Luettelo terrori-iskuista

Tämä on luettelo terrori-iskuista, jotka ovat tapahtuneet 1940-luvulta nykypäivään.

Katso myös: Luettelo kuuluisista poliittisista murhista

1946–1969

Vuosi 1946

• – King David -hotellin räjähdys – 28. heinäkuuta 1946 – äärisionistinen Irgun-järjestö räjäytti Brittiläisen Palestiinan mandaatin päämajan Jerusalemissa. 91 kuollutta.

Vuosi 1969

• – 23. heinäkuuta 1968 – El Alin lento reitillä Rooma-Tel Aviv kaapattiin Algeriin palestiinalaisen terroristijärjestön PFLP:n johdolla. Koneessa oli 38 matkustajaa ja 10 hengen miehistö. Neuvottelut kestivät 40 päivää. 40 Israelin kansalaista vapautettiin. Ensimmäinen El Alin koneen kaappaus.

• – 26. joulukuuta 1968 – kaksi PFLP-terroristia hyökkäsi El Alin lentokonetta kohti Ateenan lentoasemalla. Israelilainen mekaanikko kuoli.

Vuosi 1969

• – 18. helmikuuta 1969 – neljä palestiinalais-jordanialaista terroristia hyökkäsi El Alin lentokonetta kohti Zürichin lentoasemalla. Koneessa oli 17 matkustajaa ja viiden hengen henkilökunta. Viisi ihmistä loukkaantui, toinen ohjaajista vakavasti. Koneessa ollut turvamies ampui yhden terroristin ja muut pidätettiin, mutta vapautettiin. Hyökkäyksen suunnittelijaksi ilmoittautui PFLP.

1970-luku

1970

• – 21. helmikuuta 1970 – Swissairin lento 330 Zürichistä Tel Aviviin joutui pommiattentaatin kohteeksi. 47 ihmistä kuoli, kun lentokone syöksyi metsikköön Würenlingenissä, Pohjois-Sveitsissä, neljännestunnin kuluttua noususta. PFLP kertoi olevansa iskun takana. Lennolla oli 15 israelilaista. Kaksi tuntia ennen maahansyöksyä itävaltalaista matkustajalentokonetta vastaan oltiin tehty pommi-isku Wien-Frankfurt-reitillä. Kone onnistui tekemään hätälaskun, eikä kukaan matkustajista loukkaantunut. Sveitsin poliisi pidätti 28-vuotiaan arabiterroristin, Hadidi Mohammadin, joka oli syyllistynyt aikaisemmin terrori-tekoihin muun muassa Saksassa sekä Sveitsissä. Münchenin lentoasemalla tehtiin bussiin ja lähtöaulaan kranaatti-isku, jossa kuoli yksi ja loukkaantui 11 henkeä. Teon takana oli PFLP. Terroristien tarkoitus oli ilmiselvästi murhata Israelin puolustusministeri Moshe Dayanin poika. Kolme terroristia pidätettiin.

• – 21. helmikuuta 1970 – kuusi arabisissiä kaappasi Olympic Airlinesin lennon Ateenan lentoasemalla. Terroristit vaativat seitsemän palestiinalaisen terroristin vapauttamista Kreikan vankiloista. Seitsemän tuntia kestäneiden neuvotteluiden jälkeen Kreikan pääministeri Stilianos Patakos suostui vaatimukseen, ja lentokoneen 53 matkustajaa vapautettiin. Terroristit palasivat takaisin Beirutiin mukanaan kaksi Punaisen Ristin jäsentä panttivankina.

• – Japan Airlinesin lennon 351 kaappaus – 31. maaliskuuta 1970

• – 22. toukokuuta 1970 – palestiinalaisterroristit murhasivat koulubussissa 12 ihmistä, pääasiassa lapsia, Avivimissa, Israelissa lähellä Libanonin rajaa. Iskun takana oli palestiinalainen Saeka-järjestö.

• – 5. huhtikuuta 1970 – Vasemmistolainen FAR-sissiliike kidnappasi Guatemalassa Länsi-Saksan suurlähettilään Karl von Spretin. Sissiliike vaati miljoonan dollarin lunnaita ja 17 vangin vapauttamista. Kaapparit teloittivat Spretin.

• – Vuoden 1970 lentokonekaappaukset Jordaniaan – 6. syyskuuta 1970

• – 31. elokuuta 1970 – 36 aseistautunutta molukkia valtasi Indonesian Haagin suurlähetystön, kun Indonesian presidentti Suharto vieraili Alankomaissa. Molukit vaativat Suharton tunnustavan Etelä-Molukian itsenäisyyden. Lopulta molukit antautuivat.

1972

• – Jugoslovenksi Aerotransport lento 367 – 26. tammikuuta 1972

• – 21. helmikuuta 1972 – Lufthansan lento kaapattiin New Delhi-Frankfurt-reitillä. Kaapparit pakottivat lentokoneen, jossa oli 172 matkustajaa ja 15 miehistön jäsentä, Adenin lentoasemalle, Etelä-Jemeniin. Kaappaajat kuuluivat arabialaiseen sissijärjestöön. He lisäsivät polttoainetta ja asettivat pommeja koneeseen Adenissa. Eteläjemeniläisten kanssa käytyjen neuvotteluiden jälkeen he vapauttivat matkustajat, mutta miehistö pidettiin panttivankeina lunnaita varten. Lufthansa maksoi viiden miljoonan dollarin lunnaat PLO:lle.

• – Sabenan lento 572 – 8. toukokuuta 1972

• – Tel Avivin lentoasemaiskut – 30. toukokuuta 1972

• – Münchenin verilöyly – 5. syyskuuta 1972

• 21. helmikuuta 1972 Lufthansan lento kaapattiin New Delhi-Frankfurt reitillä. Kaapparit pakottivat länsisaksalaisen Boeing 747-lentokoneen, jossa oli 172 matkustajaa ja 15 miehistön jäsentä, Adenin lentoasemalle. Matkustajien joukossa oli Joseph Kennedy III, senaattori Robert Kennedyn poika sekä suomalainen radio-ja tv-ryhmä, joka oli saapumassa Sapporon talviolympialaisista. Kaappaajat, jotka kuuluivat arabialaiseen sissijärjestöön, saivat poltto-ainetta Adenissa ja samalla he asettivat pommeja koneeseen. 22. helmikuuta etelä-jemeniläiset viranomaiset ilmoittivat, että kaikki matkustajat vapautettaisiin. Kuitenkin miehistö pidettiin edelleen panttivankeina. Länsi-Saksan hallitus ei suostunut maksamaan lunnaita, joten Lufthansan edustaja, joka oli Adenissa, sanoi yhtiön maksavan omalla päätöksellään kaappareille 5 miljoonan dollarin lunnaat.

• – 15. syyskuuta 1972 – kolme kroaattia kaappasi Göteborgista Tukholmaan reittilennolla olleen SAS:n lentokoneen, jossa oli 79 matkustajaa ja 4 miehistön jäsentä. Kaapparit pakottivat koneen laskeutumaan Malmön lentoasemalle ja vaativat seitsemän kroaatin vapauttamista Ruotsin vankiloista sekä puoli miljoonaa Ruotsin kruunua. Kuusi vapautettua kroaattia vietiin Malmön lentoasemalle. Matkustajat vapautettiin ja kroaatit lennätettiin Madridiin, missä he antautuivat.

• – lokakuu 1972 – Euroopassa joukko kirjepommi-iskuja. Yksi pommeista räjähti Israelin suurlähetystössä Lontoossa ja toinen Kööpenhaminan Jordanian suurlähettilään asunnossa. Israel syytti iskuista Musta syyskuu -järjestöä.

• – 29. lokakuuta 1972 – kaksi aseistautunutta palestiinalaisterroristia kaappasi Lufthansan Boeing 727 matkustajakoneen joka oli matkalla Damaskuksesta Frankfurtiin. Koneessa oli 13 matkustajaa ja 7 miehistön jäsentä. Terroristit nousivat lentokoneeseen Beirutissa ja pakottivat koneen laskeutumaan Nikosiaan, missä suoritettiin polttoainetäydennys. Kyproksen viranomaiset sallivat koneen jatkaa matkaa Müncheniin, mutta yli tunnin kiertelyn jälkeen Münchenin yläpuolella kone suuntasi Zagrebiin, missä kaapparit vaativat Länsi-Saksan hallitusta vapauttamaan kolme arabiterroristia, jotka olivat osallistuneet Münchenin verilöylyn. Länsi-Saksa suostui vaatimuksiin ja lennätti terroristit Zagrebiin, josta kaapattu lentokone lensi Tripoliin, missä matkustajat ja miehistö vapautettiin.

1973

• – Khartumin diplomaattiset attentaatit – 1. maaliskuuta 1973

• – 21. heinäkuuta 1973 – Miehitettyjen alueiden pojat -niminen ryhmä kaappasi Japan Airlinesin Boeing 747 -koneen, kun se oli lähtenyt Amsterdamista kohti Pariisia ja edelleen Tokioon. Koneessa oli 139 matkustajaa. Kaappaajat pakottivat koneen lentämään Dubaihin, jossa heidän kanssa neuvoteltiin kolme päivää. Tämän jälkeen kone kaapattiin Bengasiin, Libyaan. Bengasissa kaapparit päästivät kaikki matkustajat koneesta, minkä jälkeen he räjäyttivät koneen. Yksi kaappareista kuoli vahingossa räjähdyksessä. Libyan viranomaiset pidättivät kaapparit. Myöhemmin Japan Airlines sai kirjeen, jossa oli kaappareiden vaatimus 13 miljoonan dollarin lunnaista sekä kahden Japanin punaisen armeijakunnan jäsenen vapautuksesta. Kaappaus oli kosto Japanille, joka oli maksanut Israelille 24 miljoonaa dollaria Tel Avivin lentoasemalla tapahtuneesta verilöylystä, jonka takana oli Japanin punainen armeijakunta.

• – 5. elokuuta 1973 – kaksi arabia avasi tulen Ateenan lentoasemalla satoja matkustajia kohden. Suurin osa heistä oli israelilaisia ja amerikkalaisia. Arabit ampuivat konepistooleilla ja heittivät käsikranaatteja. Kolme ihmistä kuoli ja 55 haavoittui. Arabit ottivat panttivankeja ja linnoittautuivat transithalliin. Kahden tunnin kuluttua he antautuivat. He ilmoittivat kuulusteluissa olevansa Musta syyskuu -järjestön jäseniä. PLO kiisti yhteytensä hyökkäykseen.

