Ero sivun ”Rienzi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p kh
Rivi 7: Rivi 7:


==Oopperan taustaa==
==Oopperan taustaa==
[[Richard Wagner]] kiinnostui Rienzin aiheesta vuonna [[1837]] luettuaan [[Georg Nikolaus Bärmann]]in saksankielinen käännöksen. Hän teki siitä itselleen libreton, joka valmistui [[Riika|Riiassa]] [[1838]] ja viisinäytöksisen oopperan partituuri valmistui [[Pariisi]]ssa vuonna [[1840]].
[[Richard Wagner]] kiinnostui Rienzin aiheesta vuonna [[1837]] luettuaan [[Georg Nikolaus Bärmann]]in saksankielinen käännöksen. Hän teki siitä itselleen libreton, joka valmistui [[Riika|Riiassa]] [[1838]], ja viisinäytöksisen oopperan partituuri valmistui [[Pariisi]]ssa vuonna [[1840]].


''Rienzi'' esitettiin kuitenkin vasta [[1842]] [[Dresden]]issä säveltäjän itse ollessa paikalla. ''Rienzi'' on ns. numero-ooppera ''grand operan'' tyyliin, eli siinä on baletti- ja näyttämökohtaus. Wagner ei suostunut lyhentämään oopperaansa, ja ensi-illasta tuli pitkä, noin kuusi tuntia. Pituuden takia ''Rienzi'' jaettiin muutaman esityksen ajaksi kahdelle illalle, mutta melko pian palattiin yhden illan esitykseen ja Wagner lyhensi hieman teosta ja siitä tuli noin viisituntinen. Vuosia myöhemmin ''Rienzistä'' muokattiin vielä noin kolmituntinen versio. Wagner teki tietoisesti ''Rienzistä'' vaativan ja näyttävän. Hänen tavoitteensa oli, että ''Rienziä'' esitetään vain suurissa oopperataloissa. Ensi-iltaan Wagner sai suuresti ihailemansa [[Wilhelmine Schröder-Devrient]]in laulamaan Adrianon housuroolin.
''Rienzi'' esitettiin kuitenkin vasta [[1842]] [[Dresden]]issä säveltäjän itse ollessa paikalla. ''Rienzi'' on ns. numero-ooppera ''grand operan'' tyyliin, eli siinä on baletti- ja näyttämökohtaus. Wagner ei suostunut lyhentämään oopperaansa, ja ensi-illasta tuli pitkä, noin kuusi tuntia. Pituuden takia ''Rienzi'' jaettiin muutaman esityksen ajaksi kahdelle illalle, mutta melko pian palattiin yhden illan esitykseen, ja Wagner lyhensi hieman teosta, ja siitä tuli noin viisituntinen. Vuosia myöhemmin ''Rienzistä'' muokattiin vielä noin kolmituntinen versio. Wagner teki tietoisesti ''Rienzistä'' vaativan ja näyttävän. Hänen tavoitteensa oli, että ''Rienziä'' esitetään vain suurissa oopperataloissa. Ensi-iltaan Wagner sai suuresti ihailemansa [[Wilhelmine Schröder-Devrient]]in laulamaan Adrianon housuroolin.


[[Richard Wagner]]in elinaikana ''Rienzistä'' oli eniten taloudellista hyötyä. Wagnerin lopullinen musiikkityyli ja kokonaisvaltainen musiikkiteatteri eivät vielä ''Rienzin'' aikaan olleet tarpeeksi kehittyneet. Tämä on yksi syy siihen, miksi [[Cosima Wagner]] ei halunnut Rienziä ”Bayreuthin kaanoniin” eli esitettäväksi [[Bayreuthin musiikkijuhlat|Bayreuthin musiikkijuhlille]].
[[Richard Wagner]]in elinaikana ''Rienzistä'' oli eniten taloudellista hyötyä. Wagnerin lopullinen musiikkityyli ja kokonaisvaltainen musiikkiteatteri eivät vielä ''Rienzin'' aikaan olleet tarpeeksi kehittyneet. Tämä on yksi syy siihen, miksi [[Cosima Wagner]] ei halunnut Rienziä ”Bayreuthin kaanoniin” eli esitettäväksi [[Bayreuthin musiikkijuhlat|Bayreuthin musiikkijuhlille]].
Rivi 56: Rivi 56:


