Ero sivun ”Tanskan kulttuurikaanon” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Kotivalo (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
128 627 muokkausta
→‎Elokuva: sarakeotsikot
Kotivalo (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
128 627 muokkausta
Rivi 302: Rivi 302:


== Kirjallisuus ==
== Kirjallisuus ==
Kirjallisuuskomitea piti tärkeänä valita teoksia, jotka ovat kestäneet aikaa ja vaikuttaneet tanskalaiseen kirjallisuuteen ja kulttuuriin yleisemminkin. Komiteaa johti Finn Hauberg Mortensen ja sen jäseniä olivat Erik A. Nielsen, Mette Winge, Claes Kastholm Hansen ja Jens Christian Grøndahl.<ref>[http://kum.dk/Documents/Temaer/Kulturkanon/KUM_kulturkanonen_OK2.pdf "Om kanon for litteratur"], Kulturkanon. </ref>
Kirjallisuuskomitea piti tärkeänä valita teoksia, jotka ovat kestäneet aikaa ja vaikuttaneet tanskalaiseen kirjallisuuteen ja kulttuuriin yleisemminkin. Komiteaa johti Finn Hauberg Mortensen ja sen jäseniä olivat Erik A. Nielsen, Mette Winge, Claes Kastholm Hansen ja Jens Christian Grøndahl.

{| class="wikitable" style="text-align:center; width:99%"
{| class="wikitable" style="text-align:center; width:99%"
! width="30%" | Author
! width="30%" | Kirjailija
! width="25%" | Work
! width="25%" | Teos
! width="20%" | Year
! width="20%" | Vuosi
! width="10%" | Image
! width="10%" | Kuva
|-
|-
| Leonora Christina
| Leonora Christina
| ''Jammers Minde''
| ''Jammers Minde'' (literally ''Memory of Misery''), translated as ''Memoirs of Leonora Christina''
| 1673–1674, published 1869
| 1673–1674, julkaistu 1869
| [[Tiedosto:Leonora_christine_ulfeld.jpg|100x100px|Leonora]]
| [[Tiedosto:Leonora_christine_ulfeld.jpg|100x100px|Leonora]]
|-
|-
| Steen Steensen Blicher
| Steen Steensen Blicher
|''The Rector of Veilbye''
|''Præsten i Vejlbye''
| 1829
| 1829
| [[Tiedosto:Blicher.jpg|96x96px|Blicher]]
| [[Tiedosto:Blicher.jpg|96x96px|Blicher]]
|-
|-
| [[H. C. Andersen|Hans Christian Andersen]]
| [[H. C. Andersen]]
| ''[[Pieni merenneito|The Little Mermaid]]''
| [[Pieni merenneito]]<br>(''Den lille Havfrue'')
|1837
|1837
| [[Tiedosto:Constantin_Hansen_1836_-_HC_Andersen.jpg|101x101px|Hans Christian Andersen]]
| [[Tiedosto:Constantin_Hansen_1836_-_HC_Andersen.jpg|101x101px|Hans Christian Andersen]]
|-
|-
|[[Søren Kierkegaard]]
|[[Søren Kierkegaard]]
| Joko – tahi: Katkelma elämästä<br>(''Enten – eller'')
| ''Either/Or''
| 1843
| 1843
| [[Tiedosto:Kierkegaard_portrait.jpg|110x110px|Kierkegaard]]
| [[Tiedosto:Kierkegaard_portrait.jpg|110x110px|Kierkegaard]]
|-
|-
|[[J. P. Jacobsen|Jens Peter Jacobsen]]
|[[J. P. Jacobsen]]
| ''Fru Marie Grubbe''
| Rouva Marie Grubbe: Sisäkuvia seitsemänneltätoista vuosisadalta<br>(''Fru Marie Grubbe'')
| 1876
| 1876
| [[Tiedosto:JP_Jacobsen.jpg|120x120px|J.P. Jacobsen]]
| [[Tiedosto:JP_Jacobsen.jpg|120x120px|J.P. Jacobsen]]
Rivi 340: Rivi 341:
|-
|-
| [[Henrik Pontoppidan]]
| [[Henrik Pontoppidan]]
| ''Lucky Per''
| ''Lykke-Per''
| 1898–1904
| 1898–1904
|[[Tiedosto:Henrik_Pontoppidan.jpg|107x107px|Pontoppidan]]
|[[Tiedosto:Henrik_Pontoppidan.jpg|107x107px|Pontoppidan]]
|-
|-
| [[Johannes Vilhelm Jensen|Johannes V. Jensen]]
| [[Johannes Vilhelm Jensen]]
| Kuningas murtuu<br>(''Kongens fald'')
| ''The Fall of the King''
| 1900–1901
| 1900–1901
|[[Tiedosto:Johannes_Vilhelm_Jensen_1944.jpg|106x106px|Jensen]]
|[[Tiedosto:Johannes_Vilhelm_Jensen_1944.jpg|106x106px|Jensen]]
|-
|-
| [[Karen Blixen]]
| [[Karen Blixen]]
| Talvisia tarinoita<br>(''Vinter-Eventyr'')
| ''Winter's Tales''
| 1942
| 1942
|-
|-
| [[Klaus Rifbjerg]]
| [[Klaus Rifbjerg]]
|''Og andre historier'' (''And Other Stories'')
|''Og andre historier''
| 1964
| 1964
|[[Tiedosto:Klaus-rifbjerg-2001.jpg|79x79px|Rifbjerg]]
|[[Tiedosto:Klaus-rifbjerg-2001.jpg|79x79px|Rifbjerg]]
|-
|-
| Inger Christensen
| Inger Christensen
|''Butterfly Valley''
|''Sommerfugledalen''
| 1991
| 1991


