Ero sivun ”Suomen maatalous” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
lisätty lähteet
Rivi 6: Rivi 6:


==Maataloustilastoa==
==Maataloustilastoa==
Suomessa oli maatiloja ja puutarhayrityksiä 52 775 kappaletta vuonna 2014. Viimeisen vuosikymmenen aikana tilojen määrä on vähentynyt, keskikoko kasvanut ja työntekijöiden määrä tilaa kohti vähentynyt. Vuosien 2000 ja 2007 välillä maatilojen (ml. puutarhayritykset) määrä on laskenut 13&nbsp;516 yrityksellä (16,5 %). Samassa ajassa maatiloilla töitä tekevien henkilöiden määrä on vähentynyt 184&nbsp;420:stä 144&nbsp;214:ta (21,8 %).<ref name="maatalouden_rakennetutkimus_2007">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.matilda.fi/servlet/page?_pageid=549,193&_dad=portal30&_schema=PORTAL30&908_MATILDA_JULKAISUT_4484043.lk=288&952_MATILDA_JULKAISUT_4484043.cls=300 | Nimeke = Maatalouden rakennetutkimus 2007 | Tekijä = Maa- ja metsätalousministeriön Tietopalvelukeskus | Viitattu = 14.9.2008 | Kieli = {{fi}} }}</ref> Maatilojen keskipeltoala oli vuonna 2012 38,9 hehtaaria.<ref name="mtk" />
Suomessa oli maatiloja ja puutarhayrityksiä 52 775 kappaletta vuonna 2014.<ref name="mtk">[https://www.mtk.fi/maatalous/maatilat_suomessa/fi_FI/maatilat_suomessa/ Turvallista ruokaa kestävin menetelmin,] mtk.fi</ref> Viimeisen vuosikymmenen aikana tilojen määrä on vähentynyt, keskikoko kasvanut ja työntekijöiden määrä tilaa kohti vähentynyt. Vuosien 2000 ja 2007 välillä maatilojen (ml. puutarhayritykset) määrä on laskenut 13&nbsp;516 yrityksellä (16,5 %). Samassa ajassa maatiloilla töitä tekevien henkilöiden määrä on vähentynyt 184&nbsp;420:stä 144&nbsp;214:ta (21,8 %).<ref name="maatalouden_rakennetutkimus_2007">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.matilda.fi/servlet/page?_pageid=549,193&_dad=portal30&_schema=PORTAL30&908_MATILDA_JULKAISUT_4484043.lk=288&952_MATILDA_JULKAISUT_4484043.cls=300 | Nimeke = Maatalouden rakennetutkimus 2007 | Tekijä = Maa- ja metsätalousministeriön Tietopalvelukeskus | Viitattu = 14.9.2008 }}</ref> Maatilojen keskipeltoala oli vuonna 2012 38,9 hehtaaria.<ref name="mtk" />


