Ero sivun ”Natsi-Saksan sotarikokset” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p lähde, tarkennuksia |
p kh |
||
| Rivi 8: | Rivi 8: | ||
Saksan siviileihin kohdistamista rikoksista tunnetuin ja merkittävin oli holokausti. [[Adolf Hitler]] oli jo vuonna 1935 säätänyt [[Nürnbergin lait|rotulait]], jotka veivät Saksan kansalaisuuden etenkin juutalaisilta. Holokausti laitettiin toden teolla käyntiin vuonna 1940, ja lopullisesta ratkaisusta päätettiin vuoden 1941 kesäkuussa. Holokausti vaati arviolta noin kuuden miljoonan juutalaisen hengen. Eniten holokaustista kärsivät puolalaiset. Saksa myös teloitti muun muassa [[romanit|romaneja]] sekä [[kommunisti|kommunisteja]]. |
Saksan siviileihin kohdistamista rikoksista tunnetuin ja merkittävin oli holokausti. [[Adolf Hitler]] oli jo vuonna 1935 säätänyt [[Nürnbergin lait|rotulait]], jotka veivät Saksan kansalaisuuden etenkin juutalaisilta. Holokausti laitettiin toden teolla käyntiin vuonna 1940, ja lopullisesta ratkaisusta päätettiin vuoden 1941 kesäkuussa. Holokausti vaati arviolta noin kuuden miljoonan juutalaisen hengen. Eniten holokaustista kärsivät puolalaiset. Saksa myös teloitti muun muassa [[romanit|romaneja]] sekä [[kommunisti|kommunisteja]]. |
||
Korkea-arvoisimpia [[kansallissosialismi|kansallissosialistisia]] sotarikollisia tuomittiin [[Nürnbergin oikeudenkäynnit|Nürnbergin oikeudenkäynneissä]]. Adolf Hitler ja [[Joseph Goebbels]] |
Korkea-arvoisimpia [[kansallissosialismi|kansallissosialistisia]] sotarikollisia tuomittiin [[Nürnbergin oikeudenkäynnit|Nürnbergin oikeudenkäynneissä]]. Adolf Hitler ja [[Joseph Goebbels]] tekivät itsemurhan sodan vielä ollessa käynnissä, ja [[Heinrich Himmler]] murhasi itsensä ennen oikeudenkäyntiä. Sotarikollisia tuomittiin myös muun muassa [[Dachaun sotarikosoikeudenkäynnit|Dachaun sotarikosoikeudenkäynneissä]]. Nürnbergin tuomioistuin piti natsien organisoimaa juutalaisten ja muiden kansanryhmien [[Kansanmurha|joukkotuhontaa]] niin vakavana rikoksena, että se määriteltiin rikokseksi koko ihmiskuntaa vastaan.<ref name="tkh">{{Lehtiviite | Tekijä = Else Christensen | Otsikko = Rikokset ihmisyyttä vastaan| Julkaisu = Tieteen Kuvalehti Historia| Ajankohta = 2015 | Numero = Erikoisnumero Natsien rikokset| Sivut = 93| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Bonnier| Selite = Erikoisnumero on lehden eri numeroissa julkaistujen artikkeleiden kooste | Issn = 0806-5209| Viitattu = 18.4.2015 }}</ref> Sotarikollisuusoikeudenkäynneissä käytettiin osittain taannehtivaa oikeudenkäyttöä, sillä useat sotarikolliset eivät olleet rikkoneet Saksan lakia. Jotkut saivat tuomioita muun muassa rikoksista rauhaa vastaan sekä hyökkäyssodan suunnittelusta. Osa sotarikollisista pakeni muun muassa [[Argentiina]]an ja [[Espanja]]an, esimerkiksi [[Josef Mengele]], [[Adolf Eichmann]], [[Franz Stangl]], [[Gustav Wagner]], [[Klaus Barbie]], [[Aribert Heim]], [[Walter Rauf]], [[Alois Brunner]] ja [[Carl Vaernet]].<ref>Tieteen Kuvalehti Historia. Erikoisnumero Natsien rikokset, s. 102–109.</ref> |
||
==Katso myös== |
==Katso myös== |
||
Versio 10. tammikuuta 2016 kello 16.23
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Natsi-Saksa (1933–1945) syyllistyi useisiin sotarikoksiin toisen maailmansodan (1939–1945) aikana. Sotarikoksista kuuluisin oli saksalaisten toimeenpanema holokausti, jonka tarkoituksena oli hävittää kaikki Euroopan juutalaiset.
