Ero sivun ”Narva” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 94: Rivi 94:


Suuren Pohjan sodan yhteydessä Narvassa käytiin Ruotsin ja Venäjän välillä vuonna 1700 [[Narvan taistelu]], jonka Ruotsi voitti. Venäjä kuitenkin valloitti Narvan [[1704]], jonka jälkeen se oli osa [[Venäjän keisarikunta]]a ja sen [[Pietarin kuvernementti]]ä aina [[Viro|Viron]] itsenäistymiseen saakka vuonna [[1918]]. Ennen [[Toinen maailmansota|toista maailmansotaa]] [[Iivananlinna]] oli osa Narvaa, mutta kun Viro päätyi sodan päätteeksi [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitolle]], siirrettiin Iivananlinna [[Venäjän federatiivinen sosialistinen neuvostotasavalta|Venäjän SFNT:aan]] kuuluvaksi [[1945]].
Suuren Pohjan sodan yhteydessä Narvassa käytiin Ruotsin ja Venäjän välillä vuonna 1700 [[Narvan taistelu]], jonka Ruotsi voitti. Venäjä kuitenkin valloitti Narvan [[1704]], jonka jälkeen se oli osa [[Venäjän keisarikunta]]a ja sen [[Pietarin kuvernementti]]ä aina [[Viro|Viron]] itsenäistymiseen saakka vuonna [[1918]]. Ennen [[Toinen maailmansota|toista maailmansotaa]] [[Iivananlinna]] oli osa Narvaa, mutta kun Viro päätyi sodan päätteeksi [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitolle]], siirrettiin Iivananlinna [[Venäjän federatiivinen sosialistinen neuvostotasavalta|Venäjän SFNT:aan]] kuuluvaksi [[1945]].

Lähes kaikki Narvassa ennen toista maailmansotaa sijainneet rakennukset olivat vaurioituneet pahasti kesän 1944 taisteluissa. Sodan jälkeen niitä ei ryhdytty entisöimään, vaan käytännössä paikalla rakennettiin kokonaan uusi kaupunki. Vain muutama vanha rakennus on tallella.


==Väestö==
==Väestö==

Versio 26. tammikuuta 2016 kello 00.14

Tämä artikkeli kertoo virolaisesta kaupungista. Sanan muita merkityksiä erillisellä täsmennyssivulla.
Narva
Narvan Hermannin linnoitus
Narvan Hermannin linnoitus
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna

Narva

Koordinaatit: 59.373611°N, 28.186667°E

Valtio  Viro
Maakunta Itä-Virumaa
Perustettu 1172
Hallinto
 – Kaupunginjohtaja Tarmo Tammiste
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 84,54 km²
Väkiluku (2014) 59 049
 – Väestötiheys 830 as./km²









Narva on Viron kolmanneksi suurin kaupunki ja sijaitsee Itä-Virun maakunnassa Viron ja Venäjän rajalla. Kaupunkia reunustaa Narvajoki,[1] jonka länsirannalla sijaitsee Hermannin linnoitus. Vastarannalla eli joen itärannalla on Venäjän Ivangorodin kaupunki ja sen Iivananlinna (vir. Jaanilinn, ven. Ivangorod).

Narvassa on tekstiiliteollisuutta ja sähköntuotantoa. Paikallinen tekstiilitehdas Kreenholmi rakennettiin 1800-luvun puolivälissä kaupungin eteläiseen osaan.[2] Lisäksi Narvasta löytyy saha, pellava- ja elintarviketeollisuutta.[3] Kaupunki on yksi Viron kolmesta kansainvälisestä rajanylityspaikasta Venäjälle.

Historia

Narvan taistelu vuonna 1558
Narvan kartta 1929: Nykyinen venäläiskaupunki Iivananlinna oli vielä osa Narvaa.
Narvan Hermannin linnoitus Narvajoen länsirannalla
Narvan keskustaa
Stalinin ajan arkkitehtuuria edustava talo Puškini-kadulla

Tanskalaiset perustivat Narvan vuonna 1223.[3] Hermannin linnoituksesta ensimmäinen maininta historiallisissa asiakirjoissa on vuodelta 1277.[2] Eestinmaa, sen mukana Narvan linna ja sitä ympäröivä kaupunki myytiin Saksalaiselle ritarikunnalle 1347. Iivana III:n aikana 1492 Narvajoen itärannalle alettiin rakentaa Iivananlinnaa.[4] Venäjä sai Narvan haltuunsa Liivin sodassa 1558, jonka jälkeen kaupungin omistaja vaihtui muutaman kerran, päätyen lopulta vuonna 1581 Ruotsille. Ruotsin vallan ajalta Narvassa on säilynyt muutamia rakennuksia, muun muassa barokkityylinen raatihuone, nykyinen kaupungintalo, vuodelta 1674.

