Ero sivun ”Mikonkatu (Helsinki)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p lisätty luokka |
KLS (keskustelu | muokkaukset) |
||
| Rivi 18: | Rivi 18: | ||
==Rakennuksia etelästä pohjoiseen== |
==Rakennuksia etelästä pohjoiseen== |
||
Vakuutusyhtiö Pohjolan toimitalo (Mikonkatu 3, Aleksanterinkadun kulmassa; valmistui [[1901]], arkkitehtitoimisto Gesellius, Lindgren ja Saarinen). Talon ulkoseinät ovat näyte [[kansallisromantiikka|kansallisromantiikan]] kiviarkkitehtuurista. Suomen kansanrunoudesta sekä eläin- ja kasvimaailmasta kertoo kuvanveistäjä Hilda |
Vakuutusyhtiö [[Pohjolan toimitalo]] (Mikonkatu 3, Aleksanterinkadun kulmassa; valmistui [[1901]], arkkitehtitoimisto [[Gesellius, Lindgren, Saarinen|Gesellius, Lindgren ja Saarinen]]). Talon ulkoseinät ovat näyte [[kansallisromantiikka|kansallisromantiikan]] kiviarkkitehtuurista. Suomen kansanrunoudesta sekä eläin- ja kasvimaailmasta kertoo kuvanveistäjä [[Hilda Flodin]]in vuolukiviornamentiikka. |
||
Lundqvistin liiketalo (Mikonkatu 5, Aleksanterinkadun kulmassa; valmistui [[1900]], arkkitehti [[Selim A. Lindqvist]]). Talossa on pitkään toiminut Aleksanterinkatu 13:sta liikenimensä muokannut [[Aleksi 13]]. |
Lundqvistin liiketalo (Mikonkatu 5, Aleksanterinkadun kulmassa; valmistui [[1900]], arkkitehti [[Selim A. Lindqvist]]). Talossa on pitkään toiminut Aleksanterinkatu 13:sta liikenimensä muokannut [[Aleksi 13]]. |
||
[[Aikatalo]] (Mikonkatu 8, Ateneuminkujan kulmassa; arkkitehti Eliel |
[[Aikatalo]] (Mikonkatu 8, Ateneuminkujan kulmassa; arkkitehti [[Eliel Muoniovaara]]n käsialaa vuodelta [[1961]]). Jalankulkuyhteys sisäpihan läpi [[Keskuskatu (Helsinki)|Keskuskadulle]]. |
||
[[Rautatientori]] sijaitsee Mikonkadun länsipuolella Kaivokadun ja Vilhonkadun välissä. |
[[Rautatientori]] sijaitsee Mikonkadun länsipuolella Kaivokadun ja Vilhonkadun välissä. |
||
Versio 28. tammikuuta 2016 kello 10.43
Mikonkatu (ruots. Mikaelsgatan) Helsingissä on etelä-pohjoissuuntainen Esplanadin puistosta Kaisaniemen puistoon johtava katu, joka on valtaosaltaan rakennettu kävelykaduksi vuonna 1992.
Mikonkadulle on asennettu raitiotiekiskot, jotka kulkevat Rautatientorin itäistä laitaa pitkin Kaivokadulle. Tätä Vilhonkadun-Mikonkadun reittiä raitiovaunut kulkivat molempiin suuntiin vuoteen 1950 saakka, jolloin Kaivokadulta reitti Kaisaniemen suuntaan avattiin Kaisaniemenkatua pitkin. Kaisaniemestä Kaivokadulle raitiovaunut kulkivat Vilhonkatua ja Mikonkatua pitkin vuoteen 1995 saakka, jolloin Kaisaniemenkadun raitiotie kaksisuuntaistettiin. Vilhonkadun-Mikonkadun reittiä käytetään yhä raitiovaunujen tilausajokäytössä.
Mikonkadulle välille Aleksanterinkatu-Kaivokatu valmistui alkuvuodesta 2009 kaksiraiteinen, osin limittäin kulkeva raitiotie. Helsingin keskustan huoltotunneli tulee valmistuessaan poistamaan huoltoajon Mikonkadulta.
Suunnitteilla on kattaa Mikonkadun Aleksanterinkadun ja Pohjoisesplanadin välinen osuus. [1]
Poikkikadut etelästä pohjoiseen
- Aleksanterinkatu
- Ateneuminkuja (vasemmalle)/Yliopistonkatu (oikealle)
- Kaivokatu (vasemmalle)/Kaisaniemenkatu (oikealle)
- Vilhonkatu
Rakennuksia etelästä pohjoiseen
Vakuutusyhtiö Pohjolan toimitalo (Mikonkatu 3, Aleksanterinkadun kulmassa; valmistui 1901, arkkitehtitoimisto Gesellius, Lindgren ja Saarinen). Talon ulkoseinät ovat näyte kansallisromantiikan kiviarkkitehtuurista. Suomen kansanrunoudesta sekä eläin- ja kasvimaailmasta kertoo kuvanveistäjä Hilda Flodinin vuolukiviornamentiikka.
Lundqvistin liiketalo (Mikonkatu 5, Aleksanterinkadun kulmassa; valmistui 1900, arkkitehti Selim A. Lindqvist). Talossa on pitkään toiminut Aleksanterinkatu 13:sta liikenimensä muokannut Aleksi 13.
Aikatalo (Mikonkatu 8, Ateneuminkujan kulmassa; arkkitehti Eliel Muoniovaaran käsialaa vuodelta 1961). Jalankulkuyhteys sisäpihan läpi Keskuskadulle.
Rautatientori sijaitsee Mikonkadun länsipuolella Kaivokadun ja Vilhonkadun välissä.