Rivi 365: Rivi 366:
Kahdestoista kaanoniin valittu teos on 24 runon antologia:
Kahdestoista kaanoniin valittu teos on 24 runon antologia:
{| class="wikitable" style="text-align:center; width:99%"
{| class="wikitable" style="text-align:center; width:99%"
! width="30%" | Author
! width="30%" | Kirjailija
! width="25%" | Work
! width="25%" | Teos
! width="20%" | Year
! width="20%" | Vuosi
! width="10%" | Image
! width="10%" | Kuva
|-
|-
|Kansanlaulu, tekijä tuntematon
|Anonymous folk song
|''Ebbe Skammelsøn''
|''Ebbe Skammelsøn''
|-
|-
| Kansanlaulu, tekijä tuntematon
| Anonymous folk song
|''Germand Gladensvend''
|''Germand Gladensvend''
|-
|-
Rivi 402: Rivi 403:
|[[Nikolai Frederik Severin Grundtvig|N. F. S. Grundtvig]]
|[[Nikolai Frederik Severin Grundtvig|N. F. S. Grundtvig]]
| ''De Levendes Land''
| ''De Levendes Land''
|First published 1883
|1883
|[[Tiedosto:N-f-s-grundtvig-portræt.jpg|97x97px|Grundtvig]]
|[[Tiedosto:N-f-s-grundtvig-portræt.jpg|97x97px|Grundtvig]]
|-
|-

Versio 26. tammikuuta 2016 kello 00.04

 Päällekkäisten muokkausten välttämiseksi olisi hyvä, jos et muokkaisi tätä artikkelia juuri nyt.
Teen parhaillaan artikkeliin suuria muutoksia. Pyyntö on voimassa niin pitkään kuin tämä merkki on sivulla. Merkin voi poistaa, mikäli se vaikuttaa unohtuneen. Tätä merkkiä on tarkoitus pitää sivulla korkeintaan muutaman tunnin kerrallaan. Kiitos.