• – 5. syyskuuta 1973 – viisi PFLP:n palestiinalaississiä valtasi Saudi-Arabian Pariisin suurlähetystön. He ottivat 13 panttivankia, uhkasivat räjäyttää suurlähetystön ja vaativat vapaata pääsyä johonkin arabivaltioon. Lisäksi he vaativat Jordaniassa olevan palestiinalaisterroristi Abu Daoudin vapauttamista. Daoud oli osallistunut Münchenin verilöylyn järjestelyyn.Valtauksessa kuoli yksi ihminen. Sitkeiden neuvotteluiden jälkeen viranomaiset suostuivat päästämään terroristit panttivankeineen pois maasta. Sissien käyttöön annettiin Caravelle-tyyppinen lentokone, joka lensi Kairon kautta Kuwaitiin. Kuwaitin kentällä terroristit vaativat edelleen Dauodin vapauttamista. Panttivangit siirrettiin 7. syyskuuta Boeing-lentokoneeseen, joka lensi kolme tuntia Saudi-Arabian ilmatilassa, kunnes palasi Kuwaitiin. Terroristit antautuivat saatuaan tiedon, että Jordania ei vapauta Dauodia.

• – Itävallan junakaappaus – 28. syyskuuta 1973

• – Pan Am lennon 110 terroristi iskut – 17. joulukuuta 1973

1974

• – 31. tammikuuta 1974 – kaksi Japanin punaisen armeijakunnan ja kaksi PFLP:n jäsentä yrittivät räjäyttää Singaporessa olevan Shellin öljynjalostamon. Yritys epäonnistui, ja paetessaan terroristit ottivat kuusi panttivankia. He vaativat lentokonetta ja vapaata pääsyä maasta. Viranomaiset selittivät että sopivaa lentokonetta ei ollut ja mikään arabivaltio ei halunnut ottaa kaappaajia vastaan. Viisi miestä valtasi 6. helmikuuta Japanin Kuwaitin suurlähetystön. He ottivat kuusi panttivankia ja vaativat Singaporen kaappaajia Kuwaitiin. 7. helmikuuta Kuwaitin hallitus hyväksyi vaatimuksen. 9. helmikuuta kone laskeutui Kuwaitiin, josta se matkasi Adeniin, Etelä-Jemeniin.

• – 11. huhtikuuta 1974 – PFLP:een kuuluneet kaksi syyrialaista ja yksi irakilainen tunkeutuivat Libanonista Israeliin. He valtasivat Kirjat Shmonaassa vuokratalon. Terroristit tulittivat poliisia ja surmasivat 16 talon asukasta. Lisäksi he olivat aikaisemmin surmanneet kaksi israelilaista sotilasta toisella paikkakunnalla. Terroristit tekivät itsemurhan.

• – 15. toukokuuta 1974 – kolme PFLP terroristia miehitti koulun ottaen 90 teini-ikäistä panttivankia Ma'alot-Tarshihanin lukiossa Israelissa. Terroristit vaativat sissejä vapaaksi Israelin vankiloista. Sotilaat piirittivät koulun. Terroristit tappoivat 18 koululaista ja 70 loukkaantui. Sotilaat ampuivat kaikki kolme terroristia. Verilöylyssä kuoli kaikkiaan 30 ihmistä.

• – Trans World Airlinesin lento 841 – 8. syyskuuta 1974

• – 13. syyskuuta 1974 – neljä Japanin punaisen armeijakunnan jäsentä tunkeutui Ranskan suurlähetystöön Haagissa. He ottivat panttivangiksi suurlähettiläs Jacques Senardin ja yhdeksän muuta henkilöä. Terroristit vaativat Yutuka Furyanin vapauttamista, miljoonan dollarin lunnaita ja lentokoneen. Ranskan viranomaiset suostuivat vapauttamaan Furyanin, jonka jälkeen terroristit lensivät kuuden panttivangin kanssa Syyriaan, jossa he vapauttivat panttivangit ja antautuivat PLO:lle 300 000 dollarin lunnaat mukanaan.

• – 22. marraskuuta – neljä arabiterroristia kaappasi British Airways VC-10 matkustajakoneen Dubaissa. Polttoainepulan vuoksi kone ei voinut lentää Tripoliin, Libyaan jonne kaapparit halusivat. Kone laskeutui Tunisiin. Kaapparit vaativat 13 arabiterroristin vapauttamista Egyptin vankiloista ja kahden terroristin hollantilaisesta vankilasta. Egypti ei suostunut vaatimuksiin ja kertoi neuvottelevansa PLO:n kanssa vangeista. PLO kuitenkin sanoutui irti kaappauksesta. Myös Alankomaiden viranomaiset torjuivat vaatimukset. Todistaakseen uhkauksensa terroristit ampuivat yhden matkustajan. Kolmen vuorokauden kuluttua Egyptin viranomaiset vapauttivat seitsemän vankia ja Hollanti kaksi. Tunisin viranomaiset ottivat kaappaajat talteen. PLO vaati Tunisiaa luovuttamaan terroristit rangaistaviksi.

1975

• 13. tammikuuta kaksi palestiinalaista miestä avasi tulen bazookalla kohti israelilaista El Alin Boeing 707-konetta Orlyn lentoasemalla Pariisissa. Koneessa oli 136 matkustajaa, ja se oli matkalla New Yorkiin. Miehet epäonnistuivat, ja luodit osuivat jugoslavialaisen Jugoslovenski Aerotransportin koneeseen, joka oli lähdössä Zagrebiin. Ranskan poliisin mukaan isku oli väärinkäsitys. Jugoslavialaisen koneen vasemman siiven yläpuolelle tuli suuri aukko. Kolme ihmistä loukkaantui. Kuulustelussa hyökkääjät kertoivat kuuluvansa Musta syyskuu -järjestöön.

• 19. tammikuuta kolme palestiinalaista terroristia yritti tulittaa El Alin konetta Orlyn lentoasemalla. Kun tämä epäonnistui, terroristit linnoittautuivat lentoaseman WC:hen, jonka asiakkaat he ottivat panttivangiksi. Miehet vaativat lentokonetta, jotta he voisivat lähteä Ranskasta. Miehet saivat koneen, joka lensi heidät kohti Lähi-itää. Kuitenkaan mikään maa ei halunnut vastaanottaa heitä. Koneen oli laskeuduttava Bagdadin lentokentälle polttoainepulan vuoksi kierrettyä 7 tuntia Lähi-itää. Kone nousi ja sen oli laskeuduttava taas polttoainepulan takia. Terroristit antautuivat Irakin poliisille. Miehet kuuluivat PLO:hon.

• Maaliskuun 4. ja 5. päivän välisenä yönä 8-henkinen palestiinalaississien kommandoryhmä nousi kumiveneellä maihin Tel Avivissa ja meni rannalla olevaan elokuvateatteriin, jossa avasi tulen. Tämän jälkeen ryhmä valtasi Savoy-hotelliin, tulitti siellä ympärilleen ja linnoittautui viiden panttivangin kanssa hotelliin ylimpään kerrokseen. Terroristit vaativat kymmenen vangitun palestiinalaisen, muun muassa aseiden kuljetuksesta tuomitun arkkipiispa Hillarion Capuccin, vapauttamista. Aamun koitteessa hotelli oli kuitenkin Israelin erikoisjoukon, Sayeret Matkalin saartamana. Israelin hallitus ei suostunut neuvottelemaan, joten Sayret Matkal alkoi tulittaa hotellia, kun terroristit, joilta loppui panokset, eivät antautuneet, joten israelilaiset hyökkäsivät hotellin sisälle. Tulitaistelussa kuoli 18 ihmistä, joista seitsemän oli palestiinalaisia terroristeja ja loput menehtyneitä turisteja. Hotelli kärsi pahoja vaurioita, koska terroristit räjäyttivät hotellin ylimmän kerroksen. Yksi terroristeista, Hamid Nadim, selitti kuulusteluissa, että PLO oli iskun takana ja korosti, että isku oli varoitus Israelille ja Yhdysvalloille ja että ilman palestiinalaisten suostumusta Lähi-idässä ei syntyisi ratkaisua. Israelin armeija hyökkäsi myöhemmin Libanonin puolelle olevaa rajaa.

• Saksan liittotasavallan Tukholman-suurlähetystön kaappaus tapahtui 24. huhtikuuta, kun Punainen armeijakunta kaappasi Tukholman Saksan suurlähetystön. Neljä ihmistä kuoli kaappauksessa. Terroristit räjäyttivät lähetystön ennen kuin antautuivat Ruotsin poliisille.

• 1. elokuuta 1975 japanilaisen punainen armeijakunnan terroristit miehittivät Kuala Lumpurissa Malesiassa rakennukset, joissa sijaitsivat Yhdysvaltain, Japanin ja Ruotsin suurlähetystöt ja ottivat vangitsi yhteensä 50 ihmistä. Ruotsille terroristit lähettivät vaatimukset, ettei Ruotsin hallitus saisi puuttua maassa asuvien japanilaisten elämään. Malesian armeija ja poliisit pystyttivät rakennuksen ympärille rauta-aitoja ja piikkilankaesteitä. Myös tarkka-ampujat asettiin vieraeisten rakennusten katolle. Aluksi terroristit vaativat Japanin vankiloissa olevien terroristien vapauttamista ja lennättämistä Kuala Lumpuriin. Japanin hallitus suostui ja lennätti viisi terroristia Tokiosta Kuala Lumpuriin samana aikana kun terroristit vapauttivat vankeja, muun muassa naisia ja lapsia. 6. päivänä vapautettiin 30 ihmistä joiden joukossa oli Ruotsin suurlähettiläs Ulla Odqvist. 15 panttivankia vietiin Kuala Lumpurin lentoasemalle. Terroristeilla oli lentokoneessa jonka he vaativat mukana kaksi malesialaista ja kaksi japanilaista viranomaista turvallisuuden takauksena sekä viisi vapautettua JRA:n jäsentä. Kone nousi ilmaan vasta 30 tunnin kuluttua koska aluksi ei löydtynyt maata joka ottaisi terroristit, mutta lopulta Libya lupasi ottaa koneen vastaan. Kone laskeutui Tripoliin 9. elokuuta jossa terroristit antautuivat.