===I näytös===
===I näytös===
Katu Roomassa, taustalla Lateraanikirkko. Paavi on paennut Roomasta Avignoniin. Aatelissuvut Orsini (patriisi) ja Colonna (plebeiji) vihaavat toisiaan. Paolo Orsini yrittää ryöstää Rienzin sisaren Irenen. Adriano Colonna saapuu paikalle ja pelastaa Irenen. Kardinaali Raimondo (paavin edustaja) vetoaa aatelisiin, että Kirkon nimissä he lopettaisivat vihamielisyydet ja kunnioittaisivat lakia. Cola Rienzi saapuu kannattajiensa Baroncellin ja Cecco del Vecchion kanssa palauttamaan rauhan. Rienzi vetoaa paikalla olleeseen kansaan ja aatelisiin ja sanoo Rooman suuruuden koittavan kun laki ja järjestys saadaan voimaan. Rienzin vetoomus saa kansalta vastakaikua, mutta aateliset torjuvat Rienzin ehdotuksen. Aateliset ja heidän alustalaisensa lähtevät Roomasta jatkamaan riitelyään kaupungin muurien ulkopuolelle. Kardinaali Raimondo ja roomalaiset lupaavat tukensa Rienzille. Rienzi kehottaa kansaa olemaan valmiina kokoontumaan kun he kuulevat trumpetin signaalin. Kansa vakuuttaa olevansa valmis.
Katu Roomassa, taustalla Lateraanikirkko. Paavi on paennut Roomasta Avignoniin. Aatelissuvut Orsini (patriisi) ja Colonna (plebeiji) vihaavat toisiaan. Paolo Orsini yrittää ryöstää Rienzin sisaren Irenen. Adriano Colonna saapuu paikalle ja pelastaa Irenen. Kardinaali Raimondo (paavin edustaja) vetoaa aatelisiin, että Kirkon nimissä he lopettaisivat vihamielisyydet ja kunnioittaisivat lakia. Cola Rienzi saapuu kannattajiensa Baroncellin ja Cecco del Vecchion kanssa palauttamaan rauhan. Rienzi vetoaa paikalla olleeseen kansaan ja aatelisiin ja sanoo Rooman suuruuden koittavan, kun laki ja järjestys saadaan voimaan. Rienzin vetoomus saa kansalta vastakaikua, mutta aateliset torjuvat Rienzin ehdotuksen. Aateliset ja heidän alustalaisensa lähtevät Roomasta jatkamaan riitelyään kaupungin muurien ulkopuolelle. Kardinaali Raimondo ja roomalaiset lupaavat tukensa Rienzille. Rienzi kehottaa kansaa olemaan valmiina kokoontumaan, kun he kuulevat trumpetin signaalin. Kansa vakuuttaa olevansa valmis.


Rienzi syleilee sisartaan Ireneä ja kiittää Adrianoa avusta. Rienzi ihmettelee, että Colonnan perheenjäsen on pelastanut hänen sisarensa. Sitten Rienzi pyytää Adrianoa mukaansa. Adrianon epäröi. Rienzi vakuuttaa Rooman suuruuden koittavan hänen johdollaan mutta Adriano pelkää Rienzin tuhoavan Rooman. Rienzi muistuttaa Colonna suvun jäsenen tappaneen Rienzin veljen ja Adriano vastahakoisesti liittyy Rienzin joukkoon. Rienzi jättää Irenen Adrianon suojeltavaksi ja poistuu.
Rienzi syleilee sisartaan Ireneä ja kiittää Adrianoa avusta. Rienzi ihmettelee, että Colonnan perheenjäsen on pelastanut hänen sisarensa. Sitten Rienzi pyytää Adrianoa mukaansa. Adriano epäröi. Rienzi vakuuttaa Rooman suuruuden koittavan hänen johdollaan mutta Adriano pelkää Rienzin tuhoavan Rooman. Rienzi muistuttaa Colonna-suvun jäsenen tappaneen Rienzin veljen, ja Adriano vastahakoisesti liittyy Rienzin joukkoon. Rienzi jättää Irenen Adrianon suojeltavaksi ja poistuu.


Kahden ollessaan Adriano ja Irene julistavat heidän rakkautensa kestävän vaikka maailma ympärillä tuhoutuisikin. Adrianon profetian mukaan Rienzi tuhoutuu koska kansa tulee pettämään hänet ja aateliset rankaisevat koska hän on liian rohkea.
Kahden ollessaan Adriano ja Irene julistavat heidän rakkautensa kestävän, vaikka maailma ympärillä tuhoutuisikin. Adrianon profetian mukaan Rienzi tuhoutuu, koska kansa tulee pettämään hänet, ja aateliset rankaisevat, koska hän on liian rohkea.


Aamun koitteessa trumpetti soi kaukana ja urut soivat Lateraanikirkossa ja kansa polvistuu. Rienzi saapuu haarniskoituna kardinaalin kanssa. Kirkon ovet ovat auki ja kansa tervehtii villisti. Rienzi julistaa Rooman suojelijana palauttavansa vapauden ja lait '''Erstehe, hohe Roma, neu!''' (Nouse, suuri Rooma, uudistu!). Kansa tervehtii Rienziä sankarinaan ja Cecco del Vecchio huudattaa Rienzin Rooman kuninkaaksi. Rienzi kieltäytyy kunniasta ja toivoo saavansa olla vain kansantribuuni. Roomalaiset vannovat tribuunilleen uskollisuutta.
Aamun koitteessa trumpetti soi kaukana ja urut soivat Lateraanikirkossa ja kansa polvistuu. Rienzi saapuu haarniskoituna kardinaalin kanssa. Kirkon ovet ovat auki, ja kansa tervehtii villisti. Rienzi julistaa Rooman suojelijana palauttavansa vapauden ja lait '''Erstehe, hohe Roma, neu!''' (Nouse, suuri Rooma, uudistu!). Kansa tervehtii Rienziä sankarinaan, ja Cecco del Vecchio huudattaa Rienzin Rooman kuninkaaksi. Rienzi kieltäytyy kunniasta ja toivoo saavansa olla vain kansantribuuni. Roomalaiset vannovat tribuunilleen uskollisuutta.


