Ero sivun ”Jyväskylän työväentalo” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
pEi muokkausyhteenvetoa |
historiikkia + tietolaatikko |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Rakennus |
|||
[[Tiedosto:Jyväskylä Workers Club.jpg|thumb|right|Jyväskylän Työväentalo]] |
|||
| nimi = Jyväskylän työväentalo |
|||
| ⚫ | |||
| alkuperäinen nimi = |
|||
| logo = |
|||
| kuva = Jyväskylä Workers Club.jpg |
|||
| kuvateksti = |
|||
| osoite = [[Kauppakatu (Jyväskylä)|Kauppakatu]] 30 |
|||
| sijainti = [[Jyväskylä]] |
|||
| ⚫ | |||
| rakennustyyppi = [[työväentalo]] |
|||
| perustettu = |
|||
| valmistumisvuosi = 1925 |
|||
| purkuvuosi = |
|||
| suunnittelija = [[Alvar Aalto]] |
|||
| rakennuttaja = [[Jyväskylän työväenyhdistys]] |
|||
| urakoitsija = |
|||
| omistaja = |
|||
| haltija = |
|||
| käyttäjä = |
|||
| tyylisuunta = [[1920-luvun klassismi]] |
|||
| runkorakenne = |
|||
| julkisivumateriaali = |
|||
| korkeus = |
|||
| kerrosala = |
|||
| bruttoala = |
|||
| kerrosluku = |
|||
| huoneistoala = |
|||
| tilavuus = |
|||
| huomautukset = |
|||
}} |
|||
'''Jyväskylän työväentalo''' sijaitsee [[Jyväskylä]]n keskustassa [[Kauppakatu (Jyväskylä)|Kauppakadun]] varrella. Vuonna 1925 valmistunut rakennus on arkkitehti [[Alvar Aalto|Alvar Aallon]] suunnittelema ja sitä pidetään yhtenä Suomen merkittävimmistä [[1920-luvun klassismi]]n edustajista. Työväentalon juhlasali toimii nykyään Aalto-sali-nimisenä konsertti- ja kokoustilana. |
|||
== Historia == |
|||
[[Jyväskylän työväenyhdistys]] tilasi Alvar Aallolta piirustukset toimitaloaan varten vuonna 1924 ja se valmistui vuonna 1925. Tuloksena oli katujen kulmaukseen sijoittuva kaksikerroksinen rakennus: ensimmäinen kerros on ravintola, ja katutasosta noustiin sisäänkäynnin kautta juhlasaliin. Sali sisustettiin Jyväskylän Työväenteatteria varten. Alvar ja Aino Aalto suunnittelivat myös rakennuksen valaisimet. Juhlasali tunnetaan nykyisin nimellä Aalto-sali tai A-sali. |
|||
| ⚫ | [[Jyväskylän työväenyhdistys]] teki päätöksen uuden työväentalon rakentamisesta 35-vuotisjuhlakokouksessaan vuonna 1923 ja tilasi vuotta myöhemmin piirustukset Alvar Aallolta. Urakoitsijaksi valittiin helsinkiläinen Suomen Rakennusosakeyhtiö. Syyskuussa 1925 käyttöön vihitty rakennus on Aallon ensimmäinen Jyväskylään toteutettu kivirakennus. Kyseessä oli myös hänen ensimmäinen merkittävä julkisen rakennuksen suunnittelutyönsä.<ref name=aaltosali>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.aaltosali.fi/index.php/historia/ | Nimeke = Historia | Julkaisija = Aalto-sali | Viitattu = 25.1.2016}}</ref> Kauppakadun ja Väinönkadun kulmassa sijaitsevan työväentalon muotokieli on peräisin [[Italia]]n [[Renessanssin arkkitehtuuri|renessanssiarkkitehtuurista]]. Aino ja Alvar Aalto matkustivat maahan vuonna 1924, kun rakennustyöt olivat vielä kesken. Matkalta palattuaan Aalto muutti työväentalon sisustussuunnitelmia. Rakennuksen sisätiloissa on runsaasti yksityiskohtia, jotka Aalto suunnitteli yhdessä vastavihityn puolisonsa [[Aino Marsio]]n kanssa. Osa piirustuksista on myös signeerattu hänen nimellään.<ref name=heporauta>{{Kirjaviite | Tekijä =Heporauta, Arne, Hipeli, Mia, Launonen, Marjaana, Mikonranta, Kaarina, Suominen-Kokkonen, Renja, Kinnunen, Ulla (toim.) | Nimeke =Aino Aalto | Vuosi =2004 | Luku =Arkkitehtitoimisto Alvar Aallon suunnitelmia, joihin Aino Aalto on osallistunut | Sivu =67 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Alvar Aalto Säätiö, Alvar Aalto -museo | Tunniste =ISBN 952-5371-19-0 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 18.7.2011 | Kieli = }}</ref> |
||
Työväentalon jokainen julkisivu on suunniteltu erilliseksi kokonaisuudeksi, omine symmetrisine sommitelmineen. Ensimmäiseen kerrokseen tuli pyöreä [[atrium]]in kaltainen ravintolatila sekä työväenyhdistyksen toimitiloja. [[Jyväskylän Työväen Teatteri]]a varten sisustettu juhlasali puolestaan sijoittui toiseen kerrokseen, jonne johtaa Aallon suunnittelema monimutkainen porrasjärjestelmä. Alakerran ravintolan puolipyöreä muoto toistuu myös toisessa kerroksessa sijaitsevassa lämpiössä.<ref name=aaltosali/> Rakennuksen valaisimet ovat Aallon pariskunnan suunnittelemia.<ref name=heporauta/> |
|||