• 2. joulukuuta kuusi etelämolukkialaista RMS (Republik Maluku Selatan) -terroristia kaappasi pikajunan Groningenin ja Amsterdamin välisellä rataosuudella ja ottivat panttivangiksi 50 ihmistä ja junan ohjaamon. Junan kuljettaja ja kaksi henkilöä ammuttiin Beilenin kaupungin lähellä Amsterdamin luoteispuolella, missä kaappaus tapahtui. Kolme panttivankia pääsi pakenemaan, mutta loput 47 matkustajaa vietiin yhteen vaunuun. Useita pakeni, kun panttivangit vietiin eri puolilta junasta yhteen vaunuun. Hollannin viranomaiset alkoivat neuvotella kaappareiden kanssa. RMS, joka on etelämolukialainen järjestö Alankomaissa, vaati saarten itsenäisyyttä Indonesialta. 8. joulukuuta kerrottiin, että kaapparit alkoivat väsyä. Junassa oli kamerat, jotka kuvasit tilannetta. Kaapparit tiedettiin miinoittaneen junan. Etelämolukkien siirtokunnan edustaja Manusama onnistui saamaan yhteyden kaappareihin ja toivoi ettei mitään väkivaltaisuuksia alettaisi. Hollannin hallitus sanoi, että se on taipumaton vaatimuksissa. 14. joulukuuta kaapparit antautuivat, syynä lämpötilan yhtäkkinen kylmeneminen sekä suhteet muihin molukkeihin, jotka vastustivat kaappausta.

• Samana aikana kun junakaappaus oli käynnissä Beilenissa seitsemän etelämolukkia valtasi Indonesian suurlähetystön Amsterdamisa 4. joulukuuta. 20 ihmistä otettiin panttivangiksi. Kaapparit painostivat Hollannin hallitusta vaatimaan Indonesiaa antamaan itsenäisyyden Etelä-Molukkeille. Kaappauksessa kuoli yksi virkailija joka hyppäsi toisesta kerroksesta alas. Poliisi ja sotaväki muodostivat rautaesteen Indonesian lähetystötalon ympärille. Panssariautoja ajettiin paikalle ja tarkka-ampujia sijoitettiin viereisiin rakennuksiin. Samana aikana alettiin saada kampanja molukkien antautumaan. Tapaus kesti 15 tuntia kunnes 19. joulukuuta kaapparit antautuivat. Välittäjänä toimi vaikutusvaltainen hollantilainen pastori Semuel Metriari, joka vakuutti, että molukkien sosiaaliset ongelmat otetaan vakavasti keskusteluun.

• OPEC:n öljyministereiden panttivankikriisi tapahtui 21. joulukuuta kun Ilich Ramirez Sanchezin johtamat terroristit hyökkäsivät OPEC:n päämajaan Wienissä ja ottivat noin 60 panttivankia, joista suurin osa OPEC-maiden edustajia.22. joulukuuta kaappaajat ja panttivangit lennätettiin Algeriin, jossa vapautettiin 30 panttivankia. DC-9-lentokone lennettiin Algerista Tripoliin jossa vapautettiin lisää panttivankeja. Sen jälkeen lentokone palasi Algeriin, jossa loput panttivangit vapautettiin. Kaappaajat saivat turvapaikan Algeriasta.

1976

• Air Francen lennon 139 kaappasivat 26. kesäkuuta palestiinalainen terroristijärjestö PFLP ja eräs saksalainen terroristijärjestö Tel Aviv-Ateena-Pariisi-reitillä Bengasiin, Libyaan. Kaappausdraama päättyi 4. heinäkuuta Entebben lentokentällä Ugandassa. Panttivangit vapautti israelilainen kommandoryhmä Sayeret Matkal. Surmansa sai neljä panttivankia, israelilainen kommando ja 45 ugandalaissotilasta.

1977

• 23. toukokuuta etelämolukkilaiset terroristit ottivat panttivangiksi 166 ihmistä Bovensmildenin maalaiskylässä olevassa peruskoulussa Alankomaissa. 105 panttivangeista oli lapsia. Koulun ikkunat peitettiin, ja opettajat ja oppilaat siirrettiin koulun liikuntasaliin. Samalla pysäytettiin Groningenissa pikajuna, jossa oli 100 henkilöä. Molukit nousivat junaan Assenissa ja vetivät hätäjarrua ja huusivat että tämä on kaappaus. Matkustajat kehotettiin siirtymään 1. luokan matkustamoon. Ikääntyneet ihmiset ja henkilökunta vapautettiin, jolloin vankina oli yhä 55 ihmistä. Bovensmildenin peruskoulu sijaitsi molukkien asuinalueen lähellä. Hyökkäys tehtiin yhteistoiminnassa koulukaappareiden kanssa. Tarkoitus oli saada Indonesian hallitsemalla Etelä-Molukkien saarille itsenäisyys. Koulun kaikki molukit vapautettiin, ja indonesialaiset lapset jäivät vangiksi. Molukkien kaappaus tapahtui vaalien alla, ja kaikki puolueet keskeyttivät kampanjansa. Pääministeri Joop den Uyl palasi vaalimatkalta Haagiin, minne muodostettiin kriisikeskus. Pääministeri tuomitsi televisiossa kaappauksen ja ilmoitti, ettei vaaleja lykätä, eikä hallitus aio suostu vaatimuksiin. Kaappaus sai 27. toukokuuta uuden käänteen, kun eräs koulun tyttöoppilaista sai vakavan vatsainfektion. Molukit pelkäsivät epidemiaa ja päästivät kaikki lapsipanttivangit vapaaksi. 11. kesäkuuta junakaappaus sai uuden käänteen, kun kuusi etelämolukkia ja kaksi panttivankia sai surmansa hollantilaisten merijalkaväen erikoiskommandojen iskettyä junaan. Pääministeri den Uyl sanoi, ettei muuta voi tehdä kuin pelastaa voimalla. Molukit pidätettiin. Edelleen neljä opettajaa oli koulussa vankina. Kolme F-104 Starfighter -hävittäjää lensi kaapatun junan yli, ja kommandot syöksyivät savuverhon suojissa junan luo ja räjäyttivät sen ovet auki. Hyökkäys kesti 20 minuuttia. Yksi terroristi ja yksi sotilas loukkaantui. Koulussa olleet molukkiterroristit pidätettiin sen jälkeen, kun panssariautot tekivät reiän koulun seinään ja terroristit antautuivat. Koko draama oli ohi

• 7. huhtikuuta kaksi Baader-Meinhof-järjestöön kuulunutta miestä ajoi moottoripyörällä Länsi-Saksan ylisyyttäjän, tuomari Siegfried Bubackin auton viereen Karlsruhessa. He avasivat tulen tappaen auton kuljettajan, poliisin ja tuomari Bubackin.

• 30. heinäkuuta Dresdner Bankin pääjohtaja Jürgen Ponto ammuttiin asunnossaan Oberurselissa Frankfurtin lähellä. Murhaajat, jotka kuuluivat Baader-Meinhof-ryhmään, olivat Brigitte Mohnhaupt, Christian Klar ja Susanne Albrecht, joka oli Ponton kummitytär.

• Baader-Meinhof ryhmä kaappasi 5. syyskuuta Saksan liittotasavallan työnantajaliiton puheenjohtajan Hanns Martin Schleyerin autosta työmatkalla Kölnissä. Terroristit surmasivat henkivartijan, kaksi poliisia sekä autonkuljettajan. Ryhmä ilmoitti haluavansa 14 terroristia vapaaksi vankilasta. Schleyer vietiin tuntemattomaan paikkaan. 22. syyskuuta pidätti Hollannin poliisi kaksi länsisaksalaista terroristia Knut Folkerts ja Brigitte Mohnhaupt, joka pääsi kuitenkin pakoon. Schleyer oletettiin olevan asuntoveneessä Alankomaissa. 28. syyskuuta ranskalainen vasemmistolehti Liberation sai valokuvan, jossa Schleyer piti kylttiä, jossa luki 20 päivää RAF:n vankina. Sieppaajat halusivat kertoa Schleyerin olevan elossa ja että hänet vapautettaisiin 11 terroristia vastaan. 8. lokakuuta Liberation ja France-Soir julkaisivat kirjeen, jossa luki Vankina 31 päivää. 20. lokakuuta Schleyer löydettiin ammuttuna auton takakontista Mulhousesta, Ranskasta, lähellä Saksan rajaa.

• Lufthansan lento 181, Boeing 737, kaapattiin 13. lokakuuta PFLP:n johdolla Palma de Mallorca-Frankfurt-reitillä. Kaapparit pakottivat koneen lentämään Roomaan ja sieltä Kyproksen kautta Dubaihin ja Adeniin. Viimein kone laskeutui Mogadishuun, Somaliaan. Kaappauksen kautta yritettiin saada neljä Baader-Meinhof-terroristia vankilasta. Länsi-Saksa päätti vapauttaa koneen yksin. Länsi-Saksan rajavartiolaitoksen erikoisryhmä GSG-9:n kommandot hyökkäsivät koneeseen, jolloin 84 matkustajasta neljä kuoli ja kaksi loukkaantui.

1978

• 18. helmikuuta Egyptin presidentti Anwar Sadatin läheinen ystävä kairolaislehti Al Ahramin päätoimittaja Jousef el Sebai murhattiin Nikosian Hilton-hotellissa. Al Ahram oli Sadatin tukijalehti. Sen jälkeen kaapparit ottivat panttivangiksi 18 ihmistä Cyprus Airwaysin DC-8 koneen paetessa saarelta. Myöhemmin 7 ihmistä vapautettiin. Presidentti Sadat oli henkilökohtaisesti määrännyt vapauttamis yrityksestä. Kyproksen viranomaiset eivät olleet halukkaita sallimaan egyptiläisten erikoisjoukkoja saapumaan Nikosiaan. Kun joukot kuitenkin tulivat, ne joutuivat tulitaisteluun kyproslaisten kanssa. 15 egyptiläistä sai surmansa ja parisen kymmentä loukkaantui. Panttivangit ja terroristit säästyivät. Myöhemmin tuli ilmi että Kyproksen viranomaiset olivat valmiina iskemään koneeseen. Kyproksen viranomaiset vangitsivat egyptiläiset sotilaat, mutta heidät palautettiin takaisin kotimaahan. Kyproksen presidentti Spyros Kyprianou kieltäytyi luovuttamasta kahta terroristia. Sadat syyttivät Kyprianousta passiivisuudesta ja kutsui kaikki egyptiläisdiplomaatit kotiin. Lisäksi hän lupasi tuhota kaikki palestiinalaiset ammattimurhaajat. Kypros oli ollut koko 1970-ja 1980-luvun PLO:n turvapaikka. Nyt kuitenkin oli tullut loppu siihen. Presidentti Kyprianous karkotti kaikki palestiinalaiset saarelta.

