Ero sivun ”Siviilipalvelus Suomessa” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Käyttäjän 31.172.158.6 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Aulis Eskola tekemään versioon.
palautettu ed. versio, koska lähteetöntä. Siirretty kuitenkin tähän versioon lähde joka oli lisätty
Rivi 1: Rivi 1:
[[Tiedosto:Lapinjärven koulutuskeskus, päärakennus.jpg|thumb|Lapinjärven siviilipalveluskoulutuskeskuksen päärakennus.]]
[[Tiedosto:Lapinjärven koulutuskeskus, päärakennus.jpg|thumb|Lapinjärven siviilipalveluskoulutuskeskuksen päärakennus.]]
'''Siviilipalvelus Suomessa''' on [[perustuslaki|perustuslain]] 127 §:n tarkoittama vaihtoehto [[varusmiespalvelus|varusmiespalvelukselle]]. Siviilipalveluksen voi suorittaa kuka tahansa niin haluava asevelvollinen henkilö, jonka [[vakaumus]]<nowiki/> (ks. Siviilipalveluslain ensimmäinen pykälä) estää varusmiespalveluksen suorittamisen.<ref name=sivarilakipykala1/> Lisäksi siviilipalveluksen joutuu suorittamaan nainen, joka haluaa keskeyttää vapaaehtoisen asepalveluksensa sen jälkeen, kun 45 päivää on kulunut hänen astumisestaan asepalvelukseen.<ref name=sivarilakipykala1/><ref name=naistenasepalveluspykala4/> Siviilipalveluksesta ei voi palveluksen alettua vaihtaa [[asepalvelus|asepalvelukseen]] eikä siviilipalveluksen suorittamisen jälkeen voi liittyä [[sotilasreservi|reserviin]].<ref name=asev.lakipykala49/>
'''Siviilipalvelus Suomessa''' on [[perustuslaki|perustuslain]] 127 §:n tarkoittama vaihtoehto [[varusmiespalvelus|varusmiespalvelukselle]]. Siviilipalveluksen voi suorittaa kuka tahansa niin haluava asevelvollinen henkilö, jonka [[vakaumus]] estää varusmiespalveluksen suorittamisen.<ref name=sivarilakipykala1/> Lisäksi siviilipalveluksen joutuu suorittamaan nainen, joka haluaa keskeyttää vapaaehtoisen asepalveluksensa sen jälkeen, kun 45 päivää on kulunut hänen astumisestaan asepalvelukseen.<ref name=sivarilakipykala1/><ref name=naistenasepalveluspykala4/> Siviilipalveluksesta ei voi palveluksen alettua vaihtaa [[asepalvelus|asepalvelukseen]] eikä siviilipalveluksen suorittamisen jälkeen voi liittyä [[sotilasreservi|reserviin]].<ref name=asev.lakipykala49/>


Siviilipalveluksen pituus on 347 vuorokautta eli hieman alle 12 kuukautta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tem.fi/ajankohtaista/uutiset/uutisarkisto/uutiset_2012/siviilipalvelusaika_lyhenee_15_vuorokaudella.108844.news | Nimeke = Siviilipalvelusaika lyhenee 15 vuorokaudella | Julkaisu = Työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivu | Ajankohta = 29.11.2012 | Julkaisija = TEM| Viitattu = 27.8.2015}}</ref> Ne siviilipalvelusmiehet, jotka aloittivat siviilipalveluksensa ennen vuoden 2008 alkua, jolloin nykyinen siviilipalveluslaki tuli voimaan, palvelivat kuitenkin aiemman lain mukaiset 395 vuorokautta.<ref name=sivarilakipykalat4&107/> Vuosittain siviilipalveluksen valitsee noin 2500 asevelvollista, joista 4-5 on naisia. Tämä vastaa ikäluokan koosta riippuen noin 7 % koko miesikäluokasta.<ref>Siviilipalveluksen kehittämistyöryhmä, 2011, s. 20-21</ref> [[Kertausharjoitukset]] on mahdollista suorittaa Siviilipalveluksena ns. [[Täydennyspalvelus|Täydennyspalveluksena]] (joista osa naisia).
Siviilipalveluksen pituus on 347 vuorokautta eli hieman alle 12 kuukautta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tem.fi/ajankohtaista/uutiset/uutisarkisto/uutiset_2012/siviilipalvelusaika_lyhenee_15_vuorokaudella.108844.news | Nimeke = Siviilipalvelusaika lyhenee 15 vuorokaudella | Julkaisu = Työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivu | Ajankohta = 29.11.2012 | Julkaisija = TEM| Viitattu = 27.8.2015}}</ref> Ne siviilipalvelusmiehet, jotka aloittivat siviilipalveluksensa ennen vuoden 2008 alkua, jolloin nykyinen siviilipalveluslaki tuli voimaan, palvelivat kuitenkin aiemman lain mukaiset 395 vuorokautta.<ref name=sivarilakipykalat4&107/> Vuosittain siviilipalveluksen valitsee noin 2500 asevelvollista, joista 4-5 on naisia. Tämä vastaa ikäluokan koosta riippuen noin 7 % koko miesikäluokasta.<ref>Siviilipalveluksen kehittämistyöryhmä, 2011, s. 20-21</ref>


Siviilipalvelus on ollut olemassa vuodesta 1931, jolloin säädettiin Suomen ensimmäinen siviilipalveluslaki ''Lex Pekurinen'' aseistakieltäytyjä [[Arndt Pekurinen|Arndt Pekurisen]] mukaan. Vuoden 1959 siviilipalveluslaissa palvelus sallittiin myös muin kuin uskonnollisin perustein, mutta vakaumus piti osoittaa erityisen tutkintalautakunnan edessä, johon kuului [[tuomari]], [[upseeri]], sosiaaliministeriön edustaja, [[pappi]] ja [[psykiatri]].<ref name=sivari&totaalinro3v2000/> Tutkintalautakunta lakkautettiin vuonna [[1987]] ja siitä alkaen siviilipalvelukseen on hyväksytty ilmoituksen perusteella ainakin käytännössä. Kesken asevelvollisuuden siviilipalvelukseen haluavilla saattaa olla usein ongelmia asiaa käsittelevien henkilökunnan kanssa.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://akl-web.fi/sivari/ongelmia_paasta_armeijasta_sivariin|nimeke = Ongelmia päästä armeijasta sivariin?|julkaisu = |julkaisija = |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref> Kesken asevelvollisuuden siviilipalvelukseen siirtyvän palveluajasta vähennetään jo suorittu palvelus tiettyjä kertoimia käyttäen (347 poislukien suoritetut päivät kertoimella 347 jaettuna määrätyllä palvelusajalla). Mikäli palvelusaika on jo määrätty (347, 270 (aseeton palvelus), 255 tai 165 päivää), suoritetaan jäljellä oleva määrä päiviä. Päivärahoja maksettaessa kertoimia '''ei''' käytetä (esimerkiksi 120. päivä on 120 päivä järjestykseltään, vaikka kertoimien mukaan päiviä olisi enää jäljellä esimerkiksi 270).
Siviilipalvelus on ollut olemassa vuodesta 1931, jolloin säädettiin Suomen ensimmäinen siviilipalveluslaki ''Lex Pekurinen'' aseistakieltäytyjä [[Arndt Pekurinen|Arndt Pekurisen]] mukaan. Vuoden 1959 siviilipalveluslaissa palvelus sallittiin myös muin kuin uskonnollisin perustein, mutta vakaumus piti osoittaa erityisen tutkintalautakunnan edessä, johon kuului [[tuomari]], [[upseeri]], sosiaaliministeriön edustaja, [[pappi]] ja [[psykiatri]].<ref name=sivari&totaalinro3v2000/> Tutkintalautakunta lakkautettiin vuonna [[1987]] ja siitä alkaen siviilipalvelukseen on hyväksytty ilmoituksen perusteella ainakin käytännössä. Kesken asevelvollisuuden siviilipalvelukseen haluavilla saattaa olla usein ongelmia asiaa käsittelevien henkilökunnan kanssa.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://akl-web.fi/sivari/ongelmia_paasta_armeijasta_sivariin|nimeke = Ongelmia päästä armeijasta sivariin?|julkaisu = |julkaisija = |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref> Kesken asevelvollisuuden siviilipalvelukseen siirtyvän palveluajasta vähennetään jo suorittu palvelus tiettyjä kertoimia käyttäen. Mikäli palvelusaika on jo määrätty (347, 270 (aseeton palvelus), 255 tai 165 päivää), suoritetaan jäljellä oleva määrä päiviä.