Tanskan kulttuurikaanon (tansk. Kulturkanonen) määriteltiin Brian Mikkelsenin vuonna 2004 esittämän aloitteen pohjalta Tanskan kulttuuriministeriön nimeämissä komiteoissa ”kokoamaan yhteen ja esittelemään upeimmat ja tärkeimmät tanskalaisen kulttuuriperinnön työt”. Se muodostuu 108 teoksesta kahdeksassa kategoriassa: arkkitehtuuri, kuvataide, muotoilu ja käsityö, elokuva, kirjallisuus, music, esittävä taide ja lastenkulttuuri. Vuonna 2006 julkaistuun kulttuurikaanoniin valittiin jokaisesta kategoriasta 12 teosta, paitsi että musiikkikategoriaan valittiin 12 taidemusiikin ja 12 populaarimusiikin teosta ja monen kategorian kahdestoista teos on laajempi antologia.

Arkkitehtuuri

Arkkitehtuurin kaanonkomiteaa pyydettiin nimeämään 12 työtä, jotka kattaisivat sekä rakennus- että maisemasuunnittelun. Sovittiin, että kohteiden ei tarvitse sijaita Tanskassa. Komitean puheenjohtajana toimi Lone Wiggers ja jäseninä Carsten Juel-Christiansen, Malene Hauxner, Lars Juel Thiis ja Kent Martinussen.

Kohde Sijainti Vuosi Arkkitehti Kuva
Hoverin kirkko Ringkøbingin lähellä Jyllannissa 1100-luku tuntematon Hoverin kirkko
Glorupin kartano Nyborg, Fyn-saaren itäranta 1100-luku
1742–1743

1762–1765
ja
1773–1775

Philip de Lange,

Christian Joseph Zuber

Nicolas-Henri Jardin

Glorupin kartano
Frederiksstaden Kööpenhamina 1749–1771 Nicolai Eigtved Amalienborg
Vor Frue -kirkko Kööpenhamina 1811–1829 C.F. Hansen Vor Frue kirke
Dyrehaven Klampenborg, Sjellanti 1846 Rudolph Rothe Vesthus
Asuinalue, Brumleby Østerbro, Kööpenhamina 1854–1856 Michael Gottlieb Bindesbøll

ja
Vilhelm Klein

Lægeforeningens boliger
Mariebjergin hautausmaa Gentofte, Sjellanti 1925–1935 G.N. Brandt Mariebjergin kirkkomaa
Århusin yliopisto Århus 1931 Kay Fisker,

C.F. Møller,
Povl Stegmann
ja
C.Th. Sørensen

Århusin yliopisto
Århusin kaupungintalo Århus 1937–1942 Arne Jacobsen

ja
Erik Møller

Århusin kaupungintalo
Sormikaava Kööpenhamina 1947 Peter Bredsdorff Sormikaava
Sydneyn oopperatalo Sydney, Australia 1957–1973 Jørn Utzon Sydney Opera House
Ison-Beltin silta Sjellanti–Fyn 1991–1998 Dissing+Weitling Storebæltsbroen

Kuvataiteet

Kuvataiteiden kaanonkomiteassa sovittiin, että kaanoniin sisällytetään vain elämäntyönsä jo tehneiden taiteilijoiden teoksia. Jokainen komitean viidestä jäsenestä sai nimetä yhden suosikkiteoksensa sen jälkeen, kun ensin oli yhteisesti päätetty seitsemästä. Komitean puheenjohtajana toimi Hein Heinsen ja jäseninä Hans Edvard Nørregård-Nielsen, Bente Scavenius, Bjørn Nørgaard ja Sophia Kalkau.[1]

