaalisti tai vaikkapa indoeurooppalaisten kielten näkökulmasta.Tanár 23. syyskuuta 2007 kello 10.52 (UTC)
Lisäksi artikkelin ulkoasu on huono ja kuvitusta puuttuu. --Johney 23. syyskuuta 2007 kello 10.57 (UTC)
Mitä kuvitusta tähän muka vielä tarvittaisiin. Kyse on kuitenkin kielestä, medialinkki olisi mielestäni paljon parempi. --kallerna 23. syyskuuta 2007 kello 15.16 (UTC)

Lisäsin yhden kartan artikkeliin. Pitäisiköhän tässä käsitellä kirjallisuutta vähän enemmän kuin vaan Abckiriaa, siis vaikka Elias Lönnrotia? Enkkuwikissä oli muutama lähde, jotka vois käydä tännekin, ne vaan pitäis tarkistaa ensin. Lisäksi siellä oli jotai asioita käsitelty vähän paremmin kun täällä. Entä pitäiskö kielioppia käsitellä vähän enemmän? --Velma 27. syyskuuta 2007 kello 18.22 (UTC)

Kirjallisuutta/Aiheesta muualla -osioissa olevia vois varmaan käyttää lähteenäkin. --Velma 27. syyskuuta 2007 kello 18.29 (UTC)
Kirjallisuutta-osio ei kelpaa lähteeksi, osion nimikin kertoo jo että ne ovat pelkkiä asiasta kertovia kirjoja. Aiheesta muualla-osiokaan ei kelpaa lähteeksi, samasta syystä kuin kirjallisuutta-osio. --Johney 27. syyskuuta 2007 kello 18.55 (UTC)
Kyllä mä sen tiedän enkä ajatellutkaan että ne siirrettäisiin suoraan lähteet-otsikon alle. Kommentillani vaan meinasin sitä, että jos joku viitseliäämpi tarkistaisi ne ja käyttäisi lähteenä jos joku niistä on siihen kelvollinen. --Velma 28. syyskuuta 2007 kello 16.20 (UTC)

Siirtäminen eri nimelle

Artikkeli tulisi siirtää jollekin sopivammalle nimellä, sillä on fennomaanis-fasistista oletttaa, että tämä uralilainen kieli olisi jotenkin "suomalaisempi". Suomenruotsalaisten oikeudet tulee ottaa huomioon ja Suomen perustuslaki. Suomi on kaksikielinen maa, vain toinen kielistä ei ole Suomen kieli. Kummatkin ovat yhtä suomalaisia. --C Lindblom 4. helmikuuta 2008 kello 10.21 (UTC)

Aiempien muokkausten perusteella on aihetta epäillä, että tämän viestin lähettäjä yrittää provosoida ruotsin kieltä ja suomenruotsalaisuutta vastustavaa mielialaa. Ehdotus sinänsä on niin järjetön, ettei se ansaitse kommentointia. --M. Porcius Cato 4. helmikuuta 2008 kello 13.01 (UTC)


Länsimurteet: "Hämäläismurteita puhutaan suurimmassa osassa historiallista Hämeen maakuntaa."

Kannattaisikohan lisäksi mainita että hämäläismurteita puhutaan Pirkanmaalla (joka ei kartan mukaan ole historiallista Hämeen maakuntaa).

Ns. sydänhämäläisiä murteita kun puhutaan Tampereen (ja siis Pirkkalan) ympäristössä.

Ja sitten toinen juttu. Se lautapeli on šakki. Se ei ole shakki. Se on kirjoitettu muodossa shakki (muutama kymmenen vuotta) vain siksi, että tietokoneesta ei ole löytynyt š-kirjainta.

Suomen kieltä kirjoitetaan siten, että yhtä äännettä vastaa aina yksi merkki. š ja ž ovat suomen kirjakielen merkkejä. Kommentin jätti 212.246.212.32 (keskustelu – muokkaukset)

Kotuksen hyväksymät muodot ovat shakki ja šakki. [3] --ML 19. heinäkuuta 2009 kello 13.06 (EEST)[vastaa]

Eikös puhujia ole ennemmin n.6 miljoona, kun 5? kun ottaa huomioon ulkosuomalaiset??