Siviilipalvelus koostuu noin kuukauden (28 päivää) pituisesta ''koulutusjaksosta'' sekä noin 11 kuukauden mittaisesta työpalvelusta. Koulutusjakso suoritetaan siviilipalveluskeskuksessa, joka sijaitsee [[Lapinjärvi|Lapinjärvellä]]. Koulutusjaksolla on neljä vaihtoehtoista suuntautumisvaihtoehtoa: kansalaisvalmiudet; palo, pelastus ja väestönsuojelu (PP); ympäristön ja kulttuuriomaisuuden suojelu (YKS), väkivaltaongelmien konkreettinen torjunta (VÄKE) sekä Kansalaisvalmiudet (KAVA).<ref name=sivarikeskus_suuntautuminen/>
Siviilipalvelus koostuu noin kuukauden (28 päivää) pituisesta ''koulutusjaksosta'' sekä noin 11 kuukauden mittaisesta työpalvelusta. Koulutusjakso suoritetaan siviilipalveluskeskuksessa, joka sijaitsee [[Lapinjärvi|Lapinjärvellä]]. Koulutusjaksolla on neljä vaihtoehtoista suuntautumisvaihtoehtoa: kansalaisvalmiudet; palo, pelastus ja väestönsuojelu; ympäristön ja kulttuuriomaisuuden suojelu sekä väkivaltaongelmien konkreettinen torjunta.<ref name=sivarikeskus_suuntautuminen/>


Työpalvelu suoritetaan valtion tai kunnan laitoksessa tai toimielimessä, [[evankelis-luterilainen kirkko|evankelis-luterilaisessa]] tai [[ortodoksinen kirkko|ortodoksisessa kirkossa]] tai yleishyödyllisessä säätiössä, yhteisössä tai yhdistyksessä. Työpalveluspaikaksi ei siis kelpaa voittoa tavoitteleva yritys, mutta ei myöskään puolue tai ammattiliitto. Työpalveluspaikan tulee solmia sopimus [[työministeriö]]n kanssa.<ref name="akl_sivariperustieto" /> Siviilipalvelusmies ei myöskään saa olla palveluksen aikana työ- tai virkasuhteessa palveluspaikkaansa.<ref name="sivarilakipykala15">Siviilipalveluslaki 28.12.2007/1446</ref> Näin ollen, vaikka esimerkiksi Helsingin poliisilaitos toimiikin palveluspaikkana<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.iltalehti.fi/uutiset/200808068050681_uu.shtml | Nimeke =Sivarit sakottajina | Tekijä = Risto Kunnas|Julkaisu =| Ajankohta =6.8.2008 | Julkaisija =Iltalehti| Viitattu =30.1.2014 }}</ref>, ei siviilipalvelusmies voi toimia poliisin virkatehtävissä.
Työpalvelu suoritetaan valtion tai kunnan laitoksessa tai toimielimessä, [[evankelis-luterilainen kirkko|evankelis-luterilaisessa]] tai [[ortodoksinen kirkko|ortodoksisessa kirkossa]] tai yleishyödyllisessä säätiössä, yhteisössä tai yhdistyksessä. Työpalveluspaikaksi ei siis kelpaa voittoa tavoitteleva yritys, mutta ei myöskään puolue tai ammattiliitto. Työpalveluspaikan tulee solmia sopimus [[työministeriö]]n kanssa.<ref name="akl_sivariperustieto" /> Siviilipalvelusmies ei myöskään saa olla palveluksen aikana työ- tai virkasuhteessa palveluspaikkaansa.<ref name="sivarilakipykala15">Siviilipalveluslaki 28.12.2007/1446</ref> Näin ollen, vaikka esimerkiksi Helsingin poliisilaitos toimiikin palveluspaikkana<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.iltalehti.fi/uutiset/200808068050681_uu.shtml | Nimeke =Sivarit sakottajina | Tekijä = Risto Kunnas|Julkaisu =| Ajankohta =6.8.2008 | Julkaisija =Iltalehti| Viitattu =30.1.2014 }}</ref>, ei siviilipalvelusmies voi toimia poliisin virkatehtävissä.
Rivi 28: Rivi 28:


Palveluspaikka myöntää sairausloman lääkärin tai terveydenhoitajan lausunnon perusteella.<ref name=sivarikeskus_yllapito/>
Palveluspaikka myöntää sairausloman lääkärin tai terveydenhoitajan lausunnon perusteella.<ref name=sivarikeskus_yllapito/>

Siviilipalveluskeskuksen koulutusjaksolta saa pääsääntöisesti lomaa maanantaipäivät (poislukien aloituspäivän), mikäli on onnistunut hankkimaan palveluspaikan. Muille maanantait ovat työnhakupäiviä.


===Kurinpito===
===Kurinpito===
Rivi 49: Rivi 47:


Kuulemistilaisuudesta laaditaan kuulustelukertomus, joka annetaan siviilipalvelusmiehelle hyväksyttäväksi. Tämä saa tehdä kuulustelukertomukseen huomautuksia. Tästä kaikesta siviilipalveluskeskuksen on laadittava tutkintapöytäkirja, johon siviilipalvelusmiehellä on oikeus tutustua ennen jutun ratkaisemista.
Kuulemistilaisuudesta laaditaan kuulustelukertomus, joka annetaan siviilipalvelusmiehelle hyväksyttäväksi. Tämä saa tehdä kuulustelukertomukseen huomautuksia. Tästä kaikesta siviilipalveluskeskuksen on laadittava tutkintapöytäkirja, johon siviilipalvelusmiehellä on oikeus tutustua ennen jutun ratkaisemista.

=== Työ ja opiskelu siviilipalveluksen aikana ===
Siviilipalveluksen suorittaminen ei estä siviilipalvelusmiestä tekemästä töitä muuna aikana. Mahdolliset tulot kuitenkin vaikuttavat korvattaviin asumismenoihin. Siviilipalvelusmiehen työ siviilipalveluspaikalla ei myöskään saa kerryttää [[Opintopiste|opintopisteitä]] (muu toiminta siviilipalveluksen aikana kuitenkin sallii tämän).


== Armeijasta siviilipalvelukseen hakeminen ==
== Armeijasta siviilipalvelukseen hakeminen ==
Kesken asevelvollisuuden siviilipalvelukseen siirtyminen on mahdollista milloin vain. [[Sotilasvala]]lla tai [[Sotilasvakuutus|sotilasvakuutuksella]] ei ole käytännön merkitystä asian käsittelyssä. Käytännössä kyseessä on ilmoitusasia, eikä [[Siviilipalveluslaki|siviilipalveluslain]] ensimmäisen pykälän mukaista vaadittua [[Vakaumus|vakaumukseen]] liittyviä kuulusteluja enää ole. Kantahenkilökunta voi kuitenkin kysellä keskeyttämisen syitä (laissa vaadittu vakaumuksellinen syy<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Siviilipalveluslaki 1446/2007 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®|osoite = http://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20071446?search%255Btype%255D=pika&search%255Bpika%255D=siviilipalvelus#L1P1|julkaisu = finlex.fi|viitattu = 2015-09-01}}</ref>) tai tahallisesti olla käsittelemättä asiaa.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Ongelmia päästä armeijasta sivariin? {{!}} AKL|osoite = http://akl-web.fi/sivari/ongelmia_paasta_armeijasta_sivariin|julkaisu = akl-web.fi|viitattu = 2016-01-15}}</ref>
Kesken asevelvollisuuden siviilipalvelukseen siirtyminen on mahdollista milloin vain. [[Sotilasvala]]lla tai [[Sotilasvakuutus|sotilasvakuutuksella]] ei ole käytännön merkitystä asian käsittelyssä. Käytännössä kyseessä on ilmoitusasia, eikä [[Siviilipalveluslaki|siviilipalveluslain]] ensimmäisen pykälän mukaista vaadittua [[Vakaumus|vakaumukseen]] liittyviä kuulusteluja enää ole. Kantahenkilökunta voi kuitenkin kysellä keskeyttämisen syitä (laissa vaadittu vakaumuksellinen syy<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Siviilipalveluslaki 1446/2007 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®|osoite = http://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20071446?search%255Btype%255D=pika&search%255Bpika%255D=siviilipalvelus#L1P1|julkaisu = finlex.fi|viitattu = 2015-09-01}}</ref>) tai Aseistakieltäytyjäliiton mukaan tahallisesti olla käsittelemättä asiaa.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Ongelmia päästä armeijasta sivariin? {{!}} AKL|osoite = http://akl-web.fi/sivari/ongelmia_paasta_armeijasta_sivariin|julkaisu = akl-web.fi|viitattu = 2016-01-15}}</ref> Erityisesti pisimmän palvelusajan (347 päivää) määräytymisen yhteydessä tehdyt ilmoitukset voidaan katsoa usein haluttomuudeksi suorittaa vuoden kestävää palvelusta. Hakemus siviilipalvelukseen kannattaakin tehdä jo ensimmäisten viikkojen aikana ns. P-kaudella.