Teos Sijainti Vuosi Taiteilija Kuva
Aurinkovaunut Tanskan kansallismuseo n. 1300 eaa. tuntematon Sun chariot
Ylösnousemus Undløsen kirkko n. 1440 unionimestari Frescoes in Undløse Church
Bordesholmin alttari Schleswigin tuomiokirkko valmistunut 1521 Hans Brüggemann Bordesholm Altar
Frederik V ratsailla Amalienborgin linna valmistunut 1771 Jacques Saly Statue of Frederik V
Jason ja kultainen talja Thorvaldsens-museo valmistunut 1828 Bertel Thorvaldsen Jason with the Golden Fleece
Udsigt gennem tre buer i Colosseums tredje stokværkum Tanskan valtion taidemuseo 1813–1816 C.W. Eckersberg View through three of the northwesterly arches in the Colosseum's third storey
Syysaamu Sortedam-järvellä Ny Carlsberg Glyptotek 1838 Christen Købke Autumn Morning on Lake Sortedam
Støvkornenes dans i solstrålerne Ordrupgaard 1900 Vilhelm Hammershøi Dust Motes Dancing in the Sunbeams
Kesäpäivä Roskilde-vuonolla Randers-taidemuseo 1900 L.A. Ring Summer Day by Roskilde Fjord
Suuri helpotus J.F. Willumsenin museo 1923–1928 J.F. Willumsen
Seisova nainen Göteborgin taidemuseo 1937–1943 Astrid Noack
Stalingrad Museum Jorn, Silkeborg 1957–1972 Asger Jorn

Taideteollisuus ja käsityö

Taideteollisuuden ja käsityön kaanonkomitea päätti nimetä teoksia, joilla syntyaikanaan on ollut käytännöllinen funktio ja jotka ovat yhä omaleimaisia ja tunnistettavia myös kansainvälisesti. Komiteaa johti Merete Ahnfeldt-Mollerup ja sen jäseniä olivat Erik Magnussen, Astrid Krogh, Ursula Munch-Petersen ja Louise Campbell.[2]

Tuote Muotoilija Vuosi Kuva
Viikinkivene Skuldelev 2 tuntematon n. 1042 Skuldelev 2
Flora Danica (kirja) ja Flora Danica (astiasto) Georg Christian Oeder, Johann Christoph Bayer

useita taiteilijoita

1761–1883 Flora Danica
Thorvald Bindesbøllin elämäntyö 1846–1908 Thorvald Bindesbøll
Knud V. Engelhardtin elämäntyö 1882–1931 Knud V. Engelhardt
Marie Gudme Lethin elämäntyö 1895–1997
PH valaisinten varjostinjärjestelmä Poul Henningsen 1925– (jatkuu yhä) PH lamp shade system
Teeastiasto Gertrud Vasegaard 1956
Gedser kokeellinen tuuliturbiini Johannes Juul 1957
S-tuoli Verner Panton 1960 Pantonstolen
Polyuretaanituoli Gunnar Aagaard Andersen 1964
Kevi-kalustepyörä Jørgen Rasmussen 1965 Kevi wheel castor
Fiberline-julkisivujärjestelmä Fiberline Composites ja Jan Søndergaard 2006

Elokuva

Elokuvan kaanonkomitea päätti valita filmejä, jotka kuvaavat tanskalaista elämää ja käyttävät tanskalaisia näyttelijöitä. Poikkeuksena he valitsivat mukaan elokuvan Nälkä (Sult), joka tapahtuu Oslossa ja näyttelijät ovat ruotsalaisia. Komitean puheenjohtajana toimi Susanne Bier ja jäseninä Vinca Wiedemann, Tivi Magnusson, Ole Michelsen ja Jacob Neiiendam.[3]

Elokuva Ohjaaja Vuosi Kuva
Kunnioita vaimoasi
(Du skal ære din hustru) 		Carl Th. Dreyer 1925 Dreyer av Mandelmann
Vihan päivä
(Vredens dag) 		Carl Th. Dreyer 1943
Ditte ihmislapsi
(Ditte menneskebarn) 		Bjarne Henning-Jensen 1946
Soldaten og Jenny Johan Jacobsen 1947
Nälkä
(Sult) 		Henning Carlsen 1966
Bennys badekar Jannik Hastrup ja Flemming Quist Møller 1971
Matador Erik Balling 1978–1982
Tiedon puu
(Kunskabens træ) 		Nils Malmros 1981
Ranskalainen illallinen
(Babettes gæstebud) 		Gabriel Axel 1987
Pelle Valloittaja
(Pelle Erobreren) 		Bille August 1987 August
Juhlat
(Festen) 		Thomas Vinterberg 1998 Vinterberg
Idiootit
(Idioterne) 		Lars von Trier 1998 Trier

Kirjallisuus

Kirjallisuuskomitea piti tärkeänä valita teoksia, jotka ovat kestäneet aikaa ja vaikuttaneet tanskalaiseen kirjallisuuteen ja kulttuuriin yleisemminkin. Komiteaa johti Finn Hauberg Mortensen ja sen jäseniä olivat Erik A. Nielsen, Mette Winge, Claes Kastholm Hansen ja Jens Christian Grøndahl.