• 13. maaliskuuta 12 palestiinalaista terroristia sieppasi bussin eräällä tiesululla Haifan päätiellä. Bussi oli matkalla Tel Aviviin. Mukana oli paljon lapsia. Terroristit asettivat räjähteitä bussiin joka räjähti heidän yrittäessään vetäytyä suojaan 37 israelilaista sai surmansa. Syntyi tulitaistelu israelilaisten turvamiesten kanssa jotka ampuivat yhdeksän palestiinalaista ja ottivat vangiksi kaksi. Hävitys oli sanoinkuvaamaton. Kaikkialla lojui hiiltyneitä ja silvottuja ruumiita. Israel kiehui vihaa ja pääministeri Menachem Begin ja hänen hallituksensa vaati armotonta kostoa. 12. maaliskuuta pääministeri Begin kehotti kaikkia valtioita perumaan PLO:n tunnustus, koska se oli ottanut vastuulleen veriteon. Begin ilmoitti, ettei Israel koskaan tulisi unohtamaan veritekoa, jota hän nimitti "natsilaiseksi halveksittavaksi teoksi". Maailma tuomitsi teon ja Yhdysvaltain presidentti Carter mainitsi, että terroriteko Israelissa oli kauhistuttavaa ja harvinaisen raaka teko. Ison-Britannian pääministeri James Callaghan ja YK:n pääsihteeri Kurt Waldheim tuomitsivat teon syyttömien ihmisten tappamiseksi. Arabimaat ihailivat terroristeja ja heidän rohkeutta mutta pelko Israelin kostosta kiristi tilannetta Lähi-idässä.

• 13. maaliskuuta kolme etelämolukkia kaappasi maakuntahallintorakennuksen Assenissa, Alankomaissa. Rakennuksessa oli 70 henkilöä jotka otettiin panttivangiksi. Molukit vaativat 50 miljoonan guldenin lunnaat ja vapaan pääsyn lentoasemalle muuten panttivangit ammuttaisiin.Hollannin viranomaiset alkoivat neuvotella kun yksi naispuolinen panttivanki surmattiin jonka ruumis heitettiin ulos ikkunasta. 14. maaliskuuta kaappaus sai ratkaisun kun Alankomaiden laivaston erikoisjoukko teki nopean ja yllättävän iskun rakennukseen. Kuusi loukkaantui. Yksi panttivangeista kuoli joka oli parlamentinjäsen.

• 16. maaliskuuta terroristiryhmä, Punaiset prikaatit sieppasi Italian entisen pääministerin Aldo Moron Roomassa, hänet murhattiin Milanossa 9. toukokuuta

• 31. heinäkuuta Abu Nidalin palestiinalaiset terroristit ottivat Pariisin Irakin suurlähetystön yhdeksän suurlähetystön työntekijät panttivangiksi, mikä aiheutti tulitaistelun ranskalaisen poliisin ja irakilaisten turvallisuusmiesten välillä. Terroristit antautuivat kuitenkin illalla, kun poliisi pidätti yhden terroristin kun samalla yksi irakilainen turvallisuuspoliisi ampui ranskalaista poliisia Jacques Capela, joka pidätti terroristin joka sai surmansa. Turvallisuusmiehiä syytettiin veriteosta ja nämä karkotettiin kuulusteluiden jälkeen Irakiin. 1. elokuuta Abu Nidalin terroristit ampuivat kaksi irakilaista diplomaatteja Karachissa. Diplomaatti haavoittui ja pakistanilainen poliisi ja yksi terroristi kuoli. 3. elokuuta kolme PLO:n edustajaa ja pakistanilainen poliisi murhattiin toimistossa Islamabadissa.

• 20. toukokuuta kaksi palestiinalaisterroristia ammuskeli Orlyn lentoasemalla Pariisissa El Alin lähtöselvityksessä. Israelilaiset turvallisuusmiehet ampuivat yhdessä Ranskan poliisin kanssa kolme terroristia saivat surmansa. Terroristit olivat ehtineet haavoittaa kahta matkustajaa sekä lentoemäntää kolmea poliisia. Yksi poliisi sai surmansa.

• 20. elokuuta palestiinalainen terroristiryhmä hyökkäsi käsikranaatein ja konepistoolein El Alin omistamaa bussia Lontoon keskustassa Eurooppa Hotelia vastapäätä Grosvenor Streetillä West Endissä. Linja-auto oli kuljettamassa El Alin työntekijöitä hotellista Heatrowin lentokentälle. Kaksi israelilaista loukkaantui

1979

• 27. helmikuuta kolme intialaisen Ananda Marga -nimisen lahkon jäsentä yritti kaapata Aeroflotin Tupolev Tu-154 -tyyppisen neuvostoliittolaisen matkustajalentokoneen. Kone oli matkalla Oslosta Leningradiin, kun se teki välilaskun Tukholman Arlandan lentoasemalle. Kuuden tunnin jälkeen poliisin otettua kaapparit haltuunsa kone pääsi jatkamaan matkaa. Koneessa oli 24 matkustajaa ja 10 hengen miehistö. Kaappaajat olivat 27-vuotias ruotsalainen, 42-vuotias brasilialainen ja 22-vuotias länsisaksalainen. Kaapparit uhkasivat sytyttää koneen tuleen. Kaappauksen perimmäistä motiivia ei saatu selville, mutta sen todettiin olevan neuvostovastainen. Ananda Marga -lahkon Pohjoismaiden johtaja Dada Devadana vakuutti lehdistölle, ettei lahkolla ollut tapauksessa mitään virkaa. Kaapparit erotettiin lahkosta.

• 13. heinäkuuta Egyptin suurlähetystö Ankarassa miehitettiin, kun syyrialaismielinen Vallankumouksen kotkat -nimisen Saiqan jäsenet tunkeutuivat suurlähetystöön ja ottivat panttivangiksi suurlähetystön 20 työntekijää heidän joukossaan suurlähettiläs Ahmed Kemal Oleima. Terroristit ampuivat kaksi vartijaa. Lähetystön autonkuljettaja pakeni ikkunasta hyppäämällä saaden vakavia vammoja, joihin hän myöhemmin menehtyi. Terroristit vaativat kahta Egyptissä olevaa palestiinalaista vapaaksi ja Israelin ja Egyptin rauhan sopimuksen mitätöimistä sekä PLO:lle lupaa perustaa toimisto Ankaraan. Terroristit uhkasivat räjäyttää lähetystön ja ampua kaikki panttivangit, ellei vaatimuksiin suostuttaisi. Heti miehityksen jälkeen panssarivaunut ja tarkka-ampujat ympäröivät lähetystörakennuksen. Turkin hallitus sai Egyptiltä luvan hyökätä lähetystöön. Neljä henkilöä yritti paeta lähetystöstä 14. heinäkuuta. Heidän joukossaan edellä mainittu autonkuljettaja. Muut kolme onnistuivat pakenemaan armeijan luokse. Myöhemmin vapautettiin neljä naista, minkä jälkeen palestiinalaiset antautuivat.

• 27. elokuuta IRA murhasi Englannin kuningattaren Elisabet II:n serkun, Intian itsenäistymisestä varakuninkaana vastanneen lordi Louis Mountbattenin Mullaghmoressa, Sligon kreivikunnassa, Donegallahdella, Irlannissa. 22 muuta kuoli IRA:n iskussa.

• 27. elokuuta 500 islamistia joukossa miehiä, naisia ja lapsia valtasi Masjid al-Haramin moskeijan Mekassa, Saudi-Arabiassa. Masjid al-Haramin moskeija on islaminuskonnon kaikkein pyhin paikka. Miehittäjiä johti Muhammed nin Abdullah al Qahtani, joka nimitti itseään islamilaiseksi messiaaksi. Etelä-Jemen ja Libya kannattivat poliittisesti miehittäjiä. Miehitys herätti suurta paheksunta ja inhoa muslimien keskuudessa. Iranin uskonnollinen johtaja ajatollah Khomeini syytti Yhdysvaltoja miehityksestä, mutta Saudi-Arabian johto torjui kuitenkin syytökset. Valtaus alkoi islamilaisen ajanlaskun mukaan vuoden 1400 ensimmäisenä päivänä. Valtaajat olivat uskonnollisia fanaatikkoja ja Saudi-Arabian kansalliskaartista ja Oteiba-nimisestä beduiiniheimosta. He halusivat osoittaa mieltä Saudi-Arabian nopeaa nykyaikaistamista ja kuningashuonetta vastaan, joka salli radion, television, jalkapallon sekä kasvatti naisten osuutta elinkeinoelämässä, mitä fanaatikot vastustivat. Saudi-Arabian turvallisuusjoukot saarsivat moskeijan, ja valtaajat antoivat periksi 25. marraskuuta, kun moskeijassa käyty tulitaistelu surmasi 250 ihmistä ja haavoitti 600. Myöhemmin Saudi-Arabiassa teloitettiin 63 ihmistä osallistumisesta fanaatikkojen toimintaan.

1980-luku

1980

• Dominikaanisen tasavallan Bogotan-suurlähetystön kaappaus tapahtui 27. helmikuuta, kun M-19-järjestö otti panttivankeja Dominikaanisen tasavallann suurlähetystössä Bogotassa, Kolumbiassa. 16 kaappaajaa ja 12 diplomaattia poistuivat suurlähetystöstä ja lensivät Kuubaan. Diplomaatit vapautettiin Havannassa 27. huhtikuuta.

• 30. huhtikuuta kuusi aseistautunutta miestä tunkeutui Iranin suurlähetystöön Lontoossa ja otti 20 henkilöä panttivangiksi. Miehet kuuluivat DRMLA (Democratic Revolutionary Movement for the Liberation of Arabistan - Arbestanin demokraattinen vallankumouksellinen vapautusjärjestö) -nimiseen järjestöön, joka koostui pääasiassa Iranin arabeista, jotka vaativat Khūzestānin maakunnan itsenäisyyttä tai liittämistä Irakiin. Miehittäjät vaativat 91 Khūzestānin maakunnan vangittua kansalaista vapaaksi ja maakunnan öljytulojen tasa-arvoista jakamista sekä itsehallintoa, muuten panttivangit surmattaisiin. Draama sai verisen käänteen 5. toukokuuta, kun yksi panttivanki surmattiin: hän oli lehdistöattasea, jonka ruumis heitettiin ulos ikkunasta. Sen jälkeen brittiläinen erikoisryhmä SAS vapautti panttivangit suurlähetystö rakennuksesta. Viisi terroristia kuoli ja yksi panttivanki sai surmansa. Iranin ulkoministeri Sadegh Ghotbzadeh ilmoitti että jos terroristien vaatimuksiin suostuttaisiin kaikki 91 Khūzestānin maakunnan arabia teloitettaisi.

• Bolognan pommi-isku tapahtui 2. elokuuta, kun äärioikeistolainen Nuclei Armati Rivoluzionari -järjestön asettama 40-kiloinen pommi räjähti kello 10:25 Bolognan rautatieaseman odotussalissa. Räjähdys aiheutti valtavan paineen, minkä seurauksena 90 ihmistä kuoli ja 200 loukkaantui. Rautatieaseman ikkunat lensivät ulos asemaravintolan ja toisen luokan odotussalin sortuessa ihmismassojen päälle. Baseliin menevän junan neljä vaunua sortuivat rakennusten alle.