Monilla siviilipalvelukseen hakeutuvilla prosessi on kestää useita päiviä, ja eri henkilöiden tapaamisia voi olla useita (mm. [[sotilaspappi]], sosiaalikuraattori, [[vääpeli]], kapteeni, ja muut ylemmän arvon henkilöt). Ongelmia ja viivästyksiä voivat aiheuttaa esimerkiksi työntekijöiden aikataulut, varusteiden palautus (mm. siviilivaatteiden hankinta poistumista varten), tahallinen viivyttely, poistumisluvan saaminen tai muut syyt.<ref name="akl-web.fi">{{Verkkoviite|nimeke = Ongelmia päästä armeijasta sivariin? {{!}} AKL|osoite = http://akl-web.fi/sivari/ongelmia_paasta_armeijasta_sivariin|julkaisu = akl-web.fi|viitattu = 2015-09-01}}</ref> Siviilipalveluslain 13. pykälä velvoittaa käsittelemään asian viipymättä.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Siviilipalveluslaki 1446/2007 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®|osoite = http://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20071446?search%255Btype%255D=pika&search%255Bpika%255D=siviilipalvelus#L3P13|julkaisu = finlex.fi|viitattu = 2015-09-01}}</ref>
Monilla siviilipalvelukseen hakeutuvilla prosessi on kestää useita päiviä, ja eri henkilöiden tapaamisia voi olla useita. Ongelmia ja viivästyksiä voivat aiheuttaa esimerkiksi työntekijöiden aikataulut, varusteiden palautus (mm. siviilivaatteiden hankinta poistumista varten), tahallinen viivyttely, poistumisluvan saaminen tai muut syyt.<ref name="akl-web.fi">{{Verkkoviite|nimeke = Ongelmia päästä armeijasta sivariin? {{!}} AKL|osoite = http://akl-web.fi/sivari/ongelmia_paasta_armeijasta_sivariin|julkaisu = akl-web.fi|viitattu = 2015-09-01}}</ref> Siviilipalveluslain 13. pykälä velvoittaa käsittelemään asian viipymättä.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Siviilipalveluslaki 1446/2007 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®|osoite = http://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20071446?search%255Btype%255D=pika&search%255Bpika%255D=siviilipalvelus#L3P13|julkaisu = finlex.fi|viitattu = 2015-09-01}}</ref>


Nykyisin Puolustusvoimissa ei ole käytössä erillisiä kuulusteluja vakaumuksen ja syiden tarkastamiseksi. Monille varusmiehille prosessi on ollut kokemuksena nöyryyttävä.<ref name="akl-web.fi"/>
Nykyisin Puolustusvoimissa ei ole käytössä erillisiä kuulusteluja vakaumuksen ja syiden tarkastamiseksi. Monille varusmiehille prosessi on ollut kokemuksena nöyryyttävä.<ref name="akl-web.fi"/>
Rivi 64: Rivi 59:
Naisilla on mahdollisuus lopettaa vapaaehtoinen asepalvelus 45 päivän sisällä, jonka jälkeen hänet rinnastetaan asevelvollisuutta suorittavaan mieheen myös siviilipalveluslain osalta, ja täten myös nainen joutuu suorittamaan siviilipalveluksen jos keskeyttää palveluksen 45. päivän jälkeen. Vuosittain siviilipalveluksen suorittaa muutama nainen.
Naisilla on mahdollisuus lopettaa vapaaehtoinen asepalvelus 45 päivän sisällä, jonka jälkeen hänet rinnastetaan asevelvollisuutta suorittavaan mieheen myös siviilipalveluslain osalta, ja täten myös nainen joutuu suorittamaan siviilipalveluksen jos keskeyttää palveluksen 45. päivän jälkeen. Vuosittain siviilipalveluksen suorittaa muutama nainen.


Henkilöä, joka ei halua asevelvollisuuden alettua suorittaa siviilipalvelusta, eikä asevelvollisuutta loppuun asti, tuomitaan vankeuteen nimikkeellä ''siviilipalveluksesta kieltäytyminen'' siviilipalveluslain 74. pykälän mukaan<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Siviilipalveluslaki 1446/2007 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®|osoite = http://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20071446?search%255Btype%255D=pika&search%255Bpika%255D=siviilipalvelus#a1446-2007|julkaisu = finlex.fi|viitattu = 2015-09-01}}</ref>. Tällaista henkilöä kutsutaan '''osittaiskieltäytyjäksi'''.
Henkilöä, joka ei halua asevelvollisuuden alettua suorittaa siviilipalvelusta, eikä asevelvollisuutta, tuomitaan vankeuteen nimikkeellä ''siviilipalveluksesta kieltäytyminen'' siviilipalveluslain 74. pykälän mukaan<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Siviilipalveluslaki 1446/2007 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®|osoite = http://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20071446?search%255Btype%255D=pika&search%255Bpika%255D=siviilipalvelus#a1446-2007|julkaisu = finlex.fi|viitattu = 2015-09-01}}</ref>. Tällaista henkilöä kutsutaan '''osittaiskieltäytyjäksi'''.


==Siviilipalvelus poikkeusoloissa==
==Siviilipalvelus poikkeusoloissa==
Rivi 120: Rivi 115:
===Majoitusasiat===
===Majoitusasiat===
{{Päivitettävä|jää epäselväksi oliko näitä ongelmia vain vanhan lain aikana vai onko niitä edelleenkin}}
{{Päivitettävä|jää epäselväksi oliko näitä ongelmia vain vanhan lain aikana vai onko niitä edelleenkin}}
⚫
Siviilipalveluksen majoitusoloja on kritisoitu. Lain mukaan palveluspaikan tulee tarjota siviilipalvelusmiehelle asunto. Monet palveluspaikat kuitenkin rikkovat kustannussäästöjen vuoksi lain kirjainta tai henkeä vastaan: työministeriön vuonna 1999 tekemän selvityksen mukaan vain kolmannes siviilipalveluspaikoista selviytyy asumiskustannusten korvaamisesta moitteitta. Lakia kierretään esimerkiksi ottamalla palvelukseen vain vanhempiensa luona asuvia siviilipalvelusmiehiä.<ref name=Puolustusministerio_asevelvollisuusraportti_2004/>
Siviilipalveluksen majoitusoloja on kritisoitu.

Lain mukaan palveluspaikan tulee osoittaa siviilipalvelusmiehelle asunto. Asunnon on oltava asumiskuntoinen (sänky, WC, keittiö, sähköt) ja siviilipalvelusmiehelle on tarjottava mm. saunaan/peseytymiseen kerran viikossa. Siviilipalveluspaikka korvaa asumiskulut kokonaisuudessaan, ja voi saada kuluihin korvausta valtiolta tiettyyn rajaan asti. [[Kansaneläkelaitos|Kela]] korvaa siviilipalvelusmiehen omat vuokrat mikäli ns. ''Kolmen kuukauden sääntö'' täyttyy - henkilön on täytynyt asua asunnossa vähintään kolme kuukautta ennen kuin asunto voidaan katsoa vakituiseksi. Kela ei korvaa asumismenoja, mikäli siviilipalvelusmiehellä on tuloja, jotka mahdollistavat vuokran maksun omatoimisesti.