Suuren Pohjan sodan yhteydessä Narvassa käytiin Ruotsin ja Venäjän välillä vuonna 1700 Narvan taistelu, jonka Ruotsi voitti. Venäjä kuitenkin valloitti Narvan 1704, jonka jälkeen se oli osa Venäjän keisarikuntaa ja sen Pietarin kuvernementtiä aina Viron itsenäistymiseen saakka vuonna 1918. Ennen toista maailmansotaa Iivananlinna oli osa Narvaa, mutta kun Viro päätyi sodan päätteeksi Neuvostoliitolle, siirrettiin Iivananlinna Venäjän SFNT:aan kuuluvaksi 1945.

Lähes kaikki Narvassa ennen toista maailmansotaa sijainneet rakennukset olivat vaurioituneet pahasti kesän 1944 taisteluissa. Sodan jälkeen niitä ei ryhdytty entisöimään, vaan käytännössä paikalla rakennettiin kokonaan uusi kaupunki. Vain muutama vanha rakennus on tallella.

Väestö

Narva on nykyään käytännössä vironvenäläisten pääkaupunki. Narvassa tilastoitiin 1. tammikuuta 2011 olleen 64 667 asukkasta, joista venäjänkielisiä oli 93,85 %. Näistä 82 % on etnisiä venäläisiä, joiden jälkeen suurimmat venäläissukuiset ryhmät ovat ukrainalaiset ja valkovenäläiset. Kaupungin väestöstä 46,4 % asukkaista oli Viron kansalaisuus ja 36,3 % Venäjän kansalaisuus. Määrittelemättömien kansalaisuuksien määrä on merkittävä (16,4 %), mikä tarkoittaa sitä, että osalla Narvan asukkaista ei neuvostoaikojen jäljiltä ole minkään maan kansalaisuutta.[5]

Asukasluvun kehitys

Narvan asukasluku oli vuonna 1897 Venäjän keisarikunnan aikana 16 599 henkeä.[6] Viron tasavallassa vuonna 1939 juuri ennen neuvostomiehitystä asukkaita oli 22 400 henkeä.lähde? Sodan jälkeen Neuvosto-Viron aikana väkiluku kasvoi muuttoliikkeen seurauksena voimakkaasti ja oli vuoden 1989 väestönlaskennassa 81 356.[7][8] Narvan väkiluku oli suurimmillaan vuonna 1992, jolloin kaupungissa asui 82 979 asukasta.lähde? Sen jälkeen Narvan asukasluku on pienentynyt yli 15 000 asukkaalla.[9]

Vuosi 1840[10] 1897[6] 1934[11] 1959[7] 1970[12] 1979[13] 1989[8] 2001[9] 2006[9] 2012[9]
Väkiluku &&&&&&&&&&&05019.&&&&005 019 &&&&&&&&&&016599.&&&&0016 599 &&&&&&&&&&023512.&&&&0023 512 &&&&&&&&&&027630.&&&&0027 630 &&&&&&&&&&057863.&&&&0057 863 &&&&&&&&&&072816.&&&&0072 816 &&&&&&&&&&081356.&&&&0081 356 &&&&&&&&&&068483.&&&&0068 483 &&&&&&&&&&066936.&&&&0066 936 &&&&&&&&&&065268.&&&&0065 268

Taulukon vuoden 1934 väkiluku sisältää kaupungista 2. maailmansodan jälkeen irrotetun Ivangorodin asukkaat, vuoden 1897 väestö Ivangorodin asukkaiden kanssa on noin 28 600.

Väestön etninen ja kansallisuusjakauma

Narva venäläistyi neuvostoaikana. Kaupunki tuhoutui pahasti toisen maailmansodan aikana ja sodan jälkeen kaupungin entisiä asukkaita estettiin palaamasta. Ennen sotaa Narva oli virolaisenemmistöinen kaupunki. Vuoden 1934 väestönlaskennan mukaan 23 512 asukkaasta virolaisia oli 15 556 eli 64,8 %. Venäläisten osuus oli tuolloin 7 205 asukasta. Näiden jälkeen suurimmat ryhmät olivat saksalaiset ja juutalaiset.[11]

Narvan väestö kansallisuuden mukaan (1934)[11]

Kansallisuus Lukumäärä %-osuus
virolaiset 15 227 64,8
venäläiset 6 986 29,7
saksalaiset 499 2,1
viroa puhumattomat virolaiset 354 1,5
juutalaiset 188 0,8
puolalaiset 162 0,7
suomalaiset 145 0,6
inkeriläiset 66 0,3
latvialaiset 65 0,3
tataarit 59 0,3
muut 102 0,4

Narvan väestö kansallisuuden mukaan (1/2011)[5]

Kansallisuus Lukumäärä %-osuus
venäläiset 53 039 82,02
virolaiset 2 498 3,86
ukrainalaiset 1 652 2,55
valkovenäläiset 1 377 2,13
suomalaiset 477 0,74
tataarit 318 0,49
muut 5 306 8,21

Narvan väestö kansalaisuuden mukaan (1/2011)[5]