Uunoh

lisää poikkeuksia fonologisesta oikeinkirjoituksesta

Esim. sydämen, kiuas, rouva, vaijeri ja Kaija eli fonologisesti kirjoitettuina sydämmen, kiuwas tai jopa kiuwwas, rouvva, vaijjeri ja Kaijja. Pitäisi yhtenäistää Suomen_kieli#Oikeinkirjoitus ja Oikeinkirjoitus#Suomen_kielen_oikeinkirjoitus --Espoo 26. maaliskuuta 2011 kello 20.52 (EET)[vastaa]

Aggressiivi

En ollut uskoa silmiäni, kun huomasin, että tässä artikkelissa mainitaan aggressiivi ihan totisena moduksena. Onhan siitä toki tutkimusta, mutta yhden tutkijan ja muutaman toimittajan jutusta vedetty johtopäätös siitä, että aggressivi on oikea modus, rikkoo kyllä räikeästi uuden tutkimuksen kieltoa vastaan. 176.93.250.201 15. toukokuuta 2012 kello 12.32 (EEST)[vastaa]

Vokaaliston ja konsonantiston laajuus ja suppeus

Saisiko näille keskenään mahdollisesti ristiriitaisille lauseille varmistuksen asiaankuuluvasta lähteestä?

  • "Foneettisesti suomen kieli on melko yksinkertainen, sillä siihen kuuluu 8 vokaalin lisäksi vain 13 konsonanttia"
  • "Suomen kielessä on suhteellisen laaja vokaalisto"
  • "Konsonantisto on siis suhteellisen suppea."

Maailma kielissä vokaalisto vaihtelee välillä 2–14 ja konsonantisto välillä 6–122 (Ojutkangas ym: Johdatus kielitieteeseen, WSOY 2009). Ison suomen kieliopin mukaan suomessa on 13–17 konsonanttia + 1 (glottaaliklusiili). Onko laajuus ja suppeus sekä yksinkertaisuus Wikipedian omaa tulkintaa vai mistä lähteestä ne ovat peräisin? --Wähäwiisas (keskustelu) 23. elokuuta 2014 kello 22.02 (EEST)[vastaa]

Väitteet ovat paitsi lähteettömiä, myös vääriä tai vähintäänkin kyseenalaisia. Parempi jättää tuollaiset kokonaan pois. Foneettisesti suomen kieltä ei voi sanoa yksinkertaiseksi äänteiden määrän perusteella, koska fonetiikkaan kuuluu mm. äänteiden kesto ja sehän on suomessa monimutkaisempi ilmiö kuin monessa muussa kielessä (lähes kaikki äänteet kesto-oppositiossa). Vokaalifoneemien määrä (8) ei sekään varmasti ole mitenkään "suhteellisen laaja", esimerkiksi englannissa ja saksassa on enemmän vokaaleita. Tuossa on ehkä ajateltu sitä, että suomessa on paljon diftongeja ja vokaaliyhtymiä, mutta toisaalta vähän konsonanttiyhtymiä, joten juoksevassa tekstissä vokaaleita on suhteessa konsonantteihin enemmän kuin esim. monissa indoeurooppalaisissa kielissä. Mutta en silläkään perusteella sanoisi, että "laaja vokaalisto" ja "suppea konsonantisto".--Tanár 23. elokuuta 2014 kello 22.19 (EEST)[vastaa]

Isoja muutoksia artikkeliin

Muuttelin jäsentelyä kahdesta syystä: ensiksikin kaavailin kaikille kielille sopivaa järjestystä, toiseksi tarkoituksena olisi kehittää tämä artikkeli suositelluksi Suomi 100 -juhlien kunniaksi.--Tanár 29. tammikuuta 2016 kello 22.57 (EET)[vastaa]