Viljelykäytössä olevaa maatalousmaata on noin 2&nbsp;295&nbsp;000 hehtaaria (2008). Eniten Suomessa viljellään nurmikasveja. Tärkeimmät [[vilja]]kasvit ovat [[ohra]] (614&nbsp;000&nbsp;ha), [[kaura]] (376&nbsp;000&nbsp;ha), [[vehnä]] (220&nbsp;300&nbsp;ha) ja [[ruis]] (24&nbsp;000&nbsp;ha). Muita yleisiä kasveja ovat [[rypsi]] (53&nbsp;200&nbsp;ha), [[peruna]] (26&nbsp;500&nbsp;ha), [[ruokohelpi]] (20&nbsp;700&nbsp;ha), [[kumina]] (17&nbsp;500&nbsp;ha) ja [[sokerijuurikas]] (13&nbsp;600&nbsp;ha).<ref name="maatalousmaa_2008">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.matilda.fi/pls/portal30/rpportal.matilda_julkaisut.showfile?docid=826&versio=1221051754&fileid=6419 | Nimeke = Käytössä oleva maatalousmaa 2008 ennakkoarvio | Tekijä = Maa- ja metsätalousministeriön Tietopalvelukeskus | Viitattu = 14.9.2008 | Kieli = {{fi}} }}</ref> Suomi on yksi maailman suurimmista kauran tuottajamaista ja viejistä.<ref>http://vyr.fi/www/fi/liitetiedostot/raportit/tuotantotapakuvaus/Vilja-alanyhteisty_esite_suomi.pdf</ref>
Viljelykäytössä olevaa maatalousmaata on noin 2&nbsp;295&nbsp;000 hehtaaria (2008). Eniten Suomessa viljellään nurmikasveja. Tärkeimmät [[vilja]]kasvit ovat [[ohra]] (614&nbsp;000&nbsp;ha), [[kaura]] (376&nbsp;000&nbsp;ha), [[vehnä]] (220&nbsp;300&nbsp;ha) ja [[ruis]] (24&nbsp;000&nbsp;ha). Muita yleisiä kasveja ovat [[rypsi]] (53&nbsp;200&nbsp;ha), [[peruna]] (26&nbsp;500&nbsp;ha), [[ruokohelpi]] (20&nbsp;700&nbsp;ha), [[kumina]] (17&nbsp;500&nbsp;ha) ja [[sokerijuurikas]] (13&nbsp;600&nbsp;ha).<ref name="maatalousmaa_2008">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.matilda.fi/pls/portal30/rpportal.matilda_julkaisut.showfile?docid=826&versio=1221051754&fileid=6419 | Nimeke = Käytössä oleva maatalousmaa 2008 ennakkoarvio | Tekijä = Maa- ja metsätalousministeriön Tietopalvelukeskus | Viitattu = 14.9.2008 }}</ref> Suomi on yksi maailman suurimmista kauran tuottajamaista ja viejistä.<ref>http://vyr.fi/www/fi/liitetiedostot/raportit/tuotantotapakuvaus/Vilja-alanyhteisty_esite_suomi.pdf</ref>


[[Karjatalous|Karjataloudessa]] eniten tuotetaan [[maito]]a (2&nbsp;287 miljoonaa litraa vuonna 2007), josta pieni osa jalostetaan muun muassa [[voi]]ksi ja [[juusto]]ksi. Maidon tuotantomäärät ovat laskeneet n. 6 prosenttia vuodesta 2003 lähtien. Lihatuotteista merkittävimmät vuonna 2007 olivat [[sianliha]] (213 miljoonaa kiloa), [[siipikarja]] (95 miljoonaa kiloa) ja [[lehmä|naudanliha]] (88 miljoonaa kiloa). Sianlihan ja siipikarjan tuotanto on noussut vuodesta 2000 lähtien. Siipikarjan tuotantomäärät ovat ohittaneet supistuneen naudanlihan tuotannon vuonna 2006. Myös [[kananmuna]]t (57 miljoonaa kiloa) ovat merkittävä osa tuotantoa.<ref name="maataloustilastotiedote_2008">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.matilda.fi/servlet/page?_pageid=520,193&_dad=portal30&_schema=PORTAL30 | Nimeke = Maataloustilastotiedote 2008 | Tekijä = Maa- ja metsätalousministeriön Tietopalvelukeskus | Viitattu = 14.9.2008 | Kieli = {{fi}} }}</ref>
[[Karjatalous|Karjataloudessa]] eniten tuotetaan [[maito]]a (2&nbsp;287 miljoonaa litraa vuonna 2007), josta pieni osa jalostetaan muun muassa [[voi]]ksi ja [[juusto]]ksi. Maidon tuotantomäärät ovat laskeneet n. 6 prosenttia vuodesta 2003 lähtien. Lihatuotteista merkittävimmät vuonna 2007 olivat [[sianliha]] (213 miljoonaa kiloa), [[siipikarja]] (95 miljoonaa kiloa) ja [[lehmä|naudanliha]] (88 miljoonaa kiloa). Sianlihan ja siipikarjan tuotanto on noussut vuodesta 2000 lähtien. Siipikarjan tuotantomäärät ovat ohittaneet supistuneen naudanlihan tuotannon vuonna 2006. Myös [[kananmuna]]t (57 miljoonaa kiloa) ovat merkittävä osa tuotantoa.<ref name="maataloustilastotiedote_2008">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.matilda.fi/servlet/page?_pageid=520,193&_dad=portal30&_schema=PORTAL30 | Nimeke = Maataloustilastotiedote 2008 | Tekijä = Maa- ja metsätalousministeriön Tietopalvelukeskus | Viitattu = 14.9.2008 }}</ref>