Kirjailija Teos Vuosi Kuva
Leonora Christina Jammers Minde 1673–1674, julkaistu 1869 Leonora
Steen Steensen Blicher Præsten i Vejlbye 1829 Blicher
H. C. Andersen Pieni merenneito
(Den lille Havfrue) 		1837 Hans Christian Andersen
Søren Kierkegaard Joko – tahi: Katkelma elämästä
(Enten – eller) 		1843 Kierkegaard
J. P. Jacobsen Rouva Marie Grubbe: Sisäkuvia seitsemänneltätoista vuosisadalta
(Fru Marie Grubbe) 		1876 J.P. Jacobsen
Herman Bang Ved Vejen 1886 Bang
Henrik Pontoppidan Lykke-Per 1898–1904 Pontoppidan
Johannes Vilhelm Jensen Kuningas murtuu
(Kongens fald) 		1900–1901 Jensen
Karen Blixen Talvisia tarinoita
(Vinter-Eventyr) 		1942
Klaus Rifbjerg Og andre historier 1964 Rifbjerg
Inger Christensen Sommerfugledalen 1991

Kahdestoista kaanoniin valittu teos on 24 runon antologia:

Kirjailija Teos Vuosi Kuva
Kansanlaulu, tekijä tuntematon Ebbe Skammelsøn
Kansanlaulu, tekijä tuntematon Germand Gladensvend
Thomas Kingo Hver har sin Skæbne (Sorrig og Glæde...) Kingo
H. A. Brorson Den yndigste rose er funden 1732 Brorson
Johs. Ewald Til Siælen. En Ode 1780 Ewald
Schack von Staffeldt Indvielsen 1804 Staffeldt
Adam Oehlenschläger Hakon Jarls Død eller Christendommens Indførsel i Norge 1803 Oehlenschläger
N. F. S. Grundtvig De Levendes Land 1883 Grundtvig
Christian Winther Rosa unica 1849 Winther
Emil Aarestrup Paa Sneen 1838 Aarestrup
Holger Drachmann Jeg hører i Natten den vuggende Lyd 1877 Drachmann
Sophus Claussen Ekbatana 1896 Claussen
Jeppe Aakjær Aften 1912 Aakjær
Thøger Larsen Den danske Sommer 1914
Tom Kristensen Det er Knud, som er død 1936
Jens August Schade Læren om staten 1928 Schade
Gustaf Munch-Petersen det underste land 1933
Thorkild Bjørnvig Anubis 1955
Ole Sarvig Regnmaaleren 1943
Morten Nielsen Øjeblik 1945
Frank Jæger Sidenius i Esbjerg 1959
Ivan Malinowski Myggesang 1958
Per Højholt Personen på toppen 1985
Henrik Nordbrandt Violinbyggernes by 1985

Musiikki

Musiikin kaanonkomitea päätti keskittyä yksittäisiin teoksiin eikä niinkään säveltäjien kokonaistuotantoihin. He valitsivat 12 taide- ja 12 kevyen musiikin edustajaa. Komitean puhetta johti Per Erik Veng ja jäsenet olivat Jørgen I. Jensen, Torben Bille, Inger Sørensen ja Henrik Marstal.[4]