• 26. syyskuuta kolmetoista ihmistä kuoli pommiattentaatissa Münchenissä, Länsi-Saksassa, kun pommi räjähti jokavuotisilla olutjuhlilla, Oktoberfestilla, jossa oli 200 000 ihmistä. Poliisi tutki räjäytystä heti terroritekona. Ruumiiden joukossa oli 21-vuotias ylioppilas Gundolf Köhler, joka kuului lakkautettuun uusnatsijärjestö Wehrsportgruppe Hoffman's. Järjestön kaikki jäsenet pidätettiin välittömästi.

• 3. lokakuuta neljä ihmistä kuoli ja kymmenkunta loukkaantui pommi-iskussa Pariisin suurimman synagogan edustalla. Uusnatsijärjestö Eurooppalaiset kansallisfasistit (FNE) otti vastuun teosta. Teko oli pahin ranskalaisten fasistien suorittama juutalaisia laitoksia vastaan Ranskassa. Pommi oli autossa Rue Copernicilla. Synagogassa olleet 3000 ihmistä selvisivät vahingoitta. Mikäli pommi olisi räjäytetty puoli tuntia myöhemmin, olisivat seuraukset olleet tuhoisat. Räjähdys oli niin voimakas, että se paiskasi kadulla olleita autoja ilmaan. Antisemitistinen toiminta oli aiemmin viikolla ollut voimakasta: FNE oli avannut tulen juutalaisia kouluja ja synagogaa vastaan. Ranskan poliisi aloitti suuroperaation tekijöiden kiinni saamiseksi. Noin 13 äärioikeistojärjestöä otettiin kuulusteluihin.

1981

• 2. maaliskuuta Pakistan International Airlinesin lento kaapattiin Karachi-Peshawar-reitillä. Kaappaajat olivat kielletyn Pakistanin kansanpuolueen jäseniä. He pakottivat koneen lentämään Kabulin lentoasemalle Afganistaniin, missä kaappaajat uhkasivat räjäyttää koneen, elleivät Pakistanin viranomaiset vapauttaisi 70 poliittista vankia. Kaappaajat vapauttivat naisia ja lapsia ennen kuin kone 8. maaliskuuta suuntasi kohti Damaskosta mukanaan 111 henkilöä. Syyrialaiset sotilaat piirittivät konetta. Kaappaajat uhkasivat räjäyttää koneen. Aluksi Pakistanin presidentti Zia ul-Haq ja hänen hallituksensa kieltäytyivät minkäänlaisiin myönnytyksiin. 12. maaliskuuta ilmoitettiin, että Pakistan oli valmis vapauttamaan 55 vankia. Kaappaat olivat silloin uhanneet ampua kolme amerikkalaista panttivankia. Kaappaus päättyi 14. maaliskuuta, kun vapautetut vangit lennätettiin Ateenan kautta Damaskukseen, koska Libya oli peruuttanut turvapaikkaoikeuden, ja kaapparit antautuivat Syyrian poliisille. Myöhemmin kerrottiin, että kaappaajat olivat murhanneet pakistanilaisen diplomaatin.

• 6. lokakuuta Egyptin presidentti Anwar Sadat murhattiin ampumalla ja käsikranaatein Kairossa. Kaksikymmentä loukkaantui. Egyptin islamilainen jihad -järjestöön kuulunut luutnantti Khalid Islambuli ampui Sadatia rynnäkkökiväärillä, kun muut iskuryhmän jäsenet heittelivät käsikranaatteja .

1982

• 9. lokakuuta heitettiin käsikranaatteja ja avattiin tuli Roomassa olevaa synagogaa kohti. Iskussa kuoli kaksi lasta ja 34 ihmistä haavoittui kesken jumalanpalveluksen. Samana vuonna oli tehty kaksi iskua Pariisissa ja Brysselissä. Roomassa asuva PLO:n edustaja Memer Hammad tuomitsi iskut ja sanoi, ettei PLO:lla ole mitään tekemistä iskujen kanssa.

• 9. elokuuta Pariisissa tehtiin terroristi-isku Rue de Rosier'lla Le Marais'n juutalaiskorttelin kohdalla. Neljä nuorta arabiterroristia avasi tulen Jo Goldenberg -nimisessä košer-ravintolassa, jossa oli kymmenkunta ihmistä. Kuusi ihmistä kuoli ja 22 loukkaantui. Epäilyt suuntautuivat heti PLO:hon, mutta sen pariisilainen puhemies torjui iskun. Epäiltiin, että isku oli reaktio Israelin toimintaan Libanonissa. Pariisissa tilanne oli rauhaton, sillä kahden vuoden aikana oli tehty 30 tihutyötä juutalaisten ja israelilaisten kohteisiin. Presidentti François Mitterrand lakkautti 18. elokuuta äärivasemmistolaisen Action Direction -järjestön; myös monia äärioikeistojärjestöjä lopetettiin. Mitterand tuomitsi iskut ja sanoi, ettei hän sallisi tällaista iskua Pariisissa.

• 18. huhtikuuta Yhdysvaltain suurlähetystö Beirutissa joutui räjäytysattentaatin kohteeksi. Räjähdys tapahtui autossa, johon oli lastattu 500 kilon pommi, joka räjähti, kun itsemurhapommittaja oli ajanut sen suurlähetystön viereen. Seitsemänkerroksinen rakennus luhistui kasaan. 62 amerikkalaista ja libanonilaista kuoli. Useat amerikkalaiset olivat CIA:n agentteja. Suurin osa libanonilaisista oli suurlähetystössä hakemassa viisumia Yhdysvaltoihin. Al Jihad al Islami -niminen islamilainen järjestö sanoi olevansa iskun tekijä

• 9. lokakuuta 15 Etelä-Korean hallituksen delegaatiosta sai surmansa mausoleumissa tapahtuneessa pommiattentaatissa Rangoonissa, Burmassa. Heidän joukossaan oli Etelä-Korean ulkoministeri Lee Bum-Suk, varapääministeri Suh Suk-Joon, teollisuusministeri Kim Dong-Whie ja energiaministeri Suk Sang-Chul. Presidentti Chun Doo-hwan oli joutunut liikenneruuhkaan, eikä ollut paikalla. Uhrien joukossa oli neljä ministeriä ja monia muita virkamiehiä muun muassa presidentin lääkäri sekä henkilökohtainen sihteeri. Yhteensä 21 ihmistä kuoli, ja 46 loukkaantui vakavasti. Etelä-Korean hallitus ilmoitti, että pommi-iskun takana olivat pohjoiskorealaiset agentit. Eteläkorealaisten tutkimusten mukaan mausoleumin katolla oli tuhansia pieniä teräskuulia, jotka räjäytettiin. Presidentti Chun Doo-hwan oli saapunut Rangooniin 8. lokakuuta valtiovierailulle. Burman poliisi pidätti maassa asuvan korealaisen Kang Min-chulin, joka väitti, että Pohjois-Korea olisi palkannut hänet attentaatin tekoon. Sanottiin, että Burman hallitus oli lähentynyt diplomaattisesti Pohjois-Koreaa.

1983

• 23. lokakuuta räjähti Beirutissa, Yhdysvaltain ja Ranskan armeijan rauhanturvajoukkojen yhteisessä parakissa pommi, joka vaati 300 amerikkalaissotilaan ja 60 ranskalaissotilaan hengen. Monet haavoittuivat vakavasti. Teon takana oli iranilaismielinen šiialaisjärjestö. Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan kutsui kansallisen turvallisuusneuvoston koolle, ja Ranskan ulkoministeri Charles Herneu lähti Beirutiin saadakseen tietoja tapahtumista. Tapauksen jälkeen Yhdysvaltain laivasto siirtyi Libanonin rannikkoa kohti ja sekä Israel että Syyria mobilisoivat joukkoja suursodan varalta. Räjähdysaineita täytetty kuorma-auto runnoi parakkialueelle, ja pommi-iskussa monet rakennukset sortuivat. Terrori-isku tuomittiin ympäri maailmaa. Libanonin druusien johtaja Walid Jumvlatt piti tapausta attentaattina. Myös Syyria tuomitsi tapauksen, ja paavi Johannes Paavali II piti tekoa suurena mielipahana.

1984

• 22. huhtikuuta Libyan Lontoon suurlähetystön edustalla libyalaiset pakolaiset osoittivat mieltään Libyan johtajaa Muammar Gaddafia vastaan, kun suurlähetystöstä alkoi tulitus, jossa kuoli 11 mielenosoittajaa ja Scotland Yardin naispoliisi Yvonne Fletcher sai surmansa. Sadat poliisit piirittivät suurlähetystöä, kun taas Ison-Britannian suurlähetystö Tripolissa piiritti myös kostoksi sadat libyalaiset sotilaat. Terrorismin vastainen erikoisryhmä SAS tuotiin paikalle, ja samalla tuli tieto, että Gaddafi alkoi kaukokantoisiin tekoihin Libyassa oleville 9 000 brittikansalaisille. 21. huhtikuuta tapaus sai diplomaattisen leiman, kun Heathrow’n lentoasemalla räjähti pommi, jossa kukaan ei loukkaantunut. Ison-Britannian hallitus katkaisi diplomaattiset suhteet Libyaan ja karkotti sen suurlähetystön henkilökunnan ja 200 terroristiksi epäiltyä libyalaista.

• 20. syyskuuta räjähti pommi Yhdysvaltain uudessa suurlähetystössä Beirutissa. Kaksi amerikkalaista ja kymmenen libanonilaista kuoli, ja 60 ihmistä loukkaantui. Itsemurhan tehnyt kuorma-auton kuljettaja onnistui ajamaan 29 kilon räjähdelastissa lähetystön vartioston sulkujen läpi. Iskun takana oli Jihad Islami -niminen iranilaismielinen järjestö, joka oli suorittanut huhtikuussa 1983 iskun Beirutin vanhaa Yhdysvaltain suurlähetystöä vastaan.

• 12. lokakuuta neljä ihmistä kuoli ja kolme loukkaantui Brightonissa Etelä-Englannissa tapahtuneessa hotelli-iskussa. Voimakas panos, jonka IRA sanoi asentavan Brightonin Grand Hotelin aulaan ja eri kerroksiin. Hotellissa oli pidetty Britannian konservatiivipuoleen puoluekokous ja pääministeri Margaret Thatcher oli myös hotellissa. Yksi haavoittuneista oli teollisuusministeri Norman Tebbit, joka joutui sairaalaan. Pääministeri Thatcher oli työhuoneessa hänelle varatussa sviitissä, hänen huoneensa kylpyhuone sortui. Brighton on eteläenglantilainen lomakaupunki ja suosittu kokouspaikka. Kokous jatkui, ja Thatcher tuomitsi iskun ja sanoi, että demokratia säilyy maassa.