===II näytös===
===II näytös===
Rienzi saapuu Capitoliumin suureen saliin senaattorien seuraamana. Johtavista roomalaisista perheistä on muodostettu nuorukaisten Rauhanlähettiläät. He tuovat rauhan viestiä ja julistavat uutta vapautta. Rienzi ja senaattorit kiittävät Jumalaa ja lähettiläät lähtevät viemään ilosanomaa roomalaisille. Colonna, Orsini, senaattorit ja aateliset tervehtivät uutta tribuunia. Rienzi vakuutta, että hän ei ole huolissaan omasta kunniastaan vaan siitä, että Roomaan on saatu lait voimaan ja poistuu senaattorien kanssa.
Rienzi saapuu Capitoliumin suureen saliin senaattorien seuraamana. Johtavista roomalaisista perheistä on muodostettu nuorukaisten Rauhanlähettiläät. He tuovat rauhan viestiä ja julistavat uutta vapautta. Rienzi ja senaattorit kiittävät Jumalaa, ja lähettiläät lähtevät viemään ilosanomaa roomalaisille. Colonna, Orsini, senaattorit ja aateliset tervehtivät uutta tribuunia. Rienzi vakuuttaa, että hän ei ole huolissaan omasta kunniastaan, vaan siitä, että Roomaan on saatu lait voimaan, ja poistuu senaattorien kanssa.


Colonna ja Orsini ovat raivoissaan Rienzin ylimielisyydestä. Aateliset suunnittelevat Colonnan ja Orsinin johdolla murhaavansa Rienzin tulevassa juhlassa. Steffano Colonna kertoo pojalleen Adrianolle murhasuunnitelman. Adriano kamppailee suvun lojaalisuuden ja rakkauden välillä. Adrianon vetoomus aatelisille murhan ehkäisemiseksi ja vannoo seisovansa Rienzin puolella omaa sukuaan vastaan.
Colonna ja Orsini ovat raivoissaan Rienzin ylimielisyydestä. Aateliset suunnittelevat Colonnan ja Orsinin johdolla murhaavansa Rienzin tulevassa juhlassa. Steffano Colonna kertoo pojalleen Adrianolle murhasuunnitelman. Adriano kamppailee suvun lojaalisuuden ja rakkauden välillä. Adrianon vetoaa aatelisiin murhan ehkäisemiseksi ja vannoo seisovansa Rienzin puolella omaa sukuaan vastaan.


Juhlakulkue tulee Capitoliumin suuren halliin. Rienzin seurassa on Irene ja hän aatelisia sekä Milanon, Lombardian, Napolin, Unkarin, Böömin ja Baijerin lähettiläitä. Rienzi julistaa Rooman oikeuden itse nimittää Rooman kuninkaan ennekuin Keisari valitaan ja siksi vaali on järjestettävä ennen kuin saksan lähettiläät saapuvat. Rienzi määrää yleiset juhlat alkavaksi ja kieltäytyy kuuntelemasta Adrianon varoitusta.
Juhlakulkue tulee Capitoliumin suuren halliin. Rienzin seurassa on Irene ja aatelisia sekä Milanon, Lombardian, Napolin, Unkarin, Böömin ja Baijerin lähettiläitä. Rienzi julistaa Rooman oikeuden itse nimittää Rooman kuninkaan ennen kuin Keisari valitaan, ja siksi vaali on järjestettävä ennen kuin saksan lähettiläät saapuvat. Rienzi määrää yleiset juhlat alkavaksi ja kieltäytyy kuuntelemasta Adrianon varoitusta.


Juhlat alkavat. Siinä on pantomiiminäytelmä ja baletti. Juhlanäytelmänä esitetään Lucretian ryöstö. Brutus kostaa Lucretian kuoleman ja vapauttaa Rooman. Musiikkikappaleina on alkusoitto, asetanssi, gladiaattoritaistelu, neitsyiden saapuminen sekä juhlatanssi. Viimeisen numeron aikana Orsini iskee tikarinsa ja se osuu haarniskaan, joka on Rienzillä on asunsa alla. Kansa vaatii aatelisille rangaistusta. Rienzi kunnioittaa kansan tahtoa ja lähettää aateliset valmistautumaan kuolemaan.
Juhlat alkavat. Siinä on pantomiiminäytelmä ja baletti. Juhlanäytelmänä esitetään Lucretian ryöstö. Brutus kostaa Lucretian kuoleman ja vapauttaa Rooman. Musiikkikappaleina on alkusoitto, asetanssi, gladiaattoritaistelu, neitsyiden saapuminen sekä juhlatanssi. Viimeisen numeron aikana Orsini iskee tikarinsa ja se osuu haarniskaan, joka on Rienzillä on asunsa alla. Kansa vaatii aatelisille rangaistusta. Rienzi kunnioittaa kansan tahtoa ja lähettää aateliset valmistautumaan kuolemaan.


Adriano rukoilee isänsä puolesta ja Irenen myötäilee. Rienzi suostuu säästämään aateliset mikäli he vannovat uuden uskollisuusvalan. Tähän aateliset suostuvat mutta salaisesti päättävät olla tottelematta, koska vala oli annettu väkipakolla. Näytös päättyy Adrianon ja Irenen kiitokseen, Baroncellin ja Ceccon epäilyyn ja aatelisten uhkaukseen sekä kansan ihailuun.
Adriano rukoilee isänsä puolesta ja Irene myötäilee. Rienzi suostuu säästämään aateliset, mikäli he vannovat uuden uskollisuusvalan. Tähän aateliset suostuvat, mutta salaisesti päättävät olla tottelematta, koska vala oli annettu väkipakolla. Näytös päättyy Adrianon ja Irenen kiitokseen, Baroncellin ja Ceccon epäilyyn ja aatelisten uhkaukseen sekä kansan ihailuun.