Saiskohan tässä renovoinnista vähitellen tuon tietolaatikon viisi miljoonaa muutetuksi joko kuudeksi tai useammalla merkitsevällä numerolla ilmaistuksi? Se nimittäin on kovin epätarkka tällä hetkellä. Iivarius (keskustelu) 1. helmikuuta 2016 kello 16.05 (EET)[vastaa]
Joo-o, mutta kovin tarkkaa lukua on mahdoton antaa, kun osa lähteistä kertoo äidinkielisten puhujien määrän (esim. Suomessa 4,9 miljoonaa), osa taas on arvioita suomea osaavien määrästä eikä äidinkielestä (Ruotsin 400 000) ja osa perustuu kansallisuuteen (Venäjän luku). Sitten on vielä sekin, lasketaanko meänkieli ja kveeni mukaan vai ei. Uskaltaisiko laskea näin: Suomen äidinkieliset 4 900 000 + Suomen s2-kieliset 500 000 + Ruotsin äidinkieliset tai suomea osaavat 400 000 = 5 900 000. Venäjän, Norjan ja Viron suomenkielisillä ei ole tuossa mittaluokassa merkitystä.--Tanár 1. helmikuuta 2016 kello 21.17 (EET)[vastaa]
Kieli-mallineen ohjeen mukaan pitäisi ilmoittaa nimenomaan äidinkielisten puhujien määrä. -Uusimies (keskustelu) 1. helmikuuta 2016 kello 21.51 (EET)[vastaa]
Onhan se totta, että tarkka luku on mahdottomuus monistakin syistä, mutta vähemmän väärälläkin pääsee eteenpäin. Todellisuudessahan luku 4,9 miljoonaa ei kerro Suomessa asuvien äidinkielisten puhujien määrää vaan Suomessa äidinkielekseen suomen ilmoittaneiden määrän. Kun Suomessa voi jostain typeryyden jatkumosta edelleenkin olla äidinkielenä vain yksi kieli, se tarkoittaa, että todellisuudessa Suomessa suomea äidinkielenään puhuvia ei ole suoraan missään tilastossa. Luku lienee kumminkin jossain 5,1 ja 5,2 miljoonan ihmisen välillä. Yhdysvalloissa ja Kanadassa pitäisi olla suomenkielisiä vielä sen verran, että ne yhdessä muiden naapurimaiden kanssa voivat pyöristää suomenpuhujien määrän seuraavalle sadalletuhannelle, vaikka äidinkielenomaisesti puhuvia siellä tuskin onkaan kuin murto-osa. Karjalan tasavallassa suomeapuhuvia on enemmän kuin suomalaisia, koska osa karjalankielisistä karjalaisista on suomenkielisen koulutuksen käyneenä pikemminkin suomen- kuin karjalanpuhujia, mutta tää tuskin edes tuplaa määrää. Mun arvioni eri tietolähteitä yhdistellen suomea äidinkielenomaisesti puhuvien määrästä ois ehkä se 5,5 miljoonaa (kveeni ja meänkieli mukana, ruotsinsuomalaisten kielitaito rapistuu), ja joo suomenpuhujien määrä siellä 5,8-5,9 miljoonan kieppeillä. Mutta joo, lähinnä kaipaisin tuon vitosen häivyttämistä, koska se on joka tapauksessa aika kaukana todellisuudesta. Kansalaisaloitetta usean äidinkielen merkkaamisesta odotellessa. Iivarius (keskustelu) 1. helmikuuta 2016 kello 22.10 (EET)[vastaa]
Nyt siellä on 5,8 miljoonaa, mikä vaikuttaa kovasti omalta tutkimukselta. Sanotaan nyt vielä kerran että kielimallineen ohjeessa sanotaan, että sinne laitetaan äidinkielenään puhuvien lukumäärä. Suomessa tuo luku on 4,9 miljoonaa. Enkä kaikkia Ruotsissa asuvia suomea ymmärtäviä ynnäisi tuohon lukuun. Puuropyssy (keskustelu) 2. helmikuuta 2016 kello 11.42 (EET)[vastaa]