Taidemusiikki

Composer/author Work Year Image
F.L.Æ. Kunzen Holger Danske 1789 Kunzen
C. E. F. Weyse Otte Morgensange and Syv Aftensange 1837 and 1838 Weyse
H. C. Lumbye Three galops: Telegraph Galop, Champagne Galop and Copenhagen Steam Railway Galop 1844, 1845 and 1847 Lumbye
Niels W. Gade Elverskud 1854 Gade
J. P. E. Hartmann Vølvens Spaadom 1872 Hartmann
Peter Heise Drot og marsk 1878 Heise
Carl Nielsen Maskarade 1906 Nielsen
Carl Nielsen Symphony No. 4: The Inextinguishable 1916
Rued Langgaard Antikrist 1923 Langgaard
Per Nørgård Symphony No. 3 1976
Pelle Gudmundsen-Holmgreen Symphony-Antiphony 1978

Kahdestoista valittu teos Højskolesange (Kansankorkeakoulun lauluja) koostuu 12 laulusta :

Composer/author Work Year Image
C. E. F. Weyse (1826), words: N. F. S. Grundtvig Den signede dag med fryd vi ser 1826
Folk song, words rewritten by Svend Grundtvig Det var en lørdag aften 1849 Svend Grundtvig
Folk song from the Mariager area En yndig og frydefuld sommertid Published in A.P. Berggreen's Danske folkesange 1869
Music: Carl Nielsen, words: Ludvig Holstein Vi sletternes sønner Music 1906, words 1903
Music: Carl Nielsen, words: Jeppe Aakjær Jens Vejmand Music 1907, words 1905
Music: Thomas Laub, words: St.St. Blicher «Det er hvidt herude» Melodi 1914, tekst 1838
Music: Oluf Ring, words: Thøger Larsen Danmark, nu blunder den lyse nat Music 1922, words 1914
Music: Poul Schierbeck, words: Hans Christian Andersen I Danmark er jeg født Music 1926, words 1850
Music: Thorvald Aagaard, words: Laurits Christian Nielsen Jeg ser de bøgelyse øer Music 1931, words 1901
Music: Otto Mortensen, words: Helge Rode Du gav os de blomster, som lyste imod os Music 1939, words 1921
Music: Otto Mortensen, words: Alex Garff Septembers himmel er så blå Music and words 1949
Music: Peter Erasmus Lange-Müller/Shu-Bi-Dua, words: Holger Drachmann Vi elsker vort land Music 1887 and 1980, words 1885

Populaarimusiikki

Composer/author Work Year Image
Kai Normann Andersen A selection of 12 songs: Musens sang, Den allersidste dans, Pige træd varsomt, Å hvor jeg, ih, hvor jeg, uh hvor jeg vil, I dit korte liv, Man binder os på mund og hånd, Alle går rundt og forelsker sig, Gå ud og gå en tur, Glemmer du, Titte til hinanden, Drømmeland og Gå med i lunden 1925–1959
Dansk Guldalderjazz Dansk Guldalderjazz Vol. 1–4 1940–1949
Savage Rose The Savage Rose 1968
Kim Larsen Værsgo 1973 Kim Larsen
Benny Andersen and Povl Dissing Svantes Viser 1973 Dissing
Gasolin' Live sådan 1976 Gasolin
Kliché Supertanker 1980
C.V. Jørgensen Tidens Tern 1980 Jørgensen
Sebastian Stjerne til støv 1981 Sebastian
Palle Mikkelborg with Miles Davis Aura 1984/1985
tv·2 Nærmest lykkelig 1988

Kahdenneksitoista teokseksi valittiin antologia Evergreens:

Composer/author Work Year Image
Sven Gyldmark/Poeten Solitudevej – sung by Elga Olga Svendsen. From Cirkusrevyen 1953
Sven Gyldmark & Erik Leth Er du dus med himlens fugle – sung by Poul Reichhardt. From the film Vagabonderne på Bakkegården 1958
Vidar Sandbeck & Peter Mynte – single Heksedans (her kommer mutter med kost og spand) – sung by Raquel Rastenni. 1960
Bjarne Hoyer & Ida From To lys på et bord – sung by Otto Brandenburg From Dansk Melodi Grand Prix, 1960
Otto Helge Francker & Sejr Volmer-Sørensen Dansevise – performed by Grethe Ingmann and Jørgen Ingmann. From Dansk Melodi Grand Prix, 1963
Bent Fabricius-Bjerre & Klaus Rifbjerg Duerne flyver – sung by Cæsar. From the film Jeg er sgu min egen, 1967
John Mogensen Så længe jeg lever – sung by John Mogensen. Single 1970, also in the album John Mogensen: John, 1973
Anne Linnet Smuk og dejlig – performed by Shit & Chanel. From the album Shit & Chanel, 1975 Linnet
Peter A. G. Nielsen/Gnags Under Bøgen – performed by Gnags. From the album Er du hjemme i aften, 1977 Nielsen
Shu-bi-dua Danmark – performed by Shu-bi-dua. From Shu-bi-dua 78'eren, 1978
Frans Bak & Per Nielsen Danse i måneskin – performed by Trine Dyrholm & Moonlighters. From Dansk Melodi Grand Prix, 1987
Lars Lilholt Kald det kærlighed – performed by Lars Lilholt Band. From Lars Lilholt Band: Portland, 1986 Lilholt

Esittävät taiteet

Esittävän taiteen kaanonkomitea perusteli valinneensa ainutlaatuista luovuutta edustaneita teoksia, joilla on merkitystä nykyajassakin. Puhetta johti Flemming Enevold ja jäseniä olivat Karen-Maria Bille, Jokum Rohde, Sonja Richter ja Erik Aschengreen.[5]

Creator Work Year Image
Ludvig Holberg Jeppe på Bjerget 1722 Holberg
Adam Oehlenschläger Aladdin 1805 Oehlenschläger
August Bournonville and Herman Severin Løvenskiold La Sylphide 1836 Bournonville
Henri Nathansen Indenfor Murene (Inside the Walls) 1912 Nathansen
Kaj Munk Ordet (The Word) 1932 Munk
Kjeld Abell Anna Sophie Hedvig 1939
Four revue numbers: Man binder os på mund og hånd (Liva Weel, 1940), Skolekammerater (Kellerdirk, 1956), Brevet til Bulganin (Osvald Helmuth, 1957), Fingernummeret (Dirch Passer, 1974) 1940, 1956, 1957 and 1974
Harald Lander and Knudåge Riisager Etudes 1948
Flemming Flindt and Georges Delerue Enetime 1963
Solvognen Julemandshæren 1974
Sort Sol Sort Sol live, Carlton og Wurst 1986–1987
Jess Ørnsbo Majonæse 1988

Lasten kaanon

Lasten kulttuurikaanon muodostettiin sitä mukaa kun valinnat muissa komiteoissa etenivät. Siihen otetut työt edustavat siis monia eri taiteenlajeja.[6]

Creator Work Year Image
C.Th. Sørensen Children's building site 1931
Gunnar Nyborg-Jensen (ed.) De små synger 1948
Astrid Henning-Jensen Palle alene i Verden (Film) 1949
Carl Barks The Golden Helmet 1954 Barks
Nanna Ditzel High chair 1955
Godtfred Kirk Christiansen Lego brick 1958 Lego bricks
Cecil Bødker Silas og den sorte hoppe 1967
Halfdan Rasmussen & Ib Spang Olsen Halfdans ABC 1967
Katrine Hauch-Fausbøll Kaj & Andrea 1971 ff.
Anne Linnet Go' sønda' morn' 1980 Linnet
Søren Kragh-Jacobsen Gummi-Tarzan (Film) 1981
Steen Koerner Nøddeknækkeren 2003

Vastaanotto

Kulttuurikaanonin yhdeksi tavoitteeksi asetettiin tanskalaisten ja maahanmuuttajien välisen integraation helpottaminen. Tämän on arveltu toteutuneen huonosti. Tiedotusvälineiden mukaan kulttuurikaanonilla on ollut vähäinen vaikutus. Sanomalehti Berlingske näki kaanonilla kuitenkin merkitystä siinä, miten ei-sosialistinen hallitus oli uskaltanut yksinkertaisesti todeta, että toiset taideteokset ovat parempia kuin toiset.


References

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tanskan_kulttuurikaanon&oldid=15486367”