Ero sivun ”Häkämyrkytys” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Selkeämpi intro, tauti-malline |
viite tiivistetty |
||
Rivi 23: | Rivi 23: | ||
'''Häkämyrkytys''' on myrkytystila, joka aiheutuu altistumisesta [[hiilimonoksidi]]lle eli häkäkaasulle. Hiilimonoksidi sitoutuu [[hemoglobiini]]n [[hemi]]in hanakammin kuin [[happi]]. Sitoutunut hiilimonoksidi estää hapen sitoutumisen ja häiritsee näin hapen kuljetusta elimistön soluille. |
'''Häkämyrkytys''' on myrkytystila, joka aiheutuu altistumisesta [[hiilimonoksidi]]lle eli häkäkaasulle. Hiilimonoksidi sitoutuu [[hemoglobiini]]n [[hemi]]in hanakammin kuin [[happi]]. Sitoutunut hiilimonoksidi estää hapen sitoutumisen ja häiritsee näin hapen kuljetusta elimistön soluille. |
||
Häkämyrkytyksen oireita ovat muun muassa pahoinvointi, päänsärky ja limakalvojen muuttuminen vaaleanpunaisiksi, tajunnantason lasku (humalainen käytös) sekä tajuttomuus, joka vaatii jo lääkkeellisen hapen antoa, muuten seurauksena on useimmiten kuolema. Häkämyrkytyspotilas tulee siirtää mahdollisimman nopeasti raittiiseen ilmaan. Jos mahdollista, potilasta voidaan hoitaa antamalla hengityskaasuna |
Häkämyrkytyksen oireita ovat muun muassa pahoinvointi, päänsärky ja limakalvojen muuttuminen vaaleanpunaisiksi, tajunnantason lasku (humalainen käytös) sekä tajuttomuus, joka vaatii jo lääkkeellisen hapen antoa, muuten seurauksena on useimmiten kuolema. Häkämyrkytyspotilas tulee siirtää mahdollisimman nopeasti raittiiseen ilmaan. Jos mahdollista, potilasta voidaan hoitaa antamalla hengityskaasuna sata prosenttia happea.<ref name="oxford">{{Kirjaviite| Nimeke = Oxford Handbook of Clinical Medicine| Julkaisija = Oxford University Press| Vuosi = 2010|Sivu = 854| Isbn =978-0-19-923217-8| Viitattu = }} |
||
⚫ | |||
</ref><ref name="terveyskirjasto">{{Verkkoviite |
|||
⚫ | |||
| tiedostomuoto = | selite = | julkaisu = |
|||
| ajankohta = | julkaisupaikka = | julkaisija = |
|||
| viitattu = 24.9.2014| kieli = }}</ref><ref name="medicina">http://www.medicina.fi/fato/72.pdf]</ref> |
|||
Suomessa kuolee keskimäärin 100 henkilöä vuodessa häkämyrkytykseen.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Ei kai häkämyrkytys ole tätä päivää? :: Terveyskirjasto|osoite = http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=asy00402|julkaisu = www.terveyskirjasto.fi|viitattu = 2015-12-17}}</ref> |
Suomessa kuolee keskimäärin 100 henkilöä vuodessa häkämyrkytykseen.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Ei kai häkämyrkytys ole tätä päivää? :: Terveyskirjasto|osoite = http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=asy00402|julkaisu = www.terveyskirjasto.fi|viitattu = 2015-12-17}}</ref> |
||
== Toimintamekanismi == |
== Toimintamekanismi == |
||
Veressä häkä sitoutuu 220 kertaa happea hanakammin punasolujen hemoglobiiniin, jolloin syntyy karboksihemoglobiinia.<ref name="terveyskirjasto" /> Koska häkä syrjäyttää tehokkasti hapen vähenee elimistön hapensaanti verraten pienilläkin häkäpitoisuuksilla. Kun karboksihemoglobiinin osuus on 20 |
Veressä häkä sitoutuu 220 kertaa happea hanakammin punasolujen hemoglobiiniin, jolloin syntyy karboksihemoglobiinia.<ref name="terveyskirjasto" /> Koska häkä syrjäyttää tehokkasti hapen vähenee elimistön hapensaanti verraten pienilläkin häkäpitoisuuksilla. Kun karboksihemoglobiinin osuus on 20 prosenttia veren hemoglobiinista, alkaa esiintyä oireita.<ref name="terveyskirjasto" /> |
||