⚫
Monet palveluspaikat kuitenkin rikkovat kustannussäästöjen vuoksi lain kirjainta tai henkeä vastaan: työministeriön vuonna 1999 tekemän selvityksen mukaan vain kolmannes siviilipalveluspaikoista selviytyy asumiskustannusten korvaamisesta moitteitta. Lakia kierretään esimerkiksi ottamalla palvelukseen vain vanhempiensa luona asuvia siviilipalvelusmiehiä.<ref name="Puolustusministerio_asevelvollisuusraportti_2004" />


==Nykyinen laki==
==Nykyinen laki==

Versio 21. tammikuuta 2016 kello 10.48

Lapinjärven siviilipalveluskoulutuskeskuksen päärakennus.

Siviilipalvelus Suomessa on perustuslain 127 §:n tarkoittama vaihtoehto varusmiespalvelukselle. Siviilipalveluksen voi suorittaa kuka tahansa niin haluava asevelvollinen henkilö, jonka vakaumus estää varusmiespalveluksen suorittamisen.[1] Lisäksi siviilipalveluksen joutuu suorittamaan nainen, joka haluaa keskeyttää vapaaehtoisen asepalveluksensa sen jälkeen, kun 45 päivää on kulunut hänen astumisestaan asepalvelukseen.[1][2] Siviilipalveluksesta ei voi palveluksen alettua vaihtaa asepalvelukseen eikä siviilipalveluksen suorittamisen jälkeen voi liittyä reserviin.[3]

Siviilipalveluksen pituus on 347 vuorokautta eli hieman alle 12 kuukautta.[4] Ne siviilipalvelusmiehet, jotka aloittivat siviilipalveluksensa ennen vuoden 2008 alkua, jolloin nykyinen siviilipalveluslaki tuli voimaan, palvelivat kuitenkin aiemman lain mukaiset 395 vuorokautta.[5] Vuosittain siviilipalveluksen valitsee noin 2500 asevelvollista, joista 4-5 on naisia. Tämä vastaa ikäluokan koosta riippuen noin 7 % koko miesikäluokasta.[6]

Siviilipalvelus on ollut olemassa vuodesta 1931, jolloin säädettiin Suomen ensimmäinen siviilipalveluslaki Lex Pekurinen aseistakieltäytyjä Arndt Pekurisen mukaan. Vuoden 1959 siviilipalveluslaissa palvelus sallittiin myös muin kuin uskonnollisin perustein, mutta vakaumus piti osoittaa erityisen tutkintalautakunnan edessä, johon kuului tuomari, upseeri, sosiaaliministeriön edustaja, pappi ja psykiatri.[7] Tutkintalautakunta lakkautettiin vuonna 1987 ja siitä alkaen siviilipalvelukseen on hyväksytty ilmoituksen perusteella ainakin käytännössä. Kesken asevelvollisuuden siviilipalvelukseen haluavilla saattaa olla usein ongelmia asiaa käsittelevien henkilökunnan kanssa.[8] Kesken asevelvollisuuden siviilipalvelukseen siirtyvän palveluajasta vähennetään jo suorittu palvelus tiettyjä kertoimia käyttäen. Mikäli palvelusaika on jo määrätty (347, 270 (aseeton palvelus), 255 tai 165 päivää), suoritetaan jäljellä oleva määrä päiviä.

Siviilipalvelus koostuu noin kuukauden (28 päivää) pituisesta koulutusjaksosta sekä noin 11 kuukauden mittaisesta työpalvelusta. Koulutusjakso suoritetaan siviilipalveluskeskuksessa, joka sijaitsee Lapinjärvellä. Koulutusjaksolla on neljä vaihtoehtoista suuntautumisvaihtoehtoa: kansalaisvalmiudet; palo, pelastus ja väestönsuojelu; ympäristön ja kulttuuriomaisuuden suojelu sekä väkivaltaongelmien konkreettinen torjunta.[9]

Työpalvelu suoritetaan valtion tai kunnan laitoksessa tai toimielimessä, evankelis-luterilaisessa tai ortodoksisessa kirkossa tai yleishyödyllisessä säätiössä, yhteisössä tai yhdistyksessä. Työpalveluspaikaksi ei siis kelpaa voittoa tavoitteleva yritys, mutta ei myöskään puolue tai ammattiliitto. Työpalveluspaikan tulee solmia sopimus työministeriön kanssa.[10] Siviilipalvelusmies ei myöskään saa olla palveluksen aikana työ- tai virkasuhteessa palveluspaikkaansa.[11] Näin ollen, vaikka esimerkiksi Helsingin poliisilaitos toimiikin palveluspaikkana[12], ei siviilipalvelusmies voi toimia poliisin virkatehtävissä.

Siviilipalveluksen suunnittelusta ja kehittämisestä vastaa työ- ja elinkeinoministeriö valtioneuvoston asettaman siviilipalvelusasiain neuvottelukunnan avustuksella. Siviilipalveluksen toimeenpanosta vastaava viranomainen on siviilipalveluskeskus.[13] Neuvottelukunnan jäsenet edustavat työ- ja elinkeinoministeriötä, puolustusministeriötä, pääesikuntaa, siviilipalveluskeskusta, palveluspaikkoja sekä siviilipalvelusmiehiä.[14]

Siviilipalveluksen suorittaminen

Palvelukseen hakeutuminen

Työpalvelun aikainen palveluspaikka haetaan omatoimisesti, mielellään jo ennen palvelukseen astumista. Mikäli työpalvelupaikkaa ei ole löytynyt, hakua jatketaan koulutusjaksolla.[15] Mikäli paikkaa ei sittenkään löydy, siviilipalvelusmies jää keskukseen palvelukseen niin sanotusti "legioonalaiseksi", kunnes paikka löytyy. Keskus saattaa myös määrätä palveluspaikan, mikäli siviilipalvelusmies ei sellaista löydä.

Siviilipalvelukseen voi hakeutua kutsunnoissa, milloin vain niiden jälkeen ja myös varusmiespalveluksen aikana tai sen suorittamisen jälkeen. Hakeminen tapahtuu täyttämällä erityinen hakemuslomake ja toimittamalla se kutsunnoissa kutsuntalautakunnalle, varusmiespalveluksen aikana joukko-osaston komentajalle ja aina muulloin joko oman asuinpaikkansa mukaisen sotilasläänin esikuntaan tai Lapinjärven siviilipalveluskeskukseen. Jos hakee siviilipalvelukseen ollessaan varusmiespalveluksessa, hakija kotiutetaan välittömästi. Jo suoritetusta palveluksesta saa todistuksen, jonka nojalla siviilipalveluksesta vähennetään aika, joka on suoritettu varusmiespalveluksessa. Siviilipalvelusajan pituudeksi määrätään aika, joka vastaa jäljellä olevaa osaa varusmiehen palvelusajasta. Myös vapaaehtoista asepalvelusta suorittava nainen voi hakea siviilipalvelukseen varusmiehen tavoin. Naisilla on kuitenkin erityisoikeus keskeyttää ase- tai siviilipalveluksensa ensimmäisen 45 päivän kuluessa ilman seuraamuksia. Tämän jälkeen ase- tai siviilipalvelusta suorittavat naiset rinnastetaan täysin asevelvollisiin miehiin.