===III Näytös===
===III Näytös===
Näyttämökuva esittää osittain raunioitunutta kaupunkia Forumin suurella aukiolla. Myrskykellot soivat ja villi hallitsematon väkijoukko täyttää aukion. Aateliset ovat paenneet kaupungista ja koonneet provinsseista suuren armeijan ja valmistautuvat marssimaan Roomaan. Väkijoukko etsii Rienziä ja pyytää häntä murskaamaan uuden kapinan ilman armoa. Rienzi lupaa suojella Rooman vapautta ja innostaa väkeä sotaan.
Näyttämökuva esittää osittain raunioitunutta kaupunkia Forumin suurella aukiolla. Myrskykellot soivat, ja villi hallitsematon väkijoukko täyttää aukion. Aateliset ovat paenneet kaupungista ja koonneet provinsseista suuren armeijan ja valmistautuvat marssimaan Roomaan. Väkijoukko etsii Rienziä ja pyytää häntä murskaamaan uuden kapinan ilman armoa. Rienzi lupaa suojella Rooman vapautta ja innostaa väkeä sotaan.


Adriano saapuu masentuneena ja kauhistuneena. Lojaalisuus perhettä kohtaan vaatisi hänen olevan aatelisten puolella mutta usko uuteen Roomaan Rienzin johdolla sekä rakkaus Ireneen tekevät hänen asemansa toivottomaksi. Suuressa aariassaan '''Gerehter Gott''' (Oikeudenmukainen Jumala) hän ihmettelee kuinka voi valita Irenen veljen Rienzin ja oman isänsä välillä. Adriano yrittää vielä saada aikaiseksi sovinnon Steffano Colonnan ja Cola Rienzi välille.
Adriano saapuu masentuneena ja kauhistuneena. Lojaalisuus perhettä kohtaan vaatisi hänen olevan aatelisten puolella, mutta usko uuteen Roomaan Rienzin johdolla sekä rakkaus Ireneen tekevät hänen asemansa toivottomaksi. Suuressa aariassaan '''Gerehter Gott''' (Oikeudenmukainen Jumala) hän ihmettelee kuinka voi valita Irenen veljen Rienzin ja oman isänsä välillä. Adriano yrittää vielä saada aikaiseksi sovinnon Steffano Colonnan ja Cola Rienzi välille.


Etäältä kuuluu torvisignaaleita. Rienzi menee sotaan munkkien ja kansan ympäröimänä ja lupaa patrioottisessa puheessaan suojelevansa vapautta ja lakeja. Rienzin sotahuuto ''Santo spirito cavaliere'' kuuluu selvästi. Adriano ei pysty taivuttamaan uudestaan Rienziä antamaan armoa aatelisille. Taisteluhymni kertoo kansalaisten olevan voitokkaita. Aateliset kukistetaan ja Colonnan ja Orsinin ruumiit tuodaan torille. Adriano suree isäänsä ja kiroaa Rienzin sekä kohtalon, joka erottaa hänet ikuisesti Irenestä. Rienzi ja kansa valmistautuvat voitonmarssiin Capitoliumille.
Etäältä kuuluu torvisignaaleita. Rienzi menee sotaan munkkien ja kansan ympäröimänä ja lupaa patrioottisessa puheessaan suojelevansa vapautta ja lakeja. Rienzin sotahuuto ''Santo spirito cavaliere'' kuuluu selvästi. Adriano ei pysty taivuttamaan uudestaan Rienziä antamaan armoa aatelisille. Taisteluhymni kertoo kansalaisten olevan voitokkaita. Aateliset kukistetaan, ja Colonnan ja Orsinin ruumiit tuodaan torille. Adriano suree isäänsä ja kiroaa Rienzin sekä kohtalon, joka erottaa hänet ikuisesti Irenestä. Rienzi ja kansa valmistautuvat voitonmarssiin Capitoliumille.


===IV näytös===
===IV näytös===
Yöllä Lateraanikirkon edustalla naamioituneita kansalaisia kokoontuu. Baroncelli ja Cecco alkavat juonitella Rienziä vastaan He kertovat kansalle Saksan lähettiläiden lähteneen Roomasta lopullisesti. Huhujen mukaan Rienzi on riidoissa Saksan ruhtinaitten kanssa keisarin valinnasta. Baroncelli jatkaa sanoen Colonnan suvun jäsenten kääntyneen paavin puoleen ja luvannut suojella voimallaan kirkkoa. Baroncellin mukaan Rienzi armahti Colonnan vain tarkoituksenaan saada aatelisten tuki ja siksi Rienzi on petturi. Adriano poistaa naamion ja sanoo Rienzin olevan arvoton valtaan sekä vannoo kostoa.
Yöllä Lateraanikirkon edustalla naamioituneita kansalaisia kokoontuu. Baroncelli ja Cecco alkavat juonitella Rienziä vastaan. He kertovat kansalle Saksan lähettiläiden lähteneen Roomasta lopullisesti. Huhujen mukaan Rienzi on riidoissa Saksan ruhtinaitten kanssa keisarin valinnasta. Baroncelli jatkaa sanoen Colonnan suvun jäsenten kääntyneen paavin puoleen ja luvanneen suojella voimallaan kirkkoa. Baroncellin mukaan Rienzi armahti Colonnan vain tarkoituksenaan saada aatelisten tuki ja siksi Rienzi on petturi. Adriano poistaa naamion ja sanoo Rienzin olevan arvoton valtaan sekä vannoo kostoa.


