Ero sivun ”Keimola” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
| Rivi 51: | Rivi 51: | ||
Kylää hallitsi viisi maanviljelystilaa jotka olivat Linna<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/vantaa/helpit/kainby/linnaka.htm|nimeke = Linnan kartanon historia|julkaisu = |julkaisija =Helsingin pitäjä-vuosikirja 1981, Valborg Stockmann-Lindholm. |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref>, Backas<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/vantaa/helpit/kainby/backaska.htm|nimeke = Backaksen historia|julkaisu = |julkaisija =Helsingin pitäjä-vuosikirja 1981, Valborg Stockmann-Lindholm. |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref>, Gyras<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/vantaa/helpit/kainby/gyraska.htm|nimeke = Gyraksen historia|julkaisu = |julkaisija =Helsingin pitäjä-vuosikirja 1981, Valborg Stockmann-Lindholm. |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref>, Saras<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/vantaa/helpit/kainby/saraska.htm|nimeke = Saraksen tilan historia|julkaisu = |julkaisija =Helsingin pitäjä-vuosikirja 1981, Valborg Stockmann-Lindholm. |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref> ja Petas<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/vantaa/helpit/kainby/petaska.htm|nimeke = Petaksen tilan historia|julkaisu = |julkaisija =Helsingin pitäjä-vuosikirja 1981, Valborg Stockmann-Lindholm. |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref> jotka mainittiin 1540-luvulla Kustaa Vaasan maakirjassa<ref name=":1" />. |
Kylää hallitsi viisi maanviljelystilaa jotka olivat Linna<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/vantaa/helpit/kainby/linnaka.htm|nimeke = Linnan kartanon historia|julkaisu = |julkaisija =Helsingin pitäjä-vuosikirja 1981, Valborg Stockmann-Lindholm. |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref>, Backas<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/vantaa/helpit/kainby/backaska.htm|nimeke = Backaksen historia|julkaisu = |julkaisija =Helsingin pitäjä-vuosikirja 1981, Valborg Stockmann-Lindholm. |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref>, Gyras<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/vantaa/helpit/kainby/gyraska.htm|nimeke = Gyraksen historia|julkaisu = |julkaisija =Helsingin pitäjä-vuosikirja 1981, Valborg Stockmann-Lindholm. |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref>, Saras<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/vantaa/helpit/kainby/saraska.htm|nimeke = Saraksen tilan historia|julkaisu = |julkaisija =Helsingin pitäjä-vuosikirja 1981, Valborg Stockmann-Lindholm. |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref> ja Petas<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/vantaa/helpit/kainby/petaska.htm|nimeke = Petaksen tilan historia|julkaisu = |julkaisija =Helsingin pitäjä-vuosikirja 1981, Valborg Stockmann-Lindholm. |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref> jotka mainittiin 1540-luvulla Kustaa Vaasan maakirjassa<ref name=":1" />. |
||
Ensimmäisen kaupan avasi A. F. Strömberg 1875 Backaksen tilalle. Kauppa lopetti kuitenkin toimintansa vuosikymmenen loppuun mennessä.<ref>{{Kirjaviite|Nimeke = Helsingin maalaiskunnan historia 1865-1945|Julkaisija = Vantaan Kaupunki (1997)|Tekijä = Aulikki Litzen & Jukka Vuori|Sivut = 96}}</ref> |
Ensimmäisen kaupan avasi A. F. Strömberg 1875 Backaksen tilalle. Kauppa lopetti kuitenkin toimintansa vuosikymmenen loppuun mennessä.<ref>{{Kirjaviite|Nimeke = Helsingin maalaiskunnan historia 1865-1945|Julkaisija = Vantaan Kaupunki (1997)|Tekijä = Aulikki Litzen & Jukka Vuori|Sivut = 96}}</ref>. Keimolassa oli myöskin Nurmijärven osuusliike Kiven kaupan sivuliike sekä Postin konttori (lakkautettiin 1990-luvulla). |
||
Keimolan sähkölaitos perustettiin 1957 Kivistön saatuaan sähköt. Myytiin myöhemmin 1962 Malmin sähkölaitokselle.<ref>Teollisuusneuvos Carl-Oskar Björklöf (1923–2008) muistelmat |