Noin 8 % Suomen maatiloista on [[luomu]]tuotannossa (2014). Osuus on lisääntynyt viime vuosina.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.evira.fi/files/attachments/fi/evira/asiakokonaisuudet/luomu/tilastot/luomu2012ep.pdf | Nimeke = Eviran luomuvalvonnan raportti | Tekijä = Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira) | Viitattu = 22.5.2013 | Kieli = {{fi}} }}</ref> Kylmän talven vuoksi torjunta-aineita ei tarvita yhtä paljon kuin lämpimämmissä maissa. Toisaalta pohjoisen [[havumetsävyöhyke|havumetsävyöhykkeen]] [[kasvukausi|kasvukauden]] lyhyys rajoittaa sadot päiväntasaajaan läheisemmistä maista. Karun [[podsolimaannos|podsolimaannoksen]] vuoksi lannoitteita käytetään runsaasti.
Noin 8 % Suomen maatiloista on [[luomu]]tuotannossa (2014).<ref name="mtk"/> Osuus on lisääntynyt viime vuosina.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.evira.fi/files/attachments/fi/evira/asiakokonaisuudet/luomu/tilastot/luomu2012ep.pdf | Nimeke = Eviran luomuvalvonnan raportti | Tekijä = Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira) | Viitattu = 22.5.2013 }}</ref> Kylmän talven vuoksi torjunta-aineita ei tarvita yhtä paljon kuin lämpimämmissä maissa. Toisaalta pohjoisen [[havumetsävyöhyke|havumetsävyöhykkeen]] [[kasvukausi|kasvukauden]] lyhyys rajoittaa sadot päiväntasaajaan läheisemmistä maista. Karun [[podsolimaannos|podsolimaannoksen]] vuoksi lannoitteita käytetään runsaasti.


Navettojen yksikkökoot ovat kasvaneet. [[Seinäjoki|Seinäjoen]] [[Ylistaro]]n alueella sijaitsee Suomen suurin [[navetta]], jossa on tilaa 600 lehmälle.<ref>http://yle.fi/uutiset/ylistaroon_nousee_tana_vuonna_suomen_suurin_navetta/7032803</ref>
Navettojen yksikkökoot ovat kasvaneet. [[Seinäjoki|Seinäjoen]] [[Ylistaro]]n alueella sijaitsee Suomen suurin [[navetta]], jossa on tilaa 600 lehmälle.<ref>http://yle.fi/uutiset/ylistaroon_nousee_tana_vuonna_suomen_suurin_navetta/7032803</ref>

Versio 22. tammikuuta 2016 kello 11.51

Suomen maatalous tarkoittaa Suomen valtion alueella harjoitettavaa maataloutta. Suomessa on peltoa 2,3 miljoonaa hehtaaria ja pinta-alasta maatalousmaan osuus on 8 prosenttia[1]. Suomessa menestyvät ilmasto-olosuhteista johtuen nopeasti valmistuvat eli lyhyen kasvukauden vaativat viljelykasvit ja lajikkeet. Suomessa laajasti viljeltyjä viljelykasveja ovat nurmikasvit, ohra ja kaura. Suomessa on maitotaloutta.