Rienzi valmistelee voitonjuhlia ja näyttäytyy täydessä loistossaan. Kiitoskulkue lähestyy kirkkoa ja mukana on Rienzin lisäksi myös Irene. Salaliittolaiset ovat täyttäneet kirkon rappuset. Adriano on aikeissa murhata tribuunin mutta Irenen läsnäolo saa hänet luopumaan ajatuksesta. Rienzi puhuu kansalle. Kirkosta kuuluu munkkien synkkä laulu Te Deumin sijaan ja kardinaali Raimondo kiroaa Rienzin ja hänen kannattajansa. Kansa kaikkoaa sekasortoisena. Adriano yrittää epätoivoisesti painostaa Ireneä jättämään Rienzin. Adriano pakenee nopeasti, veli ja sisar jäävät kahdestaan ja kirkosta kuuluu munkkien kirouslaulu.
Rienzi valmistelee voitonjuhlia ja näyttäytyy täydessä loistossaan. Kiitoskulkue lähestyy kirkkoa, ja mukana on Rienzin lisäksi myös Irene. Salaliittolaiset ovat täyttäneet kirkon rappuset. Adriano on aikeissa murhata tribuunin, mutta Irenen läsnäolo saa hänet luopumaan ajatuksesta. Rienzi puhuu kansalle. Kirkosta kuuluu munkkien synkkä laulu Te Deumin sijaan, ja kardinaali Raimondo kiroaa Rienzin ja hänen kannattajansa. Kansa kaikkoaa sekasortoisena. Adriano yrittää epätoivoisesti painostaa Ireneä jättämään Rienzin. Adriano pakenee nopeasti, veli ja sisar jäävät kahdestaan ja kirkosta kuuluu munkkien kirouslaulu.


===V näytös===
===V näytös===
Capitoliumin salissa Rienzi rukoilee suuressa aariassaan Jumalaa '''Allmächt’ger Vater''' (Kaikkivaltias Isä). Totuuden hetkellä Rienzi on yksin, mutta hän uskoo yhä Rooman kansaan. Irene saapuu ja he syleilevät. Irene on ylpeä roomalaisuudestaan, jonka tunteen häneen on istuttanut Rienzi. Tribuuni tunnustaa rakkautensa kansaan ja Roomaan ja uskoo siihen, vaikka hänet ollaan syöksemässä pois vallasta. Irene vannoo pysyvänsä Rienzin rinnalla ja Rienzi aikoo nostattaa kansan vielä kerran aseisiin ja poistuu. Adriano ilmestyy salapukuisena ja varoittaa Ireneä kansalaisten aikomuksesta polttaa Capitolium. Hän yrittää taivuttaa Ireneä mukaansa, mutta Irene kieltäytyy.
Capitoliumin salissa Rienzi rukoilee suuressa aariassaan Jumalaa '''Allmächt’ger Vater''' (Kaikkivaltias Isä). Totuuden hetkellä Rienzi on yksin, mutta hän uskoo yhä Rooman kansaan. Irene saapuu ja he syleilevät. Irene on ylpeä roomalaisuudestaan, jonka tunteen häneen on istuttanut Rienzi. Tribuuni tunnustaa rakkautensa kansaan ja Roomaan ja uskoo siihen, vaikka hänet ollaan syöksemässä pois vallasta. Irene vannoo pysyvänsä Rienzin rinnalla, ja Rienzi aikoo nostattaa kansan vielä kerran aseisiin ja poistuu. Adriano ilmestyy salapukuisena ja varoittaa Ireneä kansalaisten aikomuksesta polttaa Capitolium. Hän yrittää taivuttaa Ireneä mukaansa, mutta Irene kieltäytyy.


Kansa lähestyy raivoissaan aukiolle eri suunnista soihtujen kanssa ja huutaen kirkon kunniaa. Kansa vastustaa Rienziä. Rienzi on täydessä loistossaan Irenen kanssa Capitoliumin parvekkeella. Rienzi vetoaa kansaan, mutta häntä ei kuunnella. Kansalaiset kivittävät ja ovat jo unohtaneet Rienzin hyvät teot; suuruuden ja lakien kunnioituksen. Baroncelli kieltää kuuntelemasta enää Rienziä ja kansa sytyttää Capitoliumin tuleen. Capitolium on liekeissä, ja Rienzi sekä Irene pitävät toisiaan kädestä kiinni. Kansalaiset heittelevät kiviä. Adriano saapuu aatelisten kärjessä ja vetoaa Ireneen, että hän pelastaisi itsenä. Adrianon rynnätessä Capitoliumin torni sortuu ja tornin alle hautautuvat Rienzi, Irene ja Adriano.
Kansa lähestyy raivoissaan aukiolle eri suunnista soihtujen kanssa ja huutaen kirkon kunniaa. Kansa vastustaa Rienziä. Rienzi on täydessä loistossaan Irenen kanssa Capitoliumin parvekkeella. Rienzi vetoaa kansaan, mutta häntä ei kuunnella. Kansalaiset kivittävät ja ovat jo unohtaneet Rienzin hyvät teot: suuruuden ja lakien kunnioituksen. Baroncelli kieltää kuuntelemasta enää Rienziä, ja kansa sytyttää Capitoliumin tuleen. Capitolium on liekeissä, ja Rienzi sekä Irene pitävät toisiaan kädestä kiinni. Kansalaiset heittelevät kiviä. Adriano saapuu aatelisten kärjessä ja vetoaa Ireneen, että hän pelastaisi itsenä. Adrianon rynnätessä Capitoliumin torni sortuu, ja tornin alle hautautuvat Rienzi, Irene ja Adriano.


== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==

Versio 10. tammikuuta 2016 kello 19.59

Rienzi, der Letzte der Tribunen
Alkuperäinen nimi Rienzi, der Letzte der Tribunen
Määritelmä Suuri traaginen viisinäytöksinen ooppera
Säveltäjä Richard Wagner
Libretto Richard Wagner
Pohjautuu Edward George Bulwer-Lyttonin romaaniin Rienzi, the Last of the Roman Tribunes
Tyylilaji Grand Opera
Kieli saksa
Kantaesitys 20. lokakuuta 1842
Königlich Sächsisches Hoftheater, Dresden
Aikajana Wagnerin oopperoista
Das Liebesverbot/Lemmenkielto Rienzi Lentävä hollantilainen
1836 1842 1843

Rienzi, viimeinen tribuuni (saks. Rienzi, der Letzte der Tribunen) on Richard Wagnerin viisinäytöksinen varhaisteos. Se on säveltäjän kolmas ooppera ja alaotsikkonsa mukaan "suuri traaginen ooppera" (Große tragische Oper). Rienzi on sävelletty vuosina 1838–1840.

Historiallinen tausta

Cola di Rienzo eli Rienzi oli keskiaikainen italialainen poliitikko ja kansanjohtaja. Hänestä tuli tribuuni 1347. Pian hän joutui luopumaan vallasta ja pakeni Napolin kautta Prahaan, jossa oli vangittuna. Hän palasi Roomaan Avignonin kautta 1354. Hän sai senaattorin arvonimen ja kuoli kansan käsissä yrittäessään paeta. Romaanin ja oopperan tapahtumat on sijoitettu vuoteen 1347, jolloin Pyhän saksalais-roomalainen keisarikunnan ja Rooman kuninkaan kruunusta kilvoittelivat Ludvig IV Baijerilainen (1314–1347) ja Kaarle IV Luxemburgilainen (1346–1378).

Oopperan taustaa

Richard Wagner kiinnostui Rienzin aiheesta vuonna 1837 luettuaan Georg Nikolaus Bärmannin saksankielinen käännöksen. Hän teki siitä itselleen libreton, joka valmistui Riiassa 1838, ja viisinäytöksisen oopperan partituuri valmistui Pariisissa vuonna 1840.

Rienzi esitettiin kuitenkin vasta 1842 Dresdenissä säveltäjän itse ollessa paikalla. Rienzi on ns. numero-ooppera grand operan tyyliin, eli siinä on baletti- ja näyttämökohtaus. Wagner ei suostunut lyhentämään oopperaansa, ja ensi-illasta tuli pitkä, noin kuusi tuntia. Pituuden takia Rienzi jaettiin muutaman esityksen ajaksi kahdelle illalle, mutta melko pian palattiin yhden illan esitykseen, ja Wagner lyhensi hieman teosta, ja siitä tuli noin viisituntinen. Vuosia myöhemmin Rienzistä muokattiin vielä noin kolmituntinen versio. Wagner teki tietoisesti Rienzistä vaativan ja näyttävän. Hänen tavoitteensa oli, että Rienziä esitetään vain suurissa oopperataloissa. Ensi-iltaan Wagner sai suuresti ihailemansa Wilhelmine Schröder-Devrientin laulamaan Adrianon housuroolin.

Richard Wagnerin elinaikana Rienzistä oli eniten taloudellista hyötyä. Wagnerin lopullinen musiikkityyli ja kokonaisvaltainen musiikkiteatteri eivät vielä Rienzin aikaan olleet tarpeeksi kehittyneet. Tämä on yksi syy siihen, miksi Cosima Wagner ei halunnut Rienziä ”Bayreuthin kaanoniin” eli esitettäväksi Bayreuthin musiikkijuhlille.

Hahmot

Pääroolit

Sivuroolit

  • Steffano Colonna, Colonnan suvun päämies - basso
  • Paolo Orsini, Orsinin suvun päämies - basso
  • Kardinaali Raimondo, Paavin legaatti - basso
  • Baroncelli, Rooman kansalainen - tenori
  • Cecco del Vecchio, Rooman kansalainen - basso
  • Rauhanlähettiläs - sopraano
  • Airut - tenori

Tapahtumapaikka ja -aika ja oopperan kesto

Aika: 1300-luvun puoliväli.

Paikka: Rooma

Kesto riippuu esitettävästä versiosta, n. 3–5 tuntia.

Ensi-iltamiehitys

Rienzi 20.10.1842.

Königlich Sächsisches Hoftheater, Dresden

Kapellimestari Carl Gottlieb Reissiger

Juoni

Alkusoitto

Alkusoitto on loistelias, ja sitä esitetään usein konserteissa. Se on koottu oopperan teemoista, kuten hitaan aloituksen trumpettinuoteista, Rienzin rukouksesta, kansan teemasta ja taisteluhymnistä. Tämän jälkeen jokainen näytös alkaa omalla alkusoitollaan.