Natsi-Saksa syyllistyi ensimmäiseen sotarikokseensa 1. syyskuuta 1939 lavastettuaan puolalaiset hyökkääjäksi ja suoritti Puolan offensiivin ilman sodanjulistusta rikkoen Puolan kanssa sovittua hyökkäämättömyyssopimusta. Tämän lisäksi Saksa ei julistanut sotaa puolueettomille Norjalle, Luxemburgille, Alankomaille, Tanskalle ja Belgialle vallatessaan ne. Saksa myös julisti sodan viiveellisesti hyökätessään Neuvostoliittoon.
Saksa kohteli koko sodan ajan siviiliväestöä ja sotavankeja surkeasti. Itärintamalla saaduista sotavangeista arviolta joka neljäs kuoli. Länsirintamalla sota ei ollut niin raakaa, mutta Saksa syyllistyi muun muassa 27. toukokuuta 1940 Ranskassa Le Paradisin joukkomurhaan, jossa Waffen-SS tappoi 97 99:sta antautuneesta brittisotilaasta. Tunnetuin sotarikos länsirintamalla oli 17. joulukuuta 1944 tapahtunut Malmedyn verilöyly, jossa saksalaiset teloittivat yhdysvaltalaisia sotavankeja.
Saksan siviileihin kohdistamista rikoksista tunnetuin ja merkittävin oli holokausti. Adolf Hitler oli jo vuonna 1935 säätänyt rotulait, jotka veivät Saksan kansalaisuuden etenkin juutalaisilta. Holokausti laitettiin toden teolla käyntiin vuonna 1940, ja lopullisesta ratkaisusta päätettiin vuoden 1941 kesäkuussa. Holokausti vaati arviolta noin kuuden miljoonan juutalaisen hengen. Eniten holokaustista kärsivät puolalaiset. Saksa myös teloitti muun muassa romaneja sekä kommunisteja.
Korkea-arvoisimpia kansallissosialistisia sotarikollisia tuomittiin Nürnbergin oikeudenkäynneissä. Adolf Hitler ja Joseph Goebbels tekivät itsemurhan sodan vielä ollessa käynnissä, ja Heinrich Himmler murhasi itsensä ennen oikeudenkäyntiä. Sotarikollisia tuomittiin myös muun muassa Dachaun sotarikosoikeudenkäynneissä. Nürnbergin tuomioistuin piti natsien organisoimaa juutalaisten ja muiden kansanryhmien joukkotuhontaa niin vakavana rikoksena, että se määriteltiin rikokseksi koko ihmiskuntaa vastaan.[1] Sotarikollisuusoikeudenkäynneissä käytettiin osittain taannehtivaa oikeudenkäyttöä, sillä useat sotarikolliset eivät olleet rikkoneet Saksan lakia. Jotkut saivat tuomioita muun muassa rikoksista rauhaa vastaan sekä hyökkäyssodan suunnittelusta. Osa sotarikollisista pakeni muun muassa Argentiinaan ja Espanjaan, esimerkiksi Josef Mengele, Adolf Eichmann, Franz Stangl, Gustav Wagner, Klaus Barbie, Aribert Heim, Walter Rauf, Alois Brunner ja Carl Vaernet.[2]
Katso myös
Lähteet
- ↑ Else Christensen: Rikokset ihmisyyttä vastaan. (Erikoisnumero on lehden eri numeroissa julkaistujen artikkeleiden kooste) Tieteen Kuvalehti Historia, 2015, nro Erikoisnumero Natsien rikokset, s. 93. Bonnier. ISSN 0806-5209.
- ↑ Tieteen Kuvalehti Historia. Erikoisnumero Natsien rikokset, s. 102–109.