Keimolan sähkölaitos perustettiin 1957 Kivistön saatuaan sähköt. Myytiin myöhemmin 1962 Malmin sähkölaitokselle.<ref>Teollisuusneuvos Carl-Oskar Björklöf (1923–2008) muistelmat |
||
| Rivi 63: | Rivi 63: | ||
Keimola on myös vanha [[Helsingin pitäjä|<u><font color="#0066cc">Helsingin pitäjän</font></u>]] maarekisterikylä, joka sijaitsee Hämeenlinnanväylän molemmin puolin jonka tie halkaisi 1950-luvulla kahtia. Hämeenlinnan moottoritie rakennettiin 1985–1992.<ref name=":022">{{Verkkoviite|osoite = http://www.kotikaupunkipolut.fi/Martinlaakso_kaupunkipolut.pdf|nimeke = Martinlaakson kaupunkipolut|julkaisu = |julkaisija = Vantaan kaupunki, vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimiala |
Keimola on myös vanha [[Helsingin pitäjä|<u><font color="#0066cc">Helsingin pitäjän</font></u>]] maarekisterikylä, joka sijaitsee Hämeenlinnanväylän molemmin puolin jonka tie halkaisi 1950-luvulla kahtia. Hämeenlinnan moottoritie rakennettiin 1985–1992.<ref name=":022">{{Verkkoviite|osoite = http://www.kotikaupunkipolut.fi/Martinlaakso_kaupunkipolut.pdf|nimeke = Martinlaakson kaupunkipolut|julkaisu = |julkaisija = Vantaan kaupunki, vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimiala |
||
sekä Martinlaakson aluetoimikunta.|viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref>. |
sekä Martinlaakson aluetoimikunta.|viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref>. |
||
Keimolassa oli Nurmijärven osuusliike Kiven kaupan sivuliike sekä Postin konttori (lakkautettiin 1990-luvulla). |
|||
=== Koulut === |
=== Koulut === |
||
Versio 2. tammikuuta 2016 kello 23.40
| Keimola | |
|---|---|
| Käinby | |
 Kaupungin kartta, jossa Keimola korostettuna. |
|
| Kaupunki | Vantaa |
| Suuralue | Kivistön suuralue |
| Kaupunginosa nro | 22 |
| Pinta-ala | 10,3 km² |
| Väkiluku | 177 (1.1.2010) |
| Väestötiheys | 17 as./km² |
| Postinumero(t) | 01750 |
| Lähialueet | Kivistö, Piispankylä, Myllymäki, Petikko, Vestra, Luhtaanmäki |
Keimola (ruots. Käinby) on noin 170 ihmisen kaupunginosa Vantaan länsiosassa, Hämeenlinnanväylän länsipuolella.
Asukasluku
| Vuosi | 1880 | 1900 | 1920 | 1940 | 1980 | 1990 | 2000 | 2010 | 2015* | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| kpl | 178 | 222 | 231 | 231 | 159 | 147 | 159 | 177 | 549 |
* Ennuste[1]
Kaupunginosan asukkaista ruotsinkielisten ja vanhusten osuus on selvästi Vantaan keskimääräistasoa korkeampi (2003).
Historia
Keimolan kylän nimeä (Keimby) käytettiin jo 1527[2][3]. Sen sijaan suomenkielinen nimitys on tullut käyttöön 1707.[2]
Kylää hallitsi viisi maanviljelystilaa jotka olivat Linna[4], Backas[5], Gyras[6], Saras[7] ja Petas[8] jotka mainittiin 1540-luvulla Kustaa Vaasan maakirjassa[2].
Ensimmäisen kaupan avasi A. F. Strömberg 1875 Backaksen tilalle. Kauppa lopetti kuitenkin toimintansa vuosikymmenen loppuun mennessä.[9]. Keimolassa oli myöskin Nurmijärven osuusliike Kiven kaupan sivuliike sekä Postin konttori (lakkautettiin 1990-luvulla).
Keimolan sähkölaitos perustettiin 1957 Kivistön saatuaan sähköt. Myytiin myöhemmin 1962 Malmin sähkölaitokselle.[10]
Keimolassa kuvattiin osia elokuvasta Niskavuoren naiset vuonna 1958.
Ensimmäinen Vantaan kunnanvaltuuston naispuolinen varapuheenjohtaja oli Hjördis Allen (os. Åvall) Keimolasta[11] vuonna 1961.
Keimola on myös vanha Helsingin pitäjän maarekisterikylä, joka sijaitsee Hämeenlinnanväylän molemmin puolin jonka tie halkaisi 1950-luvulla kahtia. Hämeenlinnan moottoritie rakennettiin 1985–1992.[12].
Koulut
Vantaan ensimmäinen suomenkielinen kansakoulu toimi vuosina 1893–1901 Luhtaanmäellä.[13]. Keimolan alakoulu aloitti toimintansa 1912. Nykyään sitä hallinnoi Keimolan ruotsinkielinen omakotiyhdistys.[14]
Seuraavaksi tulivat Keimolan sivukoulu (1925) ja Keimolan suomenkielinen kansakoulu (1949)[15]. Molemmat ovat yksityisomistuksessa.