Etuudet, työterveyshuolto ja lomat

Siviilipalvelusmiehelle kuuluvat samat sosiaaliset etuudet kuin varusmiehellekin. Hänellä on oikeus ilmaiseen muonitukseen, majoitukseen, työvaatetukseen ja terveydenhoitoon sekä lomamatkoihin. Puolustusministeriön selvityksen mukaan käytännössä nämä edut ovat toteutuneet kuitenkin huonommin kuin varusmiehillä.[16] Työministeriön aiemman lain aikana vuonna 2000 tekemän selvityksen mukaan vain kolmannes siviilipalveluspaikoista selviytyi asumiskustannusten korvaamisesta moitteitta.[17] Tämän vuoksi palveluspaikka voi uuden lain mukaan saada siviilipalvelusmiehen majoituskustannuksiin tukea valtiolta. Suurin valtion korvaama summa on pääkaupunkiseudulla 250 euroa/kk, muualla 150 euroa/kk. Mikäli siviilipalvelusvelvollinen sijoitetaan asumaan vanhempiensa omistamaan tai vuokraamaan asuntoon, korvaus on enintään 100 euroa kuukaudessa.[18]

Siviilipalveluksessa tehtävään työhön sovelletaan työturvallisuuslakia ja työterveyshuoltolakia kuten tavanomaisissakin työsuhteissa.[19]

Siviilipalvelusvelvolliselle kuuluu 18 päivää henkilökohtaista lomaa, jotka tulee myöntää tasaisesti koko työpalvelun aikana. Lomahakemusta ei tarvitse perustella. Palvelusvelvollisella on myös oikeus 12 päivän isyysvapaaseen oman lapsen syntymän yhteydessä. Lisäksi palveluspaikka voi myöntää enintään 20 päivää kuntoisuuslomaa kunnostautuneelle siviilipalvelusmiehelle.[20][21]

Palveluspaikka voi myöntää enintään 180 päivää henkilökohtaista syylomaa siviilipalvelusvelvollisen perustellusta hakemuksesta. Henkilökohtaista syylomaa ei lasketa palvelusajaksi. Mikäli loman pituus on yhtäjaksoisesti vähintään 14 päivää, palvelus keskeytyy ja siitä tulee ilmoittaa Kelalle.[20]

Palveluspaikka myöntää sairausloman lääkärin tai terveydenhoitajan lausunnon perusteella.[22]

Kurinpito

Siviilipalveluslaissa säädetyt siviilipalvelusvelvollista koskevat kurinpitosäännökset eroavat tuntuvasti varusmiespalvelusta suorittavia koskevista sotilasrangaistussäännöksistä. Siviilipalvelusmies ei ole sotilasrangaistussäännösten alainen, koska ei ole sotilas.[23]

Perusmuotoisena siviilipalvelusrikkomuksena on palvelusrikkomus, josta voidaan määrätä kurinpitorangaistus. Mikäli siviilipalvelusmies laiminlyö palvelustehtäväänsä liittyvän velvollisuuden tai muutoin toimii niitä vastoin, palveluspaikka voi tehdä tästä ilmoituksen siviilipalveluskeskukselle. Tällöin keskus tutkii asian, kuulee asianosaisia ja määrää tarvittaessa kurinpitorangaistukseksi

  1. kirjallisen varoituksen;
  2. työtä yli säännönmukaisen työajan (enintään neljä tuntia päivässä viiden päivän ajan)
  3. päivärahan menetys (enintään kahdesti, enintään 30 päivältä kerrallaan) tai
  4. henkilökohtaisten lomaoikeuksien menetys (enintään neljä päivää kerrallaan)

Vain yhtä rangaistuslajia saa käyttää kullakin rangaistuskerralla.[24]

Kurinpitopäätöksestä voi hakea muutosta Helsingin hallinto-oikeudesta.[25] Mikäli siviilipalvelusvelvollinen poistuu tai jättää saapumatta sinne palveluspaikastaan luvatta, palveluspaikan on ilmoitettava tästä poliisille, joka toimittaa siviilipalvelusvelvollisen takaisin palveluspaikkaansa. Jos siviilipalvelusvelvollinen kuitenkin kieltäytyy kirjallisesti siviilipalveluksesta, häntä ei toimiteta enää palvelukseen.[26]

Mikäli siviilipalvelusmies ei ojennu saamistaan kurinpitorangaistuksista vaan jatkaa velvollisuuksiensa laiminlyömistä, hänet tuomitaan siviilipalvelusrikoksesta ehdottomaan vankeuteen ajaksi, joka vastaa puolta hänen jäljellä olevasta palvelusajastaan. Ne, jotka kieltäytyvät palveluksesta, tuomitaan vastaavasti siviilipalveluksesta kieltäytymisestä samanpituiseen vankeusrangaistukseen. Kumpaankin ryhmään kuuluvilla on kuitenkin mahdollisuus päästä milloin hyvänsä ehdonalaiseen vapauteen, mikäli he sitoutuvat suorittamaan siviilipalveluksensa loppuun. Kummastakin rikoksesta rikosilmoituksen tekee aina siviilipalveluskeskus palveluspaikan antaman ilmoituksen perusteella. Muita, vähäisempiä siviilipalvelukseen liittyviä rikoksia, joista rangaistaan sakolla, ovat tiedonantovelvollisuuden rikkominen ja kieltäytyminen täydennyspalveluksesta.[27]

Palvelusrikkomuksen tutkinta

Kun palvelusrikkomusta epäillään, siitä pitää ilmoittaa siviilipalveluskeskukselle palvelusrikkomusilmoituksella, jonka jälkeen siviilipalveluskeskus alkaa selvittää asiaa. Keskus hankkii ensin tutkintaan tarvittavan aineiston ja määrää todistettavasti siviilipalvelusmiehen suulliseen kuulemistilaisuuteen, joka pidetään siviilipalveluskeskuksen määräämänä ajankohtana joko keskuksella tai siviilipalveluspaikalla. Siviilipalvelusmiehelle on tehtävä selväksi, mitä asiaa kuulemistilaisuus koskee.

Kuulemistilaisuudesta laaditaan kuulustelukertomus, joka annetaan siviilipalvelusmiehelle hyväksyttäväksi. Tämä saa tehdä kuulustelukertomukseen huomautuksia. Tästä kaikesta siviilipalveluskeskuksen on laadittava tutkintapöytäkirja, johon siviilipalvelusmiehellä on oikeus tutustua ennen jutun ratkaisemista.

Armeijasta siviilipalvelukseen hakeminen

Kesken asevelvollisuuden siviilipalvelukseen siirtyminen on mahdollista milloin vain. Sotilasvalalla tai sotilasvakuutuksella ei ole käytännön merkitystä asian käsittelyssä. Käytännössä kyseessä on ilmoitusasia, eikä siviilipalveluslain ensimmäisen pykälän mukaista vaadittua vakaumukseen liittyviä kuulusteluja enää ole. Kantahenkilökunta voi kuitenkin kysellä keskeyttämisen syitä (laissa vaadittu vakaumuksellinen syy[28]) tai Aseistakieltäytyjäliiton mukaan tahallisesti olla käsittelemättä asiaa.[29] Erityisesti pisimmän palvelusajan (347 päivää) määräytymisen yhteydessä tehdyt ilmoitukset voidaan katsoa usein haluttomuudeksi suorittaa vuoden kestävää palvelusta. Hakemus siviilipalvelukseen kannattaakin tehdä jo ensimmäisten viikkojen aikana ns. P-kaudella.

Monilla siviilipalvelukseen hakeutuvilla prosessi on kestää useita päiviä, ja eri henkilöiden tapaamisia voi olla useita. Ongelmia ja viivästyksiä voivat aiheuttaa esimerkiksi työntekijöiden aikataulut, varusteiden palautus (mm. siviilivaatteiden hankinta poistumista varten), tahallinen viivyttely, poistumisluvan saaminen tai muut syyt.[30] Siviilipalveluslain 13. pykälä velvoittaa käsittelemään asian viipymättä.[31]

Nykyisin Puolustusvoimissa ei ole käytössä erillisiä kuulusteluja vakaumuksen ja syiden tarkastamiseksi. Monille varusmiehille prosessi on ollut kokemuksena nöyryyttävä.[30]

Pääsääntöisesti varusmies ei pääse kotiutumaan kasarmialueelta Puolustusvoimien vaatteissa, joten henkilön on kotiutuessaan hankittava itselleen siviilivaatteet. Tämä voi tarkoittaa seuraaviin viikonloppuvapaisiin asti odottamista (pahimmillaan useita viikkoja), ellei varusmies onnistu saamaan vaatteita muuta kautta.

Naisilla on mahdollisuus lopettaa vapaaehtoinen asepalvelus 45 päivän sisällä, jonka jälkeen hänet rinnastetaan asevelvollisuutta suorittavaan mieheen myös siviilipalveluslain osalta, ja täten myös nainen joutuu suorittamaan siviilipalveluksen jos keskeyttää palveluksen 45. päivän jälkeen. Vuosittain siviilipalveluksen suorittaa muutama nainen.

