Ero sivun ”Pohjois-Tapiola” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
asuntokannasta, historiakappaleet yhdistetty
JannE (keskustelu | muokkaukset)
p kh
Rivi 23: Rivi 23:


==Historia==
==Historia==
60-luvulla rakennetut kerrostalovaltaiset alueet Pohjantorin ympärillä (Ukonvaaja ym), Keijumäki ja Sepontien ympäristö liittyvät historialtaan alkuperäiseen [[Tapiolan syntyvaiheet|Tapiolaan]] ja ne on rakennuttanut [[Asuntosäätiö]]. Keijumäen pohjoispuolinen omakotitaloalue Valkjärventiestä Kyyrölänkujalle on Etelä-Laajalahtea.<ref name="Espoon kartta" />
1960-luvulla rakennetut kerrostalovaltaiset alueet Pohjantorin ympärillä (Ukonvaaja ym), Keijumäki ja Sepontien ympäristö liittyvät historialtaan alkuperäiseen [[Tapiolan syntyvaiheet|Tapiolaan]], ja ne on rakennuttanut [[Asuntosäätiö]]. Keijumäen pohjoispuolinen omakotitaloalue Valkjärventiestä Kyyrölänkujalle on Etelä-Laajalahtea.<ref name="Espoon kartta" />


Tämän alueen historiallinen tausta on sama kuin [[Laajalahti (Espoo)|Laajalahden]]. Valkjärventien pohjoispuolinen Laakakiven alue on tiiviisti rakennettua pientaloaluetta ja tämän pohjoispuolisella Pyhäristi-nimisellä alueella sijaitsee suurempi yhtenäinen metsä, jota Laajalahteen menevä autotie ja bussilinja kiertää.
Tämän alueen historiallinen tausta on sama kuin [[Laajalahti (Espoo)|Laajalahden]]. Valkjärventien pohjoispuolinen Laakakiven alue on tiiviisti rakennettua pientaloaluetta. Tämän pohjoispuolisella Pyhäristi-nimisellä alueella sijaitsee suurempi yhtenäinen metsä, jota Laajalahteen menevä ajorata ja bussilinja kiertävät.


Visamäki on 80-luvulla rakennettu alue Pohjois-Tapiolan länsiosassa, jonne kulkuyhteydet ovat Koivuviidantien (Mankkaan puolelta Vanhan Mankkaantien) kautta. Aiemmin (nimistön mukaisesti) Visamäkeä ja Koivumankkaatakin pidettiin Mankkaaseen kuuluvana. Lukuun ottamatta Visamäen kerrostaloja Pohjois-Tapiolan länsiosa on pientaloaluetta.
Visamäki on 1980-luvulla rakennettu alue Pohjois-Tapiolan länsiosassa, jonne kulkuyhteydet ovat Koivuviidantien (Mankkaan puolelta Vanhan Mankkaantien) kautta. Aiemmin (nimistön mukaisesti) Visamäkeä ja Koivumankkaatakin pidettiin Mankkaaseen kuuluvana. Lukuun ottamatta Visamäen kerrostaloja Pohjois-Tapiolan länsiosa on pientaloaluetta.
[[File:Spektri Pohjois-Tapiola Espoo1.jpg|thumb|180px|left|Toimistokiinteistö Spektri Pohjois-Tapiolassa.]]
[[File:Spektri Pohjois-Tapiola Espoo1.jpg|thumb|180px|left|Toimistokiinteistö Spektri Pohjois-Tapiolassa.]]
[[File:Tekla Pohjois-Tapiola Espoo1.jpg|thumb|180px|left|Ohjelmistoyritys [[Tekla]]n pääkonttori.]]
[[File:Tekla Pohjois-Tapiola Espoo1.jpg|thumb|180px|left|Ohjelmistoyritys [[Tekla]]n pääkonttori.]]

Versio 28. tammikuuta 2016 kello 16.52

Pohjois-Tapiola
Norra Hagalund
Kaupungin kartta, jossa Pohjois-Tapiola korostettuna. Espoon kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Pohjois-Tapiola korostettuna.
Espoon kaupunginosat
Kaupunki Espoo
Suurpiiri Suur-Tapiola
Kaupunginosa nro 16[1]
Pinta-ala 2,2 km² [2]
Väkiluku 6 190[3] (2014)
Postinumero(t) 02130
Lähialueet Tapiola, Laajalahti, Mankkaa, Niittykumpu, Otaniemi

Pohjois-Tapiola (ruots. Norra Hagalund) on Espoon kaupunginosa, joka sijaitsee Tapiolan pohjoispuolella. Pohjois-Tapiolan itäpuolella sijaitsee Otaniemi, pohjoisessa Laajalahti ja lännessä Mankkaa.