Suomen maapinta-alasta suuri osa on soita, maannos on verrattain köyhää podsolimaannosta ja metsämaa kilpailee taloudellisesti viljelymaan kanssa monin paikoin. Suomessa maanviljelyä ja satojenmuodostumisia rajoittavat ilmastolliset tekijät, kuten mm. verrattain lyhyt kasvukausi, verrattain alhaiseksi jäävä tehoisa lämpösumma, hallanvaara ja verrattain kylmä talvi, joka rajoittaa satoisampien syyslajikkeiden hyödyntämistä. Näitä kompensoivat kesän pitkät päivät, sillä viljelykasvit saavat runsaasti energiaa auringosta vuorokaudessa. Golfvirta pitää Suomen leveysasteeseen nähden lämpimänä.

Suomessa talvi puhdistaa pellot taudeista ja tuholaisista.[2]

Maataloustilastoa

Suomessa oli maatiloja ja puutarhayrityksiä 52 775 kappaletta vuonna 2014.[2] Viimeisen vuosikymmenen aikana tilojen määrä on vähentynyt, keskikoko kasvanut ja työntekijöiden määrä tilaa kohti vähentynyt. Vuosien 2000 ja 2007 välillä maatilojen (ml. puutarhayritykset) määrä on laskenut 13 516 yrityksellä (16,5 %). Samassa ajassa maatiloilla töitä tekevien henkilöiden määrä on vähentynyt 184 420:stä 144 214:ta (21,8 %).[3] Maatilojen keskipeltoala oli vuonna 2012 38,9 hehtaaria.[2]

Viljelykäytössä olevaa maatalousmaata on noin 2 295 000 hehtaaria (2008). Eniten Suomessa viljellään nurmikasveja. Tärkeimmät viljakasvit ovat ohra (614 000 ha), kaura (376 000 ha), vehnä (220 300 ha) ja ruis (24 000 ha). Muita yleisiä kasveja ovat rypsi (53 200 ha), peruna (26 500 ha), ruokohelpi (20 700 ha), kumina (17 500 ha) ja sokerijuurikas (13 600 ha).[4] Suomi on yksi maailman suurimmista kauran tuottajamaista ja viejistä.[5]

Karjataloudessa eniten tuotetaan maitoa (2 287 miljoonaa litraa vuonna 2007), josta pieni osa jalostetaan muun muassa voiksi ja juustoksi. Maidon tuotantomäärät ovat laskeneet n. 6 prosenttia vuodesta 2003 lähtien. Lihatuotteista merkittävimmät vuonna 2007 olivat sianliha (213 miljoonaa kiloa), siipikarja (95 miljoonaa kiloa) ja naudanliha (88 miljoonaa kiloa). Sianlihan ja siipikarjan tuotanto on noussut vuodesta 2000 lähtien. Siipikarjan tuotantomäärät ovat ohittaneet supistuneen naudanlihan tuotannon vuonna 2006. Myös kananmunat (57 miljoonaa kiloa) ovat merkittävä osa tuotantoa.[6]

Noin 8 % Suomen maatiloista on luomutuotannossa (2014).[2] Osuus on lisääntynyt viime vuosina.[7] Kylmän talven vuoksi torjunta-aineita ei tarvita yhtä paljon kuin lämpimämmissä maissa. Toisaalta pohjoisen havumetsävyöhykkeen kasvukauden lyhyys rajoittaa sadot päiväntasaajaan läheisemmistä maista. Karun podsolimaannoksen vuoksi lannoitteita käytetään runsaasti.

Navettojen yksikkökoot ovat kasvaneet. Seinäjoen Ylistaron alueella sijaitsee Suomen suurin navetta, jossa on tilaa 600 lehmälle.[8]

Maanviljelyn muuttuminen

Ennusteissa on arveltu vallitsevan trendin jatkuvan eli Suomessa sijaitsevien maatilojen määrän pienenevän ja koon kasvavan. Tällöin tuotanto pysyisi suunnilleen nykyisellä tasolla. Toisaalta on esitetty monien maatilojen sivutoimien laajenevan perinteisestä metsätaloudesta muun muassa maatilamatkailuun.