Kansalaisuus Lukumäärä %-osuus
Viro 29 978 46,36
Venäjä 23 462 36,28
Ukraina 166 0,26
Valko-Venäjä 50 0,08
Latvia 74 0,11
Liettua 95 0,15
muut maat 260 0,40
määrittelemätön kansalaisuus 10 582 16,36

Matkailu

Narvajoen suussa, keskustasta noin 15 km pohjoiseen sijaitsee Narva-Jõesuun perinteikäs kylpyläkaupunki, joka tunnettiin tsaarinaikaan nimellä Hungerburg. Sen pitsihuvilat tuovat mieleen Terijoen ja 12 km pitkä, kaareva hiekkaranta jopa Rivieran. Uuden itsenäistymisen myötä lukuisat hotellit ja lomakeskukset jäivät pitkäksi aikaa rapistumaan, sillä Narvajoesta tuli rajajoki ja matkailuvirrat tyrehtyivät. Narva-Jõesuun 1930-luvun esikuvien mukaan vuonna 1961[14] rakennettu funkkiskylpylä avattiin kunnostettuna vuonna 2006. Myös Narvan kaupunkiin on valmistunut kaksi länsimaista tasoa edustavaa hotellia ja useita kauppakeskuksia.

  • EU:n itärajalla, Narva-joen silta.
    EU:n itärajalla, Narva-joen silta.
  • Kaupungintalo (2005).
    Kaupungintalo (2005).
  • Ortodoksikirkko.
    Ortodoksikirkko.
  • Luterilainen kirkko.
    Luterilainen kirkko.
  • Taidegalleria.
    Taidegalleria.
  • Narvan rautatieasemaa.
    Narvan rautatieasemaa.
  • Tarton yliopiston Narvan toimipiste.
    Tarton yliopiston Narvan toimipiste.
  • Tehdas Narvassa.
    Tehdas Narvassa.
  • Voimalaitos.
    Voimalaitos.
  • Kauppakeskus Astri.
    Kauppakeskus Astri.

Urheilu

Jalkapallojoukkue Narva Trans pelaa Viron miesten pääsarjassa. Leo Komarov on syntyi Narvassa.

Muuta

Narva on Lahden yhteistyösopimuskaupunki. Narvan seudun eli Idaregioonin kunnilla (Narva, Narva-Jõesuu, Sillamäe, Vaivara) ja Kotkan–Haminan seudun kunnilla (Hamina, Kotka, Miehikkälä, Pyhtää, Virolahti) on yhteinen, keskinäinen kumppanuussopimus (allekirjoitettu 17. toukokuuta 2006).

Laajakulmakuva Narvasta länteen

Viitteet

  1. ↑ Cornelius Hasselblatt ja Kai Ulrich Müller: Estland, s. 50. Otava. ISBN 951-1-13017-X. (ruotsiksi)
  2. ↑ a b Cornelius Hasselblatt ja Kai Ulrich Müller: Estland, s. 57. Otava. ISBN 951-1-13017-X. (ruotsiksi)
  3. ↑ a b Piret Hiisjärv & Ene Hiiepuu: Looking at Estonia, s. 20. The Oliver Press, Inc., 2006. ISBN 9781881508328. Google book (limited preview). (englanniksi)
  4. ↑ Tom Masters: Eastern Europe, 9. edition, s. 332. Lonely Planet, 2007. ISBN 9781741044768. Google book (limited preview). (englanniksi)
  5. ↑ a b c Narva.ee (pdf)
  6. ↑ a b Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g., Sankt-Peterburgskaja gubernija. (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897. Pietarin kuvernementti) demoscope.ru. Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 3.5.2013. (venäjäksi)
  7. ↑ a b Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä) demoscope.ru. Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 3.5.2013. (venäjäksi)
  8. ↑ a b Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989.) demoscope.ru. Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 3.5.2013. (venäjäksi)
  9. ↑ a b c d Statistical Database: Population (PO0291: Population number, area and density by administrative unit or type of settlement, 1 January: Narva city (Tietokantahaku Viron tilastokeskuksen tietokannasta) Tallinn: Statistics Estonia. Viitattu 3.5.2013. (englanniksi)
  10. ↑ Statistitšeskija tablitsy o sostojanii gorodov Rossijskoi imperii. (Tilastotaulukoita Venäjän keisarikunnan kaupungeista (1840). Revel (Tallinna) löytyy julkaisun sivulta 28/41 otsikon Sankt-Peterburgskaja gubernija yhteydestä) dlib.rsl.ru. Pietari. Viitattu 3.5.2013. (venäjäksi)
  11. ↑ a b c Rahvastiku koostis ja korteriolud. 1. III 1934 Rahvaloenduse andmed, vihk II. Tallinn, 1934. Riigi statistika keskbüroo. (pdf)
  12. ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä) demoscope.ru. Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 3.5.2013. (venäjäksi)
  13. ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä) demoscope.ru. Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 3.5.2013. (venäjäksi)
  14. ↑ Viron valtion kulttuuriarvojen rekisteri

Katso myös

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Narva.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Narva&oldid=15486377”