Ero sivun ”Yrjö Selin” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
kuolinpaikka ja lähde (myös kuolinajalle) |
viitteet |
||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
Yrjö Selin valmistui ylioppilaaksi vuonna 1914, minkä jälkeen hän opiskeli sellonsoittoa [[Helsingin musiikkiopisto]]ssa vuosina 1915–1916 (Ossian Fohström) sekä Pariisissa vuosina 1919–1921(Andre Hekking) ja 1925(Pablo Casals). Ensikonsertin Selin esitti vuonna 1919. Selin toimi vuosina 1914–1915 [[Vaasan orkesteri]]n soolosellistinä, Helsingin Kaupunginorkesterin sellistinä 1915-1916, Turun orkesterin soolosellistinä 1916-1918 sekä opettajana ja konsertoivana sellistinä Norjassa 1922–1934. Sittemmin Selin tuli [[Helsingin kaupunginorkesteri]]n soolosellistiksi ja Sibelius-Akatemian sellonsoiton opettajaksi 1935. Professoriksi hänet nimitettiin vuonna 1943. |
Yrjö Selin valmistui ylioppilaaksi vuonna 1914, minkä jälkeen hän opiskeli sellonsoittoa [[Helsingin musiikkiopisto]]ssa vuosina 1915–1916 (Ossian Fohström) sekä Pariisissa vuosina 1919–1921(Andre Hekking) ja 1925(Pablo Casals). Ensikonsertin Selin esitti vuonna 1919. Selin toimi vuosina 1914–1915 [[Vaasan orkesteri]]n soolosellistinä, Helsingin Kaupunginorkesterin sellistinä 1915-1916, Turun orkesterin soolosellistinä 1916-1918 sekä opettajana ja konsertoivana sellistinä Norjassa 1922–1934. Sittemmin Selin tuli [[Helsingin kaupunginorkesteri]]n soolosellistiksi ja Sibelius-Akatemian sellonsoiton opettajaksi 1935. Professoriksi hänet nimitettiin vuonna 1943. |
||
Yrjö Selinin opetustoiminta kasvatti kaunista hedelmää. Hänen sellonsoiton oppilaitaan 1920- ja 30-lukujen vaihteessa ovat olleet muun muassa Pentti Rautawaara, Artto Granroth, Tauno Korhonen, Ilmari Haapalainen ja Unto Kunnas sejä norjalainen sellotaiteilija Rolf Störseth. Yrjö Selinin muista etevimmistä oppilaista voidaan mainita esim. Harry Sikström, Arno Nieminen, Vili Pullinen, Esko Valsta, Erkki Rautio, Eeva-Liisa Hirvonen, Seppo Laamanen, Varpu Siukonen ja Arto Noras. Täten voidaan sanoa,että Yrjö Selin on kunniakkaasti jatkanut Ossian Fohströmin työtä kasvattaen kokonaisen sukupolven suomalaisia sellistejä. |
Yrjö Selinin opetustoiminta kasvatti kaunista hedelmää. Hänen sellonsoiton oppilaitaan 1920- ja 30-lukujen vaihteessa ovat olleet muun muassa Pentti Rautawaara, Artto Granroth, Tauno Korhonen, Ilmari Haapalainen ja Unto Kunnas sejä norjalainen sellotaiteilija Rolf Störseth. Yrjö Selinin muista etevimmistä oppilaista voidaan mainita esim. Harry Sikström, Arno Nieminen, Vili Pullinen, Esko Valsta, Erkki Rautio, Eeva-Liisa Hirvonen, Seppo Laamanen, Varpu Siukonen ja Arto Noras. Täten voidaan sanoa, että Yrjö Selin on kunniakkaasti jatkanut Ossian Fohströmin työtä kasvattaen kokonaisen sukupolven suomalaisia sellistejä. |
||
Harvalle sellotaiteilijalle on suotu niin jaloa välikappaletta taiteensa tulkitsemiseen kuin professori Yrjö Selinille: hänen hallussaan eläessään oli kallisarvoinen Nicola Amatin v. 1677 rakentama sello, jonka hän v. 1927 hankki itselleen Saksasta. |
Harvalle sellotaiteilijalle on suotu niin jaloa välikappaletta taiteensa tulkitsemiseen kuin professori Yrjö Selinille: hänen hallussaan eläessään oli kallisarvoinen Nicola Amatin v. 1677 rakentama sello, jonka hän v. 1927 hankki itselleen Saksasta. |
||
| Rivi 9: | Rivi 9: | ||
Ei pidä myöskään unohtaa Yrjö Selinin laaja-alaista levytystoimintaa. Yrjö Selinin esityksiä on taltioitu ainakin n. 30 suomalaista sellosävellystä ja suuri joukko ulkomaalaisia sellokappaleita vinyylilevyille sekä Yleisradion kantanauhoille. |
Ei pidä myöskään unohtaa Yrjö Selinin laaja-alaista levytystoimintaa. Yrjö Selinin esityksiä on taltioitu ainakin n. 30 suomalaista sellosävellystä ja suuri joukko ulkomaalaisia sellokappaleita vinyylilevyille sekä Yleisradion kantanauhoille. |