• 3. joulukuuta neljä libanonilaista šiiamuslimia kaappasi Kuwait Airwaysin lennon 221 Kuwaitin kaupunki-Karachi-reitillä Teheraniin 3. joulukuuta 1984. Kaapparit vaativat 17 kuwaitilaisen vapautusta, mihin ei suostuttu. Naiset, lapset ja kaikki muslimit vapautettiin, ja kaksi amerikkalaista virkamiestä ammuttiin. Kaappausdraama päättyi, kun Iranin erikoisjoukot vapauttivat koneen.

1985

• 23. kesäkuuta Air Indian lento 182 Boeing 747 Toronto–Montréal–Lontoo–Delhi–Bombay-reitillä räjähti ilmassa ja syöksyi Atlantin valtamereen Irlannin rannikolla lähellä Corkin kaupunkia. Koneessa oli 329 matkustajaa ja 22 miehistönjäsentä, jotka kaikki menehtyivät. Kanadassa asuvat sikhinationalistinen ryhmä ilmoitti olevansa iskun takana.

• TWA:n lento 847 tapahtui 14. heinäkuuta, kun kaksi libanonilaista šiia-islamistista Amal-sissiä (Hizbollahin alajärjestö) kaappasi Trans World Airlinesin Boeing 727 -koneen Ateenasta Beirutiin, sieltä Algeriin ja sieltä takaisin Beirutiin. Yksi matkustaja tapettiin, loput 152 matkustajaa selvisivät hengissä. Kaappauksen tarkoituksena oli saada Israelin vankiloista 766 libanonilaistaistelijaa vapaaksi ja saada sekä Israelin että Yhdysvaltain toiminta Etelä-Libanonissa loppumaan. Viimeiset panttivangit vapautettiin Syyrian avulla 30. kesäkuuta. Tämän jälkeen Yhdysvallat julisti Beirutin boikottiin.

• Achille Lauron kaappaus tapahtui 7. lokakuuta kun neljä palestiinalaisterroristijärjestön PFLP:n alajärjestö PFL:n jäsentä kaappasi italialaisen risteilijä Achille Lauron Egyptin rannikolla. Laiva oli tuolloin Egyptin aluevesillä matkalla Aleksandriasta Port Saidiin. Kaappaajat pitivät matkustajia ja miehistöä panttivankeina ja määräsivät aluksen purjehtimaan Tartusin satamaan Syyriaan. Kaappaajat vaativat viittäkymmentä palestiinalaista vapautettaviksi Israelin vankiloista. Kun Syyrian hallitus kieltäytyi sallimasta aluksen saapumista satamaan, kaappaajat tappoivat amerikkalaisen matkustajan, Leon Klinghofferin. Syynä pyörätuolissa olevan Klinghofferin murhaan oli se, että tämä oli juutalainen. Klinghofferin ruumis heitettiin laidan yli. Tämän jälkeen laiva suuntasi takaisin kohti Port Saidia. Kahden päivän neuvotteluiden jälkeen kaappaajat suostuivat lähtemään laivalta, ja heidät lennätettiin Tunisiaan egyptiläisellä matkustajalentokoneella. Yhdysvaltain laivaston hävittäjät pakottivat koneen laskeutumaan laivaston lentotukikohtaan Sigonellaan, joka on Naton tukikohta Sisiliassa, missä italialaisviranomaiset pidättivät kaappaajat.

• 23. marraskuuta kolme palestiinalaisterroristia Abu Nidal -järjestöstä kaappasi EgyptAirin lennon 648 Ateena-Kairo-reitillä. Kaapparit pakottivat koneen lentämään Vallettaan, Maltan saarelle, koska heidän päämääränsä Libya oli liian kaukana. Vaatimukset olivat hämäriä, kaapparit vaativat polttoainetta koneeseen ja lentoa Libyaan. Panttivangit uhattiin tappaa yksi toisensa jälkeen. Kaksi henkilöä surmattiin niskaan ampumalla; kahta matkustajaa ammuttiin päähän, mutta he eivät kuolleet. Tappolistalla oli Amerikan kansalaisia, lähinnä juutalaisia, ja muita länsimaalaisia. Neuvotteluiden aikana koottiin egyptiläistä kommandoryhmää. Kun kommandot ryntäsivät koneeseen, huomasivat terroristit pelinsä pelatuksi ja heittivät kaksi käsikranaattia koneen keskiosaan, jossa syttyi tulipalo. Koneessa oli 89 matkustajaa, joista 56 kuoli. Yksi kaappareista selvisi hengissä. Egypti syytti tapahtumasta Libyaa. Maiden välit huononivat kaappauksen takia.

• Rooman ja Wienin lentoasemaiskut tapahtuivat 27. joulukuuta neljä Abu Nidalin järjestöön kuulunutta palestiinalaista terroristia käveli El Alin lippuluukulle Rooman Leonardo da Vincin kansainvälisellä lentokentällä ja avasi tulen. 18 ihmistä kuoli ja 100 loukkaantui, 3 terroristia sai surmansa. Samana päivänä kolme terroristia iski Wienin kansainvälisellä lentokentällä. Tel Aviviin matkaavien matkustajien kimppuun hyökättiin kun he jonottivat päästäkseen El Alin lentokoneeseen. Kaksi ihmistä kuoli ja 39 loukkaantui. Terroristit pakenivat kentältä autolla, jota Itävallan poliisi jahtasi. Yksi kolmesta terroristista kuoli ja toiset antautuivat.

1986

• 6. syyskuuta tehtiin terroristi-isku Istanbulin Neve Shalom -synagogassa, jossa kuoli 23 ihmistä. Kaksi arabiterroristia kirkkoväen joukossa heittivät käsikranaatteja kesken aamuhartauksen. Molemmat terroristit yrittivät polttaa synagogan ennen kuin räjäyttivät itsensä. Useat palestiinalais- ja muslimijärjestöt ottivat teon vastuulleen Libanonissa tapahtuneen miehityksen kostoksi. Myöhemmin ilmeni, että terroristijärjestö Abu Nidal oli iskun takana. Turkin poliisi arveli, että maassa olevat kielletyt islamilaiset järjestöt olivat teon takana.

• 14. syyskuuta Pariisissa tapahtui viisi terroritekoa, jotka pakottivat Ranskan hallituksen säätämään viisumipakon kaikista maista paitsi EEC- ja EFTA-maista. Noin kymmenkunta ihmistä kuoli ja pari sataa loukkaantui. 8. syyskuuta Pariisin kaupungintalon luona räjähti pommi, jossa kuoli yksi ihminen ja loukkaantui 15. Kaupungintalolla sijaitsi pääministeri Jacques Chiracin virka-asunto ja toimisto. Räjähdyspanos oli kaupungintalon kellarissa olevassa postitoimistossa. 13. syyskuuta räjähti pommi La Défenseissä olevassa Casino-nimisen supermarketin ravintolassa. Ravintolassa oli noin tuhat asiakasta, joista 43 loukkaantui. Seuraavana päivänä suoritettiin attentaatti Renaultin pubissa Champs-Élysées’llä, yksi poliisi kuoli. Seuraavana päivänä pommi-isku tapahtui poliisin päämajalla Notre Damen lähellä, jossa loukkaantui 50 ihmistä. 17. syyskuuta tapahtui verisin isku koko Ranskan historiassa. Tehokas pommi räjähti ruuhka-aikana pienessä myymälässä Rue de Rennesissä lähellä Tatin tavarataloa Montparnassella. 7 ihmistä kuoli ja 50 loukkaantui. Rue de Rennes näytti sotanäyttämöltä. Iranilaismielinen ääri-islamistinen Fouad Ali Saleh -niminen terroristijärjestö otti vastuun teosta. 18. päivänä Ranskan sotilasattasea surmattiin Beirutissa.

• 5. syyskuuta kaksi aseistettua palestiinalaisterroristia jotka kuuluivat Abu Nidalin järjestöön yrittivät kaapata Pan Amin lento 73 koneen Bombay-Karachi-Frankfurt-New York-lennolla Karachin lentokentällä, Pakistanissa. 20 matkustajaa kuoli ja 120 loukkaantui kaappausdraaman aikana. Kaappaajien johtaja Safarini vaati polttoainetäydennystä ja lentoa Kyprokselle, muuten hän ampuisi ensimmäisen matkustajan. Joukosta valittiin intialaissyntyinen Yhdysvaltain kansalainen Rajesh Kumar, 29-vuotias kalifornialainen, joka ammuttiin lentokoneen ovesta. Kello oli 22.00 ja Safarini alkoi hermostua sillä kone seisoi vielä kiitotien varrella eikä lähtölupaa ollut annettu. 16 tunnin kuluttua sähkögeneraattori sammui ja valot sammuivat koneesta ja kaapparit alkoivat panikoida ampumalla ja heittelemällä käsikranaatteja. Samana aikana matkustajat pakenivat lentokoneen hätätien kautta. Koneen vapautti myöhemmin pakistanilaiset kommandot. Kaapparit pidätettiin.

• Irlantilainen Anne Mary Murphy ja tämän jordanialainen avomies Nizar al-Hindawi tekivät epäonnistuneet pommi-iskun kahteen El Alin lentokoneeseen. Murphy ei tiennyt, että Hindawi oli sujauttanut semtex-pommin tämän laukkuun. Tarkoituksena oli räjäyttää El Alin kone. Pariskunnan todellinen tarkoitus oli matkustaa Lontoosta Israelin kautta Jordaniaan, jossa heidän oli tarkoitus mennä naimisiin. Heathrow'n lentoasemalla pariskunta erosi. Murphyn oli tarkoitus mennä Israeliin jo ennestään tapaamaan Hindawin perhettä. El Alin turvallisuusmies esti Murphyn matkan ja alkoi tutkia laukkuja ja löysi semtex-pommin. Poliisi pidätti Hindawin ja oikeus langetti hänelle myöhemmin 45 vuoden vankeuden. Hindawilta löydettiin syyrialaisia papereita, joiden mukaan hän oli töissä Syyrian salaisessa palveluksessa, jonka tarkoituksessa oli tehdä isku. Hänen tarkoitus oli paeta Englannista Syrian Arab Airlineslla. Kahden lentoyhtiössä työskentelevän syyrialaisen agentin oli tarkoitus auttaa Hindawi ulos maasta. Hindawi sai Iso-Britannian oikeushistorian pisimmän tuomion. Margaret Thatcher katkaisi diplomaattiset suhteet Syyriaan oikeudenkäynnin jälkeen.