I näytös

Katu Roomassa, taustalla Lateraanikirkko. Paavi on paennut Roomasta Avignoniin. Aatelissuvut Orsini (patriisi) ja Colonna (plebeiji) vihaavat toisiaan. Paolo Orsini yrittää ryöstää Rienzin sisaren Irenen. Adriano Colonna saapuu paikalle ja pelastaa Irenen. Kardinaali Raimondo (paavin edustaja) vetoaa aatelisiin, että Kirkon nimissä he lopettaisivat vihamielisyydet ja kunnioittaisivat lakia. Cola Rienzi saapuu kannattajiensa Baroncellin ja Cecco del Vecchion kanssa palauttamaan rauhan. Rienzi vetoaa paikalla olleeseen kansaan ja aatelisiin ja sanoo Rooman suuruuden koittavan, kun laki ja järjestys saadaan voimaan. Rienzin vetoomus saa kansalta vastakaikua, mutta aateliset torjuvat Rienzin ehdotuksen. Aateliset ja heidän alustalaisensa lähtevät Roomasta jatkamaan riitelyään kaupungin muurien ulkopuolelle. Kardinaali Raimondo ja roomalaiset lupaavat tukensa Rienzille. Rienzi kehottaa kansaa olemaan valmiina kokoontumaan, kun he kuulevat trumpetin signaalin. Kansa vakuuttaa olevansa valmis.

Rienzi syleilee sisartaan Ireneä ja kiittää Adrianoa avusta. Rienzi ihmettelee, että Colonnan perheenjäsen on pelastanut hänen sisarensa. Sitten Rienzi pyytää Adrianoa mukaansa. Adriano epäröi. Rienzi vakuuttaa Rooman suuruuden koittavan hänen johdollaan mutta Adriano pelkää Rienzin tuhoavan Rooman. Rienzi muistuttaa Colonna-suvun jäsenen tappaneen Rienzin veljen, ja Adriano vastahakoisesti liittyy Rienzin joukkoon. Rienzi jättää Irenen Adrianon suojeltavaksi ja poistuu.

Kahden ollessaan Adriano ja Irene julistavat heidän rakkautensa kestävän, vaikka maailma ympärillä tuhoutuisikin. Adrianon profetian mukaan Rienzi tuhoutuu, koska kansa tulee pettämään hänet, ja aateliset rankaisevat, koska hän on liian rohkea.

Aamun koitteessa trumpetti soi kaukana ja urut soivat Lateraanikirkossa ja kansa polvistuu. Rienzi saapuu haarniskoituna kardinaalin kanssa. Kirkon ovet ovat auki, ja kansa tervehtii villisti. Rienzi julistaa Rooman suojelijana palauttavansa vapauden ja lait Erstehe, hohe Roma, neu! (Nouse, suuri Rooma, uudistu!). Kansa tervehtii Rienziä sankarinaan, ja Cecco del Vecchio huudattaa Rienzin Rooman kuninkaaksi. Rienzi kieltäytyy kunniasta ja toivoo saavansa olla vain kansantribuuni. Roomalaiset vannovat tribuunilleen uskollisuutta.

II näytös

Rienzi saapuu Capitoliumin suureen saliin senaattorien seuraamana. Johtavista roomalaisista perheistä on muodostettu nuorukaisten Rauhanlähettiläät. He tuovat rauhan viestiä ja julistavat uutta vapautta. Rienzi ja senaattorit kiittävät Jumalaa, ja lähettiläät lähtevät viemään ilosanomaa roomalaisille. Colonna, Orsini, senaattorit ja aateliset tervehtivät uutta tribuunia. Rienzi vakuuttaa, että hän ei ole huolissaan omasta kunniastaan, vaan siitä, että Roomaan on saatu lait voimaan, ja poistuu senaattorien kanssa.

Colonna ja Orsini ovat raivoissaan Rienzin ylimielisyydestä. Aateliset suunnittelevat Colonnan ja Orsinin johdolla murhaavansa Rienzin tulevassa juhlassa. Steffano Colonna kertoo pojalleen Adrianolle murhasuunnitelman. Adriano kamppailee suvun lojaalisuuden ja rakkauden välillä. Adrianon vetoaa aatelisiin murhan ehkäisemiseksi ja vannoo seisovansa Rienzin puolella omaa sukuaan vastaan.

Juhlakulkue tulee Capitoliumin suuren halliin. Rienzin seurassa on Irene ja aatelisia sekä Milanon, Lombardian, Napolin, Unkarin, Böömin ja Baijerin lähettiläitä. Rienzi julistaa Rooman oikeuden itse nimittää Rooman kuninkaan ennen kuin Keisari valitaan, ja siksi vaali on järjestettävä ennen kuin saksan lähettiläät saapuvat. Rienzi määrää yleiset juhlat alkavaksi ja kieltäytyy kuuntelemasta Adrianon varoitusta.

Juhlat alkavat. Siinä on pantomiiminäytelmä ja baletti. Juhlanäytelmänä esitetään Lucretian ryöstö. Brutus kostaa Lucretian kuoleman ja vapauttaa Rooman. Musiikkikappaleina on alkusoitto, asetanssi, gladiaattoritaistelu, neitsyiden saapuminen sekä juhlatanssi. Viimeisen numeron aikana Orsini iskee tikarinsa ja se osuu haarniskaan, joka on Rienzillä on asunsa alla. Kansa vaatii aatelisille rangaistusta. Rienzi kunnioittaa kansan tahtoa ja lähettää aateliset valmistautumaan kuolemaan.

Adriano rukoilee isänsä puolesta ja Irene myötäilee. Rienzi suostuu säästämään aateliset, mikäli he vannovat uuden uskollisuusvalan. Tähän aateliset suostuvat, mutta salaisesti päättävät olla tottelematta, koska vala oli annettu väkipakolla. Näytös päättyy Adrianon ja Irenen kiitokseen, Baroncellin ja Ceccon epäilyyn ja aatelisten uhkaukseen sekä kansan ihailuun.