Teollisuus
Alueella oli merkittävä foliopaperia valmistava teollisuuslaitos Oy Aluma Ab (1957–1990)[16]. Sen toiminta sulautui toiseen yritykseen[17]. Halli rakennettiin 1959 ja on nykyäänkin yhä yritysten käytössä.
Keimolan radioasema toimintaa.
Posti- ja telelaitoksen rannikkoradioasema :
Keimolan moottoriradan vieressä sijaitsi 1952[18] toimintansa aloittanut entinen Posti- ja telelaitoksen rannikkoradioasema ”Helsinki radio” joka hoiti lyhytaalto -yhteyksien vastaanoton[19]. Lähettimet sijaitsivat Nummelassa ja Leppävaarassa[20]. Radioaseman takia läheiseen Kivistön kylään ei saanut aluksi vetää ilmateitse sähköjä häiriöiden pelossa. Helsinki radio lopetti toimintansa 31.12.1999.
Helsingin yliopiston tähtieteellisen observatorion havaintoasema :
Keimolassa sijaitsi myös Helsingin yliopiston tähtitieteen radioastronomian havaintoasema. Tämä siirrettiin Viikistä 1959 Keimolaan radiohäiriöiden vuoksi.[21].
Myöhemmin 1960-luvulla havaintoasema siirrettiin Helsingin yliopiston omistaman Kirkkonummen Metsähovin tilalle.
Nykyään
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Yhdistykset
- Urheiluseura Keimolan kaiku.
- Keimola hembygdsförering r.f – Keimolan ruotsinkielinen omakotiyhdistys.
- Keimolan omakotiyhdistys ry
Keimolanmäki
Pääosa Keimolan vanhasta kyläkeskuksesta sijaitsee Kivistön kaupunginosassa Hämeenlinnanväylän itäpuolella. Kaupunginosaan on suunniteltu Keimolanmäen asuntoalue. Se rakennetaan Keimolan moottoriradan (1966–1978) paikalle Sanoma Oyj:n maille Hämeenlinnanväylän länsipuolelle.
Keimolanmäen asemakaava hyväksyttiin 2009 ja sai lainvoiman 2011.
Keimolanmäkeen on Hämeenlinnanväylän puolelle suunniteltu pitkää pohjois-etelä-suuntaista kerrostaloa, jonka kerrosluvut vaihtelevat viidestä kahteentoista. Rakennus loisi alueelle omaa identiteettiä. Käärmetalon länsipuolella kaupunkirakenne madaltuisi ja väljenisi Isosuon Natura-aluetta kohti. Kerrosluku laskee kuudesta kahteen.
Alueen keskiosiin sijoittuu koulu-päiväkotitontti sekä liiketilaa Lincolninaukion länsipuolelle. Aukion pohjoisosassa sijaitsee entinen moottoriradan valvontatorni, joka kunnostetaan valoteokseksi. Alueelle tulee asuntorakentamista noin 108 000 kerrosneliömetriä, palvelutiloja 6 500 kerrosneliömetriä ja toimitilarakentamista noin 25 000 kerrosneliömetriä.
Asukkaita on tulossa noin n. 2 500[22].
Muuta
Hämeenlinnanväylän läntiseksi rinnakkaistieksi on tulossa Keimolantie ja kaavassa on varauduttu myös Klaukkalan rataan.
Suuri osa kupunginosan 10,3 hehtaarin pinta-alasta on yksityisiä maa- ja metsätalousmaita – peltoja, metsiä, soita ja niittyjä. .
Luonnonsuojelualueet
Keimolassa on runsaasti kasvistoltaan tai eläimistöltään arvokkaaksi luokiteltuja alueita. Pinta-alaltaan suurimpia näistä on Isosuon luonnonsuojelualue. Se on lähes luonnontilainen keidas- eli kohosuo ja suona pääkaupunkiseudun toiseksi suurin. Lintuja esiintyy runsaslukuisesti ja Isosuo tunnetaan myös arvokkaana perhosalueena.
Nummimäen rinteen pähkinälehto kuuluu maakunnallisesti suojeltuihin ja Natura 2000 -alueisiin.
Keimola golf
Isosuon länsipuolella Kirkantien päässä sijaitsee sijaitsee 90 hehtaarin kokoinen, kansainvälisten turnausten mitat täyttävä Keimola Golf. Golfyritys on Keimolan suurin työllistäjä, vaikka aikoinaan kuuluisan, nyt suljetun Keimolan moottoriradan vierellä Laavatien toisella puolella on jo suljettu teollisuusalue.