Henkilöä, joka ei halua asevelvollisuuden alettua suorittaa siviilipalvelusta, eikä asevelvollisuutta, tuomitaan vankeuteen nimikkeellä siviilipalveluksesta kieltäytyminen siviilipalveluslain 74. pykälän mukaan[32]. Tällaista henkilöä kutsutaan osittaiskieltäytyjäksi.

Siviilipalvelus poikkeusoloissa

Kaikki siviilipalveluksen suorittaneet kuuluvat siviilivarantoon sen vuoden loppuun, jona he täyttävät 50 vuotta. Tämän jälkeen siviilipalvelusvelvollinen kuuluu lisävarantoon, kunnes 60. ikävuosi on päättynyt. Lisävarantoon kuuluvat myös ne siviilipalvelukseen hyväksytyt, jotka eivät vielä ole aloittaneet siviilipalvelusta tai joilla se on keskeytynyt. Siviilipalvelusvelvollinen on siis kullakin hetkellä joko palveluksessa, siviilivarannossa tai lisävarannossa.[33]

Ylimääräinen palvelus ja liikekannallepano

Kun tasavallan presidentti on määrännyt reserviläisiä ylimääräiseen palvelukseen, siviilipalveluskeskus voi määrätä siviilivarantoon kuuluvia ylimääräiseen palvelukseen, jossa siviilipalvelusvelvollisia koulutetaan siviililuonteisiin kriisiajan tehtäviinsä. Liikekannallepanon sattuessa osittainen siviilivarantoon kuuluvia voidaan määrätä näihin tehtäviin. Täydellisen liikekannallepanon sattuessa myös lisävarantoon kuuluvia voidaan määrätä liikekannallepanon aikaiseen palvelukseen. 50 vuotta täyttäneitä voidaan kuitenkin määrätä palvelukseen vain eduskunnan päätöksen nojalla.[34]

Kriisitilanteessa siviilipalvelusvelvolliset palvelevat joko siviilipalveluskeskuksen alaisuudessa tai pelastusviranomaisten tai väestönsuojeluun sekä pelastustoimintaan osallistuvien viranomaisten alaisuudessa. Näitä ovat

Lisäksi palvelus voi tapahtua Opetusministeriön hallinnonalan viranomaisten alaisuudessa. Tämän lisäksi siviilipalvelusvelvollisia, kuten kaikkia muitakin kansalaisia, voidaan määrätä valmiuslain ollessa voimassa suorittamaan yleistä työvelvollisuutta. Tämä työvelvollisuus koskee myös totaalikieltäytyjiä.[35][34][36] Pelastusviranomaisia avustavat lisäksi Poliisi, Rajavartiolaitos, Puolustusvoimat sekä Hätäkeskuslaitos, mutta näihin viranomaisiin ei voida sijoittaa siviilipalvelusvelvollisia. Siviilipalvelusvelvollinen on velvollinen tarvittaessa saapumaan palvelukseen heti kutsun saatuaan.[34] Jotta siviilipalvelusvelvollinen olisi tavoitettavissa, hänen on pidettävä huoli siitä, että hänen osoitteensa, asuinpaikkansa, muut yhteystietonsa sekä hänen palveluskelpoisuuteensa vaikuttavat seikat ovat aina Siviilipalveluskeskuksen tiedossa.[37]

Hakeutuminen siviilipalvelukseen poikkeusoloissa

Siviilipalvelukseen voi hakeutua milloin tahansa. Jos reserviläisiä on kuitenkin määrätty ylimääräiseen palvelukseen tai on käynnissä liikekannallepano, tätä oikeutta rajoitetaan. Mikäli asevelvollinen hakee siviilipalvelukseen eikä ole ehtinyt aloittaa siviilipalvelusta tai täydennyspalvelusta ennen kuin häiriötilanne on alkanut, hänen hakemuksensa siirtyy vakaumuksentutkintalautakunnan käsiteltäväksi.[38]

Vakaumuksentutkintalautakuntaan kuuluu vähintään lainoppinut puheenjohtaja, esittelijä sekä varapuheenjohtaja, majurin arvoinen sotilasjäsen, psykiatri ja teologi, filosofi tai uskontotieteilijä. Näistä uskonnollisiin tai eettisiin vakaumuksiin perehtyneen jäsenen tai esittelijän tulee edustaa siviilipalveluskeskusta. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla riippumattomia puolustushallinnosta ja siviilipalveluskeskuksesta. Lautakuntia toimii maassa yksi tai useampia ja sen jäsenet toimivat tuomarinvastuulla.[39]

Mikäli siviilipalvelukseen hakeva osoittaa, että hänellä on pysyvä, todellinen vakaumus, joka estää häntä palvelemasta asevelvollisena, hänet hyväksytään siviilipalvelukseen. Muussa tapauksessa puolustusvoimilla on oikeus määrätä siviilipalvelukseen hakeutumista yrittänyt aseelliseen palvelukseen.[40]

Päätökseen saa hakea muutosta Helsingin hallinto-oikeudelta 14 päivän kuluessa. Hallinto-oikeuden päätöksestä muutosta Korkeimmalta hallinto-oikeudelta, jos tämä myöntää valitusluvan. Valitus ei estä päätöksen täytäntöönpanoa.[41]

Rangaistussäädökset poikkeusoloissa

Jos siviilipalvelusvelvollinen kieltäytyy palveluksesta poikkeusoloissa, hänet tuomitaan ankaramman asteikon mukaan. Poikkeusoloissa sekä siviilipalvelusrikoksen että siviilipalveluksesta kieltäytymisen enimmäisrangaistus on enintään kaksi vuotta vankeutta. Suoritettu rangaistus ei myöskään vapauta myöhemmästä kriisiaikaisesta palvelusvelvollisuudesta. Myös oman terveyden vahingoittaminen on rangaistavaa.[42] Ne, joitten vakaumusta vakaumuksentutkintalautakunta ei ole hyväksynyt, ovat muiden sotilaiden tavoin sotilasrangaistussäännösten alaisia, mikäli heidät määrätään palvelukseen.

Aiemman siviilipalveluslain epäkohdat

Kesto

Ase- ja siviilipalveluksen kesto Suomessa vuodesta 1950 lähtien (kuukausissa)

Siviilipalveluksen varusmiespalvelukseen nähden syrjiväksi todettu kesto ja järjestelyt ovat jo pitkään olleet poliittisen kiistan aiheena. Usean kansainvälisen ihmisoikeuselimen, kuten YK:n ihmisoikeuskomitean[43] kannan mukaan entinen 13 kuukauden palvelusaika oli syrjivä ja rangaistuksenomaisen pitkä varusmiespalvelukseen verrattuna ja siten ristiriidassa yleisesti demokraattisissa maissa tunnustetun ihmisoikeuden kieltäytyä aseista kanssa.

Siviilipalveluksen entinen pituus, joka oli 395 vuorokautta oli yli puolitoistakertainen keskimääräiseen asepalvelusaikaan (8,55 kk) nähden[44] ja noin kuukauden pidempi kuin pisin varusmiespalveluksen palvelusaika. Vuonna 1998 toteutettujen kahdeksan kuukauden varusmiespalvelusajan lyhennyksen ja 11 kuukauden palveluksen pidennyksen jälkeen koskemattomaksi jäänyt siviilipalveluksen kesto oli jyrkentänyt eri palvelusmuotojen palvelusaikojen eroa. Useat kansainväliset ihmisoikeuselimet vaativatkin Suomelta siviilipalveluksen lyhentämistä ja muita lainsäädännöllisiä muutoksia aseistakieltäytyjien asemaan.

