Ero sivun ”Zeus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
→Zeus ja Raamattu: archive.org |
→Ylijumala: Korjasin virheen Merkkaukset: seulottavat Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
| Rivi 9: | Rivi 9: | ||
== Ylijumala == |
== Ylijumala == |
||
[[Kuva:Museo Barracco - Giove Ammone 1010637.JPG|thumb|Zeus, Roomassa [[Juppiter]]-nimisenä tunnettu jumala.]] |
[[Kuva:Museo Barracco - Giove Ammone 1010637.JPG|thumb|Zeus, Roomassa [[Juppiter]]-nimisenä tunnettu jumala.]] |
||
Zeuksesta tuli taivaan jumala ja kaikkien jumalten johtaja, joka hallitsi [[Olympos (Kreikka)|Olympos]]-vuorella yhdessä muiden [[olympolaiset jumalat|olympolaisten jumalien]] kanssa. Hänen sisaruksiaan olivat [[Hera (mytologia)|Hera]] (jumalien kuningatar, avioliiton jumalatar), [[Poseidon]] (meri), [[Demeter]] (maanviljelys), [[Hestia]] (kotiolot) ja [[Haades]] (manala). Zeuksella oli lisäksi yksi velipuoli, [[kentauri (taruolento)|kentauri]] [[Kheiron]], jonka äiti oli titaani [[Okeanos|Okeanoksen]] tytär [[Filyra]]. Olympoksen jumalista hänen lapsiaan olivat [[Apollon]] (aurinko, runous, parannustaito), [[Artemis]] (kuu, metsästys, öinen taivas), [[Ares]] (sota), [[Pallas Athene]] (viisaus) [[Dionysos]] (viini, hedelmällisyys, traaginen taide, päihtynyt hurmio) ja [[Hefaistos]] (käsityöt, tuli, sepäntaidot). Zeus meni naimisiin siskonsa Heran kanssa, mutta hän oli hyvin uskoton aviomies ja vietteli useita titaaneja, [[nymfi|nymfejä]] ja kuolevaisia naisia. Yleensä hän vietteli nämä jonkin eläimen hahmossa. Hänellä oli näiden kanssa myös useita lapsia, joista luultavasti tunnetuin oli [[sankari]] [[Herakles]], Zeuksen ja kuolevaisen naisen Alkmenen poika. Zeus kohteli erittäin kunnioittavasti magian jumalatarta [[Hekate]]a. |
Zeuksesta tuli taivaan jumala ja kaikkien jumalten johtaja, joka hallitsi [[Olympos (Kreikka)|Olympos]]-vuorella yhdessä muiden zeus oli täys paska joka ei osannut mitään. vitun paskaaaa,,,, [[olympolaiset jumalat|olympolaisten jumalien]] kanssa. Hänen sisaruksiaan olivat [[Hera (mytologia)|Hera]] (jumalien kuningatar, avioliiton jumalatar), [[Poseidon]] (meri), [[Demeter]] (maanviljelys), [[Hestia]] (kotiolot) ja [[Haades]] (manala). Zeuksella oli lisäksi yksi velipuoli, [[kentauri (taruolento)|kentauri]] [[Kheiron]], jonka äiti oli titaani [[Okeanos|Okeanoksen]] tytär [[Filyra]]. Olympoksen jumalista hänen lapsiaan olivat [[Apollon]] (aurinko, runous, parannustaito), [[Artemis]] (kuu, metsästys, öinen taivas), [[Ares]] (sota), [[Pallas Athene]] (viisaus) [[Dionysos]] (viini, hedelmällisyys, traaginen taide, päihtynyt hurmio) ja [[Hefaistos]] (käsityöt, tuli, sepäntaidot). Zeus meni naimisiin siskonsa Heran kanssa, mutta hän oli hyvin uskoton aviomies ja vietteli useita titaaneja, [[nymfi|nymfejä]] ja kuolevaisia naisia. Yleensä hän vietteli nämä jonkin eläimen hahmossa. Hänellä oli näiden kanssa myös useita lapsia, joista luultavasti tunnetuin oli [[sankari]] [[Herakles]], Zeuksen ja kuolevaisen naisen Alkmenen poika. Zeus kohteli erittäin kunnioittavasti magian jumalatarta [[Hekate]]a. |
||
Kreikan [[Olympia (Kreikka)|Olympia]] oli Zeukselle pyhitetty paikka, jossa järjestettiin joka neljäs vuosi hänen kunniakseen urheilukilpailut – [[antiikin olympialaiset|olympialaiset]]. Olympiaan rakennettiin 400-luvulla eaa. temppeli, jossa oli [[Feidias|Feidiaan]] veistämä Zeuksen patsas. |
Kreikan [[Olympia (Kreikka)|Olympia]] oli Zeukselle pyhitetty paikka, jossa järjestettiin joka neljäs vuosi hänen kunniakseen urheilukilpailut – [[antiikin olympialaiset|olympialaiset]]. Olympiaan rakennettiin 400-luvulla eaa. temppeli, jossa oli [[Feidias|Feidiaan]] veistämä Zeuksen patsas. |
||
Versio 11. tammikuuta 2016 kello 14.18
Zeus (m.kreik. Ζεύς) oli kreikkalaisen mytologian ylijumala ja samalla taivaan, tuulen, pilvien, sateen ja ukkosen jumala. Roomalaiset samaistivat Zeuksen Juppiteriin.