Rakennuksen muotokieli on peräisin [[Renessanssin arkkitehtuuri|Italian renessanssiarkkitehtuurista]] ja on merkittävimpiä edustajia niin sanottua pohjoismaista klassismia. Aino ja Alvar Aalto matkustivat [[Italia]]an vuonna 1924 kun Jyväskylän työväentalon rakennustyöt olivat vielä kesken. Matkan jälkeen sisustussuunnitelmista muutettiin. |
|||
Jyväskylän työväentalo on nykyään lähes alkuperäisessä asussaan. Teatterisali vuokrattiin 1960-luvulla [[Jyväskylän kaupunginteatteri]]lle, joka rakensi saliin uuden jyrkästi nousevan katsomon. Se palautettiin jälleen alkuperäiseen muotoonsa kaupunginteatterin muutettua pois rakennuksesta vuonna 1982. Työventalon ulkoseinät restauroitiin 1997 ja viimeisin sisätilaremontti valmistui vuonna 2008. Nykyään samalla tontilla sijaitsevat lisäksi 1955 valmistunut toimistorakennus sekä 1999 valmistunut asuintalo, jotka ovat molemmat Jyväskylän työväenyhdistyksen omistamia.<ref name=aaltosali/> |
|||
Rakennus on säilynyt pitkälti alkuperäisessä asussaan. |
|||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
| Rivi 12: | Rivi 42: | ||
{{Alvar Aallon tuotanto}} |
{{Alvar Aallon tuotanto}} |
||
| ⚫ | |||
[[Luokka:Alvar Aallon suunnittelemat rakennukset]] |
[[Luokka:Alvar Aallon suunnittelemat rakennukset]] |
||
Versio 25. tammikuuta 2016 kello 03.59
| Jyväskylän työväentalo | |
|---|---|
 |
|
| Osoite | Kauppakatu 30 |
| Sijainti | Jyväskylä |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | työväentalo |
| Valmistumisvuosi | 1925 |
| Suunnittelija | Alvar Aalto |
| Rakennuttaja | Jyväskylän työväenyhdistys |
| Tyylisuunta | 1920-luvun klassismi |
 |
|
Jyväskylän työväentalo sijaitsee Jyväskylän keskustassa Kauppakadun varrella. Vuonna 1925 valmistunut rakennus on arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema ja sitä pidetään yhtenä Suomen merkittävimmistä 1920-luvun klassismin edustajista. Työväentalon juhlasali toimii nykyään Aalto-sali-nimisenä konsertti- ja kokoustilana.
Historia
Jyväskylän työväenyhdistys teki päätöksen uuden työväentalon rakentamisesta 35-vuotisjuhlakokouksessaan vuonna 1923 ja tilasi vuotta myöhemmin piirustukset Alvar Aallolta. Urakoitsijaksi valittiin helsinkiläinen Suomen Rakennusosakeyhtiö. Syyskuussa 1925 käyttöön vihitty rakennus on Aallon ensimmäinen Jyväskylään toteutettu kivirakennus. Kyseessä oli myös hänen ensimmäinen merkittävä julkisen rakennuksen suunnittelutyönsä.[1] Kauppakadun ja Väinönkadun kulmassa sijaitsevan työväentalon muotokieli on peräisin Italian renessanssiarkkitehtuurista. Aino ja Alvar Aalto matkustivat maahan vuonna 1924, kun rakennustyöt olivat vielä kesken. Matkalta palattuaan Aalto muutti työväentalon sisustussuunnitelmia. Rakennuksen sisätiloissa on runsaasti yksityiskohtia, jotka Aalto suunnitteli yhdessä vastavihityn puolisonsa Aino Marsion kanssa. Osa piirustuksista on myös signeerattu hänen nimellään.[2]
Työväentalon jokainen julkisivu on suunniteltu erilliseksi kokonaisuudeksi, omine symmetrisine sommitelmineen. Ensimmäiseen kerrokseen tuli pyöreä atriumin kaltainen ravintolatila sekä työväenyhdistyksen toimitiloja. Jyväskylän Työväen Teatteria varten sisustettu juhlasali puolestaan sijoittui toiseen kerrokseen, jonne johtaa Aallon suunnittelema monimutkainen porrasjärjestelmä. Alakerran ravintolan puolipyöreä muoto toistuu myös toisessa kerroksessa sijaitsevassa lämpiössä.[1] Rakennuksen valaisimet ovat Aallon pariskunnan suunnittelemia.[2]
Jyväskylän työväentalo on nykyään lähes alkuperäisessä asussaan. Teatterisali vuokrattiin 1960-luvulla Jyväskylän kaupunginteatterille, joka rakensi saliin uuden jyrkästi nousevan katsomon. Se palautettiin jälleen alkuperäiseen muotoonsa kaupunginteatterin muutettua pois rakennuksesta vuonna 1982. Työventalon ulkoseinät restauroitiin 1997 ja viimeisin sisätilaremontti valmistui vuonna 2008. Nykyään samalla tontilla sijaitsevat lisäksi 1955 valmistunut toimistorakennus sekä 1999 valmistunut asuintalo, jotka ovat molemmat Jyväskylän työväenyhdistyksen omistamia.[1]
Lähteet
- ↑ a b c Historia Aalto-sali. Viitattu 25.1.2016.
- ↑ a b Heporauta, Arne, Hipeli, Mia, Launonen, Marjaana, Mikonranta, Kaarina, Suominen-Kokkonen, Renja, Kinnunen, Ulla (toim.): ”Arkkitehtitoimisto Alvar Aallon suunnitelmia, joihin Aino Aalto on osallistunut”, Aino Aalto, s. 67. Alvar Aalto Säätiö, Alvar Aalto -museo, 2004. ISBN 952-5371-19-0.