Lainsäädännön syrjivyydestä on esitetty YK:n ihmisoikeuskomitean päätöksestä poikkeavia mielipiteitä, jotka usein liittyvät palvelusajan laskemiseen muuten kuin päivissä. Ihmisoikeuskomitea on korkein kp-sopimuksen, josta aseistakieltäytymisoikeus johdetaan, toteutumista tarkkaileva taho. Esimerkiksi viimeaikaisen lainsäädännön uudistamistyön yhteydessä on julkisuudessa jälleen esitettylähde? viittauksia laskelmiin siitä, että palvelustunneissa mitattuna jo lyhyin varusmiespalveluksen palvelusaika olisi pidempikestoisempi kuin siviilipalvelus. Näissä laskelmissa kuitenkin varusmiehen palvelusajaksi on usein laskettu aika, jolloin hän esimerkiksi nukkuu, syö tai viettää vapaa-aikaa kasarmilla tai jopa sen ulkopuolella, kun taas siviilipalvelusta suorittavan palvelusajaksi vastaaviin toimiin kulunutta aikaa ei ole laskettu[44]. Palvelustuntien niin sanottua mekaanista laskemista on sanottu harhaanjohtavaksi, koska laskelmat ovat puutteellisesti dokumentoituja ja julkaistuja sekä kokonaisrasittavuuden erot ovat joka tapauksessa suuret kummankin palvelusmuodon sisällä[45]. Laissa kummankin palvelusmuodon palvelusajat on määritelty vain ja ainoastaan päivissä. Toisin kuin siviilipalvelukselle, varusmiespalvelukselle ei laissa ole säädetty viikoittaisen työajan ala- tai ylärajaa.[46][47]

Suomen hallitus on katsonut palveluspaikkapulan ja työelämästä poissaoloajan kasvattavan siviilipalveluksen kokonaisrasittavuutta.[48] Euroopan neuvoston Sosiaalisten oikeuksien komitea laskee siviilipalvelusmiesten joutuvan Suomessa olemaan 1–7 kuukautta varusmiehiä pidemmän jakson poissa työelämästä[49]

Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu Alvaro Gil-Robles antoi 29. maaliskuuta 2006 Suomea koskevan seurantaraportin vuosilta 2001–2005. Hän sanoi olevansa pahoillaan siitä, ettei aseistakieltäytyjien ongelmien ratkaisemisessa ole edistytty ja uudistaa näin ollen vuonna 2001 antamansa kritiikin. Korjausta vaativina asioina raportissa mainitaan rangaistuksenluontoinen siviilipalvelusaika, siviilipalvelusmiesten asumistilanne sekä Jehovan todistajia koskevan vapautusmenettelyn laajentamisen toteuttamatta jättäminen koskemaan myös muita aseistakieltäytyjäryhmiä.[50]

Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuskomitea antoi 4. marraskuuta 2004 Suomelle lausunnon kansalais- ja poliittisten oikeuksien toteutumisesta Suomessa. Ihmisoikeuskomitean tehtävä on valvoa Suomea sitovan YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen toteutumista. Komitea vaati Suomea sopimuksen perusteella tunnustamaan aseistakieltäytymisoikeuden myös sodan aikana, lyhentämään tällä hetkellä syrjivää siviilipalvelusaikaa sekä laajentamaan palveluksesta rauhan aikana vapautettujen Jehovan todistajia suosituimmuuskohtelua koskemaan myös muita aseistakieltäytyjäryhmiä.

Euroopan neuvoston Sosiaalisten oikeuksien komitea kiinnitti vuonna 2004 huomiota siviilipalveluksen kohtuuttomaan kestoon. Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu moitti Suomea aseistakieltäytyjien kohtelusta jo 4.-7.6.2001 antamassaan raportissa[51]. Amnesty International katsoo nykyisen siviilipalveluksen pituuden olevan rangaistuksenomainen ja syrjivä ja on tunnustanut vuodesta 1999 lähtien siviilipalveluksesta kieltäytyvät totaalikieltäytyjät mielipidevangeiksi.

Palvelusaikojen eriävyyden puolesta argumentoidaan usein keskusteluissa, että varusmies on palveluksessa 24 tuntia vuorokaudessa pois lukien erikseen määrättyinä lomina ja muina vapaina. Palveluksen aikana varusmiehen liikkumisen vapautta on rajoitettu, luvatta poistuminen palveluspaikasta tai kasarmilta on rangaistava teko. Siviilipalveluksessa koulutusjakso käytännössä vastaa majoitusolosuhteiltaan kasarmia, mutta ei liikkumisen vapauden osalta. Siviilipalveluksen työpalvelussa olosuhteet vaihtelevat paljon työpalvelupaikan ja työtehtävän mukaan. Vastaavasti myös varusmiespalveluksessa erot eri tehtävissä ovat suuret.[48] Siviilipalvelusta suorittava joutui olemaan poissa normaalielämästä aiemman lain mukaan 13 kuukauden ajan, mikä merkitsi opiskelijan kohdalla häiriötä pahimmillaan kolmena lukukautena. Kuuden kuukauden varusmiespalvelu ulottuu vain yhden lukukauden häiriöksi. Vastaava epätasa-arvo ilmeni myös tarkasteltaessa menetettäviä työpäiviä.

Sodanajan status

Suomen valtiota sitovan kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen toimeenpanoa valvova YK:n ihmisoikeuskomitea pahoitteli 2004 julkaistussa raportissaan sitä, että oikeus kieltäytyä aseista tunnustetaan vain rauhan aikana ja että siviilipalvelus vaihtoehtona asepalvelukselle on rankaisevan pitkä. Komitea vaati Suomea takaamaan oikeuden kieltäytyä aseista sekä sodan että rauhan aikana.[52] Tämä toteutettiin vuonna 2008 voimaanastuneessa uudessa siviilipalveluslaissa.

Nykyisin siviilipalveluksen ja totaalikieltäytymisen suorittaneet ovat vapautettuja aseellisista tehtävistä myös mahdollisissa poikkeusoloissa[1]. 1.1.2008 voimaan astuneen uuden siviilipalveluslain myötä myös varusmiespalveluksen suorittaneet mutta reservinkieltäytyjiksi ilmoittautuneet täydennyspalveluksen suorittaneet on vapautettu asepalveluksesta myös mahdollisen kriisin aikana.

Majoitusasiat

 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: jää epäselväksi oliko näitä ongelmia vain vanhan lain aikana vai onko niitä edelleenkin

Siviilipalveluksen majoitusoloja on kritisoitu. Lain mukaan palveluspaikan tulee tarjota siviilipalvelusmiehelle asunto. Monet palveluspaikat kuitenkin rikkovat kustannussäästöjen vuoksi lain kirjainta tai henkeä vastaan: työministeriön vuonna 1999 tekemän selvityksen mukaan vain kolmannes siviilipalveluspaikoista selviytyy asumiskustannusten korvaamisesta moitteitta. Lakia kierretään esimerkiksi ottamalla palvelukseen vain vanhempiensa luona asuvia siviilipalvelusmiehiä.[16]

Nykyinen laki

1. tammikuuta 2008 voimaantulleessa siviilipalveluslaissa siviilipalvelusaikaa lyhennettiin kuukaudella ja samalla siviilipalvelukseen lisättiin täydennyspalveluvelvollisuus. Amnesty International pitää myös nykyistä siviilipalveluksen kestoa rangaistuksenomaisena, joten Amnesty jatkaa vankilaan tuomittujen totaalikieltäytyjien luokittelemista mielipidevangeiksi.[53]

Myös YK:n ihmisoikeuskomitea on toistuvasti kritisoinut siviilipalveluksen kestoa, ja kiinnittää siihen huomiota myös tuoreimmassa loppupäätelmässään.[54]

Reserviupseeriliitto on vastustanut siviilipalveluksen keston lyhentämistä alle 12 kuukauteen, koska todellisten palvelustuntien määrä 6 kuukauden asepalveluksella ja entisellä 13 kuukauden siviilipalveluksellakin oli sen mukaan käytännössä sama.[55] Aseistakieltäytyjäliitto puolestaan vaatii siviilipalveluksen palvelusajan lyhentämistä 6 kuukauteen.[56]

Katso myös

Lähteet

Kirjallisuus

  • Siviilipalveluksen kehittämistyöryhmä: Siviilipalvelus 2020: Siviilipalveluksen kehittämistyöryhmän mietintö. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 9/2011. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö, 2011. ISBN 978-952-227-503-5. Teoksen verkkoversio (PDF).