Syntyperä
Zeus oli titaanien Kronoksen ja Rhean poika. Zeuksen isovanhemmat olivat Uranos (taivas) ja Gaia (maa)[1]. Hän syntyi ja kasvoi Kreetalla. Saatuaan tietää lapsiensa kukistavan isänsä vallasta Kronos nieli kaikki lapsensa paitsi nuoren Zeuksen. Rhea nimittäin syötti Kronokselle kiven Zeuksen sijasta ja piilotti Zeuksen luolaan (Ídan luola tai Díktin luola). Zeus tuli ylijumalaksi vapautettuaan veljensä ja siskonsa sekä kukistettuaan Kronoksen ja tämän kannattajat titaanit kymmenvuotisessa sodassa.
Ylijumala
Zeuksesta tuli taivaan jumala ja kaikkien jumalten johtaja, joka hallitsi Olympos-vuorella yhdessä muiden zeus oli täys paska joka ei osannut mitään. vitun paskaaaa,,,, olympolaisten jumalien kanssa. Hänen sisaruksiaan olivat Hera (jumalien kuningatar, avioliiton jumalatar), Poseidon (meri), Demeter (maanviljelys), Hestia (kotiolot) ja Haades (manala). Zeuksella oli lisäksi yksi velipuoli, kentauri Kheiron, jonka äiti oli titaani Okeanoksen tytär Filyra. Olympoksen jumalista hänen lapsiaan olivat Apollon (aurinko, runous, parannustaito), Artemis (kuu, metsästys, öinen taivas), Ares (sota), Pallas Athene (viisaus) Dionysos (viini, hedelmällisyys, traaginen taide, päihtynyt hurmio) ja Hefaistos (käsityöt, tuli, sepäntaidot). Zeus meni naimisiin siskonsa Heran kanssa, mutta hän oli hyvin uskoton aviomies ja vietteli useita titaaneja, nymfejä ja kuolevaisia naisia. Yleensä hän vietteli nämä jonkin eläimen hahmossa. Hänellä oli näiden kanssa myös useita lapsia, joista luultavasti tunnetuin oli sankari Herakles, Zeuksen ja kuolevaisen naisen Alkmenen poika. Zeus kohteli erittäin kunnioittavasti magian jumalatarta Hekatea.
Kreikan Olympia oli Zeukselle pyhitetty paikka, jossa järjestettiin joka neljäs vuosi hänen kunniakseen urheilukilpailut – olympialaiset. Olympiaan rakennettiin 400-luvulla eaa. temppeli, jossa oli Feidiaan veistämä Zeuksen patsas.
Jälkeläiset
Zeus ja Raamattu
Raamattu mainitsee Zeuksen kaksi kertaa: Kun Paavali ja Barnabas olivat Lystran kaupungissa ja asukkaat näkivät Paavalin parantavan ramman miehen, he pitivät heitä jumalina ja sanoivat Paavalin olevan Hermes ja Barnabaan Zeus. Zeuksen pappi halusi uhrata väkijoukon kanssa ja toi sonneja ja seppeleitä. (Apostolien teot 14:8–13.) Lystran lähistöltä 1909 löydetyt kaksi vanhaa piirtokirjoitusta todistavat, että tuossa kaupungissa palvottiin näitä kahta jumalaa.[2] Toisessa piirtokirjoituksessa viitataan ”Zeuksen pappeihin” ja toisessa mainitaan ”Suuri Hermes” ja ”taivaan ylijumala Zeus”. [3]
Laiva, jolla Paavalia lähdettiin viemään Roomaan, oli nimeltään "Zeuksen pojat", so. Dioskuurit. (Apostolien teot 28:11)
Zeus mainitaan myös apokryfisessä toisessa Makkabealaiskirjassa. Yrittäessään tehdä lopun juutalaisesta uskonnosta kuningas Antiokhos IV Epifanes määräsi Jerusalemin temppelin häväistäväksi ja vihki sen uudelleen Zeukselle (Jupiter Olympius). (2.Makkabealaiskirja 6:1, 2)[4][5]
Katso myös
Lähteet
- Yrjö Karilas (toim.): Pikku Jättiläinen, Suomenmaa, 8. painos, WSOY 1958
Viitteet
- ↑ Pikku Jättiläinen, s. 317
- ↑ the Roman Mercury, the translation of Hermes Archive.org
- ↑ The International Standard Bible Encyclopaedia, toim. J. Orr, 1960, III osa, s. 1944.
- ↑ 2.Maccabees 6:1,2(englanniksi)
- ↑ 2.Mackabeerboken 6:1,2(ruotsiksi)