Muuta
Hieman etelämpänä Hämeenlinnanväylän vierellä sijaitsee Keimolanportin huoltoasema, joka Marja-Vantaan ja Kehäradan rakentamisen myötä poistuu siirtyen noin viisi kilometriä pohjoisemmaksi Luhtaanmäkeen eli Klaukkalan liittymään. Keimolanportilla sijaitsee nykyisin linja-autojen pikavuoropysäkki, joka palvelee Helsingin, Hämeenlinnan ja Tampereen välisten vuorojen syöttöliikennettä lentoasemalle.
Keimolan kaupunginosan itärajan piirtää Hämeenlinnanväylä, jonka toisella puolella sijaitsee Kivistön kaupunginosa. Kaupunginosan etelärajana on tulevan Tikkurilantien jatke länteen. Petaksen omakotialueen kohdalla Keimolan kaupunginosan raja kääntyy länsiluoteeseen. Naapurissa on Petikon virkistysalue. Alle puolen kilometrin päässä kunnanrajasta, Herukkapuronlehdon luonnonsuojelualueen pohjoisreunalla Keimolan lounaisrajalinja kääntyy pohjoiseen ja jatkuu Lepsämänjoen rantapeltoja kohti aivan Vestran kylän itäpuolitse. Sitten raja siirtyy Lepsämänjokeen ja edelleen Luhtaanmäenjokeen, kunnes tapaa jälleen Hämeenlinnanväylän. Luhtaanmäenjoen toisella puolella sijaitsee Luhtaanmäki.
Kehärata
Rakenteilla olevan Kehäradan lähimmät asemat tulevat olemaan Petas ja Kivistö. Rata valmistuu 2014, mutta Petaksen asemaa ei rakenneta vielä ensimmäisessä vaiheessa.
Lähteet
- Vantaa alueittain (2003). Ladattavissa pdf-tiedostoina Vantaan kaupungin sivuilta. [vanhentunut linkki]
- Vantaan väestö kaupunginosittain 1.1.2006. Pdf-muotoinen tilastokartta Vantaan kaupungin sivuilla. [vanhentunut linkki]
- Kehäradan suunnitelmia
- Marja-Vantaan osayleiskaava [vanhentunut linkki]
- Keimolanmäen asemakaava; Vantaan kaupunginvaltuusto, pöytäkirja 26.1.2009 ja sen liitteet. [vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla
| ||||||||||||||||||||||||||||||
- ↑ Asukasmäärän kehitys Vantaa alueittain 2010. [vanhentunut linkki]
- ↑ a b c Keimolan ruotsinkielinen nimi Käinby Helsingin pitäjä-vuosikirja 1981, Valborg Stockmann-Lindholm.
- ↑ Kulttuuriympäristö Museovirasto.
- ↑ Linnan kartanon historia Helsingin pitäjä-vuosikirja 1981, Valborg Stockmann-Lindholm..
- ↑ Backaksen historia Helsingin pitäjä-vuosikirja 1981, Valborg Stockmann-Lindholm..
- ↑ Gyraksen historia Helsingin pitäjä-vuosikirja 1981, Valborg Stockmann-Lindholm..
- ↑ Saraksen tilan historia Helsingin pitäjä-vuosikirja 1981, Valborg Stockmann-Lindholm..
- ↑ Petaksen tilan historia Helsingin pitäjä-vuosikirja 1981, Valborg Stockmann-Lindholm..
- ↑ Aulikki Litzen & Jukka Vuori: Helsingin maalaiskunnan historia 1865-1945, s. 96. Vantaan Kaupunki (1997).
- ↑ Teollisuusneuvos Carl-Oskar Björklöf (1923–2008) muistelmat Biografiakeskus Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
- ↑ Pekka Ahtiainen & Jukka Tervonen: Vantaan historia 1946-1977, s. 204. Vantaan kaupunki.
- ↑ Martinlaakson kaupunkipolut Vantaan kaupunki, vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimiala sekä Martinlaakson aluetoimikunta..
- ↑ Aulikki Litzen & Jukka Vuori: Helsingin maalaiskunnan historia 1865-1945, s. 131. Vantaan kaupunki (1997).
- ↑ Käinby Hembygdsförening r.f. vantaalla.info.
- ↑ Amanda Eskola: Vantaan moderni rakennuskulttuuri, C15:2002.. Vantaan kaupunki. Vantaan yleiskaava.
- ↑ Lakannet yritykset - Oy Aluma Ab kolumbus.fi.
- ↑ Oy Aluma Ab ytj.fi.
- ↑ Helsinkiradio aanimeri.fi.
- ↑ Rannikkoradioasema Helsinkiradio aanimeri.fi.
- ↑ Lähetinantennien sijainnit aanimeri.fi.
- ↑ Tähtitieteen vaiheita Helsingin yliopistossa - Observatorio 150 vuotta Helsingin yliopisto, Observatorio 1984
- ↑ Keimolanmäen asuntoalue Vantaan Kaupunki. [vanhentunut linkki]