Viitteet

  1. ↑ a b c Siviilipalveluslaki (1446/2007), 1 § Finlex.fi. Viitattu 1.2.2009.
  2. ↑ Laki naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta. (194/1995). 4 § Finlex.fi. Viitattu 1.2.2009.
  3. ↑ Asevelvollisuuslaki (28.12.2007/1438), 49 § Finlex.fi. Viitattu 13.7.2010.
  4. ↑ Siviilipalvelusaika lyhenee 15 vuorokaudella Työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivu. 29.11.2012. TEM. Viitattu 27.8.2015.
  5. ↑ Siviilipalveluslaki (1446/2007) Siviilipalveluslaki (1446/2007), 4 § ja 107 §. Finlex.fi. Viitattu 1.2.2009.
  6. ↑ Siviilipalveluksen kehittämistyöryhmä, 2011, s. 20-21
  7. ↑ Aseistakieltäytyjien askeleet. Sivari & Totaali, 3/2000. Artikkelin nettiversio. Viitattu 1.2.2009.
  8. ↑ Ongelmia päästä armeijasta sivariin? akl-web.fi.
  9. ↑ Suuntautumisvaihtoehdot www.sivarikeskus.fi. Siviilipalveluskeskus. Viitattu 12.10.2012.
  10. ↑ Perustietoa siviilipalveluksesta Aseistakieltäytyjäliitto. Viitattu 1.2.2009.
  11. ↑ Siviilipalveluslaki 28.12.2007/1446 Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”sivarilakipykala15” on määritetty usean kerran eri sisällöillä
  12. ↑ Risto Kunnas: Sivarit sakottajina 6.8.2008. Iltalehti. Viitattu 30.1.2014.
  13. ↑ Siviilipalveluslaki (1446/2007), 7 § Finlex.fi. Viitattu 1.2.2009.
  14. ↑ Siviilipalvelusasiain neuvottelukunta www.hare.vn.fi. Viitattu 12.10.2012.
  15. ↑ Palveluspaikan etsiminen www.sivarikeskus.fi. Siviilipalveluskeskus. Viitattu 8.10.2012.
  16. ↑ a b Loppuraportti asevelvollisten taloudellisen ja sosiaalisen aseman kehittämisestä, KD 44/1610/2004 22.12.2004. Puolustusministeriö. Viitattu 17.3. 2009.
  17. ↑ VaVM 39/2003 Vastalause 3, Pääluokka 34, kohta 99 Eduskunta.fi. Viitattu 1.2.2009.
  18. ↑ Siviilipalveluslaki (1446/2007), 47 §. Finlex.fi. Viitattu 1.2.2009.
  19. ↑ Siviilipalveluslaki (1446/2007), 39 §. Finlex.fi. Viitattu 8.10.2012.
  20. ↑ a b Lomat Siviilipalveluskeskus. Viitattu 8.10.2012.
  21. ↑ Siviilipalveluslaki (1446/2007), 40 §. Finlex.fi. Viitattu 8.10.2012.
  22. ↑ Lomat Siviilipalveluskeskus. Viitattu 8.10.2012.
  23. ↑ Rikoslaki (39/1889) 45:27 §. Finlex.fi. Viitattu 1.2.2009.
  24. ↑ Siviilipalveluslaki (1446/2007), 10 luku Finlex.fi. Viitattu 1.2.2009.
  25. ↑ Siviilipalveluslaki (1446/2007), 97 § Finlex.fi. Viitattu 1.2.2009.
  26. ↑ Siviilipalveluslaki (1446/2007), 103 §. Finlex.fi. Viitattu 1.2.2009.
  27. ↑ Siviilipalveluslaki (1446/2007), 11 luku. Finlex.fi. Viitattu 1.2.2009.
  28. ↑ Siviilipalveluslaki 1446/2007 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ® finlex.fi. Viitattu 1.9.2015.
  29. ↑ Ongelmia päästä armeijasta sivariin? | AKL akl-web.fi. Viitattu 15.1.2016.
  30. ↑ a b Ongelmia päästä armeijasta sivariin? | AKL akl-web.fi. Viitattu 1.9.2015.
  31. ↑ Siviilipalveluslaki 1446/2007 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ® finlex.fi. Viitattu 1.9.2015.
  32. ↑ Siviilipalveluslaki 1446/2007 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ® finlex.fi. Viitattu 1.9.2015.
  33. ↑ Siviilipalveluslaki (1446/2007), 2  § Finlex.fi. Viitattu 1.2.2009.
  34. ↑ a b c Siviilipalveluslaki (1446/2007), 62–66 §. Finlex.fi. Viitattu 1.2.2009.
  35. ↑ Asevelvollisuuslaki 88 § Finlex.fi. Viitattu 1.2.2009.
  36. ↑ Pelastuslaki (468/2003). 4–6 §. Finlex.fi. Viitattu 1.2.2009.
  37. ↑ Siviilipalveluslaki (1446/2007), 17 §. Finlex.fi. Viitattu 1.2.2009.
  38. ↑ Siviilipalveluslaki (1446/2007), 18 §. Finlex.fi. Viitattu 1.2.2009.
  39. ↑ Siviilipalveluslaki (1446/2007), 19 §. Finlex.fi. Viitattu 1.2.2009.
  40. ↑ Siviilipalveluslaki (1446/2007), 21 § ja 65 §. Finlex.fi. Viitattu 1.2.2009.
  41. ↑ Siviilipalveluslaki (1446/2007), 21 § ja 98 § Finlex.fi. Viitattu 1.2.2009.
  42. ↑ Siviilipalveluslaki (1446/2007), 76–77 §. Finlex.fi. Viitattu 1.2.2009.
  43. ↑ YK:n ihmisoikeuskomitean Suomea koskevat päätelmät: CCPR/CO/82/FIN (kohdassa 14) unhchr.ch. 2.12.2004.
  44. ↑ a b Sari Sainio: Asevelvollisuus - Suomalainen hukkaputki Aamulehti. 17.12.2006. Viitattu 1.2.2009. kopio Internet Archivessa
  45. ↑ Kekkonen, Jukka: Siviilipalveluksen kehittäminen. Työhallinnon julkaisu nro 235. Työministeriö, 1999. ISSN 0787-9393.
  46. ↑ Siviilipalveluslaki (1446/2007) Finlex.fi.
  47. ↑ Asevelvollisuuslaki (28.12.2007/1438) Finlex.fi.
  48. ↑ a b Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi siviilipalveluslain muuttamisesta Eduskunta.fi. Viitattu 1.2.2009.
  49. ↑ European Committee of Social Rights: European Social Charter – Conclusions XVII-1 (Finland) (PDF) (Sivut 7-8) coe.int. Viitattu 11.10.2012. (englanniksi)
  50. ↑ [https://wcd.coe.int/ViewDoc.jsp?id=984045&BackColorInternet=99B5AD&BackColorIntranet=FABF45&BackColorLogged=FFC679 FOLLOW-UP REPORT ON FINLAND (2001 – 2005), Assessment of the progress made in implementing the recommendations of the Council of Europe Commissioner for Human Rights] www.wcd.coe.int. 29.3.2006. Euroopan neuvosto. Viitattu 11.10.2012. (englanniksi)
  51. ↑ Gil-Robles, Alvaro: Report by Mr. Alvaro Gil-Robles, Commissioner for Human Rights, on His Visit to Finland, 4–7 June 2001 www.wcd.coe.int. 19.9.2001. Euroopan neuvosto. Viitattu 11.10.2012. (englanniksi)
  52. ↑ Ihmisoikeuskomitea, 82. istunto: Sopimusvaltioiden yleissopimuksen 40 artiklan nojalla antamien raporttien tarkastelu (Kohta 14) formin.finland.fi. 19.9.2006. Ulkoasiainministeriö. Viitattu 11.10.2012.
  53. ↑ Amnesty International, Suomen osasto ry. Toimintakertomus 2007 (PDF) (Sivu 4) amnesty.fi. Amnesty International Suomen osasto ry. Viitattu 12.10.2012.
  54. ↑ YK:n ihmisoikeuskomitean loppupäätelmä (tiivistelmä) 25.7.2013. Ulkoministeriö. Viitattu 20.8.2014.
  55. ↑ Tapio Peltomäki: Ei alle 12 kuukauden siviilipalvelusta. wanha.rul.fi. 28.08.2007. Suomen Reserviupseeriliitto ry. Viitattu 12.10.2012.
  56. ↑ Aseistakieltäytyjäliiton vaatimukset siviilipalvelusjärjestelmän uudistamiseksi www.akl-web.fi. 22.01.2008. Aseistakieltäytyjäliitto ry. Viitattu 12.10.2012.

Kirjallisuutta

Aiheesta muualla

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Siviilipalvelus_Suomessa&oldid=15475332”