||
Yrjö Selinin vanhemmat olivat [[kruununvouti]] Johan David Selin ja Hanna |
Yrjö Selinin vanhemmat olivat [[kruununvouti]] Johan David Selin ja Hanna CeciliaCannelin. Hänen ensimmäinen puolisonsa oli Henriette Almlie (k. 1955) ja vuodesta 1956 eteenpäin Siiri Pietiläinen. Viulutaiteilija sekä kapellimestari [[Eero Selin]] (s. 11.7.1893) oli hänen veljensä. Selinit asuivat mm. Ikaalisissa (vuodesta 1903). |
||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
* {{kirjaviite|Tekijä=Maire Pulkkinen (toim.)|Nimeke=Suomalaisia musiikin taitajia : Esittävien säveltaiteilijoiden elämäkertoja|Vuosi=1958|Julkaisija=Fazerin Musiikkikauppa|Tunniste=}} s. 584-591 |
* {{kirjaviite|Tekijä=Maire Pulkkinen (toim.)|Nimeke=Suomalaisia musiikin taitajia : Esittävien säveltaiteilijoiden elämäkertoja|Vuosi=1958|Julkaisija=Fazerin Musiikkikauppa|Tunniste=}} s. 584-591 |
||
=== Viitteet=== |
|||
{{Viitteet}} |
|||
{{tynkä/Muusikko}} |
{{tynkä/Muusikko}} |
||
{{AAKKOSTUS:Selin, Yrjö}} |
{{AAKKOSTUS:Selin, Yrjö}} |
||
[[Luokka:Suomalaiset sellistit]] |
[[Luokka:Suomalaiset sellistit]] |
||
[[Luokka:Vuonna 1894 syntyneet]] |
[[Luokka:Vuonna 1894 syntyneet]] |
||
Versio 8. tammikuuta 2016 kello 17.43
Armas Yrjö Selin (24. marraskuuta 1894 Vaasa – 19. tammikuuta 1965 Helsinki[1]) oli suomalainen sellotaiteilija ja Sibelius-Akatemian professori. Yrjö Selin on konsertoinut kotimaassa, Skandinaviassa ja Pariisissa sekä toiminut kamarimuusikkona.
Yrjö Selin valmistui ylioppilaaksi vuonna 1914, minkä jälkeen hän opiskeli sellonsoittoa Helsingin musiikkiopistossa vuosina 1915–1916 (Ossian Fohström) sekä Pariisissa vuosina 1919–1921(Andre Hekking) ja 1925(Pablo Casals). Ensikonsertin Selin esitti vuonna 1919. Selin toimi vuosina 1914–1915 Vaasan orkesterin soolosellistinä, Helsingin Kaupunginorkesterin sellistinä 1915-1916, Turun orkesterin soolosellistinä 1916-1918 sekä opettajana ja konsertoivana sellistinä Norjassa 1922–1934. Sittemmin Selin tuli Helsingin kaupunginorkesterin soolosellistiksi ja Sibelius-Akatemian sellonsoiton opettajaksi 1935. Professoriksi hänet nimitettiin vuonna 1943.
Yrjö Selinin opetustoiminta kasvatti kaunista hedelmää. Hänen sellonsoiton oppilaitaan 1920- ja 30-lukujen vaihteessa ovat olleet muun muassa Pentti Rautawaara, Artto Granroth, Tauno Korhonen, Ilmari Haapalainen ja Unto Kunnas sejä norjalainen sellotaiteilija Rolf Störseth. Yrjö Selinin muista etevimmistä oppilaista voidaan mainita esim. Harry Sikström, Arno Nieminen, Vili Pullinen, Esko Valsta, Erkki Rautio, Eeva-Liisa Hirvonen, Seppo Laamanen, Varpu Siukonen ja Arto Noras. Täten voidaan sanoa, että Yrjö Selin on kunniakkaasti jatkanut Ossian Fohströmin työtä kasvattaen kokonaisen sukupolven suomalaisia sellistejä.
Harvalle sellotaiteilijalle on suotu niin jaloa välikappaletta taiteensa tulkitsemiseen kuin professori Yrjö Selinille: hänen hallussaan eläessään oli kallisarvoinen Nicola Amatin v. 1677 rakentama sello, jonka hän v. 1927 hankki itselleen Saksasta.
Ei pidä myöskään unohtaa Yrjö Selinin laaja-alaista levytystoimintaa. Yrjö Selinin esityksiä on taltioitu ainakin n. 30 suomalaista sellosävellystä ja suuri joukko ulkomaalaisia sellokappaleita vinyylilevyille sekä Yleisradion kantanauhoille.
Yrjö Selinin vanhemmat olivat kruununvouti Johan David Selin ja Hanna CeciliaCannelin. Hänen ensimmäinen puolisonsa oli Henriette Almlie (k. 1955) ja vuodesta 1956 eteenpäin Siiri Pietiläinen. Viulutaiteilija sekä kapellimestari Eero Selin (s. 11.7.1893) oli hänen veljensä. Selinit asuivat mm. Ikaalisissa (vuodesta 1903).
Lähteet
- Maire Pulkkinen (toim.): Suomalaisia musiikin taitajia : Esittävien säveltaiteilijoiden elämäkertoja. Fazerin Musiikkikauppa, 1958. s. 584-591
Viitteet
- ↑ Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1967, osa 10, Kuolleita (ei sivunumeroa)