Monivuotisen maustekasvin kuminan viljely on yleistynyt Suomessa ja Suomi tuottaa yli neljänneksen maailman kuminasta.[9] Kuminan viljely tasaa viljelyn riskejä ja se on yhtä kannattavaa tai kannattavampaa kuin viljan viljely.[10]

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen mukaan ilmaston lämpeneminen aiheuttaa Suomessa viljelyrajojen siirtymistä pohjoiseen, kasvukausien pitenemistä ja satojen paranemista lähivuosikymmeninä. Esimerkiksi rypsin viljelyala on 8,5-kertaistunut aikavälillä 1995–2007, ja rapsi- ja vehnäpellotkin ovat kasvaneet tuntuvasti. Samalla kuitenkin tuholaisten, kuivuuden ja kasvitautien haitallisten vaikutusten uskotaan kasvavan ilmaston lämmetessä.[11] Rapsi on vähitellen syrjäyttämässä pienempisatoista rypsiä.[12] Ilmaston lämpeneminen johtaa ensimmäisenä syysvehnän ja ruisvehnän yleistymiseen.[13]

Runsassatoisten rehukasvien rehumaissin ja sinimailasen viljely voivat yleistyä.[14]

Eri viljelykasveista voidaan ottaa käyttöön myöhäisempiä, pidemmän kasvukauden vaativia lajikkeita. Myöhäisemmät lajikkeet tietävät viljelijöille suurempia satoja. Keväistä on tullut liian kuivia ja syksyistä liian märkiä. Lisäksi viljelyä haittaavat rankemmiksi tulleet sateet.[15]

Katso myös

Lähteet

Kirjallisuutta

  • Hirvilammi, Juha: Varhainen viljely Suomessa. Loimaa: Suomen maatalousmuseo Sarka, 2010. ISBN 978-952-99569-7-5.
  • Niemelä, Jari: Talonpoika toimessaan: Suomen maatalouden historia. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2008. ISBN 978-952-222-034-9.
  • Rasila, Viljo; Jutikkala, Eino ja Mäkelä-Alitalo, Anneli: Suomen maatalouden historia 1: Perinteisen maatalouden aika esihistoriasta 1870-luvulle. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003. ISBN 951-746-481-9.
  • Peltonen, Matti ja Rasila, Viljo: Suomen maatalouden historia 2: Kasvun ja kriisien aika 1870-luvulta 1950-luvulle. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-482-7.
  • Rasila, Viljo ja Markkola, Pirjo: Suomen maatalouden historia 3: Suurten muutosten aika: Jälleenrakennuskaudesta EU-Suomeen. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-483-5.
  • Soininen, Arvo M.: Vanha maataloutemme: maatalous ja maatalousväestö Suomessa perinnäisen maatalouden loppukaudella 1720-luvulta 1870-luvulle. Helsinki: Suomen historiallinen seura, 1974. ISBN 951-9254-04-8.
  • Solantie, Reijo: Ilmasto ja sen määräämät luonnonolot Suomen asutuksen ja maatalouden historiassa. Väitöskirja. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2012. ISBN 978-951-39-5008-8. Julkaisun verkkoversio (PDF).
  • Sunila, J. E.: Suomen maatalous, 1. nidos. Porvoo: WSOY, 1922.
  • Sunila, J. E.: Suomen maatalous, 2. nidos. Porvoo: WSOY, 1922.
  • Vihola, Teppo: Leipäviljasta lypsykarjaan: maatalouden tuotantosuunnan muutos Suomessa 1870-luvulta ensimmäisen maailmansodan vuosiin. Helsinki: Suomen historiallinen seura, 1991. ISBN 951-8915-46-6.
  • Viita, Pentti: Suomen talonpoika 800-2010. Helsinki: Etelän kirja, BSV Kirja, 2012. ISBN 978-952-5575-20-0.

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suomen maatalous.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Suomen_maatalous&oldid=15477744”