Pohjois-Tapiolan keskus on Louhentiellä sijaitseva Louhentori. Tätä suurempi ostoskeskus on Pohjantori Kalevalantien ja Pohjantien kulmassa. Pohjois-Tapiolaa rajaa etelässä Kalevalantie, jonka eteläpuolelta vielä Tuohimäki urheilupuiston reunalla kuuluu alueeseen. Lännessä aluetta rajaa Koivumankkaan-Mankkaanlaaksontiet ja niistä erkaneva kaavoihin merkitty rakenteilla oleva Turveradantie, joka johtaa Sinimäen-Turvesuontielle. Pohjoinen rajalinja kulkee suunnilleen Kyyrölänkujan linjaa.[4]

Historia

1960-luvulla rakennetut kerrostalovaltaiset alueet Pohjantorin ympärillä (Ukonvaaja ym), Keijumäki ja Sepontien ympäristö liittyvät historialtaan alkuperäiseen Tapiolaan, ja ne on rakennuttanut Asuntosäätiö. Keijumäen pohjoispuolinen omakotitaloalue Valkjärventiestä Kyyrölänkujalle on Etelä-Laajalahtea.[4]

Tämän alueen historiallinen tausta on sama kuin Laajalahden. Valkjärventien pohjoispuolinen Laakakiven alue on tiiviisti rakennettua pientaloaluetta. Tämän pohjoispuolisella Pyhäristi-nimisellä alueella sijaitsee suurempi yhtenäinen metsä, jota Laajalahteen menevä ajorata ja bussilinja kiertävät.

Visamäki on 1980-luvulla rakennettu alue Pohjois-Tapiolan länsiosassa, jonne kulkuyhteydet ovat Koivuviidantien (Mankkaan puolelta Vanhan Mankkaantien) kautta. Aiemmin (nimistön mukaisesti) Visamäkeä ja Koivumankkaatakin pidettiin Mankkaaseen kuuluvana. Lukuun ottamatta Visamäen kerrostaloja Pohjois-Tapiolan länsiosa on pientaloaluetta.

Toimistokiinteistö Spektri Pohjois-Tapiolassa.
Ohjelmistoyritys Teklan pääkonttori.

Pohjois-Tapiolan itäosassa on paljon Otaniemen ympärille laajentunutta tietotekniikkateollisuutta, kuten Kehä I:n varrella sijaitsevassa toimistokiinteistö Spektrissä toimivat yritykset. Keijumäen ja Kalevalantien välissä Pohjantien itäpuolella on asukaspuisto ja laaja ruohokenttä, joka on joskus ollut yhteydessä Silkkiniittyyn ja ulottunut Tapiolan keskukseen asti, mutta nykyään niityt erottaa Kalevalantie, jossa on alikulkutunneli ja sen jälkeen pieni metsäkaistale ennen silkkiniittyä. Pohjois-Tapiolassa sijaitsevia koulurakennuksia ovat Sepon koulun ala-aste sekä Pohjois-Tapiolan yläaste ja lukio. Pohjois-Tapiolan, Laajalahden ja Mankkaan välisellä entisen kaatopaikan alueella sijaitsee Tapiola Golf -niminen golfkenttä.

Pohjois-Tapiolan asunnoista suurin osa on rakennettu 1960- ja 1990-lukujen välillä. Alueen asunnot ovat jakautuneet melko tasaisesti eri talotyyppien välille, yleisimmän tyypin ollessa asuinkerrostalot.[5]

Väestö

YLE:n tulokoneen mukaan vuoden 2013 verotietojen perusteella Pohjois-Tapiolassa asuu suomen korkeimmin koulutettu väestö. Tutkijakoulutuksen on suorittanut 5.6% väestöstä.[6]

Liikenneyhteydet

Linja-autolinjat Louhentorilta (tilanne syksyllä 2009):

  • 103 Otaniemeen ja Helsinkiin
  • 106 pohjoiseen Laajalahteen ja Leppävaaraan
  • 106 etelään Tapiolan keskukseen ja Helsinkiin
  • 194 Tapiolan keskukseen, Otaniemeen, Munkkiniemeen ja Helsinkiin
  • 506 Otaniemeen, Munkkiniemeen, Pasilaan ja Viikkiin.

Kehä I:tä pitkin kulkevat bussit kuten runkolinja 550 palvelevat myös Pohjois-Tapiolan itäreunan asukkaita.

Katso myös

Aiheesta muualla

Lähteet

  1. Espoon viralliset kaupunginosat (PDF) 12.12.2012. Espoon Kaupunki. Viitattu 23.10.2014.
  2. Espoon kaupunginosien pinta-alat hri.fi. 24.10.2014. HRI. Viitattu 24.10.2014.
  3. Espoon asukasluku vuodenvaihteessa 2013/2014 (PDF) (Sivu 2) 11.4.2014. Espoon Kaupunki. Viitattu 24.10.2014.
  4. a b Espoon kartta, opaskartta, kaupungin osat http://kartat.espoo.fi/
  5. Pohjois-Tapiolan asuntokanta 1920–2013 aluesarjat.fi. Helsingin seudun aluesarjat. Viitattu 1.2.2015.
  6. YLE: Tulokone 2013 lokakuu 2014. Yleisradion uutistoimitus. Viitattu 1.11.2014.