III Näytös

Näyttämökuva esittää osittain raunioitunutta kaupunkia Forumin suurella aukiolla. Myrskykellot soivat, ja villi hallitsematon väkijoukko täyttää aukion. Aateliset ovat paenneet kaupungista ja koonneet provinsseista suuren armeijan ja valmistautuvat marssimaan Roomaan. Väkijoukko etsii Rienziä ja pyytää häntä murskaamaan uuden kapinan ilman armoa. Rienzi lupaa suojella Rooman vapautta ja innostaa väkeä sotaan.

Adriano saapuu masentuneena ja kauhistuneena. Lojaalisuus perhettä kohtaan vaatisi hänen olevan aatelisten puolella, mutta usko uuteen Roomaan Rienzin johdolla sekä rakkaus Ireneen tekevät hänen asemansa toivottomaksi. Suuressa aariassaan Gerehter Gott (Oikeudenmukainen Jumala) hän ihmettelee kuinka voi valita Irenen veljen Rienzin ja oman isänsä välillä. Adriano yrittää vielä saada aikaiseksi sovinnon Steffano Colonnan ja Cola Rienzi välille.

Etäältä kuuluu torvisignaaleita. Rienzi menee sotaan munkkien ja kansan ympäröimänä ja lupaa patrioottisessa puheessaan suojelevansa vapautta ja lakeja. Rienzin sotahuuto Santo spirito cavaliere kuuluu selvästi. Adriano ei pysty taivuttamaan uudestaan Rienziä antamaan armoa aatelisille. Taisteluhymni kertoo kansalaisten olevan voitokkaita. Aateliset kukistetaan, ja Colonnan ja Orsinin ruumiit tuodaan torille. Adriano suree isäänsä ja kiroaa Rienzin sekä kohtalon, joka erottaa hänet ikuisesti Irenestä. Rienzi ja kansa valmistautuvat voitonmarssiin Capitoliumille.

IV näytös

Yöllä Lateraanikirkon edustalla naamioituneita kansalaisia kokoontuu. Baroncelli ja Cecco alkavat juonitella Rienziä vastaan. He kertovat kansalle Saksan lähettiläiden lähteneen Roomasta lopullisesti. Huhujen mukaan Rienzi on riidoissa Saksan ruhtinaitten kanssa keisarin valinnasta. Baroncelli jatkaa sanoen Colonnan suvun jäsenten kääntyneen paavin puoleen ja luvanneen suojella voimallaan kirkkoa. Baroncellin mukaan Rienzi armahti Colonnan vain tarkoituksenaan saada aatelisten tuki ja siksi Rienzi on petturi. Adriano poistaa naamion ja sanoo Rienzin olevan arvoton valtaan sekä vannoo kostoa.

Rienzi valmistelee voitonjuhlia ja näyttäytyy täydessä loistossaan. Kiitoskulkue lähestyy kirkkoa, ja mukana on Rienzin lisäksi myös Irene. Salaliittolaiset ovat täyttäneet kirkon rappuset. Adriano on aikeissa murhata tribuunin, mutta Irenen läsnäolo saa hänet luopumaan ajatuksesta. Rienzi puhuu kansalle. Kirkosta kuuluu munkkien synkkä laulu Te Deumin sijaan, ja kardinaali Raimondo kiroaa Rienzin ja hänen kannattajansa. Kansa kaikkoaa sekasortoisena. Adriano yrittää epätoivoisesti painostaa Ireneä jättämään Rienzin. Adriano pakenee nopeasti, veli ja sisar jäävät kahdestaan ja kirkosta kuuluu munkkien kirouslaulu.

V näytös

Capitoliumin salissa Rienzi rukoilee suuressa aariassaan Jumalaa Allmächt’ger Vater (Kaikkivaltias Isä). Totuuden hetkellä Rienzi on yksin, mutta hän uskoo yhä Rooman kansaan. Irene saapuu ja he syleilevät. Irene on ylpeä roomalaisuudestaan, jonka tunteen häneen on istuttanut Rienzi. Tribuuni tunnustaa rakkautensa kansaan ja Roomaan ja uskoo siihen, vaikka hänet ollaan syöksemässä pois vallasta. Irene vannoo pysyvänsä Rienzin rinnalla, ja Rienzi aikoo nostattaa kansan vielä kerran aseisiin ja poistuu. Adriano ilmestyy salapukuisena ja varoittaa Ireneä kansalaisten aikomuksesta polttaa Capitolium. Hän yrittää taivuttaa Ireneä mukaansa, mutta Irene kieltäytyy.

Kansa lähestyy raivoissaan aukiolle eri suunnista soihtujen kanssa ja huutaen kirkon kunniaa. Kansa vastustaa Rienziä. Rienzi on täydessä loistossaan Irenen kanssa Capitoliumin parvekkeella. Rienzi vetoaa kansaan, mutta häntä ei kuunnella. Kansalaiset kivittävät ja ovat jo unohtaneet Rienzin hyvät teot: suuruuden ja lakien kunnioituksen. Baroncelli kieltää kuuntelemasta enää Rienziä, ja kansa sytyttää Capitoliumin tuleen. Capitolium on liekeissä, ja Rienzi sekä Irene pitävät toisiaan kädestä kiinni. Kansalaiset heittelevät kiviä. Adriano saapuu aatelisten kärjessä ja vetoaa Ireneen, että hän pelastaisi itsenä. Adrianon rynnätessä Capitoliumin torni sortuu, ja tornin alle hautautuvat Rienzi, Irene ja Adriano.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Rienzi&oldid=15449252”