1988

• Kuwait Airwaysin lennon 422 kaappaus tapahtui 5. huhtikuuta kuusi tai seitsemän libanonilaista kaappasi Kuwait Airwaysin lennon 422 Bangkok-Kuwait-reitillä. Koneessa oli 111 matkustajaa. Kaapparit vaativat 17 šiiamilitanttia vapaaksi Kuwaitin vankiloista. Kone pakotettiin lentämään Mašhadadiin, Koillis-Iraniin, jossa vapautettiin 24 naista ja sydänvikainen mies. Kone pakotettiin lentämään Beirutiin, mutta ilman laskeutumislupaa kone lensi Larnakaan, Kyprokseen. Larnakassa ammuttiin kaksi kuwaitilaista turvallisuusupseeria. 12 matkustajaa vapautettiin. Kone lensi 12. päivänä Algeriin. Kun Kuwait ei suostunut kaapparien vaatimuksiin, he vapauttivat loput panttivangit ja vaativat vapaata pääsyä Algeriasta johon suostuttiin. Kaappausdraama kesti 16 vuorokautta
• Lockerbien pommi-isku tapahtui 21. joulukuuta Pan Amin lennon 103 räjähti Lockerbien kaupungin laidalla Skotlannin ja Englannin rajalla ja syöksyi maahan. Kaikki koneen 159 matkustajaa ja 26 miehistön jäsentä kuolivat. Kun kone putosi Lockerbien kaupungin sivukadulle, se aiheutti valtavan kraatterin ja 17 ihmistä hautautui. 11 Lockerbien kylän asukasta kuoli. Kone oli matkalla Lontoosta New Yorkiin. Silminnäkijöiden mukaan koneessa räjähti kaksi kertaa ennen koneen maahan syöksyä. Myöhemmin kävi ilmi, että koneessa oli Semtex-H-pommi. Koneen osia löytyi ympäri Etelä-Skotlantia. Yhdysvaltain ulkoministeri kertoi saaneensa Yhdysvaltain Helsingin suurlähetystöön viikkoa ennen iskua soiton, jossa kerrottiin, että Pan Amin lennolla saatettaisiin tehdä pommi-isku. Soittaja kertoi iskun olevan kosto 3. heinäkuuta 1988 tapahtuneesta iranilaisen matkustajakoneen alasampumisesta ja Tripoliin tehdystä ilma-iskusta vuonna 1986. Tuhotyöstä tuomittiin 31. tammikuuta 2001 libyalainen tiedustelu-upseeri Abdelbaset Ali Mohmed Al Megrahi elinkautiseen vankeuteen, mutta vuonna 2002 kuollut palestiinalainen ääriterroristi Abu Nidal väitti olleensa iskun takana. Megrahin puolustusasianajajien ryhmä nimesi mahdolliseksi syylliseksi PFLP-GC:n Mohammed Abu Talbin. Iskusta syytettiin myös Syyriaa.

1990-luku

• 26. marraskuuta 1991 neljä pakistanilaista miestä kaappasi Singapore Airlinesin lennon 117 Kuala Lumpur-Singapore-reitillä. Kaapparit sanoivat olleensa Pakistanin kansanpuolueen jäseniä. Kaapparit laskeutuivat Changin kansainväliselle lentoasemalle. Kaapparit vaativat Pakistanin kansanpuolueen johtajan Benazir Bhutton ja tämän puolison Asif Ali Zardarin vapauttamista vankilasta ja polttoainetäydennystä ja vapaata pääsyä Australiaan. 27. marraskuuta kaapparit vakuuttivat olevansa tosissaan, surmasivat kaksi henkilökunnan jäsentä ja ilmoittivat ampuvansa 10 minuutin välein matkustajan, kunnes kaikki matkustajat olisivat kuolleita. Kolme minuuttia myöhemmin Singaporen erikoisjoukot vapauttivat koneen. Kaikki neljä kaapparia kuolivat.

• 26. helmikuuta 1993 Al-Qaida teki ensimmäisen World Trade Centerin pommi-iskun, jossa kuoli 6 ja loukkaantui yli 1000 ihmistä.

• Air Francen lennon 8969 kaappaus tapahtui 24. joulukuuta 1994, kun neljä algerialaisen Aseellisen islamilaisen ryhmän terroristia kaappasi Air Francen lennon 8969 Algerista Marseilleen. Algerissa kaapparit ampuivat yhden matkustajan. Kaappaajien vaatimus oli kahden kielletyn Front Islamique du Salutin -puoleen jäsenen vapautus. Myöhemmin he luopuivat vaatimuksistaan ja vaativat vapaata lentoa Pariisiin, missä he pitäisivät tiedotustilaisuuden; jos tähän ei suostuttaisi, he ampuisivat yhden panttivangin. Algerian hallituksen kieltäydyttyä terroristit ampuivat ranskalaisen kokin. Myöhemmin Algerian presidentti Lamine Zeroul määräsi koneen lentämän Ranskaan pääministeri Balladurin kehotuksesta. Polttoaine täydennyksen takia ei päästy lentämään Pariisiin vaan Marseilleen. Kaapparit vaativat lentolupaa Pariisin, mutta viranomaiset pelkäsivät, että terroristit lentäisivät kohti Eiffelin tornia. Useiden tuntien neuvottelun jälkeen Ranskan terrorisminvastainen erikoisosasto GIGN vapautti koneen. Kaikki kaapparit saivat surmansa. Kolme matkustajaa kuoli koko kaappausdraaman aikana. 13 matkustajaa loukkaantui, 3 henkilökunnan jäsentä, 11 GIGN-miestä tulitaistelun aikana.

• 20. maaliskuuta 1995 Korkein totuus -niminen japanilainen kultti iski sariinikaasulla Tokion metroon. 12 ihmistä kuoli ja 6000 loukkaantui.

• Oklahoma Cityn pommi-isku tapahtui 19. huhtikuuta 1995. Iskussa kuoli 168 ihmistä ja 800 loukkaantui.

• Ethiopian Airlinesin lennon 961 kaappaus tapahtui 23. marraskuuta 1996 kolme etiopialaista turvapaikan hakijaa kaappasi Ethiopian Airlinesin lento 961, joka oli lähtenyt Bombaystä Addis Abebaaan ja sieltä Nairobiin ja sieltä edelleen Brazzavillen kautta Lagosiin päämääränä Abidjan. Kun kone oli palaamassa takaisin Adidjanista Addis Abebaan Kenian ilmatilassa, miehet ryntäsivät ohjaamoon ja kaappasivat koneen. Kaapparit uhkasivat pommilla, ellei kapteeni lentäisi Australiaan. Kapteeni vakuutti, ettei polttoaine riitä Australiaan, joten kaapattu kone joutui lentämään kohti Komoreita. Koneessa oli juuri ja juuri polttoainetta, kun se saapui Komoreiden yläpuolelle. Polttoaineen loputtua moottorit pysähtyivät, mutta kapteeni käynnisti hydraattimoottorit, joten kone menetti korkeutta sen takia 175 metriä. Kone yritti tehdä pakkolaskun Moronin lentokentälle, mutta kaapparit ryhtyivät käsikähmään lentokapteenin kanssa, ja kone menetti korkeutta 500 metriä ja lensi Grande Comoren saaren yläpuolelta, ja kun hydraattimoottorit pettivät, kone syöksyi Intian valtamereen. Eloonjääneitä oli yhteensä 50. 125 henkilöä kuoli. Koneessa oli 163 matkustajaa ja 12 miehistön jäsentä.

• 17. marraskuuta 1997 militantit surmasivat 58 matkailijaa ja neljä egyptiläistä Hatšepsutin temppelin ulkopuolella.

• 17. joulukuuta 1997 marxilais-leninistinen sissiliike Túpac Amarun terroristit kaappasivat Japanin Liman suurlähetystön. 14 terroristia, 2 armeijan sotilasta ja 1 panttivanki kuolivat, kun Perun armeijan erikoisjoukot ottivat suurlähetystön haltuun 22. huhtikuuta.

• 7. elokuuta 1998 Al-Qaida teki pommi-iskun Yhdysvaltain suurlähetystöissä Dar es Salaamissa, Tansaniassa ja Nairobissa, Keniassa, 225 ihmistä kuoli ja 4000 loukkaantui.

• Venäjän kerrostalopommit tapahtui 4. syyskuuta 1999, kun tšetšeeniterroristit räjäyttivät neljä kerrostaloa Moskovassa, Buinakskissa ja Volgodonskissa. 300 kuoli ja 1000 loukkaantui.

• Indian Airlinesin lennon 814 kaappaus tapahtui vuonna 1999 24. joulukuuta 1999, kun Indian Airlinesin lento kaapattiin jouluaattona Kathmandu-Delhi-reitillä. Kaapparit olivat viisi pakistanilaista nuorta miestä. Kaapattu kone laskeutui aluksi Amritsariin, missä se otti polttoainetäydennyksen. Sieltä kone matkasi Lahoreen, Pakistaniin, mutta viranomaiset eivät halunneet sekaantua kaappaukseen, joten kone lensi Dubaihin, missä 25 matkustajaa vapautettiin, mutta Dubaikaan ei halunnut ottaa konetta vastaan. Koneessa puukotettiin 25-vuotias intialaismies Rupin Katyal, joka kuoli myöhemmin vammoihinsa. Hänen ruumiinsa luovutettiin. Sen jälkeen kone matkasi Kandahariin Talibanin hallitsemaan Afganistaniin. Taliban, joka sympatisoi kaappareita, otti koneen vastaan. Terroristit vaativat kolmea pakistanilaista terroristia vapaaksi Intian vankiloista. Intian hallitus suostui tähän, ja 31. joulukuuta kolme terroristia ja kaapparit vapauttivat koneen ja saivat vapaan pääsyn koneesta. Taliban antoi kaappareille turvapaikan.

2000-luku

• 10. helmikuuta 2000 yhdeksän miestä Ali Safin ja Mohammed Safin johdolla kaappasi Ariana Afghan Airlines -lennon Kabul-Mazar-i-Sharifin reitillä. Kone oli Boeing 727, ja siinä oli 180 matkustajaa. Kone teki kolme välilaskua entisissä Keski-Aasiassa neuvostotasavalloissa ja ennen kuin lensi Venäjän kautta Lontoon Stanstedin lentoasemalle 46 km Lontoosta pohjoiseen. Brittiviranomaiset onnistuivat neuvottelemaan kaappareiden kanssa, jotka osoittivat olleen pakomatkalla talibaninhallinnosta. Osa lentokoneen matkustajista oli sukua keskenään tai tuttavia. Panttivangit ja kaapparit anoivat poliittista turvapaikkaa Isosta-Britanniasta.

• Syyskuun 11. päivän terrori-iskut tapahtuivat vuonna 2001 World Trade Centeriin ja Pentagoniin. 2 992 ihmistä kuoli.