Häkää on palokaasuissa noin |
Häkää on palokaasuissa noin prosentti, tupakansavussa jopa kaksi prosenttia.<ref name="terveyskirjasto" /> Käsittelemättömissä pakokaasuissa häkää on 4–7 prosenttia.<ref name="terveyskirjasto" /> Jos hengitysilman häkäpitoisuus on 0,01 prosenttia tai pienempi, myrkytysoireita ei esiinny.<ref name="terveyskirjasto" /> Tunnin altistus häkäpitoisuudelle 0,1 prosenttia kasvattaa karboksihemoglobiinin pitoisuuden 50–80 prosenttiin, mikä on hengenvaarallista.<ref name="terveyskirjasto" /> |
||
== Oireet== |
== Oireet== |
||
Rivi 45: | Rivi 41: | ||
* Tajuttomuus |
* Tajuttomuus |
||
* Hengityslama |
* Hengityslama |
||
Häkämyrkytyksistä toipuneista 10–30 |
Häkämyrkytyksistä toipuneista 10–30 prosentille ilmaantuu päivien tai viikkojen kuluessa persoonallisuuden muutoksia, dementiaa tai Parkinsonin taudin oireita.<ref name="medicina" /> Suurimmalla osalla nämä oireet häviävät itsekseen. |
||
==Viitteet== |
==Viitteet== |
Versio 21. tammikuuta 2016 kello 10.29
Häkämyrkytys | |
---|---|
Häkä- eli hiilimonoksidimolekyyli |
|
Luokitus | |
ICD-10 | T58 |
ICD-9 | 986 |
MeSH | D002249 |
Huom! | Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa. |
Häkämyrkytys on myrkytystila, joka aiheutuu altistumisesta hiilimonoksidille eli häkäkaasulle. Hiilimonoksidi sitoutuu hemoglobiinin hemiin hanakammin kuin happi. Sitoutunut hiilimonoksidi estää hapen sitoutumisen ja häiritsee näin hapen kuljetusta elimistön soluille.
Häkämyrkytyksen oireita ovat muun muassa pahoinvointi, päänsärky ja limakalvojen muuttuminen vaaleanpunaisiksi, tajunnantason lasku (humalainen käytös) sekä tajuttomuus, joka vaatii jo lääkkeellisen hapen antoa, muuten seurauksena on useimmiten kuolema. Häkämyrkytyspotilas tulee siirtää mahdollisimman nopeasti raittiiseen ilmaan. Jos mahdollista, potilasta voidaan hoitaa antamalla hengityskaasuna sata prosenttia happea.[1][2][3]
Suomessa kuolee keskimäärin 100 henkilöä vuodessa häkämyrkytykseen.[4]
Toimintamekanismi
Veressä häkä sitoutuu 220 kertaa happea hanakammin punasolujen hemoglobiiniin, jolloin syntyy karboksihemoglobiinia.[2] Koska häkä syrjäyttää tehokkasti hapen vähenee elimistön hapensaanti verraten pienilläkin häkäpitoisuuksilla. Kun karboksihemoglobiinin osuus on 20 prosenttia veren hemoglobiinista, alkaa esiintyä oireita.[2]
Häkää on palokaasuissa noin prosentti, tupakansavussa jopa kaksi prosenttia.[2] Käsittelemättömissä pakokaasuissa häkää on 4–7 prosenttia.[2] Jos hengitysilman häkäpitoisuus on 0,01 prosenttia tai pienempi, myrkytysoireita ei esiinny.[2] Tunnin altistus häkäpitoisuudelle 0,1 prosenttia kasvattaa karboksihemoglobiinin pitoisuuden 50–80 prosenttiin, mikä on hengenvaarallista.[2]
Oireet
Tyyppillisiä häkämyrkytysoireita ovat:
- Pahoinvointi
- Päänsärky
- Limakalvojen muuttuminen vaaleanpunaisiksi
- Tajunnantason lasku
- Tajuttomuus
- Hengityslama
Häkämyrkytyksistä toipuneista 10–30 prosentille ilmaantuu päivien tai viikkojen kuluessa persoonallisuuden muutoksia, dementiaa tai Parkinsonin taudin oireita.[3] Suurimmalla osalla nämä oireet häviävät itsekseen.
Viitteet
- ↑ Oxford Handbook of Clinical Medicine, s. 854. Oxford University Press, 2010. ISBN 978-0-19-923217-8.
- ↑ a b c d e f g Pertti Mustajoki: Terveyskirjasto - Häkämyrkytys terveyskirjasto.fi. Viitattu 24.9.2014.
- ↑ a b http://www.medicina.fi/fato/72.pdf]
- ↑ Ei kai häkämyrkytys ole tätä päivää? :: Terveyskirjasto www.terveyskirjasto.fi. Viitattu 17.12.2015.