• 11. huhtikuuta 2002 Tunisiassa Djerban saarella ajettiin räjähteillä varustettu auto päin rakennusta. Iskussa kuoli 21 ihmistä, joista 14 saksalaisia, 5 tunisialaista ja 2 ranskalaista.

• Balin pommi-iskut tapahtuivat 12. lokakuuta 2002 Balilla surmasivat 202 henkeä ja 209 haavoittui.

• Moskovan teatterikaappaus tapahtui 23. lokakuuta 2002 Duprovka-nimisessä teatterissa 170 ihmistä kuoli, 700 loukkaantui.
• Casablancan pommi-iskut tapahtuivat 16. toukokuuta 2003 kun pommi räjähti "Casa de España" -ravintolan kohdalla. Toinen pommi taas Hotelli Farahissa. Kolmas pommi räjähti juutalaisella hautausmaalla. Neljäs pommi räjähti juutalaisen omistamassa italialaisessa ravintolassa. Viides pommi taas Belgian konsulaatin vieressä. Kaikki 12 terroristia ja 33 siviiliä kuolivat sekä 100 ihmistä loukkaantui.

• 15. marraskuuta ja 20. marraskuuta 2003 Istanbulin pommi-iskut - Viidessä päivässä räjäytettiin autopommeilla kaksi synagogaa, UK:n konsulaatti ja HSBC-pankin rakennus.

• 4. heinäkuuta 2002 egyptiläinen Hesham Mohamed Hadayet ampui 2 ihmistä LAX:ssa. Vaikka hän ei kuulunut mihinkään ääriryhmään, Hadayet oli katkeroitunut Yhdysvaltain Lähi-idän politiikkaan.

• 19. elokuuta 2003 Raketti-isku Canal-hotellin Bagdadissa surmasi 23 ihmistä, joukossa YK:n erityislähettiläs Sérgio Vieira de Mello. YK:n pääsihteeri Kofi Annan kutsui Martti Ahtisaaren selvittämään YK:n työtekijöiden turvallisuutta. Vastaavan alipääsihteerin eroanomukseen ei suostuttu, mutta turvallisuuspäällikkö lähetettiin lomalle, ja hän erosi.

• Madridin pommi-iskut tapahtuivat 11. maaliskuuta 2004 Madridin rautatieasemalla ja junissa tappoi 191 ihmistä ja 1 500 loukkaantui.

• Beslanin koulukaappaus tapahtui 1. syyskuuta 2004 Pohjois-Ossetiassa. Kaappauksessa kuoli 386 ja 700 loukkaantui.

• Torstai-iltana 7. lokakuuta 2004 kello 22.00 aikoihin räjähti erittäin voimakas autopommi Egyptissä Taban 13-kerroksisen Hilton-hotellin sisääntuloaulassa. Pommi romahdutti suuren osan hotellin etelänpuoleisesta julkisivusta. Useita kerrostasanteita putoili myös alas haudaten ihmisiä alleen. Iskussa menehtyi 34 ihmistä, heistä 13 oli israelilaisia, 6 egyptiläistä, 4 venäläistä ja 2 italialaista. Vammautuneita oli noin 150.

• Lontoon pommi-iskut tapahtuivat 7. ja 22. heinäkuuta 2005 Lontoon metrossa ja bussissa. Kuolleita 52 ja 700 loukkaantui.

• Balin pommi-iskut tapahtuivat 1. lokakuuta 2005 Balin Jimbarassa ja Kutassa. Iskuissa kuoli 20 ja 129 haavoittui.

• Sharm el-Sheikin autopommi-isku tapahtui 23. heinäkuuta 2005 Egyptissä, jossa kuoli 88 ihmistä ja 100 loukkaantui.

• Dahabissa Siinailla tapahtui 24. huhtikuuta 2006 terrori-iskujen sarja, jossa kuoli 23 ihmistä ja 80 haavoittui.

• Turkish Airlinesin lennon 1476 kaappaus tapahtui 3. lokakuuta 2006 Turkish Airlines lento 1476 Tirana-Istanbul-reitillä kaapattiin. Koneessa oli 107 matkustajaa ja 6 miehistönjäsentä. Kaappaajalla oli yksi vaatimus hän halusi lentää Roomaan ja puhua paavin kanssa. Kreikan ja Italian ilmavoimat pakottivat koneen laskeutumaan Brindisiin, missä kaappari antautui.

• 24. tammikuuta 2007 sudanilainen Mahamat Abdelatif Mahamat kaappasi Air Westin lennon 612, jolla oli 95 matkustajaa ja 8 miehistönjäsentä, N’Djamenaan, Tšadiin. Lento oli alun perin matkalla El Fasherista Khartumiin. Kello 8:30 lennonjohto sai tiedon kaappauksesta. 24-vuotias Mahamat ryntäsi ohjaamoon pistoolin ja veitsen kanssa ja vaati lentämään Englantiin. Huomattuaan, ettei koneessa ollut tarpeeksi polttoainetta, Mahamat vaati lentämään joko Banguihin tai N’Djamenaan. Lentokone laskeutui turvallisesti N'Djamenaan, missä kaikki matkustajat vapautettiin. Kaappari vaati, että Ranskan suurlähetystö takaisi tämän turvallisuuden ja lennon Britanniaan. Kaapparin vaatimuksiin ei suostuttu, ja hän antautui.

• vuonna 2007 marokkolaismies kaappasi Air Mauritanien Boeing 737 -lennon Nouakchott-Las Palmas-reitillä, jolla oli 87 matkustajaa. Kaappari vaati lentoa Pariisiin, mutta kone laskeutui Las Palmasiin, missä hänet pidätettiin.

• 18. elokuuta 2007 Atlasjet MD-80-lentokone kaapattiin Nikosia-Istanbul-reitillä kahden opiskelijan johdolla, jotka ilmoittivat olevansa arabeja. Kaapparit laskeutuivat Antalyaan, Turkkiin Välimeren rannikolle. Kaapparit kertoivat siellä olevansa Al-Qaidan jäseniä, jotka olivat olleet harjoitusleirillä Afganistanissa. Koneessa ei ollut matkustajia, vaan ainoastaan miehistön jäseniä. Kaikki 136 matkustajaa olivat poistuneet koneesta Ercanissa, Pohjois-Kyproksella. Kaapparit vaativat pääsyä Teheraniin Iraniin. Neljä tuntia myöhemmin he antautuivat. Kaapparit tunnistettiin turkkilaiseksi Mehmet Resat Ozluksi sekä palestiinalaiseksi Abdul Aziz Malikiksi. Heillä oli Syyrian passit.

• Ääri-islamistit tekivät 26.–29. marraskuuta 2008 terrori-iskujen sarjan Mumbai kaupungissa, Intiassa kohteina olivat Mumbain rautatieasema, Taj Mahal Palace ja Oberoi Trident hotelit, sairaala ja juutalaisten Chabad keskus, käyttäen kranaatteja ja automaattiaseita. Terroristit ottivat panttivankeja ja surmasivat 166 ja haavoittivat 308 ihmistä.

2010-luku

• Moskovan metron pommi-iskut 2010 tapahtuivat 29. maaliskuuta 2010, jolloin kaksi itsemurhapommittajaa räjäyttivät itsensä tappaen 40 ihmistä kahdella eri metroasemalla.

• Egyptin Aleksandriassa tapahtui 25. joulukuuta 2010 koptilaisen kirkon edustalla autopommi-isku, jossa kuoli 21 ihmistä ja lähes sata loukkaantui.

• 36 ihmistä kuoli ja noin 200 haavoittui terrori-iskussa Moskovan Domodedovon lentoasemalla 24. tammikuuta 2011.

• 77 ihmistä kuoli ja useita loukkaantui Oslon pommi-iskussa ja Utøyan saarella tapahtuneessa ammuskelussa.

• 17 ihmistä kuoli ja 119 haavoittui Hyderabadin pommi-iskuissa, kun kaksi polkupyörään kiinnitettyä pommia räjäytettiin 150 metrin päässä toisistaan kahden minuutin välein.

• 3 ihmistä kuoli ja 183 haavoittoi Bostonin maratonin pommi-iskussa 15. huhtikuuta 2013.

• 72 ihmistä kuoli 21. syyskuuta 2013, kun joukko ääri-islamilaisen al-Shabaab -järjestön terroristeja hyökkäsi Westgate -nimiseen ostoskeskukseen Nairobissa, Keniassa.

• 12 ihmistä kuoli 7. tammikuuta 2015, kun ääri-islamistit hyökkäsivät Pariisissa Charlie Hebdo -lehden toimitukseen.

• 2 ihmistä kuoli iskussa Kööpenhaminan keskustassa 15. helmikuuta 2015.

• 23 ihmistä kuoli 18. maaliskuuta 2015, kun kaksi ääri-islamistia hyökkäsi Tunisian pääkaupungissa sijaitsevaan Bardo-museoon.

• 147 ihmistä kuoli 2. huhtikuuta 2015, kun joukko ääri-islamilaisen al-Shabaab -järjestön terroristeja hyökkäsi Garissan yliopistoon Keniassa.

• 30 ihmistä kuoli ja noin 200 haavoittui 26. kesäkuuta 2015 itsemurhapommittajan räjäyttäessä pommin Kuwait Cityn shiiamoskeijassa.

• 39 ihmistä kuoli ja 36 haavoittui 26. kesäkuuta 2015 ääri-islamilaisen terroristin ammuskellessa Soussen lomakohteessa.

• 31 ihmistä kuoli ja ainakin 100 loukkaantui 20. heinäkuuta turkkilaisessa Suruçin kaupungissa tehdyssä pommi-iskussa.

• 20 ihmistä kuoli ja useita loukkaantui 17. elokuuta Thaimaassa Bangkokin kaupungissa tehdyssä pommi-iskussa. Suurin osa Thaimaan tuhoisimmassa terrori-iskussa kuolleista oli turisteja.

• Kolme ihmistä haavoittui 21. elokuuta 2015 rynnäkkökiväärillä, pistoolilla ja mattoveitsellä varustautuneen ääri-islamistin hyökätessä Amsterdamista Pariisiin matkalla olleeseen junaan.

• Egyptin Siinailla 31. lokakuuta 2015 tapahtuneessa venäläisen matkustajankoneen räjähdyksessä kuolivat koneen kaikki 224 matkustajaa.

• 132 sivullista ja seitsemän terroristia kuoli Pariisissa 13. marraskuuta 2015 tapahtuneessa kolmen jihadistisolun terrori-iskujen sarjassa viiteen ravintolaan, Stade de France -stadionille ja Bataclan -konserttisaliin. Loukkaantuneita 349. (TS ja Yle 16.11.15)^{lähde tarkemmin?}

• Sultanahmetin aukion terrori-isku